Opintomatkan antia Liettuasta

Liettuassa on ollut tänä vuonna oikukas kevät. Maaliskuun lopulla lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin, ja lunta tuiskutti useana päivänä. Sää ei kuitenkaan haitannut kymmenhenkisen seurueen opintomatkaa, jonka järjesti Savonian, SeAMKin ja Itä-Suomen yliopiston Hydrorehu-hanke. Olimme matkalla neljä päivää, 19.-22.3, ja vierailimme kolmella eri maatilalla ympäri Liettuaa, sekä Ka Pasesi-maatalousnäyttelyissä.

Uutta oppia Vesiviljelystä

Tiistaina kävimme katsomassa yrttien ja salaattien kasvatusta vesiviljelyn avulla. Start up-yritys viljeli 17 eri salaatti- ja yrttilajiketta, joita toimitettiin Vilnan ja Kaunasin ravintoloihin. Suosituimpia lajikkeita olivat värikkäät ja maultaan voimakkaat lajit, kuten rucola ja sinappi. Päivän toinen vierailukohde oli Biržaissa sijaitseva 500 lehmän maitotila.

Keskiviikkona kohteina oli kaksi eri kokoista tilaa. Ensin vierailimme keskikokoisella perhetilalla Marijampolėssa. Perheellä oli parsinavetta, jossa oli noin 30 lypsävää ja nuorkarja. Viimeisenä vierailukohteena oli Aleksandras Stulginskis maa-ja metsätalousyliopiston, ASU:n, kampus isoine koetiloineen.

Vesiviljelystä saimme paljon uutta oppia. Kaikissa tilakohteissa oli järjestelmät hydroponisesti tuotetun rehun kasvatukseen. Järjestelmät olivat erikokoisia, pienellä lypsykarjatilalla tuoretta rehua saatiin noin 200kg ja suurimmalla tilalla jopa 2000 kg päivässä! Liettualaisviljelijöiden mukaan rehu on parantanut eläinterveyttä. Myös ASU tekee tutkimusta kyseisestä viljelytavasta, joten yhteydenpito tulevaisuudessa jatkuu tiiviinä.

Ka Pasesi -maatalousnäyttelyssä

Viimeisenä päivänä kävimme Ka Pasesi -maatalousnäyttelyissä. Näyttelyt ovat Baltian suurimmat, ja ne järjestettiin yliopiston kampusalueella. Näytteilleasettajia ja vierailijoita oli useammasta eri maasta. Liettuan maatiloilla peltopinta-alat ovat suuria, joten messujen esittelykoneetkin olivat isompaa kokoluokkaa.

Yhteenvetoa matkasta

Neljän päivän aikana saimme paljon tietoa hydroponisesta viljelystä ja ylipäätään Liettuan maataloudesta. Maatalouden haasteet ja kehitystrendit kuulostivat suomalaisen korviin erittäin tutuilta. Maatilojen koko kasvaa, kun pienet tilat lopettelevat tuotantoaan ja suuret kasvavat yhä suuremmiksi. Venäjän vientikielto on ravistellut markkinoita jopa enemmän kuin Suomessa. Sateinen syksy näkyi pelloilla edelleen. Valtio omistaa neuvostoaikaiset salaojat, joten peltojen vesitalouden parantaminen on hidasta. Kiinnostus luomuun ja lähiruokaan oli merkille pantavaa, esimerkiksi jokainen vierailukohteena ollut maitotila möi omia maitotuotteitaan meijerin lisäksi suoraan lähialueen asukkaille.

Hydrorehu-hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta ja hankkeen tapahtumia voi seurata nettisivuilta https://hydrorehu.savonia.fi/

Teksti:

Noora Ruuskanen
asiantuntija TKI, SeAMK