Vibiol-hankkeen podcast: Uudenlaiset yhteistyömallit virtuaalitapahtumissa

Jingle

00:00:09 Katja Jaskari

Tämä podcast on osa Vibiol, Virtuaalitapahtumista uutta liiketoimintaa Etelä- Pohjanmaalle hankkeen julkaisuja.  Meillä on tänään asiantuntijana

00:00:20 Jenniina Palmu
Palmun Jenniina Into Seinäjoesta, ollut mukana tässä Vibiol-hankkeessa viime vuoden lopusta saakka.

00:00:27 Katja Jaskari
Minä olen Katja Jaskari tässä Vibiol-hankkeen projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja tervetuloa Soja Heino.

Aplodit

00:00:37 Katja Jaskari

Esitteletkö itsesi lyhyesti?

00:00:39 Soja Heino

No moikka! Ja ihan mahtavaa olla täällä tänään. Toimin oman firmani ZOJA EXPERIENCE toimitusjohtajana ja konseptisuunnittelijana. Teen erityisesti brändikokemustyötä. Elikkä me kehitetään liiketoiminnallistapuolta kokemusnäkökulman kautta, joka voi olla siis asiakaskokemusta tai se voi olla myös brändikokemusta. Elikkä lähdetään sieltä brändin kautta. Ja se voi olla myös tuota näiden yhdistelmää ja se on aina vähän asiakkaasta kiinni, että mitä me tehdään, ja on ollut ihana nähdä hyvin kattavasti erilaisia tapoja kohdata ja löytää sitä omaa asiakaskuntaa. Ja sitten näitä uusiakin versioita on aina ollut, elikkä lähdetään sitten sen virtuaalisuuden ja tota niin uusien innovaatioiden kautta liikenteeseen ja sen takia me taidetaankin ollakin tänään täällä.

00:01:29 Katja Jaskari

Kiitos. Aivan mahtavaa, että pääsit tulemaan ja me tosiaan keskustellaan tässä podcastissa virtuaalitapahtumista kansainvälisesti kansallisesti ja vähän maakunnallisesti täältä Etelä-Pohjanmaan suunnalta myös siitä, että minkälaisia malleja ja visioita liiketoiminnan yhteistyömalleista on nähtävissä tässä lähitulevaisuudessa.

Äänitehoste

00:01:53 Katja Jaskari

Ja lähdetäänkin liikkeelle siitä sun selvitystyöstä, että teit aika laajan kansallisen ja kansainvälisen selvityksen, joka löytyy myös tuolta meidän hankkeen sivuilta ja sellaisella nimellä kuin: Uudenlaiset yhteistyömallit virtuaalitapahtumissa. Sen tekemisestä on jo kulunut hiukan aikaa, vuonna kaksikymmentäkaksi huhtikuussa olet selvitystä tehnyt ja kertoisitko siitä selvityksestä, että jos peilataan sinne vuoteen kaksikymmentäkaksi ja tähän nykytilanteeseen, että mitenkäs tilanne on muuttunut tässä puolentoista vuoden aikana?

00:02:30 Soja Heino

No, meillähän on ehkä, meidän toiminnassa on tapahtunut isoja muutoksia. Ympäristökin on toki muuttunut huomattavasti. Silloin oltiin vielä voimakkaasti koronan paineen alla, ja lähdettiin tietysti tämmöisen uuden haasteen myötä löytämään uusia ratkaisuja. Ja siihenhän myös varmasti myös sitten EU heräsi näihin projekteihin, ja Vibiol-hankekin syntyi ja siinä vaiheessa, kun me lähdettiin tätä tekemään, niin löytyi mahtavasti erilaisia vaihtoehtoja. Mutta oli jo aikaisemminkin erilaisia vaihtoehtoja, mutta sanotaanko näin että, se määrä, josta poimia oli valtava. Ja tässä on, vaikka tuntuu että, tää on hirveän laaja, mutta se potentiaali sieltä poimia eri asioita niin oli myös valtava, kun lähdettiin globaalissa mittakaavassa katsomaan eri vaihtoehtoja ja sitten meillä olikin kova työ karsia, että mihin me keskitytään.

Päädyttiin siihen, että otetaan semmoinen noin kaksi esimerkkiä per kulttuuri- ja tapahtumapuoli ja sekin katsotaan hyvin laajasti, elikkä sieltä löytyy tosissaan niin kuin näyttämötaiteesta musiikkifestivaaleihin ja sitten löytyy brändin lanseerauksia, että ihan kaikkia melkein sieltä löytyy ja niitä voi myös modifioida oman näköiseksi. Elikkä minä näen ehkä sen semmoisena ideapankkina.  Semmoisena ehkä nykyään pitäisi nähdäkin elikkä sen verran me ollaan nyt puolitoista vuotta,  niinkuin sanoit, niin ollaan tultu eteenpäin ja enää ei eletä samanlaisessa paineessa jokaisen neljän seinän sisällä vaan nyt ollaan jo ihan läsnä globaalisti tapahtumien ja kohtaamisten myötä niin tää tarjoaa myös uusia työkaluja siihen omaan kehitystyöhön ja uusien haasteiden ratkaisemiseen. Näin mä sen ehkä näkisin.

