SeAMK Podcast: Perheen jälleenyhdistäminen

 

 

00:00:00 Puhuja 1

 

No niin tervetuloa viettämään hetki PerheYhdessä-hankkeen podcastin parissa. Mä oon Fanny Nortamo. Mä oon hankkeen asiantuntija ja juonnan tämän päivän keskustelua. Ennen kuin me aloitetaan keskustelua päivän vieraiden kanssa, niin kerron hieman taustatietoa hankkeesta ja sen pääteemoista. Eli tää PerhYhdessä-hanke on Euroopan unionin osa rahoittamaa lastensuojelun kehittämishanke ja me pureudutaan erityisesti lastensuojelun perheen jälleenyhdistämiseen ja kokemustoimijuuteen.

 

Lastensuojelun perheen jälleenyhdistäminen ajatuksena, velvoitteena ja toimintana juontaa juurensa lastensuojelulakiin ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Eli lapsen huostaanotto on aina toistaiseksi voimassa oleva, ja sen tavoite on perheen jälleen yhdistäminen lapsen edun mukaisella tavalla.

 

Huostaanotetun lapsen sijaishuollon tarvetta ja tavoitteita jälleenyhdistämisestä on arvioitava aina vähintään vuosittain. Siinä lapsen asiakassuunnitelmassa ja mielenkiintoisena usein unohtuvan tietona niin huostaanotetun lapsen vanhemman asiakassuunnitelmassa on arvioitava muun palvelutarpeen arvioinnin lisäksi myös sitä, että millä tavoin vanhemmille järjestettävän erityisen tuen avulla voidaan edistää perheen jälleen yhdistämistä. Lapsen oikeuksien sopimuksessa puolestaan todetaan, että lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän huollettavanaan, mikäli se on mahdollista. Eli aina pyrittäisiin siihen, että lapset olisivat vanhempiensa huollossa.

 

Perheen jälleenyhdistymisen lapsen nää läheissuhteet on tosi tärkeässä roolissa ja perheiden jälleen yhdistämistä arvioiva ja ennakoiva työskentely vaatii lapsen vanhempien ja läheisverkoston kanssa tehtävää yhteistyötä.

 

Tämmöisten ennakkotietojen perusteella me päästäänkin keskustelemaan perheen jälleenyhdistämisestä kokemustaustaisten tyyppien kanssa. Mikä tai mitä se onnistunut perheen jälleenyhdistäminen vaatii ja keneltä ja mitä sitten taas tulisi välttää.

 

Ettei päädytä epäonnistuneisiin ratkaisuihin. Pian päästään kuulemaan.

 

00:02:16 Puhuja 1

 

No niin tervetuloa studioon. Kertoisitteko te hieman, että keitä te olette ja mistä näkökulmasta te tarkastelette tätä päivän aihetta?

 

00:02:28 Puhuja 2

 

Elikkä mä oon Jenna ja tota on omakohtaista kokemusta avohuollon sijoituksista ja myös lasten kautta.

 

00:02:38 Puhuja 1

 

Joo, kiva kun oot täällä tänään.

 

00:02:41 Puhuja 3

 

Ja mä oon Sanna ja mulla on oman lapsen sijoituksesta kokemus ja opiskelin myös kokemusasiantuntijaksi.

 

00:02:49 Puhuja 1

 

No niin monipuolista kokemusta siis molemmilla.

 

00:02:53 Puhuja 1

 

Tota mennään suoraan asiaan. Onko se jälleenyhdistämisen prosessi teidän mielestä selkeää?

 

00:03:03 Puhuja 3

 

No ei se nyt ihan selkeätä ole, että pitäisi olla semmoinen tarkempi suunnitelma siitä ja.

 

00:03:09 Puhuja 3

 

Mutta meillä oli sillä lailla, että kotilomia tuota niin lisättiin noin puoli vuotta aikaisemmin, kun kotiutui.

 

00:03:18 Puhuja 3

 

Ja pidennettyjä viikonloppuja vietti kotona ja kaikki lomat sitten.

 

00:03:23 Puhuja 3

 

Se sitten siinä vaan oli vähän ristiriitaista, että kun poika soitti esimerkiksi, kun oli sovittu soittoaika kotiin, niin sitten halusi kuitenkin tulla kotona käymään päiväkäynnille, mutta sitten se ei ollutkaan mahdollista yksikön puolesta. Että ensin annettiin tulla ja mä hain sen kotiin ja sitten kumminkin siihen tuli toppi, että tää on vähän ristiriitainen tää.

 

Tässä tällaisessa niinku kotiutumisvaiheessa sitten tämä kotona käynnit että, pitäisi lisätä, sitten kun lapsi haluaa lisätä, niin sitten ei onnistu.

 

00:04:03 Puhuja 1

 

Mikä, mikä siihen oli syynä tai mitä sä ajattelet? Miks ei saanutkaan sitten tulla?

 

00:04:10 Puhuja 3

 

No se oli sitten taas niin, että lapsen pää menee vähän siinä pyörällä, että kun saa yhtäkkiä lähteä kotikäynnille, että ja sitten tietysti yksikön aikatauluihin ei sopinut välttämättä sitten koti vierailut yllättäen.

 

00:04:25 Puhuja 1

 

Eli teillä oli siinä niinku ennen sitä kotiutumista ja puolisen vuotta oli, oli niitä kotikäyntejä ja niitä, niitä lisättiin. Oliko niistä sopiminen helppoa?

 

00:04:35 Puhuja 3

 

No nuo viikottaiset tuota niin sopimiset nyt suhtkoht helppoja on, mutta sitten nämä loma ajan niin siinä tuli sitten väärinymmärryksiä, että kun sovitaan ja sitten ilmoitetaan sosiaalityöntekijälle näistä lomista, niin voi olla sitten niin että yksiköllä on niin kun viikon tarkoitus niinku maanantaista perjantaihin ja mulla on sitten taas kun puhutaan viikosta niin mulla on se maanantaista sunnuntaihin.

 

00:05:04 Puhuja 1

 

Niin eli sä olit siis suunnitellut, että lapsi olikin olisikin sen niinku koko viikon maanantaista sunnuntaihin ja tehnyt suunnitelmia sille ajalle.

 

00:05:14 Puhuja 3

 

Joo ja sitten tietysti mulle tulee huonon äidin syndrooma, niin mä peruin omat menoni ja myin lippuni pois mitä mä olin joskus ostanut itse johonkin konserttiin ja otin lapsen kotiin.

 

00:05:29 Puhuja 1

 

Mm Niin.

 

00:05:32 Puhuja 1

 

Kyllä lapset ensin näin se on.

 

00:05:34 Puhuja 1

 

No Jenna mitä sä oot mieltä? Sä oot ollut itse sijoitettuna myös lapsena, niin miltä tää niinku jälleenyhdistymisen prosessi tai siis kotiutuminen ylipäänsä näyttää lapsen silmin tai sun kokemuksessa.

 

00:05:51 Puhuja 2

 

No kyllähän se aika huonolta näytti, että tota siinäkin oli tosi paljon semmoista niinku, että sosiaalityöntekijöillä on niinku sanavaltaa, jos näin voi sanoa ja tota että sielläkin oli sitten niinku, että niihin sielläkään ei niinku juurisyihin ei perehdytty millään lailla vaan mä olin vaan niinku hirveä kapinoiva nuori ja tota niin että siellä oli tosi paljon niinku sellaista, että niinku, että siellä vaan niinku oltiin ja sitten kun meni kauan aikaa hyvin niin sitten niinku mietittiin mietittiin vasta kotiuttamista ja siellä myöskin oli sitä, että niinku no, että ehkä puolentoista kuukauden päästä voi päästä kotiin, että otetaan neuvottelu siihen ja sitten se oli mennyt niin sitten sanottiinkin, että jatketaankin vielä pari kuukautta vaikka ei olisi mitään syytä ollutkaan.

 

00:06:56 Puhuja 1

 

Okei niin, että se on vaikea sitten niinku laittaa sitä tarkkaa päivämäärää sille, että koska sitä kotia pääsee? Mutta sulla on kokemusta myös siitä, että sun omat lapset on asunut sijoituksessa niin onko asiat muuttunut mitenkään? Tai näetkö sä että joku olisi muuttunut siitä ajasta kun sä oot itse ollut?

