Asiantuntijuus näkyväksi somessa

”Hei, sä oot siellä Twitterissä!”  – AMK-asiantuntijuus näkyväksi somessa

Opiskelija kommentoi uuden kurssin ensimmäisellä luennolla: ”Olet niitä harvoja SeAMKin tviittaavia opettajia!” Pari viikkoa aikaisemmin tutustuin tyttöön, joka kertoi turkulaisen ammattikorkeakoulussa opettavan äitinsä tunnistaneen nimeni. Minulle hänen nimensä ei sanonut mitään, sillä emme olleet koskaan tavanneet, paitsi Twitterissä.

Jo useamman vuoden Twitter on Suomessa suurelta osin mielletty pienen, lähinnä poliittisen, eliitin areenaksi. Pintaraapaisulla, muutama vuosi sitten, se oli myös oma ennakkokäsitykseni. Big Brother, Posse, Putous ja muut viihdeohjelmat ovat kuitenkin lisänneet myös viihteellistä keskustelua ja suurta yleisöä Twitterin käyttäjiksi Suomessa viime vuosina. Monilla aloilla verkostojen luominen ja keskustelu on vasta ensiasteella, joten omien Twitter-kokeilujen aloittamisen kynnys on matala.

Kenelle, miksi ja mitä?

Täytyy myöntää, että ihan ongelmaton suhteeni Twitteriin ei ole koskaan ollut. Alkuun juuri seurattavien valintaan oli iso kynnys. Mistä heitä löytää, miksi seuraisin tuota tyyppiä ja ennen kaikkea, miten vakavaa se on, että seuraan juuri tuota tyyppiä? Omien ajatusten esille tuominen sai Twitterissä suomalaiset piirteeni esiin paremmin kuin mikään sosiaalinen vuorovaikutustilanne aikaisemmin. Mitä ne minusta ajattelee? Voiko näin sanoa? Ketä nämä kiinnostavat? Oman tviittailun aloitettuani aloin kuitenkin saada seuraajia. Löysin kollegoja ympäri Suomea, jopa maailmaa, sekä opetuksen että tutkimuksen puolelta. #Hashtagien, eli aihetunnisteiden, avulla pääsin kiinnittymään keskusteluihin. Alan gurut, kirjailijat, yritysjohtajat, julkisuuden henkilöt ja kansainväliset tutkijat olivat enää vain ”tägäyksen” päässä. Merkitsemällä, eli “tägäämällä”, organisaatioita tai käyttäjiä niihin onnistuin herättämään heidän huomionsa ja pääsin aitoon vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Aito vuorovaikutus – näin koneella, tai puhelimella – oli tässä tapauksessa seuraamista, ajatusten vaihtoa, kommentointia, uudelleentviittailua ja tykkäyksiä. Välillä kollegojen työhön pääsee paremmin kiinni heidän tviittiensä kautta, kun käytäväkohtaamisessa ei ehditä tervehdystä syvemmälle. Twitterissä oman organisaation tapahtumat tulevat vastaan nopeammin kuin intraa selailemalla, ja niihin osallistumisessa on erilainen lisäarvo, kun keskustelun voi viedä julkiselle foorumille. Twitterin sisällä elävät myös työelämän verkostot. Moderni kehu kollegalta tai tutkimuksen ohjaajalta on tykkäys tai uudelleentviittaus.

Opiskelijatkin ovat siellä

Kyselen opiskelijoilta säännöllisesti, mitä sosiaalisen median kanavia he käyttävät. Viimeisen kolmen vuoden aikana Twitterin kohdalla nousseiden käsien määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Jatkokysymyksillä selviää, että harvempi opiskelijoista itse tviittaa, mutta monissa ryhmissä jopa puolet tai enemmän seuraa uutisia sekä keskusteluja, hakee tietoa tai kuluttaa muuten aikaa esimerkiksi Facebookin sijaan Twitterissä. Siellä monien alojen asiantuntijakeskustelu tulee lähelle, on reaaliaikaista ja markkinointi on informatiivisempaa kuin muissa some-kanavissa. Opiskelija voi kohdata lempikirjailijansa, kehua artistin keikkaa, etsiä yrityksiä opinnäytetyön toimeksiannolle ja rakentaa jo valmiiksi oman alansa asiantuntijaverkostoa osallistumalla eri aiheista käytäviin keskusteluihin.

Ei niin vakavaa

Viikko sitten kävimme Twitterissä tutkijakollegan kanssa ajatusten vaihtoa verratessamme tieteellisen artikkelin kirjoittamistarakastumiseen ja sen ensihuumaan. Metaforiset kommentit siitä ”kun tunne vie ja kaikki käy täydellisesti järkeen” saivat tykkäyksiä ja illalla olin taas muutamaa seuraajaa rikkaampi. Asiantuntijankaan ei tarvitse aina edustaa Twitterissä niin vakavalla tai tieteellisellä profiililla, parhaiten huomiota saavat juuri persoonalliset ja ajatuksia herättävät tviitit. Kuvat, linkit ja muiden tviittauksien uudelleentviittaminen omalla kommentilla höystettynä ovat Twitterin herkullisin sisältö. Niiden kautta voi löytää uusia seurattavia, ajankohtaisia aiheita ja uusinta tutkimusta sekä joskus jopa ihan uuden polun, jolle eksyä.

Parhaimmillaan Twitter on verkostojen rakentajana, ajatusten tuulettajana, asiantuntijakommenttien seurannan lähteenä ja oman asiantuntijahenkilöbrändin kanavana.

Tavataan Twitterissä!

Elisa Kannasto
suomen kielen ja viestinnän lehtori
Liiketoiminta ja kulttuuri, SeAMK