00:04:13 Katja Jaskari

Aivan ja tähän päätelmään mekin ollaan tultu, että tässä tavallaan kierrätetäänkin niitä vanhoja käytänteitä ja haetaan koko ajan lisää uusia tapoja toimia. Ja sitten tuosta selvityksestä vielä että, tuliko sulle sieltä joku esimerkki, joka olisi erityisesti jäänyt mieleen minkä haluaisit jakaa tässä?

00:04:34 Soja Heino

Joo tästä, kun ruvettiin puhumaan tästä podcastista niin, niin kävin tietysti selvitystyötä läpi ja katsoin siellä on niin kun monia ihania kokonaisuuksia ja mä muistan. Mä itse nostin silloin, pakko sanoa tän kulttuuritapahtumaotsikon alta tämmöisen Dream teatterikokemuksen. Se oli mun mielestä äärimmäisen kiinnostava. Tulevaisuuden semmoinen teatterikokemus ja siihen liittyy valtavasti tällaista tutkimustyötä, eli kyseessä oli useiden eri toimialojen yhteinen kehitystyö ja siihen liittyy myös tämmöinen jakamisprosessi. Elikkä Isossa-Britanniassa, Lontoossa on tehty kokonaisuus, jossa tarkoitus oli ja levittää tietoa kentälle, että kuinka tällainen virtuaalinen. Täysin virtuaalinen, mutta täysin kokemuksellinen asia, että myös niin kun katsojan kannalta oleva teos toteutetaan ja mitä se, mitä oppeja siitä oli, ja mitä työkaluja siihen tarvittiin, paljon se maksoi eli he jakoi hirveästi sitä tietoa, että se oli mun mielestä äärimmäisen kiinnostava.

Mutta nyt mä ehkä nostaisin sitten näitä tällaisia toimijoita ja tapahtumia täältä esille, jotka piti jo virtuaalisuutta mukana, koska ne on mun mielestä sellaisia resilienssin mittareita. Oikeastaan tällä selvitystyön, mitä huomattiin, että jos sulla oli jo ennen koronaa jonkunlaista virtuaalista taustatyötä ja jonkunlaista jopa niin kuin tarjontaa olemassa, niin se oli vaan uuden tämmöisen vanhan päälle uutta kehittämistä. Elikkä se ei ei vaatinut niin paljoa se, VR tai XR tai tai, mikä se kokemus olikaan, mitä sinne luotiin ja näistä yksi sitten oli tää Venetsian Biennaali. Heillähän oli jo ollut vuodesta 2015, jos en väärin muista. Niin heidän niin kuin digitaalinen ulottuvuutensa, joka liittyi juuri tämmöiseen niin kuin VR-lasi kokemukseen joka mahdollisesti ihmisille ympäri maailmaa ja nyt sitten he kehitti siitä tällaisen Venice VR Expanded kokonaisuuden vuodelle 2021 ja 20. Ja sen myötä he saivat sitten valtavasti ihmisiä paikalle. Edelleen yhteistyökumppanit oli tosi tyytyväisiä. Ne oli innolla mukana. Ja sen sijaan että oltais fyysisesti läsnä niin oltiin tuota virtuaalisesti läsnä ja he toimii ihan hirveän hienosti ja se on varmaan edelleen heillä mukana siellä. En ole just nyt tänään käynyt katsomassa, mutta se oli ja heidän työpankissaan niin miksipä se ei olisi tänäänkin ja tämmöiset toimintamallit kyllä auttaa meitä tulevaisuudessa. Mä sanoisin, eihän se ole fakta, etteikö vastaavanlaista tilaisuutta voisi tulla sitten uudestaankin, että meillä on haasteita, joita meidän ympäristö meille heittää ja. Resilienssiä tarvitaan ja nää virtuaaliset toimintamallit kannattaa pitää siellä työpankissa mukana.

00:07:24 Jenniina Palmu

Kyllä juuri noin tota mekin ollaan mietitty, että vaikka huomaa, että ehkä koronan jälkeen kun päästiin palaamaan takaisin livemaailmaan ja livekohtaamisten pariin, niin osa tuntui unohtavan tän virtuaalisuuden ja koettiin ehkä vähän semmoista virtuaaliähkyäkin, niin se on silti hyvä tosiaan pitää se osaaminen yllä, koska koskaan ei tiedä mitä tapahtuu ja koskaan ollaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Ja tosiaan ehkä kuluttajat ja tapahtumavieraat on jo tottunut siihen, että virtuaalisuus on jo täällä.

00:07:53 Soja Heino

Niin ja mä ehkä jotenkin haastaisin sitä vielä, että ymmärretäänkö me tavallaan oikeasti, mitä se virtuaalisuus on täällä. Me hyödynnetään teamsia ja zoomia ja tämmöisiä etäyhteystyövälineitä ja webinaaritkin on paljon käytössä ja on toki näitä, mutta että onko se kokemuksellisuus todella vielä hallussa kun puhutaan virtuaalimaailmasta? Ja mä väittäisin, että sen kaikki olomuodot ei ihan ole vielä täysin käytössä ja eihän ymmärryksessäkään, koska se on niin jatkuvan kehityksenalainen kohta että ihmiset tuntuu, ettei aina voi ymmärtää kun se koko ajan menee voimakkaasti eteenpäin.

