Avoimesta TKI:sta avoimeen oppimiseen
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio (TKI) -toiminnassa hyödynnetään jo laajasti erilaisia avoimia toimintatapoja. Esimerkiksi projekteissa kerätyt tutkimusaineistot voivat olla tallennettuina avoimiin ammattikorkeakoulun omiin tai kansallisiin data-arkistoihin, joista ne ovat löydettävissä ja hyödynnettävissä myös projektien päätyttyä. Myös tulosten avaamiseen ja tehokkaaseen levittämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Uudet ideat voivat välittyä luontevasti työelämään muun muassa opiskelijoiden ja opettajien välityksellä.
Vaikka ammattikorkeakoulujen TKI-toimintakulttuuri on jo kohtalaisen avointa ja avoimuus on muuttumassa osaksi normaalia arkea, tarvitaan silti vielä monenlaisia toimenpiteitä. Viime aikoina yhteinen keskustelu on siirtynyt TKI-toiminnasta opetuksen puolelle. Etenkin oppimisen avoimuus on noussut erityisen tarkastelun kohteeksi. Avoimella oppimisella tarkoitetaan oppimaan pääsyn ja osallistumisen laajentamista kaikille. Avoin oppiminen pitää sisällään siis enemmän kuin pelkät avoimet oppimateriaalit tai avoimet oppimisympäristöt, jotka ovat tuttuja käsitteitä jo useimmille.
Avoimen oppimisen keskeisenä tavoitteena on madaltaa erilaisia oppimisen esteitä, ja toisaalta myös hyödyntää TKI-toiminnassa kehitettyjä avoimia toimintatapoja. Keskustelu siitä, mitä avoin oppiminen tarkkaan ottaen pitää sisällään, on kuitenkin vielä käynnissä.
Avoin oppiminen keskeisenä teemana syyspäivillä
Yleisesti avointa tiedettä ja tutkimusta on edistetty valtakunnallisen yhteistoiminnan avulla, johon ovat osallistuneet yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat, kirjastot sekä arkistot, eli käytännössä koko suomalainen tutkimusyhteisö.
Koordinaatiosta vastaava Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) on edistänyt yhteistä keskustelua esimerkiksi järjestämällä kaksi kertaa vuodessa Avoimen tieteen kevät- ja syyspäivät. Tapahtumat ovat olleet kaksipäiväisiä: ensimmäinen päivä on pitänyt sisällään yhteisiä luentoja, puheenvuoroja ja työpajoja ja toinen päivä on ollut varattuna erilaisten avoimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaryhmien tapaamiseen. Käytännössä päivät on järjestetty vuorotellen pääkaupunkiseudulla sekä sen ulkopuolella muualla Suomessa.
Seuraavat Avoimen tieteen syyspäivät järjestetään Myllypuron kampuksella yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi –hankkeen kanssa. Päivien teemana on avoin oppiminen. Tarkoituksena on käydä keskustelua esimerkiksi siitä, mitä avoin oppiminen on käytännössä ja miten avoimuus vaikuttaa oppimisen laatuun. Lisäksi päivillä julkistetaan Oppimateriaalien avoimen saatavuuden linjaus, jota on valmisteltu vuoden 2020 aikana tutkimusyhteisön yhteistyönä.
Ammattikorkeakoulut mukaan
Avoimen tieteen kevät- ja syyspäivät ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisen tutkimusyhteisön keskuudessa. Osallistujia päivillä on yleensä ollut reilut satakunta, yliopistoista, ammattikorkeakouluista, ministeriöistä ja rahoittajaorganisaatioista. Tosin suurin osa osallistujista on ollut yliopistoista ja nimenomaan tutkimushallinnon puolelta. Tänä vuonna syyspäivillä on tarkoitus esitellä tarkemmin ammattikorkeakoulujen osaamista, kuten esimerkiksi erilaisia avoimia oppimisympäristöjä, joista monilla ammattikorkeakouluilla on jo vahvaa näyttöä. Toivottavasti osallistujien joukossa nähdään yhä enemmän myös ammattikorkeakoulujen väkeä, erityisesti opettajia!
Seliina Päällysaho
tutkimuspäällikkö, FT
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Susanna Näreaho
erityisasiantuntija, FT
Metropolia Ammattikorkeakoulu