Yhä parempi kampus ja lähialue – Kampus 2030 -tiimi aloitti työnsä
Houkutteleva ja nykyaikainen kampus, joka palvelee paremmin opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja kansalaisten tarpeita. Paremman saavutettavuuden kampus, jonka suhde paikallisyhteisöön on kehittyvä ja vahvistuva. Missä, mitä, ketä? Kampuksen ja keskustan rajat, kampusalueen toiminnot, käyttäjät, palvelut, tapahtumat, elämä? Mitä kehitystä tarvitaan, jotta vetovoimainen, pitovoimainen kaikkien kampus ja kaupunki on totta 2030-luvulla?
Näiden teemojen parissa toimiva neljän toteuttajatahon yhteinen projekti on käynnistynyt lokakuussa 2023. Pääkoordinaattorina kehittämissuunnitelman tuottavassa reilun vuoden hankkeessa toimii SeAMK, osatoteuttajina Seinäjoen kaupunki ja kampusalueen muut korkeakoulutoimijat eli Seinäjoen yliopistokeskus UCS ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Epky. Kehittämissuunnitelma antaa suositukset kampuksen tulevaisuuden kehittämiseen alueen toimijoiden yhteistä sitoutumista varten.
Kampus 2030 -hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto maakunnallinen kehittämisrahoitus AKKE -instrumentilla. Hankkeen projektipäällikkönä toimii SeAMKin Katja Kaataja ja hanketiimissä mukana ovat UCS:n ja Epkyn asiantuntija Pia Kattelus sekä Seinäjoen kaupungin järjestötyönkoordinaattori, projektisuunnittelija Katja Kivioja.
Kohderyhmä hankkeen konkreettisille toimille on laaja: kaikki, jotka jo käyttävät kampusta ja kaikki, jotka voisivat käyttää kampusta.
Kampuksen ja kaupunkikeskustan kehittämisen työtä tehdään ihmisiltä ihmisille. Kampus 2030 -työntekijät ovat järjestötyönkoordinaattori & projektisuunnittelija Katja Kivioja (vas), projektipäällikkö Katja Kaataja ja asiantuntija Pia Kattelus. Hanketiimi toivoo kohtaavansa organisaatiorajat ylittävän kampustyönsä äärellä mahdollisimman monta ihmistä, havaintoa ja ideaa (kuva: Piia Takala / SeAMK).
Pidä, poista, paranna – nykytilan ymmärryksestä eteenpäin
Hanketiimi muotoilee tiedonhankinnan työkaluja ja tositoimiin päästään laajemmin alkuvuonna. Tarkoituksena on kerätä ehdotuksia, palautetta ja ideoita vuoden 2024 loppusyksyyn saakka. Avoin verkkolomake tulee olemaan kaikille kampuksen kehittämisestä kiinnostuneille.
– Kampus 2030 on tiivis ja kohtaava kehittämishanke, jossa toimiemme keskiössä on nyt alussa tiedonhankinta: käyttäjäkokemusten, havaintojen, mielikuvien, ideoiden ja ehdotusten kerääminen. Toivomme tavoittavamme mahdollisimman laajasti kohderyhmäämme kyselyihin ja kohtaamisiin, sanoo Katja Kaataja.
Tiedonhankinnan vaiheeseen osallistuneet voivat parhaimmillaan nähdä ajatustensa ja tarpeidensa muuttuvan konkretiaksi tulevina vuosina, joissakin asioissa jopa nopeammin. Korkeakouluyhteisö on tehnyt yhteisen strategian, samoin jokainen toteuttajaorganisaatioista. Tarpeet ja strategiat kohtaavat ja niistä muodostuu konkretiaa ajan kanssa.
– Toimimme tiedon kerääjinä, muotoilijoina ja välittäjinä kohderyhmän ja hankkeen omistajien välillä, Kaataja kuvailee.
– Yhteen lauseeseen tiivistettynä työmme tavoitteena on: Yhä parempi kampus ja kaupunki opiskelijoille, asiantuntijoille ja kansalaisille – An increasingly better campus and city for students, experts and citizens.
Syntyvä kehittämissuunnitelma on hankkeeseen sitoutuneiden organisaatioiden yhteinen lähtökohta tulevaisuuden tekemiselle. Hankkeen ohjausryhmä koostuu mm. kaupungin ja korkeakoulujen johtotason henkilöistä, joiden käsiin hanketiimi hankkeen tuloksena syntyvän ehdotuksen antaa. Jatkon suunnittelua on syytä käynnistää kuitenkin jo vuoden 2024 aikana.
Seinäjoen kaupungin näkökulmasta toiveena on luoda yhteistyössä jotain uutta, nähdä ehdotetut muutokset mahdollisuutena ja toimia rohkeasti tulevaisuuden kampuksen luomiseksi.
– Asukkaita, järjestöjä, yhteisöjä, yrityksiä ja eri toimijoita halutaan mukaan tähän kehittämistyöhön, jossa jokaisen näkökulma on tärkeä, sanoo Katja Kivioja.
Kampuksen korkeakoulutoimijoiden määrä voi yllättää.
– Kampuksella on jo vuosia toiminut neljän yliopiston eli Helsingin, Vaasan, Tampereen ja Taideyliopiston muodostama Seinäjoen yliopistokeskus UCS. Täällä toimii myös jo yliopistokeskusta aiemmin perustettu Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö Epky. Lisäksi Turun yliopistolla on Seinäjoella tutkimusryhmä, kertoo Pia Kattelus.
– Tulevaisuudessa tulemme näkemään reipasta kasvua niin tutkintoon johtavan yliopisto-opetuksen opiskelijoiden kuin tutkijoiden ja jatko-opiskelijoidenkin määrässä, vakuuttaa Kattelus.
Kohdataan!
Kampus 2030 -tiimi odottaa yhteistyötä kampuksella, kaupungilla ja maakunnassa innolla. Hanketiimi kannustaa tuleviin kyselyihin ja tilaisuuksiin osallistuvia katsomaan omaa arkea ja ilmaisemaan toiveitaan ja tarpeitaan ilman rajoituksia, sillä nyt visioidaan tulevaisuutta. Hanketiimi toivoo ihmisten ja organisaatioiden antamien kehitysideoiden liikkuvan konkreettisten arkisten ideoiden ja toisaalta innovatiivisten, vielä ehkä abstraktien kokonaisuuksien välillä.
Hanketiimille voi ehdottaa myös tiedonhankinnan kohteita ja kohdattavia: benchmarkattavaa, asiantuntijoita, linkkejä, sopivia kohderyhmän edustajia, onnistuneita tai epäonnistuneita toteutuksia. Myös hyvien käytänteiden kopiointi kokeilua varten on varsin järkevää.
– Erilaisten teemojen ympärille haluaisimme ensi vuonna koota moniorganisatorisia keskustelevia asiantuntijatiimejä pohtimaan ja jäsentämään kanssamme tietoa ja kokemuksia. Voit ehdottaa itseäsi, jos kiinnostuit! Voit lähestyä ketä tahansa hanketiimistä, keräämme ideat talteen, projektipäällikkö Katja Kaataja kannustaa.
Kampus 2030 -hanke saa AKKE-rahoitusta. Kampus 2030 -hanke – yhteystiedot, toteutusaika, tavoitteet ja toimenpiteet hankkeen verkkosivulla.
Katja Kaataja
projektipäällikkö
Kampus 2030 -hanke
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