00:08:29 Jenniina Palmu

Kyllä tästä kerroitkin hyviä esimerkkejä. Tuosta kansainvälisestä ja juuri tää Venetsiakin tuli niin tuleeko sulle vielä mieleen jotain kotimaista hyvää mielenkiintoista esimerkkiä, koska seuraavaksi aion siirtyä vähän tällaiseen meidän paikalliseen ja alueellisenkin näkökulman pariin. Mitä kotimaasta heittäisit esimerkkinä?

00:08:49 Soja Heino

No, ehkä niinku tän selvitystyön osalta nousti kaikkein hienointen mun mielestä esille se rohkeus lähteä tuottamaan yllättäen matkailukokemuksia virtuaalisesti. Ja ehkä niin kuin isoimpana nostona tietysti myös meille kaikille varmaan tunnetuin on Helsingin matkailu ja Helsingin virtuaalinen ympäristö, johon sitten luotiin myös tää Helsinki Vappu. Ja tää on ehkä just, kun mä puhun siitä kokemuksellisuudesta niin hyvä esimerkki. Siitä, että miten sä voit elää jossain maailman virtuaalisessa maailmassa ja todella kokea asioita sen sisälle ja siellähän todella olisi voinut olla JVG:n keikalla kuka vaan mistä vaan. Että, Helsingin ympäristö matkailukokemuksenakin ja sitä myötä myös niin matkailubrändi kehittyy ja sehän sai valtavasti huomiota myös silloin globaalissa mediassa. Eli se PR- työkin tietysti tehtiin Helsingin matkailukonsernissa hirveän hyvin, mutta se se niin kuin mallina siitä, että miten sä voit luoda kokonaisen virtuaalisen maailman ja sehän ei tarvitse olla yksi yhteen välttämättä ihan sen todellisuuden kanssa, koska se on virtuaalinen ja se luodaan sinne elikkä sähän voit keksiä että miten siellä liikutaan. Nappia painamalla näitä löytyy ihan valtavan hienoja myös sitten tämmöisiä niin kun B2B- tyyppisiä kokemuksia nykyään, joista sitten ihmiset pääsee erilaisten lanseeraus tilaisuuksien myötä vaikka hississä liikkumaan virtuaalisesti leveliltä toiselle ja tutustumaan uusiin asioihin että, se niin kuin liikkuminen ja toimiminen voi olla hyvin erilaista.

00:10:32 Katja Jaskari

Tuossa tulikin jo vähän noita elementtejä ja keinoja, että minkälaisia mahdollisuuksia yrityksillä tällä hetkellä on lähteä toteuttamaan virtuaalista tapahtumaa, mutta osaisitko heittää tähän jonkun koonnin, että jos nyt joku taho pohtisi virtuaalitapahtuman järjestämistä, että miten lähteä liikenteeseen siinä suunnittelussa?

00:10:54 Soja Heino

No mä lähtisin ensin liikenteeseen siitä, että mitä me halutaan tavoittaa, sehän on nyt se niinku kaikkein tärkeinä. Yleisesti ottaen sitten sille aina se vastinpari, että mikä se meidän haaste on. Se on useimmiten se haaste, toimii hyvänä potkurin silleen, että meidän pitää jotain taklata ja miten virtuaalinen maailma sen pystyisi toteuttamaan ja pystytäänkö me siihen ensinnäkään itse se on niinku ollaan teidänkin kanssa puhuttu niin se voi olla, että koska se vaatii aika paljon investointia, että löytyykö siihen omat jaksamiset tai omat verkostot, että pitäisikö laajentaa johonkin muualle, niin sitten just niinku sanoin näissä näissä tämmöisissä yritysyhteistyö malleissa niin sitten potentiaalia on. Pitää vaan itse ymmärtää että mikä se mun kultapala on millä mä lähtisin kontaktoimaan tai löytämään yhteistyökumppaneita.

00:11:45 Jenniina Palmu

Hyviä ajatuksia ja vinkkejä ja tää ehkä vähän jo taas sivuaa tätä mitä seuraavaksi kysynkin elikkä meilläkin kun tehtiin täällä tosiaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun YAMK- opiskelijan puolesta opinnäytetyössä kyselyä ja haastattelua tästä meidän alueen Etelä Pohjanmaan alueen kiinnostuksesta ja tai yritysten ja yrittäjien kiinnostuksesta ja osaamisesta koskien näitä erilaisia virtuaalisia teknologioita ja virtuaalitapahtumia. Myös tätä yritysyhteistyötä sivuttiin. Ja no kysely ei tietysti saanut mitään ihan järjettömän runsasta vastausmäärä, mutta sen verran kuitenkin saatiin, että opiskelija pääsi analyysiakin vähän tekemään ja se mikä tuolla nyt ehkä niinku eniten nousi, niin tietysti se, että tulosten mukaan tää virtuaalisuus niinku aiheena ja teemana kiinnostaa ja se koetaan tärkeäksi. Ja sitten ehkä se mikä mietityttää on se rahallinen panostus mikä on niinku useimmissa tapauksissa ehkä vähän niinku esteenä tälle kehitykselle eikä ehkä lähdetä tekemään tekemään sitten niin. Mitä ajatuksia tää sussa herättää? Miten tätä voisi taklata?

