SeAMK Podcast – Hiiliviljely käytännössä
Puhuja 2 Annika Lillvik
Puhuja 3 Hannele Antila
Puhuja 4 Raisa Leppänen
Puhuja 5 Jaakko Kangas
00:00:08 Puhuja 2
Tämä jakso on osa Ilmastosoturit ja TIME -hankkeen yhteistyössä tuottamaan podcastia nimeltä Hiilitieto. Tervetuloa kuuntelemaan.
00:00:26 Puhuja 2
Tervetuloa kuuntelemaan meidän podcastin ensimmäistä jaksoa. Mä olen Annika Lillvik Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja nämä jaksot on toteutettu yhteistyössä Ilmastosoturit ja TIME -hankkeiden kanssa. Näitä jaksoja tässä on tulossa useampi kappale ja niissä käsitellään hiiliviljelyä sen toteutusta käytännössä vaihtelevin teemoin ja asiantuntijoihin. Ja tässä meidän ensimmäisessä jaksossa ajatuksena oli käydä vähän läpi tätä hiiliviljelyä ja sen toteutusta me ollaan saatu tänne vieraaksi viljelijän Jaakko Kangas tervetuloa.
00:00:51 Puhuja 2
Meitä on täällä vähän useampi paikalla tänään vähän runsaampi joukko ja ennen kuin me sen enempää aiheeseen sukelletaan, niin me voitaisi ottaa vaikka nopeata esittely kierrosta. Täällä on tosiaan mun ja Jaakon lisäksi myös molempien hankkeiden vetäjät paikalla, että tervetuloa. Aloittaisitko sä vaikka Hannele ensin.
00:01:11 Puhuja 3
Joo mä oon tosiaan Hannele Antila ProAgria Etelä-Pohjanmaalta kasvintuotannon asiantuntija.
00:01:18 Puhuja 3
Vedän tätä Ilmastosoturit-hanketta, jota ProAgria toteuttaa yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Meidän hankkeen pääasiallinen rahoitus tulee tuolta Euroopan maaseudun kehittämismaatalous rahastosta.
00:01:34 Puhuja 3
Ja tuota sitten että mitä me tehdään niin ja missä missä toimitaan niin me ollaan tosiaan tässä Etelä-Pohjanmaalla, jossa meillä on 10 pilottitilaa ja tuota aika lailla hyvin eri tuotantosuunnista, että meiltä löytyy sekä kotieläintuotantotiloja että kasvintuotantotiloja.
00:01:50 Puhuja 3
Ja aika hyvin myös niin kun luomu ja tavanomaisia tiloja aika lailla fifty fifty jakauma on sitten luomu tiloista ja tavanomaisissa tiloissa ja sitten näillä meidän pilottitiloilla testataan näitä erilaisia koejärjestelyjä.
00:02:05 Puhuja 3
Meillä on muun muassa käytössä näillä säilörehun nurmitiloilla, tai meillä on 2 tilaa, joilla tutkitaan tätä
00:02:12 Puhuja 3
säilörehunurmen tuotantoa ja siellä on sitten käytössä erilaisia monipuolisia säilörehu nurmiseoksia sitten meillä on 2 tilaa jolla testataan näitä erilaisia laidunnus järjestelyjä, että meillä on niinku yli laidunnus ja optimi laidunnus ja sitten on tämmöinen tilannetajuinen rotaatiolaidunnus ratkaisu.
00:02:30 Puhuja 3
Ja sitten tuota näillä muilla tiloilla missä siellä meidän koelohko tämä viljely näyttäytyy pääasiassa yksivuotisten kasvien niin kun viljakasvien tai esimerkiksi perunan tai juureksia viljelynä, niin sitten meillä on käytössä erilaisia kerääjäkasveja ja kerääjäkasviseoksia. Miksi meillä sitten on näitä niin sen takia, että me tosiaan yritetään selvittää
00:02:51 Puhuja 3
Tämä, että että millä tavalla nämä erilaiset toimenpiteet ja menetelmät sitten vaikuttaa tähän maaperään kykyyn sitoa hiiltä ja tuota tuota tietysti että me voidaan selvittää, että miten paljon sitä hiiltä sitoutuu, niin me myös mitataan siellä asioita, että me mitataan maahengitystä ja fotosynteesiä biomassan määrää biomassan määrää mitataan ihan niinku biomassanäytteillä ja sitten drone lentojen NDVI-karttojen avulla ja sitten tota otetaan myös maan näyte analyyseja ja ravinneanalyysejä
00:03:21 Puhuja 3
ja ollaan myös suoritettu maaperässä skannauksia.
