Kirjoittajan ohjeet

1. Artikkelin sisältö

Artikkelin tekstissä painotetaan asiantuntijan ammatillista näkökulmaa: mitä uutta tietoa tai mitä uutta näkökulmaa artikkeli tuo, miksi kehittämis- tai tutkimusprojekti on/oli tärkeä, minkä käytännön ongelman se ratkaisee, mitä tämä kehittämiskokemus nostaa esiin, mitä tutkimustulokset tai kehittämisprojektin tulokset tarkoittavat käytännön työelämälle. Myös opetukseen liittyvät asiantuntijakirjoitukset ovat erittäin toivottuja. Kirjoituksissa voidaan käsitellä esimerkiksi uusia pedagogisia menetelmiä ja niistä saatuja kokemuksia. Lisäksi toivotaan artikkeleita, jotka käsittelevät SEAMKin toimintaan liittyvää yleistä kehittämistä. 

Artikkeli voi olla myös englanninkielinen.

2. Artikkelin pituus ja otsikointi

Artikkeli kirjoitetaan ja tallennetaan word-muotoisena. Minimimerkkimäärä on 4000 merkkiä ja maksimimerkkimäärä on n. 8000 merkkiä. On hyvä muistaa, että lyhyet tekstikappaleet toimivat usein verkossa parhaiten. Tekstissä tulee olla väliotsikoita. Myös kuvat tai graafit elävöittävät tekstiä.  

Toimituskunta auttaa artikkelin muokkaamisessa ja väliotsikoinnissa, joten kirjoittaja voi halutessaan kääntyä toimituskunnan puoleen tai ladata artikkelin ilman väliotsikoita artikkeliehdotusten tiedostokirjastoon. 

3. Lähteiden käyttö

Lähteiden käytössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä.  Lähdeviitteiden merkitsemisessä noudatetaan SEAMKin Kirjallisten töiden ohjetta ja siinä ohjeistettua APA7-viittausjärjestelmää. @SEAMK-verkkolehden artikkeleissa lähteet eivät kuitenkaan saisi olla liian suuressa roolissa.  

4. Kirjoittajan taustatiedot, asiasanat ja metaotsikko

Artikkelin loppuun lisätään kirjoittajan/kirjoittajien nimi ja tehtävänimike. Myös kirjoittajan taustatiedot asiantuntijuuden näkökulmasta täydennetään 1–3 lauseella tekstin loppuun. Mikäli kirjoittajia on useita, esittelyteksti voi olla kustakin kirjoittajasta 1–2 lausetta tai vaihtoehtoisesti voidaan laatia kirjoittajista yksi yhteinen kuvaus.  

Artikkeleiden kirjoittajina voi olla myös SEAMKin ulkopuolisia asiantuntijoita, mutta vähintään yhden kirjoittajista tulee olla SEAMKista. 

Artikkelin loppuun tulee lisätä keskeiset asiasanat eli sanat, jotka kuvaavat artikkelin aihetta. Hakukoneita varten ja artikkelin näkyvyyden kannalta on tarpeen määritellä myös max. 50 merkin ns. meta-otsikko, jota käytetään julkaisujärjestelmässä. Sama otsikko näkyy myös esimerkiksi sosiaalisen median jaoissa.   

​​ 5. Kuvat, graafit ja hankelogot

Artikkelin yhteydessä voidaan julkaista myös kuva, kuvia tai graafeja. Valokuvissa mainitaan kuvatekstin jälkeen suluissa kuvan ottaja ja vuosi tai kuvan lähde.

Kuvien, kuvioiden ja graafien osalta on otettava huomioon digitaalisen kopioinnin rajoitukset. Artikkelin kirjoittaja vastaa, että artikkelissa käytetyillä kuvilla, kuvioilla ja graafeilla on muokkaus-, kopiointi ja julkaisulupa.

Kuvien tulee olla mahdollisimman hyvälaatuisia, mutta hyvälaatuinen kännykkäkameran kuva riittää. Kuvassa esiintyviltä henkilöiltä ja kuvaajalta on tarpeen olla lupa kuvan käyttämiseen.

Hankerahoittajien logoja ei liitetä artikkelin yhteyteen, mutta tekstissä ja/tai jutun lopussa on tärkeää mainita hankkeen rahoittajat ja myös mahdolliset yhteistyökumppanit. Loppuun lisätään linkki hankkeen verkkosivulle esim. Projektit.seamk.fi-sivustolle, mikäli hankkeella on omat sivut.   

6. Artikkeliehdotusten jättäminen tiedostokirjastoon

Käsikirjoitukset lähetetään verkkolehden tiedostokirjastoon oikean vuoden ja kuukauden kohdalle. Tekstitiedosto nimetään seuraavasti: kirjoittajan nimi_artikkelinnimi. Kuvat tai graafit nimetään vastaavalla tavalla: kirjoittajan nimi_ artikkelinnimi_kuvannimi.  

Verkkolehden toimituskunta käsittelee artikkelit suunnilleen aikajärjestyksessä ja julkaisee ne verkkolehdessä.  Artikkelin käsittelyyn ja julkaisuun menee noin 1–2 viikkoa. Toimituskunta voi julkaista artikkelin nopeammalla aikataululla erillisestä pyynnöstä. Julkaistusta artikkelista ilmoitetaan kirjoittajalle sähköpostitse.  

