Ruoka-alan osaajatarve Kiinassa ja Namibiassa 

Tausta ja tavoitteet

Ruoan merkitys on globaalisti kasvanut mm. väestönkasvun, keskiluokkaistumisen ja ilmastonmuutoksen takia. Yhä suurempi osuus maailman väestöstä syö keskiluokkaisemmin ja köyhien osuus on pienentynyt. Viljelyolosuhteet ovat monin paikoin heikentyneet ja ruokakriisit ovat lisääntyneet. Monet tekijät asettavat haasteita globaalille ruoan riittävyydelle ja turvallisuudelle. Samalla vaatimukset ruoka-alan osaajille ovat lisääntyneet. Saatavilla ei kuitenkaan ole, tai on rajoitetusti tietoa osaamistarpeiden globaaleista eroista. Tällä tutkimuksella haluttiin selvittää ruoka-alan työpaikkojen osaamisvaatimuksia ja eroja Kiinassa ja Arfikassa.

Osaamiskompetenssit Suomessa ruoka-alan ammattikorkeakoulutuksessa

Ammattikorkeakoulututkintojen yleiskompetensseja ovat oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen sekä yrittäjyysosaaminen ja laadunhallintaosaaminen.

Bio- ja elintarviketekniikan insinöörien kompetensseja ovat lisäksi elävän ja eloperäisen materiaalin hallinta, bioprosessien hallinta, turvallisuus- ja laatuosaaminen sekä teknis-taloudellinen ja matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen.  Agrologien alakohtaisiin osaamiskompetensseihin kuuluvat maa- ja elintarviketalouden osaaminen, maaseutu toimintaympäristönä, liiketoiminta ja yrittäjyys, kestävä kehitys ja ympäristöosaaminen nimiset kompetenssit.

Restonomien alakohtaiset kompetenssit ovat palvelukulttuuriosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen, palvelujohtamisosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä palvelujen tuottamisen ja johtamisen palveluympäristöosaaminen.

Menetelmät

Tutkimus tehtiin analysoimalla työpaikkailmoituksia Namibiassa ja Kiinassa. Työpaikkailmoituksia haettiin työnvälityspalveluista hakusanalla ”food”. Namibiassa työpaikkoja etsittiin www.careers24.com – sivustolta ja Kiinassa http://www.chinajob.com/ – sivustolta. Careers24.com- palvelussa oli tarjolla yhteensä 10707 työpaikkaa. Kummaltakin sivustolta haettiin työpaikat hakusanalla ”food” ja poimittiin 30 aikajärjestyksessä ensimmäistä työpaikkaa tarkempaan analyysiin. Työpaikkailmoituksista kopioitiin työntekijälle asetetut osaamisvaatimukset ja koottiin yhdeksi dokumentiksi. Sanojen esiintymiskerroille laskettiin frekvenssit ja sanoista tehtiin sanapilvi käyttäen Word Art-ohjelmaa.

Tulokset

Namibian työpaikkavaatimuksissa korostuivat kokemus- ja johtamistaidot sekä perus MS Office-taidot.  Myös kokemusta, afrikaansin kielitaitoa ja myyntitaitoja korostettiin hakuilmoituksissa. Huomattavaa oli massatuotannon osaamisvaatimukset, koska useat työpaikoista olivat tuotantolaitosten työpaikkoja. Myös FSSC- ja HACCP-osaaminen tuli esiin niin ravintola-alan kun tuotantoalan työpaikoissakin. Useissa työpaikoissa myös toivottiin kirjoilla oloa korkeakoulussa sekä puhdasta rikosrekisteriä.

Kiinalaisissa työpaikoissa nousi esiin palvelu- ja kehittämisosaaminen, kokemus ja kansainväliset työnantajat. Kielitaitovaatimuksena oli englanti ja kansainvälisiä osaajia toivottiin hakijoiksi. Tyypillisessä työpaikassa hotelliketju etsi ulkomaalaisia osaajia, jolla on laatu- ja tuoteturvallisuusosaamista ja kokemusta.

Johtopäätökset

Tässä tutkimuksessa tutkittiin suhteellisen pienet otokset Namibian ja Kiinan työpaikkoja. Havainnoissa kuitenkin korostuvat erot Namibian työpaikkojen massatuotannon johtamistyöpaikkojen ja Kiinan hotellialan palvelutyöpaikkojen osalta. Molemmille maille yhteistä on kokemuksen, laadun ja johtamisosaamisen korostuminen sekä suomalaisesta näkökulmasta perustietotekniset valmiudet. Vaatimukset vastaavat lähinnä ammattikorkeakoulun yleiskompetensseja.  Alakohtaisista kompetensseista Kiinan työpaikkavaatimusten vaatimukset vastaavat lähinnä restonomien alakohtaisia kompetensseja ja Namibiassa enemmän bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman alakohtaisia kompetensseja.

Namibiassa ja Kiinassa ei tämän tutkimuksen mukaan nouse esiin esim. kestävien ruokaratkaisujen tai ravitsemuksen osaamistarpeita, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin myös kestävään kehitykseen ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristökestäviin ratkaisuihin aletaan kiinnittää enemmän huomiota.

Hanne Ala-Harja
yliopettaja
SeAMK Ruoka