 

00:07:15 Puhuja 2

 

On tosi paljonkin ja hyvään suuntaan. Toki sielläkin on vielä niinku kehitettävää, mutta on, on muuttunut hyvään suuntaan ja parannusta tullut ja ihan hyvin. Hyvin menee.

 

00:07:31 Puhuja 1

 

Mitä muutosta sä huomaat. Mikä on eri tavalla nytten?

 

00:07:36 Puhuja 2

 

No esimerkiksi justiin niinku vähän selkeyttä siihen ja sitten tietysti nuo työntekijästä riippuen onkin niin, mutta tota yleensä myös lähdetään niitä juurisyitä niinku miettimään ja pohtimaan, että se ei nyt niinku mietitä vaan taas sitä että on niinku teini ikäinen. Ja ja on niinku se selkeämpää ja sitten justiin niinku on tää että niinku selkeä aika ja sitten tietty niinku annetaan niinku tiedoksi myöskin että mahdollista on myös sitten vielä tietty määrä jatkaa.

 

00:08:17 Puhuja 1

 

Mm niin sulla on ollut tosiaan kokemusta niistä avohuollon sijoituksista missä on ollut, ollut se määräaika.

 

Niin onko siinä aina ollut semmoinen ilmapiiri, että kotiinpäin tässä ollaan niinku koko ajan menossa, että että, ei ole semmoista selkeätä aikaa, kun se jälleen yhdistäminen olisi alkanut, vaan se on aina vaan ollut?

 

00:08:35 Puhuja 2

 

Joo kyllä paitsi silloin omalla kohdalla ei ollut, mutta kyllä nyt on.

 

00:08:42 Puhuja 1

 

No hyvä kuulla, että jotain jotain on tässä niinku väliajalla myös korjaantunut ja mä ehkä kuulen tuosta mitä sä puhuit, että se sijaishuollon aikainen työskentely ja nimenomaan niihin sijoituksen perusteisiin iinnittyminen, juurisyiden etsiminen on sitten osa myös sitä jälleenyhdistämistä, että sehän siihen tosiaan liittyy. Jotta pääsee kotiin, niin ne haasteet pitää sieltä purkaa.

 

00:09:08 Puhuja 2

 

Niin kyllä ja se onkin taas niinku aivan asia eri että, että niinku kyllä ne pitäisi niinku ihan ensimmäisenä edes ennen sijoitusta jo niin niitä lähteä miettimään.

 

00:09:22 Puhuja 1

 

Oon kyllä täysin samaa mieltä tästä sun kanssa. Miltä Sanna tää Jennan kertoma kuulostaa?

 

00:09:29 Puhuja 3

 

No se on hyvä ainakin, että muutoksia on tullut vuosien varrella, että itsellä ei ole siitä kokemusta sinänsä, mutta.

 

00:09:37 Puhuja 1

 

Mm onko se samoilla linjoilla siitä, että se sijoituksen aikainen työskentely liittyy, liittyy siihen, että onnistuu sitten se kotiutuminen.

 

00:09:48 Puhuja 3

 

Joo ja sitten se perhetyö pitäisi aloittaa niinku siinä ennen kun niinku lapsi kotiutuu niin vähän toisi limittäin niinku tätä yksikön kanssa työskentelee sitten perhetyötä, niin tulisi tutuksi. Niinku kun on taas sitten perhetyön puolella uudet ihmiset, niin olisi hyvä tutustua vähän aikaisemmin jo niihinkin. Tässä on kuitenkin iso projekti sitten alkaa siinä kohtaa, kun lapsi kotiutuu, niin on tutustumista puolin sun toisin näiden vuosien jälkeen niin.

 

00:10:17 Puhuja 2

 

Tartte ehkä myös niinku työntekijöiden pitävyys pitäisi pystyä pitämään, että jos sitä aloitetaan jo aikaisemmin niin sitten, ettei käy niin että kun kotiutuu niin vaihtuukin työntekijä.

 

00:10:31 Puhuja 3

 

Joo yksikössä ainakin huomaa sen, että työntekijät vaihtuu aika tiuhaan tahtiin, että aina tutustuminen uusiin ihmisiin sielläkin niin kun lapsellakin ja itsellä kun siellä käy vierailemassa. Ja sitten se justiin, että olisi hyvä kun ohjaaja itse tulisi ensitapaamisella sitten esittelemään itsensä vanhemmalle että, ettei tarvitse itse ruveta kyselemään, että kuka sinä täällä olet?

 

00:10:58 Puhuja 1

 

Joo toi on kyllä kyllä hyvä. Kiva se on tietää että kuka sitä omaa lasta siellä yksikössä kasvattaa tai muuten hänen asioihin liittyy. Onko teillä vaihtunut sitten niinku työntekijät silloin kun lapsi pääsee kotiin?

 

00:11:16 Puhuja 2

 

Meillä ainakin on vaihtunut ja on vaihtunut kyllä ennen sitäkin niinku tiuhaan tahtiin.

 

Mutta tota joo on on vaihtunut, kun on päässyt kotiin niin. Sitten olisi niinku kun on lapset päässyt jo siihen yhteen samaan kiinni niin se olisi niinku paljon helpompi sitten sitä jatkaa, mutta sitten tulee siinä johnakin vaiheessa byrokratiaa vastaan niin ei sitten onnistukaan niin vaan.

 

00:11:46 Puhuja 1

 

Joo totta. Onko se sitten jotenkin haastanut teijän asiakkuutta vai onko ollut hyvä, että työntekijät vaihtuu?

 

00:11:54 Puhuja 2

 

Siis meillä on haastanut, että meillä on vähän niinku. Öö mitenkä se voi sanoa ei niin nopeasti lampeäviä ihmisiä kohtaan niin niin, että sitten kun me todellakin saatiin yksi semmoinen semmoinen sitten niin sitten tulikin niinku että ei, ei, ei onnistunut ja sitten taas vaihtuu ja tässä nyt sitä nyt on sitten varmaan puoli vuotta jo oikeestaan lämmitelty, että joo eikä alusta eteenpäin näy.

 

00:12:32 Puhuja 1

 

OK no mä toivon teille parasta, että löydätte sen yhteisen sävelen ja sinnikkäitä kyllä olette, jos tässä puoli vuotta tässä on jo on jo tätä rakennettu.

 

00:12:42 Puhuja 2

 

Niin tai enemmänkin niinku lasten puolelta, että kyllähän meillä synkkaa ja sillain onhan se nyt siinä kiva aikuisten kesken jutella ja höpistä, mutta ehkä se ei ole kuitenkaan se pointti siinä.

 

00:12:57 Puhuja 1

 

Joo no miten sitten kun sinne kotio, kotio pääsee, mitä, mitä siinä kohtaa tapahtuu? Lapsi onkin sitten joka päivä himassa.

 

00:13:13 Puhuja 2

 

No tietysti opetellaan uudet rutiinit kodissa. Nyt tietysti on aina eri ja pystyy olla niinku ihan normaalisti.

 

00:13:26 Puhuja 1

 

Sanna teillä oli niitä kotiharjoittelua niin valmisteliko se sua jotenkin siihen sitten kokopäiväiseen arkeen lapsen kanssa.

 

00:13:34 Puhuja 3

 

No kyllä sitä harjoiteltiin siinä, mutta se on kuitenkin niin vähäistä mitä se lapsi oli tuossa kotona kuitenkin, että sen näki sitten vasta sen totuuden, kun lapsi kotiutui silloin elokuussa, niin siinä oli kuitenkin vähän lomapäiviä vielä jäljellä ennen koulun alkua ja sitten kun koulu alkaa niin sitten se huomaa, että ja lapsi huomaa, että ei siinä olekaan enää valtavaa määrää aikuisia ympärillä, että sitten on vaan me. Kahdestaan oltiin siinä, että mullahan on päivätyö ja lapsi sitten siitä kouluun aamulla, että niin.