7. Artikkelin ilmoittaminen julkaisutiedonkeruuseen ja julkaisupisteet

 Artikkeleiden tiedot tallennetaan Justus-julkaisutietopalveluun SEAMKin julkaisutuen toimesta. Justuksesta artikkelitieto siirtyy Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisutiedonkeruuseen, mikäli artikkeli täyttää OKM:n ammatillisen tai yleistajuisen artikkelin kriteerit.  

Julkaisupisteen saamisen edellytyksenä on, että artikkeli pohjautuu tekijän tutkimus- tai asiantuntijatyöhön ja että tekijällä on yhteys SEAMKiin. Lisäksi edellytyksenä on, että artikkelin tulee sisältää uutta ammatillista sisältöä siten, ettei sitä aikaisemmin ole julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa. 

8. Rinnakkaistallentaminen

Kirjoittaja voi halutessaan tehdä julkaisutietoilmoituksen Justukseen itse ja liittää ilmoitukseen myös varsinaisen artikkelin PDF-muodossa. Artikkeli siirtyy tällöin myös Theseukseen, jossa se saa pysyvän osoitteen. Theseus-tallennus lisää artikkelin näkyvyyttä, koska Theseuksen sisältö löytyy hyvin hakukoneilla, mm. Google Scholarilla. 

 9. Artikkelit Tiedejatutkimus.fi-portaalissa

@SEAMK-lehdessä julkaistujen artikkeleiden tiedot ja linkit artikkeleihin löytyvät Tiedejatutkimus.fi-portaalista. 

Opiskelija tutkijana ja kehittäjänä -kategorian artikkeleissa SEAMKin opiskelijat ja heidän ohjaajansa kirjoittavat yhdessä opinnäytetöihin ja projekteihin liittyvistä aiheista oman alansa ammattiyhteisöille. Tekstit voivat olla suomeksi tai englanniksi.

Opiskelijoille artikkelin kirjoittaminen tuo kokemusta verkkojulkaisemisesta ja näkyvyyttä omalle työlle. Samalla SEAMK saa lisää näkyvyyttä opiskelijoiden ja työelämän välisestä yhteistyöstä.

1. Artikkelin sisältö ja pituus

Opinnäytetöiden tai opiskelijaprojektien ohjaajat pyytävät suostumuksen artikkelin kirjoittamiseen opiskelijalta. Opiskelijan nimi laitetaan artikkeleihin ensimmäiseksi kirjoittajaksi riippumatta ohjaajan ja opiskelijan välisestä työnjaosta. Lisäksi on varmistettava, ettei teksti sisällä salassa pidettäviä tai yrityssalaisuuden piiriin kuuluvia asioita. Artikkelissa lyhyesti taustoitetaan opinnäytetyötä tai opiskelijaprojektia sekä sen tavoitteita ja ennen kaikkea kerrotaan työn tuloksista, eikä kuvailla sitä, miten opinnäytetyö tai projekti on toteutettu. Jos opinnäytetyö on jo julkaistu Theseuksessa, lisätään tekstin loppuun linkki työhön.

Artikkelin laajuus on 4000–8000 merkkiä, kuten muissakin @SEAMK-verkkolehden artikkeleissa.

2. Lähteiden käyttö

Lähdeluettelo merkitään tekstin loppuun, ja siinä mainitaan vain ne lähteet, joihin artikkelissa on viitattu. Lähdeviitteiden merkitsemisessä noudatetaan SEAMKin Kirjallisten töiden ohjetta ja siinä ohjeistettua APA7-viittausjärjestelmää.

3. Kirjoittajan taustatiedot ja asiasanat

Artikkelin loppuun lisätään kirjoittajien nimi ja tehtävänimike. Myös kirjoittajien taustatiedot asiantuntijuuden näkökulmasta täydennetään 1–3 lauseella tekstin loppuun.

Artikkelin loppuun lisätään keskeiset asiasanat eli sanat, jotka kuvaavat artikkelin aihetta.

4. Kuvat ja graafit

Artikkelin yhteydessä voidaan julkaista myös kuva, kuvia tai graafeja. Valokuvissa mainitaan kuvatekstin jälkeen suluissa kuvan ottaja ja vuosi tai kuvan lähde.

Kuvien, kuvioiden ja graafien osalta on otettava huomioon digitaalisen kopioinnin rajoitukset. Artikkelin kirjoittaja vastaa, että artikkelissa käytetyillä kuvilla, kuvioilla ja graafeilla on muokkaus-, kopiointi ja julkaisulupa.

Kuvien tulee olla mahdollisimman hyvälaatuisia, mutta hyvälaatuinen kännykkäkameran kuva riittää. Kuvassa esiintyviltä henkilöiltä ja kuvaajalta on tarpeen olla lupa kuvan käyttämiseen.

Myös kuvien ja graafien tulee olla digitaalisesti saavutettavia.

5. Artikkeliehdotusten jättäminen tiedostokirjastoon

Käsikirjoitukset lähetetään verkkolehden tiedostokirjastoon oikean vuoden ja kuukauden kohdalle. Tekstitiedosto nimetään seuraavasti: Opiskelija tutkijana ja kehittajana_kirjoittajan sukunimi_artikkelinnimi.

Artikkelin kuvat tai graafit nimetään vastaavalla tavalla: Opiskelija tutkijana ja kehittajana_ kirjoittajan sukunimi_ artikkelinnimi_kuvannimi.