00:12:48 Soja Heino

Niin ja siis ihan valtavan ymmärrettävää, että jos itsekin ihan niin sanotusti tyhjästä nyhjästä, ettei ole omalla historialla vaan ihan ihan vaikka vaan kulttuurituottaja joka tekee tekee loistavia eventtejä. Niillähän se pohtimaan, että no, mitäs mä nyt että kollaan ja kyselee niin sitten mulle käy ilmi että hei tää maksaa satojatuhansia euroja tai kymmeniätuhansia euroja, että eihän meillä ei missä meillä on tämmöinen raha ja sitten välttämättä ei löydy suoria tukimalleja se on.

Kanssa yksi että. Mistä me opitaan löytämään sitä rahaa siihen mitä me halutaan tehdä ja löytyykö siihen apu apurahaa niin sanotusti sillähän me hyvin paljon täällä suomen kulttuurit kentällä pyöritään minä olen ollut sitten vähän vastarannankiiski aina tässä ja sanoi että yhteistyömallit niinku että meidän otsikkokin on ollut uudenlaiset yhteistyömallit virtuaali tapahtumissa että

Sen sijaan, että niistä apurahoista pyörisi, vaikka nekin on ihan loistavat, niin kannattaa jo katsoa. Joku muu voi tehdä jo vähän vastaavaa eli avaa sitten sen oman verkoston ja ja lähtee kollaamaan, että olisiko joku muu toimija, joka potentiaalisesti omaa tekniikan taitoja tai niiltä löytyy jo vastaavanlainen virtuaalinen malli. Tai sitten teidän konsepti-idea on niin hyvä, että siihen kannattaisi kysyä esimerkiksi yrityksiä mukaan, jotka haluaa.

Meidän kohdeyleisön se voi olla, että on monet firmat joille minäkin teen isoille kansainvälisille brändeille, että heillä on tarve löytää sitä kohdeyleisö se ei ole mitenkään helppo juttu päästä käsiksi siihen oikeaan pintaan ja tapahtumat, jotka on jo olemassa niin on ihan äärimmäisen niin kuin rikkaita siinä, että siellä on jo niitä ihmisiä, niin siinä on yksi ihan loistava malli, että hei meillä on näitä teidän tapaisia kohdeyleisö henkilöitä. Me ajateltiin tehdä näin se kävis teille, elikkä se yhteistyömallin kehittäminen.

Vaatii joo kyllä hieman ajattelua, mutta se ei missään nimessä ole poissuljettua. Todella monet isot brändit tarvitsee niin sitten semmoista tukisi sisältöä siihen heidän tekemiseensä ja he kaipaa myös sitä kumppanuutta, jolla myös näyttää sen efortin, jota hekin tekevät että se näkyy ja ja tuntuu muuallakin. Niin niin Miksipä ei hyödyntää virtuaalitapahtumista. Näitä polkuja ja omissa piireissään ensin lähti. Ei kai se muuta ole kun vaan että avaa suunsa.

Ja lähtee verkostoitumaan ja kaivamaan ja kulkemaan. Se on vähän työlästä kyllä, mutta kyllä se sieltä sitten löytyy ja sitten saattaa ottaa yhteyttä. Se on ehkä se seuraava, että minun tapaisia toimijoihin kannattaa olla yhteyksissä, että sitten on muita myös tämmöisiä tapahtumamarkkinoinnin firmoja, jotka pyörittää jatkuvalla sykkeellä tämän tapaisia tapauksia ja heillä on sitten myös tarvetta tarjota uutta ideaa heidän asiakkailleen. Ja jos sieltä tullaan uusien ideoiden kanssa heidän pöytään, niin miksi sitä ei sieltä voida ehkä napata kiinni?

00:15:38 Jenniina Palmu

Ja tota viittaan vielä tähän opinnäytetyöhön missä käytiin myös tällaisia kokijakyselytuloksia läpi. Elikkä ollaan tän hankkeen aikana pariin erilaiseen tapahtumaan jo olemassa olevan tapahtumaan tuotu osaksi vähän tällaista virtuaaliisuutta ja tapahtuma vieraat on päässyt vähän niinku kokeilemaan kokeilemaan sellaista ja sehän onkin mielenkiintoista, että tää on näistä kokija kyselyistä niin yhdeksänkymmentäkahdeksan prosenttia vastaajista on ollut sitä mieltä, että virtuaalisten palveluiden avulla voidaan tuoda lisäarvoa ja kiinnostusta tapahtumiin. Elikkä kyllä niin kun tapahtuma kävijöitä tällainen kiinnostaa ja siellä oli myös vastauksissa sanottu sitä, että tavalla, että jos joku yritys olisi esimerkiksi mukana sponsoroimassa tällaista virtuaali isuutta mukaan tapahtumaan, niin se voisi jopa lisätä kiinnostusta kyseistä firmaa kohtaan ja tässä ehkä myös tullaankin siihen, että sanoit, että matkailualalla on paljon näitä virtuaali juttuja toteutettu ja tehty ja se mistä ollaan puhuttu. Ehkä tuolla Stuttgartin messuilla kin tällaisen tapahtuma alalle palveluita tuottavan virtuaaliteknologiafirman kanssa puhuttiin, että me ollaan totuttu kokemaan niitä ehkä ilmaiseksi erilaisia juttuja. Sehän kiinnostaa myös yrityksiä, että mistä me saatais rahaa ja mistä me saadaan tuloja, kun yleensä aina puhutaan kustannussäästöistä että säästetään aikaa ja rahaa ja onko sulla jotain esimerkkejä. Tämä on paha kysymys, mitä ollaan kysytty aina hankkeen erilaisissa tilaisuuksissa että onko mitään esimerkkiä siitä, että millä sillä niinku millä tekisi niinku suoraan rahaa oikein, että onko mitään sellaista, että tapahtuma, kulttuuri, matkailuala tai jostain muusta, että se virtuaalisuudesta on niin kun ihan kokija kävijä kuluttaja maksanut sitä palvelusta tai kokemuksesta. Tää on paha kysymys. Ajattelin että heitän kuitenkin.