00:03:26 Puhuja 3
Semmoinen setti meillä.
00:03:28 Puhuja 2
Eli vähän kaikennäköistä monenlaisia tiloja, monenlaisia toimenpiteitä. Kiitoksia tästä. Jatkatko sä Raisa tästä sitten eteenpäin?
00:03:36 Puhuja 4
Joo mä oon tosiaan Raisa Leppänen ja toimin
00:03:39 Puhuja 4
Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla eli TIME hankkeessa täällä Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Tätä TIME hanketta rahoittaa Maa-ja metsätalousministeriö ja tämä kuuluu Hiilestä kiinni ilmastotoimenpide kokonaisuuteen ja toteuttajina on yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kurikan kaupunki. Kuulosti kyllä toisin mielenkiintoiselta tuo ilmastosoturit hanke ja meillä onkin aika paljon yhteistä näissä meidän hankkeissa.
00:04:04 Puhuja 4
Että TIME hankkeessa meillä on mukana 30 pilottitilaa ja me mietitään yhteistyössä pilottitilojen kanssa. Sitten tällaisia ilmastoviisaita, käytännön ratkaisuja pääsääntöisesti sinne peltoviljelyn, mutta näkökulmia haetaan myös kotieläintuotantoon ja sinne tilan energiatehokkuuteen. Mukana on tosiaan se 30 pilottitilaa, hyvin erilaisia tiloja on eri tuotanto suunnista ja eri kokoluokista ja se on mun mielestä tosi mukava juttu, että saadaan erilaisia näkökulmia aikaa.
00:04:32 Puhuja 4
Ja pilotti tiloilla sitten toteutetaan tällaisia erinäköisiä toimenpiteitä, joilla me pyritään sitten vahvistamaan sitä maan hyvää kasvukuntoa ja luomaan ehkä semmoista niin kun positiivisen kasvun kierrettä sinne peltoon ja ja tuota niillä keinoilla sitten vähentämään päästöjä ja ja saamaan ehkä semmoista tietynlaista satovarmuutta niissä ehkäpä vaihtuvissakin olosuhteissa.
00:04:54 Puhuja 4
Ja tota niin niin mitäs muutaman esimerkin voisi tietysti niistä meidän toimenpiteistä tähän tuoda myös esille. Vähän Hannele siinä jo kertoikin toimenpiteitä ja meillä tietysti osin hyvin samankaltaisia toimenpiteitä. Meillä on aika suosittuna toimenpiteenä nyt edellisellä kuluneella kasvukaudella ollut aluskasvit millaisia vaikutuksia aluskasvi on?
00:05:15 Puhuja 4
Millaisia haasteita tai mahdollisuuksia niiden viljely tuo tullessaan ja näihin kysymyksiin on koitettu sitten löytää vastauksia, että miten niitä haasteita muun muassa voisi ratkaista tai sitten on kokeillut lohkolla ollut mm, tämmöinen toimenpide, että miten nurmen niitto korkeus vaikuttaa satoon ja tuota sinne maahan ja sitten on yksi kokeilu lohkolla tai taitaa olla itse asiassa jopa 2 niin tämmöinen lannoite kokeilu, että miten tuota biokaasulaitoksen lantiopohjaisella mädätteellä
00:05:46 Puhuja 4
millaisia lannoitus vaikutuksia on verraten sitten niin kun liete- tai väkilannoitukseen.
00:05:51 Puhuja 4
Siinä muutama esimerkki meidän toimenpiteistä.
00:05:55 Puhuja 2
On ja näitä toimenpiteitä löytyy ja molemmilta tiloilta, että on tässä tosi kattava katsaus kun miettii. Tässä on siis yhteensä kuitenkin jo 40 tilaa ja hyvin pitkälti samalta alueelta, että tästä Etelä-Pohjanmaalta niin kyllähän kyllähän tässä niin kun riittää ja sitten kun tiloja on paljon erilaisia toimenpiteitä on hyvin erilaisia, mutta kaikkia nyt yhdistää toki tää ajankohtaisuus, että nimenomaan nää kerääjäkasvit ja lannoitus lannoite asiat sekä laidunnus ja nää nurmen niittokorkeudet sun muut että näähän on hyvin hyvinkin ajankohtaisia teemoja ja tässä tärkeässä roolissa on nimenomaan just ne viljelijöiden näkemykset ja kokemukset.