 

00:14:10 Puhuja 1

 

No miten se sitten suju? Ei olekaan enää useampaa työntekijää ympärillä auttamassa ja vanhempana pitäisi päästä töihin ja lapsen pitäisi päästä kouluun. Miltä se näytti teidän väriä?

 

00:14:21 Puhuja 3

 

No se että aamuisin mä nyt pystyn tekemään etänä sitten hetken aamulla ja sitten siinä annan lapselle lääkkeen ja aamupalat syödään ja siitä sitten kouluhun ja sitten mä lähden töihin siitä sen jälkeen kun lapsi on lapsen on saanut kouluhun.

 

00:14:43 Puhuja 1

 

Joo.

 

00:14:43 Puhuja 3

 

Että siinä on, kyllä siinä harjoittelemista on puolin sun toisin, että kaikki onnistuu. Että haasteita on välillä aamullakin niinku laittaa itsensä valmiiksi tai lähinnä pojalla on haasteita, että saa itsensä kouluvalmiuteen.

 

00:15:01 Puhuja 1

 

Niin se vaatii kyllä vanhemmiltakin sitä joustavuutta ja ehkä muiltakin tahoilta niinku vaikka työpaikalta. Sitä sitä joustavuutta siihen, että että pystyy sovittamaan arkea tähän tilanteeseen. Tota mitä sä näet, et on eri tavalla kun lapsia asuu siellä sijaishuoltopaikassa vs. sitten tämä, kun hän onkin kotona.

 

00:15:24 Puhuja 3

 

No niin, ainakin se justiinsa aikuisten määrä, että ei niinku osaa lähteä yksin niinku kouluun, että yksikössä on aina joku laittamassa kouluun ja vastaanottamassa koulusta, että ja kuljetahan koulutaksilla siellä, että nyt pitäisi kulkea itsenäisesti niin kun yksin kouluun kotiin ja muistaa mennä, että on sitten vielä suoraan kotoa kouluun ja koulusta kotiin niin ettei poikkea sitten jatkuvasti mihinään. Siinä on harjoittelua ja haasteita.

 

00:15:54 Puhuja 1

 

Niinpä. Joo mä oon kuullut juttua tämmöisessä sijaishuoltopaikkoja aktiviteetin määrästä. Onko teillä jotain kommentoitavaa siihen?

 

00:16:04 Puhuja 3

 

Joo yksikössä kun on eri työntekijät eri niinku kellonaikoihin niin siellähän työntekijät vaihtuu ja siellä tietysti aktiviteettia on paljon enemmän sitten tuolla yksikössä kuin kotona että lapsen pitää kotona sitten opetella olemaan myöskin kotona ja välillä on tylsää.

 

00:16:29 Puhuja 1

 

Niinpä.

 

00:16:29 Puhuja 3

 

Siihen tylsyyteenkin pitää opetella.

 

00:16:33 Puhuja 1

 

Totta.

 

00:16:34 Puhuja 3

 

Ei ole koko aika aktiviteettia.

 

00:16:37 Puhuja 1

 

Joo, kyllähän se on ihanaa, että siellä sijaishuoltopaikassa sitä pystytään järjestämään, mutta ehkä sitten tässä jälleenyhdistämisen kohdalla sitä miettii, että että se on muutenkin suuri muutos lapselle. Niin millä tavalla sitten mukautuu siihen perheen elämää. Siihen, että yhdellä tai kahdella vanhemmalla on rajallinen määrä niitä resursseja sitten verrattuna siihen yksikön arkeen.

 

00:17:02 Puhuja 1

 

Onko sulla Jenna kokemuksia siitä, että miten se sijaishuoltopaikan arki eroaa kotona elättävästä arjesta ja onko ollut helppoa tämä siirtymä?

 

00:17:14 Puhuja 2

 

Tota no itsellä ehkä, että itsellä se oli silloin vähän raskasta, tai aika raskasta, tosi raskasta, mutta nyt niinku lasten kohdalla niin en nyt ole sillä lailla huomannut mitään. Että toki on niin kuin luonteesta riippuen niin toisella toinen tykkää ja toinen vähän vähemmän tykkää. Mutta että kuitenkin niinku on ihan kiva. Mutta sitten huomaa kyllä, että niinku sielläkin on ne rutiinit ja niinku siivouspäivät ja nää aktiviteettipäivät. Niin niin niin että sitten toi toinen myöskin on sitten viikonloppuna kotona vähän, ettei niin jaksakaan tehdä kaikkea.

 

00:18:02 Puhuja 1

 

Niin tulee kotilomalla nimenomaan lomalle. Sitten siitä yksikön arjestakin. Joo.

 

Onko teillä ollut koko sen prosessin ajan semmoinen olo, että te tiedätte missä mennään ja olette perillä, perillä siitä, että kuinka tässä nyt edetään.

 

00:18:21 Puhuja 2

 

Öö ei oikeastaan, että selkeämpi saisi kyllä olla ja niinku tiedonkulku parempaa.

 

00:18:31 Puhuja 1

 

Mitä sä tarkoitat sillä tiedonkululla? Kenellä tiedon pitää kulkea?

 

00:18:35 Puhuja 2

 

En ole kyllähän se pitää huoltajan ja niinku jälleen tai niinku työntekijän ja sosiaalityöntekijän kautta kulkea, että että ei jää sitten kukaan niinku epäselvään missään vaiheessa.

 

00:18:53 Puhuja 1

 

Ja lapsellekin tietysti pitää kertoa kyllä. Joo mitä mieltä Sanna sä oot tästä tiedonkulusta. Ootko sä ollut perillä?

 

00:18:54 Puhuja 2

 

Niin niin kyllä niin totta kai.

 

00:19:02 Puhuja 3

 

No joissakin asioissa kyllä joissakin ei, että kyllä tietysti selkeämpää tuo tiedonkulku pitäisi olla, että tiedetäänä aikatauluja niin kun just lapsenkin kohdalla, että välillä lapselle tulee se epätoivo ettei tästä mitään tule, että mä pääse niinku täältä ikinä kotiin että.

 

Ja sitten kun piti välillä olla tiedottamatta lapselle kuitenkin asioita että ei kaikkea kerrota niin kun ennakkoon, ettei tule sitten sitä pettymystä kuitenkin niistä asioista, jos ei ne välttämättä heti toteudukaan, koska lapsi on heti, että nyt heti tässä ja nyt.

 

00:19:37 Puhuja 1

 

Totta kai sehän on pitkä aika niinku säkin mainitsit tuosta, että puoli vuotta niitä kotilomia lisäiltiin niin niin tota lapsen elämässä se on hurjan pitkä aika miettiä. Ja varsinkin jos ei ole sitten sitä varmaa tietoa siitä, että sitten kun tämä päivämäärä koittaa niin kotio pääset.

 

00:19:56 Puhuja 2

 

Niin tässä nyt itselläkin tuli justiin siihen, että sillä on omalla kohdalla justiin tätä tuli, että kun sanottiin näitä selkeitä päivämääriä ja sitten kun sitä odotti niin sitten se ei pitänytkään, että se ei ollut mitenkään helppo eikä kiva asia.

 

00:20:14 Puhuja 1

 

Sanna sä kerroit, että sun on pitänyt salata ja pimittää sitä jonkin verran lapselta, että että ei niinku turhaan toivo nousisi ja sitten Jenna sä oot lapsena kokenut sen, että. että sulla ei ollut tietoa siitä, että koska sinne kotiin pääsisi. Niin olisitko sä mieluummin ottanut sen päivämäärän ja mahdolliset pettymykset siihen liittyen? Vai sitten vaan että et ois tiennyt?

 

00:20:36 Puhuja 2

 

Kyllä mä olisin ottanut sen niin, että mä en olisi tiennyt.

 

00:20:41 Puhuja 1

 

Joo, mielenkiintoista.

 

00:20:45 Puhuja 1

 

Mennään sitten meidän toiseen kysymykseen, mitä me ollaankin tässä jo vähän käsitelty, mutta ihan tälleen konkretian tasolla, niin mitä te ajattelette? Mitä pitää huomioida, kun sitä lapsen kotiutumista valmistellaan? Mikä ainakin pitää niinku olla kunnossa ja tehty.