00:17:23 Soja Heino

Heitä vaan ja se on hyvin totta. Tosi moni on ilmainen ja me ollaan voitu tottua. Tietysti pitää muistaa, että se monet mihin me on ehkä totuttu ilmaisen suhteen voi myös tuottaa sitä. Me niin kun. Nykyaikana pitää ajatella myös niin, että meidän henkilökohtainen data on myös rahaa

00:17:41 Jenniina Palmu

Totta!

00:17:42 Soja Heino

Eli, jos tapahtuma on tehty markkinointitarkoituksessa, niin se, että minä osallistun siihen ja olen mukana siinä on todennäköisesti tuottanut tulosta. Jos mä oon antanut siitä palautetta positiivista, niin sekin on tuottanut tulosta niin se henkilökohtaisen datan näkeminen rahana on aika tärkeää, varsinkin kun puhutaan tämmöisestä yritysten ja markkinallisten tapahtumien ajatuksista. Sen sijaan sitten tuo on hirveän hyvä kysymys silloin jos ei lähdetä hakemaan sitä, että niinku liiketoiminnallisesti jonkun tuotteen tai palvelun markkinointia tai myyntiä niin kulttuuri, esimerkiksi kulttuuri puolella. Niin nyt mä nostan siis sieltä sen Lontoon tän Dream Eventin, niin he olivat ajatelleet sen näin, että peruspaketti siihen kokemukseen on tietysti rajattu henkilömäärään, että se toimii, siellä oli monta monta lähetystä elikkä tää oli meidän live teatteri ja se oli niin kun peruspaketti oli ilmainen, mutta sitten siinä oli tämmöinen niin kun että vippi paketti josta se sitten

Maksoitkin jo ja se piti sisällään sitten erilaista lisäsisältöä, josta sä pääset todella mukaan, vähän. Semmoinen behind the scenes- tyyppinen ratkaisu ja tämähän nyt sitten tietysti tuotti jonkun verran rahaa. No, pitää ehkä muistaa myös, että heidän teoksensa oli todella moniulotteinen ja uuden teknologian mallista hyödyntävää, että ei varmastikaan kattanut ne kulut, elikkä elikkä sitä toistaa huomattavasti enemmän. Elikkä sittenhän siellä pitää olla se pidempi kaari, jotta sieltä saa sen rahan takaisin ja ne on sitten Toinen esimerkki musiikkipuolelta taas niin jos on olemassa jo äärimmäisen hyvä brändi ja sulla on musiikkisfestari, josta se ihmiset joka tapauksessa maksaa.

Niin miksi ne ei maksaisi sitten myös virtuaalisesti ja ja löytyyhän tuolta tosi mahtavia nightwishin keikkoja. Ja minusta niin kuin yksi äärimmäisen hyvä tämmöinen kaupallinen raha kone on toi tomorrowland joka sopii sitten musiikkiskeneen hirveän hyvin ja kyllähän he ihan mukavasti tienasi.

Hienosti hei, heidän osallistujamäärän tästä. Nyt pitää siis muistaa tämä, että vaikka lipun hinta pieneni, niin heidän osallistujamääränsä moninkertaistui, koska ei ollutkaan enää sen fyysisen tapahtuma tilan ja turvallisuuden rajaamia ehtoja vaan sä väänsit sen digitaaliseen maailmaan ja siellä elämään sitä musiikkia.

Ja sen myötä. Kaikkea muuta niin niin kyllä he sieltä aika hyvän potin sai itselleen.

00:20:18 Jenniina Palmu

Siis mun mielestä tässä tuli ihan älyttömän hyviä esimerkkejä. Ehkä toi mitä ei ole sivuttu ehkä hankkeen kaan aikana niin useasti niin tää yhteystiedot että jos sä tosiaan kokeilet jotain ja siinä pyydetään täyttämään omat tiedot tai on vähän niinku tällainen annat palautetta niin sustahan jää jälki joka on sitten sille yritykselle ihan kullanarvoinen. Kunhan on tietysti lupa asiat hoidetaan ja pidetään kunnossa, mutta tosi tosi hyvä mitä ei välttämättä aina tule ajatelleeksi että sehän on kultaakin kalliimpaa nykyään nää yhteystiedot.