00:06:27 Puhuja 2
Koska siellä se tieto tuotetaan missä sitä tehdään, että että sen suhteen.
00:06:33 Puhuja 2
Kiva kuulla sitten niitäkin ja saada niitä vähän selville ja meillä nyt onneksi tänään onkin täällä vieraana Jaakko Kangas jolta tätä käytännön kokemusta löytyykin niin kertoisitko sä nyt tähän väliin sitten vielä vähän itsestäsi.
00:06:45 Puhuja 5
Joo elikkä Kankaan Jaakko on nimi ja mä oon viljelijä tuolta Lapualta.
00:06:50 Puhuja 5
Lapualta ja tota reilu reilu kolmekymppinen kolmekymmentäneljä taitaa olla ikää mittarissa ja
00:06:57 Puhuja 5
kahdeksat kylvöt on nyt itselle omiin nimiin takana ja yhdeksänsiä suunnitellaan nyt sitten pikkuhiljaa.
00:07:03 Puhuja 5
Tota vaimo ja 3 lasta on kotona ja Viikistä on kaksituhattaviisitoista valmistunut agronomiksi että vähän niinku teoriaakin yrittänyt asiasta opiskella.
00:07:14 Puhuja 5
Ja maatilasta meillä on broilereita kotona Atrialle kasvatellaan ja sitten tavanomaista viljanviljelyä, että me tehdään kauraa, ohraa, rypsiä ja hernettä. Nyt ollaan 3 vuotta sitten opeteltu A-rehulle kasvattamaan.
00:07:26 Puhuja 5
Semmoinen hyvin tavanomainen tila ja muuten ehkä turvemaita, multamaita, hiuemaita, hiuesavia multavuudet vaihtelee jonkin verran.
00:07:36 Puhuja 5
Semmoinen hyvin perustila.
00:07:43 Puhuja 2
Meillä oli tänään tosiaan nyt aiheina tää hiiliviljely ja sen toteutus käytännössä niin aloitetaan me, että aiheen läpikäynti nyt ihan vaikka sitten sillä, että miten se hiiliviljely nyt sitten niin kun oikein on ja miten sitä nyt sitten esimerkiksi voidaan toteuttaa, että paljon siitä puhutaan. Mutta mitä niin kun oikeasti tarvitsee tehdä?
00:07:59 Puhuja 5
No tota mä oon miettinyt että mitä mitä on hiiliviljely ja miten sitä voidaan käytännössä toteuttaa. Niin mä näen, että hiiliviljely on sellaisia viljelytoimenpiteitä siellä pellolla, että pyritään lisäämään sen hiilen
00:08:10 Puhuja 5
määrä siellä maaperässä eli orgaanisen aineksen määrää.
00:08:16 Puhuja 5
Niin kun viljelyn toimenpiteillä tai sitten tää ehkä täällä Etelä-Pohjanmaalla pitää myös miettiä sitä, että se hiiliviljely voi olla myös sitä, että pyritään hidastamaan sen hiilen vapautumista sieltä jos sitä orgaanista ainetta on jo valmiiksi tosi paljon, niin
00:08:29 Puhuja 5
sekin on eräänlaista hiiliviljelyä, viljelyä sitten sekin, että hidastetaan sitä
00:08:34 Puhuja 5
hiilen vapautumista.
00:08:37 Puhuja 5
Ja sitten mä jos miettii niinku teoriatasolla että mitenkä voidaan hiiltä sitoa niin musta siinä niinku pari asiaa mitä mitä voidaan ajatella että on se yhteytyksen maksimointi että se kasvi sitoo sitä hiiltä ilmakehästä hiilidioksidia.
00:08:51 Puhuja 5
Niin yritetään saada sitä mahdollisimman paljon ja no miten sitä voidaan sitten mun mielestä maksimoida niin, että yhteytystä olisi mahdollisimman pitkäkestoisesti.
00:09:02 Puhuja 5
Jos on kevätviljat ja mitä meilläkin nyt aika paljon viljellään niin se alkaa keväällä joskus kasvamaan ja pelto tulee vihreäksi ja se alkaa yhteyttämään ja joskus elokuussa sitten alkaa viljat tuleen tumaan ja yhteys loppuun.
00:09:14 Puhuja 5
Että pyrittäisiin jatkamaan sitä.
00:09:17 Puhuja 5
No mitä? Miten sitä voitaisi sitten jatkaa niin nurmet on tosi hyvä niinku teidän hankkeessa oli näitä nurmia, että se alkaa keväällä kasvamaan tosi aikaisin ja jatkuu pitkälle syksyyn ja varsinkin saada se kevään kevään hyvä auringonvalo talteen, että yhteys on silloin yllättävän voimakasta jos vertaa vaikka syksyyn.