 

00:21:05 Puhuja 3

 

No tuo asuntoasia on ainakin semmoinen mikä tuota niin oli heti tapetilla ensiksi, että kun poika siirtyi sijoitukseen, niin tietysti siinä miettii, että kun on asunto liian iso yksin asuvalle sitten niin tietenkin ajatteli rahallisesti sitä, että muuttaa pienempään asun tuohon väliaikaisesti. Että että säästää siinä sitten, että kun vuokrat on niin kalliita asunnoissa niin oli pakko sitten muuttaa pienempään asuntoon. Ja sitten tietysti se että poikahan ei voinut kotiutua sitten sinä aikana kun ainakaan kun mä asun pienessä asunnossa, että lapselle pitää olla kumminkin se oma rauhoittumista ja ja muutenkin oma oma tilansa siinä asunnossa, että. Sitten ruvettiin miettimään tai minä mietin yksikseni, koska olen yksin vanhempi.

 

Niin.

 

Sitä miettimään sitä asunto asiaa ja rupesin etsimäänkin, mutta siinähän on omat haasteensa sitten löytää ja saada se asunto että. Löysin sitten kuitenkin ja tultiin valituksi kaksio asuntoon, että nyt on sitten pojalla oma tila, mutta vuokra taivaissa ja siinä vaiheessa kun lapsi kotiutuu siihen meidän omaan kotiin. Sitten niin kelalta ei sitten saa mitään tukea siihen asumiseen että.

 

00:22:34 Puhuja 1

 

Niin lapsi sai siis kuitenkin kotilomalla tässä yksiössä, mutta sitten asumiseen vedettiin raja, että että siihen tarvitaan.

 

00:22:42

 

Kyllä.

 

00:22:43 Puhuja 1

 

Joo, liittyykö tähän kotiutumiseen sitten jotain muita käytännön asioita? Asunto, asunto oli nyt yksi näistä, mutta onko sitten jotain muuta mitä pitää hoitaa?

 

00:22:54 Puhuja 3

 

Sitten on tuo että, pitää miettiä, että kuka tekee sitten mitäkin, että tuo kelalle lausunto siitä, että lapsi on kotiutumassa ja sitten osoitteenmuutos pitää tehdä. Ja sitten tietysti, kun kelalle laittoi, sitten niitä hakemuksia, niin sitten sieltä kelalta tulee vastaus, että pitää tehdä lapsen osoitteenmuutos. Ja sitten kun minä teen sitä, niin sitten minä tarvitsen siihen valtakirjan, että minä saan erään lapselleni osoitteenmuutoksen, mutta sitten sitä ei koskaan laitettukaan ole, koska kuulin meidän sosiaalityöntekijän kautta, että heiltä tehdään osoitteen muutos lapselle. Ja sitten se tietysti toi kouluun ilmoittaminen, että ja mikä koulu, että siinä täytyy sitten itse olla vähän skarppina ja.

 

Tuota vähän tehdä enemmän asioita tuossa kun lapsi kotiutuu ja ennen kuin kotiutuu niin täytyy olla se koulupaikka myöskin tiedossa että sitä pitää vähän soitella sitten lähikouluihin, että mikä on se koulupaikka ja ja tuota niin. Ja tietysti nää tuet että koska kelan tuet siirtyy sitten meille että, kesällähän lapsi oli aika paljon kotona. Joo, mutta sitten vasta kuulin jossain palaverissa, että ensimmäinen kahdeksatta alkaen on virallinen kotiutumispäivä, niin sen jälkeen vasta sitten siirtyy meille.

 

00:24:23 Puhuja 1

 

Aivan eli paperihommiksi menee tämä kotiutuminen kaiken kaiken muunkin lisäksi? Joo no käytännön asioita on on hoidettu ja tota papereita on pyöritelty. Niin mitä muuta sitten pitää pitää huomioida, kun sitä lapsen kotiutumista valmistellaan?

 

00:24:45 Puhuja 3

 

No se ainakin että tuota niin onhan lapsi nyt melkein 4 vuotta ollut siellä sijoituksessa yksikössä, että sitä vanhemmuuden arviointia on tehty jo varmaan se 4 vuotta, että nekin tekevät vanhemmuuden arviointia. Ja sitten kun lapsi siirtyy kotia, niin sitten jatketaan sitä vanhemmuuden arviointia tehostettuna että tuota niin.

 

Kyllä ainakin vanhemmuutta on arvioitu, koska se on nyt puoli vuotta kohta arviointia. Että mähän en tiennyt mitä se on niinku se perhetyö tavallaan ja mitä niiden pitäisi tehdä kun ne kotia tulee, että kun ei siit oo aikaisempaa kokemusta. Mutta niin joo vanhemmuuden arviointia.

 

00:25:25 Puhuja 1

 

Miltä, miltä se tuntuu kun sanotaan suoraan, että nyt tätä sinun vanhemmuuttasi arvioidaan?

 

00:25:32 Puhuja 3

 

No, kyllähän sitä miettii koko aika, että mitä tässä niinku mitä mä teen, mitä mä sanon ja miten mä toimin lapsen kanssa ja koko aika mä teen arviointia itsekin, että miten mä tuota niin toimin siinä.

 

00:25:46 Puhuja 1

 

Korostetun tietoinen siitä, että millä tavalla toimii.

 

00:25:49 Puhuja 1

 

Kuka sen sitten tietää, että mitä se hyvä vanhemmuus on?

 

Tai mitä sä ajattelet että kun sä koitat olla mahdollisimman hyvä vanhempi, jotta sitä vanhemmuutta voidaan arvioida hyväksi niin mitä se on? Onko joku sulle kertonut mitään?

 

Mikä se on se niinku tavoite siinä vanhemmuuden arvioinnissa. Millainen vanhempi pitää olla että saa lapsensa pitää?

 

00:26:19 Puhuja 3

 

No tuota niin. Kyllähän sitä yrittää parhaansa tehdä koko aika, että olisi hyvä vanhempi.

 

00:26:26 Puhuja 1

 

Mutta ei ole siis ulkopuolelta kriteerejä sulta, sulle, määritelty siitä että.

 

00:26:32 Puhuja 3

 

Ei

 

00:26:38 Puhuja 1

 

OK no niin siinä tosiaan voi olla arvioitavaa niin itselle kuin muille.

 

00:26:40 Puhuja 2

 

Haluaisin tähän vielä sanoa, että sitten jos esimerkiksi on niinku jotakin aikaisempaa taustaa ja sieltäkin tulee sitten niinku esimerkiksi jälkeenpäin syystä tai toisesta niinku. Samoihin tuollaisiin kaavoihin, niin niin sielläkin varmasti niinku ehkä senkin arvio. Tai niinku voidaan arvioida niinku sen perusteella mitä niinku esimerkiksi vanhempi on joskus ollut tai niinku niin.

 

00:27:15 Puhuja 3

 

Ja sitten tietysti se, että kun lapsella on diagnoosi niin sitten miksi vanhemmuutta niin paljon arvioidaan siinä?

 

00:27:23 Puhuja 3

 

Lapsen kotiin tulos kuitenkin, että lapsella on diagnoosi ja sitten on näitä liitännäisiä oireita siinä mukana, että itä sitä niinku mä oon itse hämmästellyt, että miksi näin?

 

00:27:35 Puhuja 1

 

Niin tarkoitatko semmoista tilannetta, että että jos vanhemmuudessa ei ole haasteita vaan ne arjen haasteet kumpuaa sitten siitä lapsen tilanteesta niin? Joo joo Jenna sanoikin hyvinkin siitä, että voi sitten verrata niihin mitä aikaisemmin on ollut. Ootko sä kokenut tällaista arviointia?

 

00:28:01 Puhuja 2

 

En nyt suoranaisesti, mutta on muutama oma työntekijä tullut vastaan niin niin vaihdettu kuulumisia. Ja yksi nyt onkin sitten tullut laitoksessa vastaan lapsen sijoituspaikassa niin.Niin niin mut. Mutta niin tunnen hänet sen verran, että tiedän kyllä hänen mielipiteensä sitten.

