Digitaitoja kehittämässä Digilust-hankkeessa

Suomenkielisten lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden innostaminen ja motivoiminen ruotsin opiskeluun on tavoitteena Svenska Kulturfondenin rahoittamassa kaksivuotisessa Digilust-hankkeessa. Tätä tavoitellaan opettajien digipedagogisella koulutuksella sekä yhteistyömahdollisuudella yli koulurajojen.

Osallistuin hankkeeseen syyslukukaudella 2020. Hankkeen puitteissa tutustuin uusiin digisovelluksiin, ja kehitin ruotsin kurssilleni uutta digitaalista itsearviointia. Hankkeen muiden osallistujien erilaiset digikokeilut ja niistä kirjoittamat blogitekstit, antoivat osaltaan monia hyviä vinkkejä ruotsin tunneilleni kannustavampaan ja motivoivampaan ruotsin kielen harjoitteluun. Kehitystehtävissäni keskityin tässä hankkeessa Microsoft Swayhin ja Adobe Sparkkiin, joista lyhyesti seuraavaksi.

Microsoft Sway löytyy valmiina SeAMKissa käytössä olevasta Microsoftin Office-paketista. Swayllä on mahdollista saada vaihtelua Power Point -esityksiin esimerkiksi erilaisilla tekstin ja kuvan sisään tuloilla, selaamissuunnalla (vaaka, pysty tai dia) ja muilla pienillä visuaalisilla yksityiskohdilla. Swayn pino-toiminolla saa luotua myös ikään kuin korttipakan, johon voi syöttää esimerkiksi kysymyksiä keskustelua virittämään.

Toinen ohjelma, millä saa todella kivaa vaihtelua aikaan erilaisiin esityksiin on ilmainen ohjelma Adobe Spark. Tällä ohjelmalla voi tehdä helposti ja nopeasti hienoja esityksiä musiikin ja kuvien avulla, ja ne voi esittää videomaisesti. Muutamalla klikkauksella onnistuu tekemään esitykset ja tehtävänannot elävimmiksi ja mielenkiintoisiksi. Tämä on ehdottomasti sellainen työkalu, jota niin opettajan kuin opiskelijankin kannattaa kokeilla!

Ohjelmiin tutustumisen lisäksi Digilust-hankkeeseen osallistujat kehittivät arviointia digitaalisin keinoin. Valitsin kehittämiskohteeksi opiskelijoiden itsearvioinnin ruotsin kurssilla. Halusin tehdä miellyttävän, helpon ja hauskankin itsearvioinnin, joka kannustaisi opiskelemaan ruotsia, ja joka olisi hieno sekä ulkonäöltään että toiminnaltaan. Mitään kovin mullistavaa en keksinyt, mutta sain rakennettua oikein helpon ja toimivan itsearvioinnin Google Formsilla. Opiskelijan on nopea täyttää se, arviointi näyttää kivalta, ja opettajan on helppo käydä itsearvioinnit läpi ja saada niistä vinkkejä opiskelijoiden tukemiseen. Yksi Google Formsin hyvä ominaisuus on kuvien käyttäminen osana arviointilomaketta.

Koska Digilust -hankkeessa on tavoitteena motivoida opiskelijoita ruotsin opiskeluun opettajia kouluttamalla, onkin yhtenä Digilust-hankkeen tärkeänä asiana pohtia kokeiluja opiskelijan kannalta ja selvittää, miten motivoivana ja onnistuneena he kokevat opettajan tekemät kokeilut. Kysyinkin palautetta kahdelle ryhmälle pitämästäni itsearvioinnista. Pyysin opiskelijoita arvioimaan heidän tekemänsä itsearvioinnin hyödyllisyyttä oman opiskelun tukena sekä arvosanalla 1-5 että avoimella kysymyksellä, ja tulokset yllättivät minut. 14% vastanneista antoi arvosanan 5, 51% arvosanan 4, ja 30,2% arvosanan 3. Ykköstä ei antanut kukaan 43 vastaajasta. Tämä rohkaisee ja kannustaa ottamaan itsearvioinnin entistä vahvemmaksi osaksi opetusta.

Kurssin alussa opiskelijan on hyvä pohtia tavoitteitaan kurssille, ja myöhemmin on syytä pohtia tavoitteiden saavuttamista. Hankkeen puitteissa teettämäni itsearviointi osui kurssien puoliväliin, mikä onkin mielestäni hyvä kohta arvioinnin tekemiselle, ehkä jopa parempi kuin ihan kurssin loppu. Puolivälissä tehdyn arvioinnin jälkeen on vielä mahdollista parantaa ja tehostaa opiskeluaan, jos arviointia tehdessä huomaa, että omat tavoitteet ovat vielä toteutumatta.

Itsearviointi parhaimmillaan siis edistää opiskelijan oppimisprosessia ja toimii myös opettajan tärkeänä apuvälineenä opetuksen suunnittelussa ja opiskelijoiden tukemisessa. Kysymyksiä on syytä miettiä siten, että ne antavat opiskelijalle tietoa omasta opiskelusta ja kannustavat opiskelemaan.

Digivälineiden monipuolinen käyttö kannustaa  opiskeluun

Osana itsearviointia voi ottaa käyttöön myös ns. Exit Ticketit, joihin myös tutustuin Digilust-hankkeen myötä. Exit Ticket voi olla vaikka lyhyt kysymys oppitunnin lopuksi, jossa kysytään yksi tai useampia päivän aiheeseen liittyvä sisältökysymys tai ihan yksinkertaisuudessaan Minkä asian opin tänään. Jo tällaisella pienelläkin kysymyksellä opiskelija pystyy hieman prosessoimaan oppimistaan ja ehkä oivaltamaan oppineensa jotain. Positiiviset kokemukset kannustavat edelleen jatkamaan opiskelua. Exit Ticketit voivat oikein muotoiltuna tarjota myös opettajalle tietoa, miten asia tänään opittiin, ja mitä täytyy vielä kerrata. On hyvä huomioida, että Exit Ticketin käyttäminen vaatii jonkin verran suunnitelmallisuutta, sillä helposti oppitunnin aikana ehtii käydä vähemmän asioita, kuin on suunnitellut. Tällöin on helppo jättää nämä kokoavat loppukysymykset käyttämättä.

Kaiken kaikkiaan erilaisilla digitaalisilla välineillä ja menetelmillä on mahdollisuus motivoida ruotsin opiskeluun, ja on todella hyvä, että opettajat saavat asiasta myös koulutusta. Digivälineiden monipuolinen ja tarkoituksenmukainen käyttö kannustaa omalta osaltaan niin ruotsin kuin toki monen muunkin opiskeluun. Digilust -hanke mahdollisti itselläni moneen uuteen sovellukseen tutustumisen ja toi myös arvokasta yhteistyötä kollegojen kanssa yli korkeakoulurajojen.

Paula Välimäki
Ruotsin ja saksan opettaja
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Lisätietoa Digilust-hankkeesta:
https://blogs.tuni.fi/digilust/tietoa-hankkeesta/