00:20:50 Soja Heino

Niin se on ehkä just se minkä parissa minä minä pyörin sitten huomattavasti enemmän eli puhutaan liideistä. Ja toki tässä nyt on ehkä se tärkeys, että ne on oleellisia. Kyllähän sä voit yhteystietoja keräillä, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, mutta niin kuin sanoin, että se yhteistyö löytyy siitä, että jos sä pystyt sanomaan, että hei, heidän meidän porukka onkin sellaista, että se onkin tosi oleellista just teille, niin silloinhan siinä onkin jo rahanarvoista keskustelua mitä käydään.

00:21:17 Katja Jaskari

Aivan ja tässä uutena näkökulmana myös huomioida asiakkuuksienhallinta tässä virtuaalitapahtumissa, että siihenkin olisi syytä panostaa ja ehkä menen vähän taaksepäin, tuohon asiakaspalautteen. Ja tähän oikeastaan niinku virtuaali tapahtumaan palvelumuotoiluun, että oletko törmännyt tämmöisiin tai oletko päässyt konsultoimaan vastaavanlaisia tilanteita, että minkälaisia näkökulmia siinä olisi hyvä hyödyntää.

00:21:44 Soja Heino

Ne oikeastaan mitkä minä olen sitten niin kuin ollut mukana projekteissa, niin sanotaanko näin, että suurin haaste on se, että palautetta ei saada. Se on ehkä niinku kaikkein vaikein virtuaali tapahtumissa. Ihan sama mikä se sitten muoto onkaan, niin ainut ratkaisu oikeastaan on ollut siinä se tai miten mä sanoin, ei ainut, mutta yksi hyvä ratkaisu on ollut se, että mahdollisimman nopeasti ottaa sen niin kun asiakaspalautteen sieltä, että se järjestää siihen eventtiin semmoisen kohdan, että kun ihminen on kokemassa. Niin se on loppumassa se kokemus, niin siinä pyytää sen palautteen. Ei mitään isoa palautetta vaan esimerkiksi. Oliko tämä aikani arvoinen, saadaan se evs sieltä ulos.

Jo se antaa sulle jonkunlaista tietoa siitä, että mihin mihin me voidaan sitten niinku kehittyä. Toinen on sitten tietysti kaikenlaiset arvonnat ja ja sitten se palkinto on riittävän hyvä, että että sekin sitten motivoi elikkä tää tää motivaatio siihen palautteen antamiseen on on tärkeä. Nykyäänhän palautteita hirveän hyvin kysytään mun mielestä jo aika monessa eri toiminnossa ei ehkä niinkään että palautetta ei kysyttäisi vaan oikeastaan haaste mihin minä olen törmännyt sen että että palautetta ei käytetä elikkä se data, mitä sieltä saadaan, niin sitä ei hyödynnetä. Eli ehkä siihen mä antaisin ohjeistusta, että kun saatte dataa niin niin todella pohtikaa sitä, että mitä kaikkea se kertoo.

00:23:09 Katja Jaskari

Aivan, ja ehkä vielä se, että on entistä tärkeämpää, että on myös sitä reaaliaikaista palautteen kyselyä ja vielä sitten siellä jälkimarkkinoinnissa erilaisia keinoja hyödyntäen.

00:23:20 Soja Heino

Kyllä kyllä ihmiset antaa palautetta mielellään jos ne on hyvin muotoiltuja ja hyvin niinku hyvin muotoiltuja ja hyvällä ajalla annettuja. Eli ei liian pitkän ajan jälkeen lähetettyjä kysymyksiä, että että tärkeätä on se aikajänne. Nykyään me eletään todella nopeutuneessa elämän syklissä ja meidän keskittyminen on tarkkaan vaalittua. Eli jos menee liian pitkäksi, puhutaan viikoista. Jos on tapahtuman jälkeen, niin me ollaan jo ihan jossain muussa maailmassa. Toki se voidaan ajatella, että että jos vielä monen viikon jälkeenkin tulee palautetta, niin se on ollut aika hyvin onnistunut kokonaisuus. Ihmiset haluaa jättää palautteen tai sitten siellä ollut isoja haasteita, että he haluavat kertoa tavallaan, että jos vielä mietitään myöhemmässä vaiheessa nyt kokee, että se sydämessään haluaa paljon kertoa ja haluaa paljon jakaa, niin silloin se on on on jotain on jäänyt mieleen.

00:24:14 Jenniina Palmu

Joo tossa ehkä viimeistä kysymystä lähdetään viemään, vaikka aihe on sellainen, että voitaisiin jutella sun kanssa paljonkin, mutta yritetään pitää podcastit ihan sellaisena. Inhimillisen pituisena me ollaan kysytty aina podcastin lopussa meidän keskustelijoilta vähän sitä, että vaikkei kellään sitä kristallipalloa olekaan, niin vähän saisi siihen kurkata ja kysytäänkin. Sulta nyt sitten, että millaisena näet tapahtuma-alan tulevaisuudessa. Nyt kun pandemia väistyttyä ja vaikutti siltä että oli tapahtuma-alallakin, oli kiire palata siihen tuttuun ja turvalliseen niin sanotusti vanhaan eli live tilaisuuksien pariin ja virtuaali tapahtumien kehittämisessä hanskat ehkä vähän niinku tippui tai se unohdettiin niin mitä luulet miten erilaiset virtuaaliset ratkaisut tulee näkymään? Vai tullaanko niitä näkemään niinku jatkossa tapahtumissa.

