Kun sosiaalinen media romahti

Torstaina, iltakuudelta 4.10.2021 moni meistä hämmästyi. Kolme keskeistä sosiaalisen median palvelua oli alhaalla. Facebook, Instagram ja WhatsApp eivät toimineet. Ei päivityksiä, ei tykkäyksiä, ei viestejä kavereille.

Toki kaikki nämä palvelut olivat aiemminkin joutuneet teknisten ongelmien takia jumiin, mutta nyt maailmanlaajuinen kaaos oli tosiasia ja se kesti tuntitolkulla. Aluksi moni epäili, että vika oli omassa nettiyhteydessä tai älypuhelimessa. Pian selvisi kuitenkin, että näin ei ollut.

Mitä mullistavaa siinä on, jos muutama sosiaalisen median palvelu romahtaa muutamaksi tunniksi. Toisaalta ei mitään, mutta toisaalta kyse on laajasta ongelmasta. Maanantainen ilta osoitti hyvin, että olemme riippuvaisia sosiaalisen median jättien toiminnasta – niin henkisesti kuin muutoinkin. Kun kaveria ei enää tavoittanut WhatsAppilla tai Messengerillä, piti ottaa luuri käteen ja soittaa tai lähettää tekstiviestejä vanhaan tapaan. Elisa Oyj:n mukaan tekstiviestien määrä kasvoi WhatsAppin ja Messengerin ollessa alhaalla jopa 50 prosentilla.

Haavoittuvuus on kaikkien verkkopalvelujen ongelma. Tällä kertaa onneksi ei ollut kyse kyberhyökkäyksestä vaan teknisestä ongelmasta Facebookin tiedonannon mukaan. Jos kommunikointi on sosiaalisen median varassa ja sosiaalinen elämämme keskittyy Facebookiin, Instagramiin ja muihin vastaaviin palveluihin, voi elämä tuntua tyhjältä aluksi. Mitä tehdä, kun ei voikaan näpelöidä puhelinta ja seurata toisten tekemisiä?

Tietoyhteiskunta on haavoittuva ja määrittää elämäämme enemmän kuin tahdomme usein myöntää. Jos väite tuntuu yliampuvalta, yritä elää päivä ilman nettiä. Monelle meistä se on koettelemus.

Ari Haasio
yliopettaja
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri