Spring 23 — Kohtaamisia ja TKI-toiminnan kehittämistä | Julkaisut @SeAMK

Spring 23 — Kohtaamisia ja TKI-toiminnan kehittämistä

#

Spring 23 -tapahtuma järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa kahden päivän mittaisena live-tapahtumana maaliskuussa 2023. Tapahtuma keräsi Suomen laajuisesti TKI-toimijoita, tutkijoita, yrittäjiä, sekä rahoittajia yhteen etsimään uusia kumppanuuksia, rahoitusmahdollisuuksia, sekä esittelemään hankkeitaan ja hanketuloksia. SeAMKin ruokapuolen hankkeiden esittely tapahtui ÄlyAgri-verkoston pisteellä yhteistyössä muiden verkoston toimijoiden kanssa.

SeAMKin esittelypisteellä oli laajasti esillä käynnissä olevia ruokapuolen hankkeita. Hanketreffeillä Living lab-toimintaa esiteltiin FLLCP-Food Living labs connecting people hankkeen toimesta Etelä-Pohjanmaalla organisoitua Frami Food Living lab-toimintaa. Living lab -konsepti herätti erityisesti mielenkiintoa, jonka pohjalta syntyi mielenkiintoisia keskusteluja Living labien monipuolisuudesta ja sen eri käyttökohteista. Toimijoita kiinnosti erityisesti myös yritysklusterin kerääminen ja suorat hyödyt yrityksille, kansainvälisten verkostojen toiminta, sekä tuotetestaukseen tarkoitetut pilotointialustat. Aiheeseen pääset tutustumaan lisää tästä.

Tiistai 28.3.

Puheenvuorot käsittelivät rahoitusta ja sparrausta kasvuun ja TKI-työn kansainvälistymiseen, sekä Horisontti Eurooppa (HE) tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaa. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Minna Huttusen puheenvuoro käsitteli Euroopan laajuista Suistainable Food Systems (SFS)-kumppanuutta. Hän painotti ruokakumppanuuden tärkeyttä tulevaisuudessa, sillä maapallon kantokyvyn rajat on ylitetty. Kumppanuuksien avulla tulevaisuuden ruokajärjestelmästä saadaan kestävä, sillä se koordinoi, kohentaa ja vahvistaa EU:n jäsenmaiden T&I panostusta. Kumppanuusverkoston avulla on myös mahdollista kehittää oman alueen taloutta ja elinkeinoelämää kestävän muutoksen avulla.

Laura Forsman piti puheenvuoron Viikki Food Desing Factoryn toiminasta otsikolla: Miten idätämme ruokajärjestelmän kestävyysmurrokseen tarvittavat innovaatiot? (Kuva 1). Puheenvuorossaan hän esitteli Germinator esihautomo-ohjelmaa, joka on suunnattu aloitteleville startup- yrittäjille ja tiimeille. Ohjelmassa verkostoidutaan muihin toimijoihin, kehitetään kaupallistamisosaamista, sekä opitaan ruokasektori-asiakas- ja markkinaymmärrystä. Omaa ideaa ja tuotetta on mahdollisuus testata Helsingin yliopiston demoympäristöissä laboratorio-olosuhteissa.

Kuuntelijoita seminaaritilassa, punapukuinen nainen puhuu edessä mikrofoniin.
Kuva 1. Laura Forsman, Viikki Food Design Factory, Helsingin yliopisto (Kuva: Merja Mäkipelkola).

Keskiviikko 29.3.

Päivän aikana käsiteltäviä aiheita olivat maaseudun innovaatioryhmän rahoitus, tutkimukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä tuki ja rahoitus sekä näiden lisäksi muun muassa innovaatiot ja niiden kaupallistaminen. Päivä avattiin teemalla maaseudun innovaatioryhmän (EIP) rahoitus niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kaikki EU-maat toteuttavat EIP-hankkeita ja suomalaiset hankkeet voivat tehdä yhteistyötä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten myös Horisontti Eurooppa -ohjelman hankkeiden kanssa. Maa- ja Metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Leena Anttila esitteli EIP-hankkeiden yleiset vaatimukset ja tavoitteet. Hän myös avasi tarkemmin EIP-rahoituksen yksityiskohtia Suomen CAP-suunnitelmassa vuosille 2023–2027. Yhtenä keskeisistä asetetuista tavoitteista on 100 uutta EIP-hanketta alkaneen CAP-ohjelmakauden loppuun mennessä.

Tilaisuudessa käsiteltiin siis myös muita rahastoja, yhtenä näistä Ilmastorahasto. Aiheesta puhumassa oli Ilmastorahasto Oy:n asiakkuusjohtaja Pia Erkinheimo. Ilmastorahaston toiminta keskittyy ilmastomuutoksen torjuntaan, vähähiilisen teollisuuden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahastolla on rahoituskohteita kolmessa kategoriassa: Laitosinvestoinneissa, ilmastoratkaisujen käyttöönoton vauhdittamisessa sekä digitaalisissa ilmastoratkaisuissa.

Agronomiliiton toiminnanjohtaja Timo Kaunisto kertoi puolestaan Agronomiliiton jäsenpalveluista ja -eduista. Liiton kautta on mahdollista saada tutkimusapurahaa tai koulutusstipendejä. Tutkimusapurahaa suunnataan tutkimukseen, joka edistää ruoka-alan toimintaedellytyksiä ja koulutusstipendit ohjataan ruoka-alan koulutusta opiskeleville ja koulutuksen suorittaneille henkilöille heidän oman osaamisensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tavoite on vahvistaa niin opiskelijoiden kuin palkansaajien ja yrittäjien ammatillista kilpailukykyä sekä henkilökohtaista työmarkkinakilpailukykyä.

Merja Mäkipelkola
Projektipäällikkö, FLLCP-hanke
Kestävät ruokaratkaisut
SeAMK

Jasmine Laitila
TKI-Asiantuntija, FLLCP-hanke
Kestävät ruokaratkaisut
SeAMK

Jarmo Luoma
Projektipäällikkö, Akuutti Agrotekno
Kestävät ruokaratkaisut
SeAMK