00:09:35 Puhuja 5
Ja sitten viljan viljely mitä meilläkin niin syysviljat olla että jos katsoo vaikka näitä rukiita niin kyllähän ne on niinku monta viikkoa aikaisemmin vihreänä kun kevätviljat ja pellot että siinä
00:09:46 Puhuja 5
kun katsoo kuinka se ruis vaikka räjähtää kasvua niin kyllähän se on niinku tosi tosi hyvä hiilensidonnan kannalta.
00:09:52 Puhuja 5
Ja sitten mitä yleensä hiiliviljely mielletään niin näitä kerääjäkasvien mitä oli hankkeissa että sitten kun se alkaa tuleen tumaan niin lähtisi ne kerääjäkasvit kasvuun, että toivottavasti nyt ei aivan silloin kun se vilja on vielä siellä tai alkaa tulla vähän ongelmia sen ruoan tuottamisen kannalta. Mutta siinä siinä vaan kun sadonkorjuu niin alkaisi tota sitten kerääjäkasvit kasvamaan.
00:10:15 Puhuja 5
Elikkä pyrittäisiin niinku mahdollisimman pitkäkestoisesti, että aina pelto olisi niinku oikeasti vihriä, että yhteydestä tapahtuisi.
00:10:22 Puhuja 5
Ja sitten toinen näkökulma, että pyritään niin kun lisäämään sen yhteyksien intensiteettiä. Elikkä kun mennään sinne pellolle ja katsotaan sitä peltoa niin se saada niinku mahdollisimman vihreänä että ei ei olisi sellaisia harvoja kasvusta että maaperän paistaa kun katsot sinne peltoon vaan se olisi tosi niin kun
00:10:38 Puhuja 5
täynnä sitä vihreää lehtimassaa lehtialaindeksi olisi
00:10:42 Puhuja 5
tosi suuri.
00:10:44 Puhuja 5
No miten miten tähän sitten päästään? Niin mun mielestä se on osa sitä viljelijän ammattitaitoa, että tehdään niinku oikeita asioita oikeaan aikaan ja joillakin se hiiliviljely voi olla vaikka sitä että etsitään ne salaojien laskuaukot että ne ei ole hukassa tai rengaspaineet on kunnossa ettei tule tiivistymiä tai kalkitus on kunnossa tai
00:11:05 Puhuja 5
katsotaan sitä maan kasvukuntoa, että se on on hyvä ja varsinkin toi tasapaino niinku kasvi ravitsemus, nyt kun tyyppi on aika kallista tällä hetkellä niin
00:11:14 Puhuja 5
se on se on aika niinku merkittävä tekijä siinä, että lannoitetaan niin paljon kun on tarpeen, mutta sitten ehkä niin vähän kun mahdollista, että on sellainen niinku hyvä
00:11:22 Puhuja 5
hyvä kombo siinä ja sitten ehkä täytyy muistaa se, että aina kun sitä satoa kerätään pois niin sitten hiiltäkin lähtee sen ruoan mukana, että mekin sitä syödään ja ruokaa pitää tuottaa, mutta se on sitten niinku tavallaan se toinen puoli siinä.
00:11:36 Puhuja 5
Elikkä hiiliviljely on niin kun yhteytyksen maksimointia että mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman paljon sitä yhteytystä.
00:11:44 Puhuja 2
Tuo on kyllä hyvä nosto ja varsinkin tuo siis vielä, että se voi olla myös sitä sen hiilen harjoituksen hidastamista, koska sehän on hyvin semmoinen, mikä ehkä ei aina ensimmäisenä tule sieltä tulla mieleen, että kun puhutaan nimenomaan kaiken maksimoinnista, mutta sitten taas se, että tässä tarvitsee jotakin jo minimoidakin eli justiin niitä sitten vapautunutta hiiltä sieltä.
00:12:02 Puhuja 2
Että täähän on niinku kokonaisuutena aivan järjettömän laaja kun miettii että hiiliviljely itsessään on vaan siis aivan siis iso otsikko, jonka alla on siis niin monta alaotsikko, että just niin kun tässäkin oli jo puhetta kasvukunnosta ja sitä vihreästä kasvipeitteisyydestä
00:12:16 Puhuja 2
Kaikesta muusta, mikä olennaisesti liittyy siihen ravinteet ravinteiden kierron mitä kaikkea? Että siis kun alkaa oikein, niin kun miettimällä miettimään niin sieltä alkaa tulla niin kun vaan tosi nopeasti niinku mitä tahansa.