 

Mutta tota toi toisaalta nyt sitten kuulinkin että oli vähän että niinku että ”jaa että eipä se omena puusta kauas ole pudonnut”

 

00:28:37 Puhuja 1

 

Siis sano sinulle?

 

00:28:39 Puhuja 2

 

Niin. Mutta joo.

 

00:28:44 Puhuja 2

 

Ja se onkin siinä, että kun hänkään ei niinku tiedä muuta kuin vaan mun mun ne jutut. Mitä silloin aikoinaan on ollut, että hän ei esimerkiksi tiedä, että miksi mun lapsi on sijoitettu, niin se on vähän väärin.

 

00:28:59 Puhuja 1

 

Joo. Mä oon pahoillani, että oot joutunut tuollaisen kommentin omasta vanhemmuudesta kuulemaan.

 

00:29:09 Puhuja 1

 

No mitäs muita käytännön asioita sitä vanhemmuutta nyt arvioitu, mutta saako siihen vanhemmuuteen millaista tukea?

 

00:29:17 Puhuja 2

 

Mä oon ainakin kokenut, että työntekijästä riippuen niin saa tai vähän vähemmän saa, että riippuu kyllä ihan työntekijästä.

 

00:29:29 Puhuja 1

 

Mitä sä tarkoitat sillä, että riippuu työntekijästä?

 

00:29:33 Puhuja 2

 

Öö jotkut työntekijät on ehkä vähän sellai, en nyt voi sanoa, että huolimaton, mutta vähän semmoisia ehkä niinku sellai, että käydään asiat läpi ja joo ja joo ja joo ja sitten niinku ollaan vähän siinä nyt rinnalla kulkien, mutta ei niinku mitään muuta. Että siis tosi harvalta perhetyöntekijältäkään esimerkiksi on saanut niinku että onko ihan 2 nytten ainoita ja se yksi onkin nyt se justiin joka oli niinku lastenkin mieleen ja pääsi lähelle niin, niin se niinku se on varmaan ainut kenen kanssa on niinku kaikista eniten tullut, et kun tulee sitä ymmärrystä ja niinku kemiat kohtaan ja että sekin vaatii niin tosi paljon kuitenkin sitä, et pystyy niinku itse kertomaan ja sanoittamaan ja opettelemaan ja niinku niin.

 

00:30:39 Puhuja 1

 

Niinpä. Mitä mieltä Sanna sä oot tästä vanhemmuuden tuesta tai onko sulla jotain ajatuksia siihen, että mitä tukea sitten vanhemmalle tai lapsellekin järjestetään sitten kun se sijoitus päättyy?

 

00:30:53 Puhuja 3

 

No sehän on uusi tilanne.

 

Ja sitä ei osaa niin kun heti arvioida, että mitä itse niinku tarvitsisi, koska meillä on kumminkin siitä diagnoosin myötä justiin näitten raivarien takia niinku saatu sitä tai lopuksi saatiin tukea sitten siihen, että lapsi oli siel sijoituksessa niin.

 

Nyt sitten kyllä itse miettii ja pohtii, että mitähän sitä olisi se tuen tarve, mutta.

 

Mä oon aikaisemminkin puhunut tästä, että kokemusasiantuntija on hyvä olla siinä tuota niin esimerkiksi vanhemman tukihenkilönä joitakin käyntikertoja, tapaamisia ja sitten tuota niin.

 

Lopuksi mekin keksittiin toive tällainen vähän sitten. No se ei onnistu. Sitten meillä tämä tuki, että olisi jotain toiminnallista aktiviteettia se perhetyö, että se on sitten rahasta kiinni se, ne toiveet, että kun kuitenkin yksinhuoltaja ja eikä aina sitten ollut niin kun rahallisesti välttämättä varaa lähteä niinku ulos syömään tai leffaan. Tai sitten jotain muuta maksullista aktiviteettia, niin se olisi ollut lähinnä meidän toive, mutta se nyt ei sitten toteudu.

 

00:32:19 Puhuja 1

 

Eli on kysytty toiveita ja sitten kun niitä on esitetty niin säästösyistä eivät ole mahdollisianäinkö? Se on ikävä kuulla. ehkä tähän väliin tämmöinen info siitä, että avohuollon tukitoimet ja nimenomaan vaikka tämmöinen aktiviteetin tai toiminnallisen tuen järjestäminen on aina edullisempaa kuin sitten se sijaishuollon kustannus. Että jos voidaan katsoa, että että sillä tuetaan sitä, että lapsi pysyy asumassa siellä kotona ja perheenjäsenet ovat hyvinvoivia ja ei tarvittaisi sitä sijoitusta, niin voisin pitää sitä investointina enkä niinkään kuluna.

 

00:32:58 Puhuja 1

 

Joo no mitä muuta? Niin mä ehkä tartun tähän kokemusasiantuntijuuden. Sä sanoit siitä, että se voisi olla hyvä hyvä tuki siinä kotiutumiseen vaiheessa. Miksi ei ole sijaishuollon aikana niin mitä hyötyjä sä näet, että siitä voisi olla?

 

00:33:16 Puhuja 3

 

Siinä on tuota niin semmoinen, että saa vähän purkautua semmoiselle jolla on niinku samaa vastaavaa kokemusta että saadaan jutellaan asioista ja voi ehkä tulla omaan arkipäivään sitten ideoita ja.

 

Ja tuota niin. Semmoista että on kiva niinku jonkun toisen aikuisen kanssa niinku keskustella asiasta.

 

Eikä aina omien lasten kanssa, että ei omille lapsillekaan viitsi kaikkea aina purkaa. Että kuormittaahan se koko perhettä muutenkin tää lapsen sijoittaminen niin.

 

00:33:50 Puhuja 1

 

Mm joo mistä semmoisen kokemusasiantuntijan saa?

 

00:33:56 Puhuja 3

 

Sen voi tilata tuolta Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

 

00:34:00 Puhuja 1

 

Jaahas jaahas ottakaapas vinkki talteen. Mun mielestä tää on se mielenkiintoinen ja nousussa oleva tuen muoto mistä on kyllä ollut hyviä kokemuksia mitä on ainakin itse kuullut.

 

00:34:13 Puhuja 1

 

Joo.No tuleeko meillä muuta mieleen nyt tähän käytännön valmisteluun kun kotiutumista ajatellaan tai kun sinne kotiin muutetaan?

 

00:34:27 Puhuja 2

 

No ehkä nyt sen verran että, että pitäisi se hyvä ja riittävä tuki löytyä sitten vielä niinku kotiutumisen jälkeenkin ihan niinku sekä lapselle ja niinku myös vanhemmalle että.

 

Ja sitten semmoinen että olisi niinku tuki siinä myös mukana.

 

00:34:53 Puhuja 1

 

Nyt me ollaankin käyty niinku monipuolista keskustelua. Mun mielestä tästä jälleenyhdistämisen prosessista ja voin sanoa, että näyttää aikamoiselta duunilta niin työntekijöille kuin sitten lapselle ja vanhemmallekin, että yhdyn kyllä teidän mukaan siihen keskusteluun, että tän täytyisi olla suunnitelmallista kun ruvetaan sitä kotiutumista valmistelemaan. Mä ehkä kuulin myös semmoista, että suunnitelmallisuuteen liittyisi se, että tää olisi niitä selkeitä vastuunjakoja. Kenen tehtävä on mitäkin hoitaa ja sitten että vanhemmalle olisi riittävästi tukea ihan siihen valmistautumiseen, että lapsi kotiutuu. Siihen, millä tavalla siitä saa lapselle keskustella ja mitä sitten kotiutumisen jälkeen, että myös se vanhempi tulisi huomioida, että he sitä lasta tulevat siellä kotona kasvattamaan, joten hänenkin täytyy olla hyvinvoiva.

 

Kuulostaako tää yhtään siltä että mä oon kuunnellut mitä te olette puhunut?

 

00:35:56 Puhuja 2

 

Kyllä.

 

00:35:57 Puhuja 3

 

Kyllä.