00:25:00 Soja Heino

Niin hirveän hyvä kysymys. Mä en epäile etteikö me niitä täältä tekijä puolelta koko ajan tehtäisi ja kokeiltaisi ja ja aina pikkuisen kiinnostaa. Mutta kyllä mua niinku oikeastaan henkilökohtaisesti kiinnostaisi vielä enemmän pohtia sitä, että asiakaspalvelun näkökulman kautta sen asiakaskokemuksen kautta, että miten me pystytään mahdollistamaan mahdollisimman parasta asiakaskokemusta ja onko meidän kokijalle työkaluja siihen?

Ja mä väitän, että kaikkia työkaluja ei vielä ole. Eli nyt jos sanotaan esimerkiksi se meni Venetsian biennaali esimerkiksi, mikä tässä meillä olikin alusta, niin hekin huomasivat sen, että eihän ihmisillä ole vr laseja. Ei me voida olettaa, että meillä on tuhansia ihmisiä kaikilla heillä on vr lasit, jotka me halutaan sinne paikan pääse. Ei ole vielä meillä semmoinen työkalu tai tai mitään muita vähän vastaavan tekniikan osalla on osalla ei ja he ratkaisivat sen niin, että he rakensi tämmöisiä VR extended -keskuksia ympäri maailmaa. Elikkä he oli yhteistyökumppaneidensa kanssa museoita pääasiallisesti niin luoneet tämmöisiä visuaalisia huoneita, joissa oli vuokrattavana VR laseja tän tapahtuman aikana ja sitten sä pääsit siellä VR huoneessa sitten matkaamaan sinne virtuaaliseen maailmaan ja se maksaa pienen rahan. Ei mitään valtavan isoa rahaa pienen rahan sanotaanko näin ja ja sitä kautta sitten ihmiset joilla ei ollut VR-laseja ja niin pääsee tarjonta.

Juu on myös erilainen eli jos sulla oli VR lasit niin sä sait sitten kattavasti kyllä ihan kaiken jos sä menit sitten näihin VR huoneisiin että kun oli museossa yms euroopassa ja vielä lähinnä Pohjois amerikassa ja aasiassa niin öö silloin se oli tunti aikaa vaan olla siellä koska tietysti sun täytyy pystyä antamaan lasit sitten seuraavalle kokijalle. Eli tää on niinku ehkä se mitä mä väitän että meillä ei ole riittävästi. Me halutaan kehittää meidän meidän tekniikkaa ja meidän virtuaali kokemuksia ja pitää pohtia että miten se meidän kokija pystyy olemaan siinä mukana läsnä.

00:27:05 Katja Jaskari

Aivan ja mekin huomasimme tässä Vibiol- hankkeessa, kun rakensimme tätä Seinäjoen metaverseä, että meidän asiakkailla ei ollutkaan omia laseja, niin sitten se jäikin rajalliseksi ja se kokija kokija kokemus siinä kohtaa, että täytyy niinku laseja kierrättää. Ja sama juttu. Meillä ei ollut myös toinen hanke täällä semmoinen XR hubin esiselvityshanke ja tämmöistä keskusta olemme hyvin hyvin pohtineet alueelle, että sille koettaisiin olevan tarvetta, että olisi semmoinen yhteinen keskus. Missä sitten pääsee testaamaan ja kokeilemaan kaikkia uusia laitteita.

00:27:44 Jenniina Palmu

Ja sitä itse asiassa tuossa opinnäytetyön vastauksissa kin, niin tosi moni niin sanotusti peukut ti tai oli sen kannalla, koska sitä kauttahan sitä tuodaan tutuksi ja ehkä ne VR lasitkin osaa vielä pelottaa tai ei. Ei tiedä miten niiden kanssa edes toimita.

00:28:00 Soja Heino

Mutta onko siinä uusi liiketoimintamalli jollekin? Elikkä jos me oletetaan, että ihmisillä ei ole tarvetta vielä hankkia omia VR laseja, niin onko meillä joku tämmöinen VR tila jossa sä todella voit vähän niinku VR baari olisi mennyt sinne ja jos sulla on riittävän kiinnostavia tapahtumia kansainvälisellä kentällä. Mihin sä haluat osallistua niin niin sitten se vaan menee sinne paikalliseen vr baariin ja ja sitten siellä siellä tota niin niin lähes kokemaan tähän tai että.

00:28:28 Katja Jaskari

Ai, että. Niin jos palataan vähän kehityskulun alkuun, että oli ihan internetin alkuaikoina oli nettikahvioita

00:28:36 Soja Heino
Kyllä

 

00:28:37 Jenniina Palmu
VR – baari kuulostaa mun mielestä erittäin hyvältä.

00:28:46 Katja Jaskari
Aivan mitäs tähän loppuun vielä sitten semmoinen niinku kansallinen näkökulma että onko oletko havainnut, että meillä olisi kansallisesti alueita tai erityisesti jotain toimijoita jotka on niinku jatkanut kehitystä näissä virtuaali tapahtumissa, että vaikka on ollut ollut näitä esteitä ja muita, että osaisitko nimetä että minkä tyyppistä tai millä alueella ollaan viemässä kuitenkin virtuaali tapahtumia eteenpäin.