 

00:35:58 Puhuja 1

 

Joo tota onko teillä jotakin semmoisia asioita mitä nyt ainakin haluaisitte, että kuulija muistaa tästä keskustelusta tai vielä viimeisiä lisättäviä asioita.

 

00:36:11 Puhuja 3

 

Se, että ainakin on hyvä, kun on jälleenyhdistymistiimi ja sehän on uusi nyt täällä että.

 

Ja ne sitten niinku paneutuu siihen perheen jälleen yhdistämiseen ja niin kun yhteistyöhön, niin on kyllä hyvä, että on oma tiimi siihen. Ja nää kokemusasiantuntijat. Kokemusasiantuntijoiden yhteistyö sitten, että jälleenyhdistämisen kanssa.

 

00:36:36 Puhuja 1

 

Joo perheen jälleenyhdistämistiimi, ystäville JYT, on tosiaan aloittanut toimintaansa täällä Etelä-Pohjanmaan alueella ja ja niinku Sanna kerroitkin, niin työskentelee tässä jälleenyhdistämisen asiassa. Sieltä löytyy perheohjaaja ja perheterapeuttia ja sosiaalityöntekijää ja oikein osaava, osaava tiimi tähän asiaan ja he ottaa myös työskentelyn kokemusasiantuntijoita mukaan ja ovat käytettävissä.

 

Joo mitäs muuta?

 

Jos on joku työntekijä tai opiskelija tai joku toinen vanhempi, joka on samankaltaisessa tilanteessa kuuntelee tai nuori niin mitä te haluaisitte, että hän muistaisi tästä keskustelusta tai kuulisi?

 

00:37:26 Puhuja 3

 

Että huostaanoton jälkeenkin on elämää.

 

00:37:29 Puhuja 1

 

Ihana, ihana kyllä näin on ja sen aikanakin. Eiks oo? Kyllä elämä jatkuu.

 

00:37:40 Puhuja 2

 

Haluan sen vielä sanoa että, että oli tilanne niinku mikä tahansa niin kyllä aina niin on toivoa, jos niinku kaikki tekee sitä yhteistyötä ja niinku sitoutuu siihen lapseen ja sen niinku asioihin.

 

00:37:59 Puhuja 1

 

Ihania viestejä ja toivon, että kaikki kuulijat ottavat nämä viestit omakseen. Tässä kohtaa mä kiitän meidän kokemustaustaisia osallistujia tähän podcastiin osallistumisesta. Olette ihania ja rohkeita ja toivottavasti tapaamme vielä uudestaan. Ja seuraavaksi meille tuleekin sitten toinen vieras. Palaamme aiheeseen pian.

 

00:38:29 Puhuja 1

 

No niin, nyt meillä on saapunut podcastin seuraava vierailija paikalle. Tervetuloa, haluaisitko esitellä itsesi näin alkuun?

 

00:38:41 Puhuja 4

 

Kiitos. Ja oon tosiaan sosiaalityöntekijä Suvi Pitkäjärvi ja teen töitä täällä Etelä Pohjanmaan hyvinvointialueella ja lastensuojelussa ja pääsääntöisesti mulla on sijoitettuja lapsia asiakkaana.

 

00:38:53 Puhuja 1

 

Okei kiitos. Kiva kun oot täällä tota sä sait kuunnella ton meidän aikaisemman keskustelun jo etukäteen. Minkälaisia ajatuksia sinulle heräsi siitä?

 

00:39:06 Puhuja 4

 

No aika lailla monenlaisia ajatuksia tietysti, että tota paljon, paljon pohdin niin kuin ylipäätänsä siitä kun kokemusasiantuntijat pohti sitä, että onko tää kuinka niin kun selkeä tää prosessi ja muuta. Että ajattelin sillä lailla, että sosiaalityöntekijän näkökulmasta varmaan se prosessi on ollut jotenkin selkeä, mutta se ei ehkä asiakkaille ole näkynyt niin selkeänä. Ja sitten mä ajattelin, että nyt ehkä niin kun viime aikoina ollaan enemmän puhuttu jälleenyhdistämisestä ja siitä, että mitä se tarkoittaa ja miten se näkyy siinä sosiaalityöntekijöiden tekemässä työssä ja muuta

 

Että mietin niinku sellaisia asioita, että ehkä niinku sitä lapsen asiakassuunnitelmaa on paljon niinku pyöritelty. Ja sitä, että että mikä niin kuin lapsen elämässä pitää muuttua, mutta että ehkä nyt enemmän on painotettu niihin vanhempiinkin ja vanhempien asiakassuunnitelmiin. Ja ehkä se on niinku, mä ajattelin, että se on hyväkin juttu, että niihin kiinnitetään enemmän huomiota, koska kuitenkin puhutaan niinku perheestä. Vaikka ne lapset on meille rakkaita niin silti moni asia on semmoinen mikä niinku on myös sen vanhemman hyvinvoinnin tai vanhemman arjen kannalta tärkeää, niin kun tai että lapselle tärkeää vanhemman arjessa ja sielläkin on ehkä jotain muutostarpeita.

 

00:40:26 Puhuja 1

 

Kyllä joo tossa puhuttiinkin nimenomaan vanhemmuuden tuen järjestämisestä.

 

Järjestetäänkö vanhemmille jälleenyhdistämisen jälkeen tukea tai millaista tukea?

 

00:40:38 Puhuja 4

 

No joo öh siis järjestää pitää. En osaa sanoa isossa kuvassa, että kuinka paljon sitä järjestetään, mutta että ainakin tota niin kun itse näen sitä tarvetta siinä, että että kun perhettä jälleenyhdistetään niin moni asia on muuttunut jo silloin kun lapsi on lähtenyt kotoa ja moni asia muuttuu kun lapsi on pois kotoa. Ja taas muutosta tulee, kun kun lapsi tulee kotiin. Että, että meillä on ne huostaanoton perusteet, jotka on alkuvaiheessa. Sijoituksen aikana voi tulla jotakin muutosta ja sitten niin kun sijoituksen loppuvaihe ja loppu on se muutoksen kohta missä niinku tulee tuen tarpeita. Ja mä ajattelen, että kyllä niin kun vanhemmallekin pitää järjestää sitä omaa tukea, että itse tuossa niin kuin kokemusasiantuntijoiden keskustelussa paljon pohdin sitä, että en ole itse käyttänyt kokemusasiantuntijoita, mutta että että mietin sitä, että mikä se olisi se kohta mihin mä itse käyttäisi niitä.

 

Että sitten varmaan niin kun ehkä justiin ne alkuvaiheet. Varsinkin kun sijoitus lähtee, niin se olisi se paikka ja sitten ehkä siellä niinku sijoituksen päätöshetkellä olisi ne niinku hyvät paikat kokemusasiantuntijalle. En ole käyttänyt, ei ole kokemusta, mutta että että yhtäkkiä ajattelisin että ne olisi hyvä paikat. Mutta sitten myös sekin, että että tuesta niin pohdin, sitä että että tota kun sijoitus lähtee liikkeelle tai niin huostaanotto tehdään esimerkiksi niin varmaan jotain tukitoimia on ollut ennen sitä. Niin pohdin, että niin kun onko ehkä joku sellainen niin kun mahdollisuus jatkaa tukea myös siinä kohtaa, kun lapsi lähtee kotoa.

 

Mutta hirveän paljon mä ajattelen tai jotenkin ajattelen ja omakohtaista kokemusta on siitä, että että kun lapsi tulee kotiin niin myös se tuen tarve on siinä suurta ja se että sieltä tuleekin yllättäviä muutoksia arkeen mihinkä pitää varautua eikä voida ajatella että se vanhempi siinä kohtaa pärjää yksin. Että tota siinä siinä on varmaan se suurin tuen tarve sitten että että kun ne muuttuu ne tilanteet.

 

00:43:06 Puhuja 1

 

Joo keskustelussa puhuttiin tosiaan myös siitä, että sitä perhetyötä pitäisi järjestää silloinkin, kun lapsi on sijoitettuna. Tää ehkä toteutuu sellaisissa perheissä, jossa on kotiin jääviä sisaruksia, joilla on asiakkuuksia. Mutta miten sun kokemuksen mukaan toteutuuko se sitten semmoisissa tilanteissa, kun on yksi lapsinen perhe, jossa lapsi on sijoitettu ja perheen vanhemmat ovat ne, jotka jäävät kotiin?

 

00:43:30 Puhuja 4

 

No se toteutuu ja ei toteudu varmaan niinku tapauskohtaisesti. Ja sitten varmaan, kun se on kriisi vaihe se kun lapsi lähtee kotoa niin kaikki ei välttämättä koe mielekkääksi, että siellä perhetyö jatkaa. Että sitten taas se, että että aika ehkä kuluu, niin sitten se on ehkä mielekästä että uudestaan tulisi perhetyöt.

 

Mutta mä en tiedä. Mun kokemus on, että ehkä siinä kohtaa sitten kun sijoituksesta on aikaa ja aika kuluu niin ei ehkä niinku sitä perhetyötä enää sinne kotiin päin tarjota Että sitten niinku enemmän se yksikkö tekee töitä. Toki hekin tekee perhetyötä, mutta niin niin sellaista ehkä intensiivisestä perhetyöstä, niin ei ehkä ole niin kun. Tai tai intensiivisestä perhetyöstä. Jos ajatellaan, niin sitä ei ehkä sitten sijoituksen aikana niin paljon.

 

00:44:25 Puhuja 1

 

Joo keskustelussa puhuttiin myös siitä, että jos ei nyt koko sijoituksen aikana, niin ainakin ennen kuin se perheen konkreettinen jälleen yhdistäminen tapahtuu, jotta siinä olisi hetken päässyt jo tutuksi työntekijän kanssa. Nyt oli ehkä kokemuksia siitä, että tulee uusia työntekijöitä siinä samalla kun sinne kotia palataan ja sitten saattaa myös olla sitä työntekijöiden vaihtuvuutta. Kun siirrytään sijaishuollon palveluista poispäin.

 

00:44:50 Puhuja 4

 

Joo tota mulla on niin kun mä ajattelen tätä asiaa nyt niinku siitä omasta työnäkökulmasta ja siitä että minkälaisia prosesseja itsellä on ollut.

 

Niin öö. Ehkä se on harmillista, että ne työntekijät vaihtuu, mutta sitten taas että on ollut sellaisia hyviäkin kokemuksia siitä, että meillä on niin kun jälleenyhdistymisentiimi on työskennellyt. Sen jälkeen me otettu ollaan otettu siihen perhetyötä mukaan, joka on jatkanut sitten kun kun se lapsi on siirtynyt kotiin.

 

Niin tavallaan sitä, että että jollain lailla se tuttuus säilyy, eikä tieto katoa, että kyllä minä ymmärrän senkin mitä kokemusasiantuntijat tuossa puhui, että että työntekijät vaihtuu ja kaikki ei tule niin läheisiksi, mutta myös sekin, että siellä on paljon tietoa perheestä, joka katoaa siinä kohtaa. Ja ihan samalla lailla kuin sosiaalityöntekijät vaihtuu.

 

00:45:46 Puhuja 1

 

Niin kyllä kirjaukset varmasti jäävät, mutta semmoinen niin kun suhteessa luotu ehkä sanoittamaton tieto ja tunne ja luottamus, luottamus sitten katoavat ja sitä jälleenrakennetaan siinä. Siitä on puhuttu, että jälleenyhdistäminen vaatii suurta luottamusta sosiaalityöntekijältä perhettä kohtaan. Niin vaikuttaako nää vaihdokset siihen, millä tavalla perheen jälleenyhdistämistä sitten pystytään edistämään?

 

00:46:14 Puhuja 4

 

No kyllä mä ajattelin että että niinku puhuttiin, että se on kuitenkin sitä suhdeperusteista työtä ja niinku että aina pitää se uusi työntekijä ajaa tavallaan sisälle perheeseen tai perheen pitää niinku tulla sinuiksi myös sen työntekijän kanssa, että kyllä mä uskon että ne vaikuttaa.

 

00:46:31 Puhuja 1

 

Ja voi sitten varmaan aiheuttaa myös tarpeetonta viivästymää.

 

Mä en sano ehkä tarpeetonta niinku kokonaisuudessaan, mutta mutta sellaista, että perhe voisi olla valmis, mutta sosiaalityöntekijä vielä ei ja molempien valmius tarvitaan, jotta päästään eteenpäin.

 

Joo heräsikö sulla muita ajatuksia? Mua ehkä kiinnostaa tää puhuttiin vanhemmuuden arvioinnista ja mitä se riittävä vanhemmuus on? Kuka ne kriteerit määrittää, koska kotiutuminen on mahdollista ja huostaan voitaisiin purkaa?

 

00:47:06 Puhuja 4

 

Niin joo, sitä itsekin mietin, että että kun kokemusasiantuntijat paljon pohti sitä ja niinku että vanhemmuutta arvioidaan.

 

Oli jo niin sitten. Itse mietin justiin sitä, että että me painitaan ehkä sitten sosiaalityössä siitä, että mikä on kenellekin perheelle, lapselle riittävää vanhemmuutta. Mikä on se niin kun että, mikä on se kriteeri, että jolla jolloin voi päästä niinku sitten jälleenyhdistämisessä siihen pisteeseen, että pääsee kotiin lapsi.

 

Mutta sitten taas mä ajattelin, että edelleen päästään niihin, että että meillä on ne jotkut tavoitteet siellä meillä on sijaishuollon tavoitteet.

 

Meillä on asiakassuunnitelman tavoitteet, vanhemmalle tavoitteet, niin ehkä se on niin kun sieltä tuleva se, että mikä on riittävää.

 

Että toisaalta se on niinku vähän ehkä ärsyttävää, että se on niin kun näin yleismaailmallinen ajatus, että riittävä vanhemmuus, mutta että se on ehkä niinku tapauskohtaista mikä sille perheelle on.

 

00:48:12 Puhuja 1

 

Ja niin sen ehkä pitäisikin olla, mutta ymmärrän kyllä turhautumisen siitä, että mitä tossa ehkä kuvattiin aikaisemmassa keskustelussa, että että tekee kaikkensa näyttääkseen hyvältä ja sitten ei välttämättä tiedä, että mikä se kriteeristö sille hyvälle on ja on jotenkin jatkuvan tietoinen itsestään, että että arvioidaan silloin kun ollaan niissä vuorovaikutustilanteissa.

 

00:48:37 Puhuja 4

 

Niin ehkä se on sitten tuota sitä sitä keskustelua mitä pitää käydä niinku.

 

Sosiaalityön, ja jos siellä on sitä perhetyötä, niin perhetyön kanssa, yksikön kanssa, lapsen kanssa, että tota, että ei tulisi sitä tunnetta, että että niin kun pitää vaan suorittaa.

 

00:49:01 Puhuja 1

 

Sitten toi puhe paperihommista, mitä kaikkea pitää järjestää vastuunjaosta ja jälleenyhdistymisen prosessin selkeydestä. Kuka pistää lapsen kouluun ja hakee etuuksia ja osoitteenmuutoksia ja muuta tällaista? Näyttäytyykö tää sulle selkeänä? Kuka tekee mitäkin?

 

00:49:18 Puhuja 4

 

No mä ajattelin, että se on varmaan meille aika selkeätä, koska se on aikamoista paperirumbaa jo siinä kohtaa, kun lapsi lähtee sijoitukseen, että kun peritään etuudet ja haetaan tota elatustuen sitten niin kun lapsen niin kun itsenäistymisvarojen kartoittamiseksi ja hoidon korvaukseksi. Mutta sitten tosiaan niin kun ei se välttämättä vanhemmille ole selkeä, että mitä sitten tapahtuu, että kun siihen asti ollaan oltu, että että on kerrytetty itsenäistymisvaroja, että mistäs ne rahat ja kuka sen hoitaa. Mutta että ehkä sekin on semmoinen asia, että mitä tulisi niin kuin käydä enemmän vanhempien kanssa lävitse, että että mitä tapahtuu missäkin vaiheessa ja kuka kuka on oikeutettu siirtämään sen osoitteen kotiin tai siirtämään ne etuudet ja saako hakea itse lapsilisän itselleen ja näin poispäin että mä ajattelin. Että joskus ainakin aiemmin on ollut sellaisia niinku muistilistoja. Mä en muista että että mikä tota taho niitä teki niinku huostaanotetun vanhemman niinku lapsen vanhemmalle.

 

Niin ehkä sellainen olisi niinku hyvä olla, että että tietäisi, että tietopakettia, että nämä tapahtuu ja kuka nämä tekee ja ihan ehkä sanallista ohjaustakin sitten.

 

00:50:42 Puhuja 1

 

Joo PerheYhdessä-hankkeessahan sitä jälleenyhdistämisen prosessikuvausta tehdään, niin voidaan ottaa vinkkinä talteen tämmöinen check listin tekeminen myös vanhemmalle.

 

00:50:55 Puhuja 1

 

Joo. Heräsikö sulla muita ajatuksia tästä kun kuuntelit tätä?

 

00:51:01 Puhuja 4

 

En mä oikein tiedä. Ehkä justiin tuota niinku pohdin myös sitten sitäkin, että että kun sijoitussa oltu t jo pitkään ja sitten kotiutus kokeiluun lähdetään niin toisaalta se on aika lyhyt aika kun kotiutus kokeilussa ollaan, että puoli vuotta menee yhdessä hujauksessa ja sekin on vielä niin lyhyt aika, että että siinäkään ei välttämättä, että jos arki sujuu niin ei välttämättä niin kuin nähdä vielä sitä, että että mihinkä tulevaisuudessa pitää niin kuin kiinnittää huomiota, että että monesti se tuen tarve voi näkyä vasta sen puolen vuoden jälkeen. Että sitten niinku sitten ollaan kotiuduttu ja sitten vielä niinku tarvitaan jotain tukea että.

 

Ehkä kuitenkin se, että että ehkä meidän niinku työntekijöidenkin pitäisi niinku miettiä sitä, että että.

 

Miten kauan sitä tukea annetaan ja tarjotaan ja minkälaista tukea perhe tarvitsee?

 

00:52:04 Puhuja 1

 

Joo eli kun on kyse siitä sijaishuoltopaikan muutospäätöksestä kotiin 6 kuukaudeksi silloin kun lapsi on sitten vielä huostaanotettuna, niin niin sinä aikana se on lyhyt aika tehdä sitten. Tai tarjota sitä tukea sinne kotiin päin, kun ollaan muutoksessa vielä eikä niinkään vakiinnuttu sinne.

 

00:52:25 Puhuja 4

 

Joo, vaikka eihän se sitä niinku sano, että että puolen vuoden jälkeen niinku lopetettaisiin kaikki palvelut, mutta jotenkin niinku ajatuksissa varmaan moni mieltää sitä sillä lailla, että sitten kun huostaanotto lopetetaan niin sitten loppuu loppuu se tuki mutta että että niinku.

 

Sitten sitä vielä edelleen tarvitaan monestikin. Ei kaikki tarvitse, mutta että jotkut tarvitsee.

 

00:52:53 Puhuja 1

 

Niin kun mietitään kuitenkin siellä huoltoon raskaana palveluna, niin mä ehkä haluaisin kysyä, että mikä on semmoinen sun yleisfiilis siitä, kuinka rohkeita tai kuinka rohkeasti sitä jälleenyhdistämistä ruvetaan edistämään.

 

00:53:08 Puhuja 4

 

Haasteet pitää varmaan olla sellaisia, että ajatellaan että kotona pärjätään ja sitä arkea pystytään niinku toteuttamaan siellä kotona. Eihän ne kaikki välttämättä ole poistunut että ja niinku sanoin, että uusia haasteita voi tulla sitten kun sijaishuollossa ollaan.

 

Öö se vaan että että sitten pitää niin kuin miettiä sitä, että mikä taas se on riittävää siinä kohtaa, että että tota mikä se haaste on ja meneekö se vaan sellaisella tuella, että siihen ohjataan ja neuvotaan siinä kohtaa.

 

Onko se niinku se?

 

Tehdään uusia toimintamalleja kotiin.

 

Että taas vähän tapauskohtaista niinku.

 

00:53:58 Puhuja 1

 

Joo.

 

00:53:59 Puhuja 1

 

Joo mäkin oon kuullut tästä erilaisia, erilaisia näkökulmia, että että osa haluaa olla hyvinkin varma siitä kotiutumisen onnistumisesta ennen kuin lähtee sitä kokeilua tekemään kotiinpäin ja osa sitten sanoo, että ettei sitä voi tietää ennen kuin kokeilee, että se riski on niinku otettava jossain kohtaa kohtaa sitten. Tai sitten esimerkiksi tämmöisiä välimalleja, että vaikka perhekuntoutuksen kautta kotiutuminen, että silloinhan sitten ei välttämättä vielä pärjätä siellä kotona, mutta voidaan arvioida perhekuntoutuksen kautta sitä yhteistä arkea.

 

00:54:36 Puhuja 4

 

Joo ja sitten taas niinku ehkä sekin on niinku ymmärrettävää, että että mitä niinku siinä monikin varmaan miettii niinku jälleenyhdistämisessä, että että jos ihan ajatellaan sitä kotiin kotiin palaamista, että.

 

Että tota että niin kun onko tilanne oikeasti se, että niinku kotona voidaan sitten asua vai luodaanko uusi pettymys sille, että sitten ollaankin takaisin sijaishuoltopaikassa että se on aika iso niinku vastuu kuitenkin sille niinku työntekijälle.

 

Että kun ajatellaan, että on ollut ne syyt jo jonka vuoksi ollaan huostaanotettu, taas puhutaan siitä, että on se kriisi sitten päästään kotiin, joka on hyvä asia, ja on kriisi niin sitten taas, että jos se meneekin huonosti, niin sitten taas ollaankin kriisissä, että että se on vaan niinku, että kun ollaan vastuussa toisen elämästä.

 

Ja sitten mä ajattelin itse tuosta tuli mieleen niin pohdin sitäkin, kun tuossa kokemusasiantuntijat niinku pohtii jotenkin sitä huoltovastuuta en muista miten he niinku sitä sitä siinä pohdiskelivat, niin mietin ihan sitäkin, että että niinku sijoituksen aikanakin niin että onhan sekin jälleenyhdistämistä jo ja niitä osatekijöitä, kun sitä vanhempaa otetaan mukaan niihin, oli se koululääkärin vastaanotto tai joku muu terveydenhuollon vastaanotto tai mitä lapsella voi tulla erilaisia käyntejä, että pääsee osalliseksi niistä, vaikka ei välttämättä, niin kuin että käyttää lapsen puhevaltaa. Mutta sitten ehkä jossakin kohtaa sosiaalityöntekijällä onkin se päätösvalta niin.

 

00:56:25 Puhuja 1

 

Joo, tätä meillä on kokemusasiantuntijat muissakin toimenpiteissä tuonut ilmi, että että tahtotila siihen lapsen arkeen osallistumiseen on on kova sijaishuollon aikana ja ehkä tää kuvaus nyt myös tästä jälleen yhdistämisen aikaisen paperihommia tekemisestä ja siitä, että että haluaisi nimenomaan osallistua itse siihen tekemiseen ja siihen vanhemmuuteen ja ylläpitää ylläpitää sitä niinku myös arkivanhemmuutta sen sijaishuollon aikana. Vaikka sitä arkea asutaan sitten jossain muualla. Joo, tuleeko sulla muita kommentteja tähän liittyen?

 

00:57:01 Puhuja 4

 

No ei varmaan tässä kohtaa.

 

00:57:04 Puhuja 1

 

Okei no siinä tapauksessa mä kiitän sua vierailusta ja mä kiitän myös meidän aivan ihania kokemustaustaisia vierailijoita sekä sitten tietysti Euroopan unionia hankkeen rahoittamisesta.

 

Jatkamme keskustelua ehkä seuraavassa podcastissa.

 

Kiitos.