00:29:09 Soja Heino

No mä koen oikeastaan että nyt ja yllättäviä yllättäviä paikkoja eli hyvin niinku tämmöisiä pieniä paikkakuntia matkailussa ne on on päättänyt niinku toteuttaa VR maailmaa ehkä pääsääntöisesti ja sitten myöskin tämmöistä niinku selainpohjainen 3 d kokemusmaailmaa nyt niinku nimeämättä mitään yksityistä aluetta joka liidaisi tätä mitenkään niin on huomannut että tämmöisiä niinku pieniä paikallisia toimijoita jotka yllättäen haluaa erottautua ja nostaa itsensä sieltä massasta esiin, niin he ovat lähteneet lähteneet sitten ratkaisevaan. Ja ihan kaikkea en minäkään en. En en seuraa enkä tiedä. Mutta niin kun nää nää mulle niinku bongautuu tuolta kentältä esille. Ja toki sitten sanotaanko näin että jatkuvalla sykkeellä myös sitten taas tuolla niin kun yritysmaailmassa niin isot firmat etsii ei vaan sitä etää ja virtuaalisesta webinaari kohtaamista vaan nytkin olen projektissa jossa iso toimija etsii henkilöstötapahtumalleen ja työstetään tällaista virtuaalista maailmaa, jossa henkilöstö, henkilöstö porukka globaali voi kohdata ja miten me rakennetaan uudenlainen oo kokemusmaailma. Miten se ei olekaan yksi päivän tapahtuma vaan se on 2 päivän tapahtuma ja yksi ehkä isoin haaste on se, että mikä se nyt sitten pehmeät elementit siellä on eli mikä se on se kulttuurillinen kokonaisuus ja mä oon törmännyt monta vuotta siihen, että siinä on myös yksi uupuminen, että meillä ei hirveästi löydy vielä sellaisia kansallisia ratkaisuja virtuaaliseen maailmaan, jotka uppoaisi tällaiseen yritys, vaikka vaikka niin sanotusti kykyä virtuaalisesti erilaisiin ratkaisuja että. Ei ole. Ei ole vielä riittävästi. Vielä vähän lisää niitä saa kyllä kaivella.

00:30:58 Katja Jaskari

Aivan, mutta tämä on todella hienoa, että tää mahdollistaa semmoinen maantieteellisesti, että ei ole enää rajoja että mistä tahansa pieneltä alueelta voidaan ponnistaa, kunhan on riittävää hyvää ideaa niin sieltä vaan rohkeasti eteenpäin.

00:31:15 Soja Heino

Kyllä just näin ja ja jotenkin tuntuu, että se nyt jotenkin semmoinen niinku innostus lähtö tulossa. Tämmöistä tuntuu, että me tarvitaan myös näitä yrityksiä tekemään tällaisia uusia ratkaisuja. Niinku sanoin tämäkin firma niin heillä on. Heillä on tulossa sinne todella todella satoja omaa henkilöstöä. Henkilöstöä on siis kuka vaan meistä ja he kokee tän virtuaali elämyksen niin heillähän voi syttyä kuplat. Hei vitsi tää oli hauskaa lähdetäänkö kokeilemaan muitakin virtuaali elämyksiä eli tähän maailmasta löytyy.

00:31:45 Jenniina Palmu
Jep, näin se on että saadaan tää aihe tutummaksi ja väki testaamaan ja kokeilemaan niin siitä se sitten pikkuhiljaa tavallaan normalisoituu ja tulee osaksi arkea ja sitten se mitä tulevaisuus tuo niin kaikennäköiset ovet on avoinna kyllä.

00:32:01 Soja Heino
Kyllä

00:36:04 Jenniina Palmu
Mutta tota, kuten tuossa jo aiemmin todettiin, niin tätä juttua voisi jatkaa loputtomiin. Sulta on tullut niin älyttömän hyviä ideoita ja ajatuksia. Mä todella toivon, että kuuntelijat nappaa vinkit talteen, mutta me varmaan tässä kohtaa kiitetään sinua ja tota me lähdetään täältä myös pää täynnä ideoita ja ajatuksia. Tässä tuli niin loistavia juttuja. Onko katjalla vielä jotain mitä haluaisit nostaa?

 

00:36:30 Katja Jaskari
Ei muuta kuin lämpimästi kiittää että pääsit osallistumaan että että meilläkin tää hanke on loppusuoralla. Tässä, että katsotaan mitä tulevaisuus tuo ja miten minkälaisia uusia lähdetään sitten kehittämään. Mutta kiitos todella paljon, että pääsit mukaan.

00:32:42 Soja Heino

No innolla innolla odottaen, että kyllä mä oon teitä, teidän toimintaa tässä tän meidän selvityksen jälkeenkin seurannut tarkasti ja, jos niinku alueellisesti pitää nostaa niin kyllä kyllä siellä Seinäjoella tapahtuu, että ihan selkeästi kyllä olette niin kun asian äärellä suhteessa muihin niin jatkakaa samaan malliin!

00:33:01 Jenniina Palmu

Kiitoksia ja todettakoon. Ei ollut maksettu mainos.

00:33:07 Soja Heino

Ei ole. Kiitos hyvä hyvä. Kiitos teille. Moi, moikka!