00:12:27 Puhuja 2
No kuinkas sitten kun puhutaan siitä hiilen sitomisesta, mutta kuinka se varastointi sitten että pitäähän se saada toki säilymään? Miten se onnistuu?
00:12:36 Puhuja 5
No joo elikkä kun sitä on saatu mahdollisimman paljon syötettyä sinne maaperään, niin sitä pitäisi pystyä myös pitämään siellä ja pitäisi niinku pyrkiä välttämään niitä häiriöitä siellä maaperässä, joka voi olla esimerkiksi vaikka muokkauksen minimointia.
00:12:49 Puhuja 5
Ehkä voisi ajatella, että muokataan niin vähän kun mahdollista, mutta niin paljon kuitenkin kun on tarpeen sen viljelyn kannalta. Ja no miksi vaikka muokkausta pitäisi välttää niin muokkaus altistaa sitä maata eroosiolle tuuli- ja vesieroosiolle, että kyllä Lapualla päinkin on niinku keväisin näkynyt sellaisia pölypilviä, jossa se paras maa-aines lähtee sen.
00:13:09 Puhuja 5
tuulen mukana. tai sitten vesieroosio, se ei ehkä ole meilläpäin niin näkyvä, mutta mä tein maatilaharjoittelun tuolla Amerikassa, niin siellä piti kyllä ihan jättää jotain uomia kylvämättä, että muuten ne olisi niinku veden mukana lähtenyt että ne oli
00:13:22 Puhuja 5
jatkuvasti kasvipeitteitteisenä.
00:13:25 Puhuja 5
No sitten se muokkaus rikkoo niitä muruja, jotka murut on tärkeitä siellä maan kasvukunnolle, kasvit pääsee kunnolla kasvamaan ja toisaalta ne murut sitten ihan konkreettisesti suojaa sitä niin kun orgaanista ainesta sitä hajotukselta.
00:13:38 Puhuja 5
Että se ei ei sitten heti vapautuisi sinne takaisin maaperään, ilmakehään kun se on taas saatu sidottua sinne maahan niin
00:13:45 Puhuja 5
pidettäisiin ne murut murut ehjänä.
00:13:48 Puhuja 5
No sitten se muokkaus myös lämmittää sitä maata kiihdyttää hajotusta, että ehkä voi miettiä sitä muokkauksen ajoitusta, että jos voidaan kyntää vaikka myöhemmin, niin sekin sekin niin kun auttaa ettei siihen heti puinnin jälkeen mene kyntää. Ja sitten se on pari kuukautta siinä
00:14:03 Puhuja 5
auringonpaahteessa alttiina sille hajotukselle. No kuinka se saadaan muuten pidettyä niin mun mielestä niinku hyvä maan kasvukuntoon niinku aina jotenkin palautuu niinku kaikkeen, että pyrittäisiin pitämään siitä huolta, että
00:14:17 Puhuja 5
se maa rakenne olisi kunnossa. Se hiili pysyisi siellä ja mahdollistaa sen niinku kasvien mahdollisimman hyvän kasvun, että ei olisi tiivistymiä, juuret kasvaa ja pääsee ravinteiden
00:14:27 Puhuja 5
luokse ja pellolle päästäisi aikaisiin ja
00:14:30 Puhuja 5
olisi niinku se on aina win win tilanne niinku ilmastolle ja viljelijälle, jos maanrakenne on hyvässä kunnossa.
00:14:37 Puhuja 5
No sitten mikrobit on sellainen mielenkiintoinen, että se kanssa niinku vahvasti liittyy tähän, että
00:14:43 Puhuja 5
että tota niin ne sitoo sitä hiiltä ne toisaalta hajottaa toisaalta sitä hiilidioksidia sillon vapautuu kun ne mikrobit toimii, mutta toisaalta ne luo taas niin kun uusia yhdisteitä sinne maaperään ja sellaista pitkäaikaista hiiltä,
00:14:57 Puhuja 5
joka on sitten suojassa siltä hajotukselta, että ei ole siinä niin kun lyhytaikaisessa hiilenkierrossa vaan menee sinne pitkäaikaisempaa että
00:15:04 Puhuja 5
tulee sitä pysyvää hiilivarastoa sinne maaperään.
00:15:08 Puhuja 5
Ja mikrobeihin voidaan varmasti jollain lailla vaikuttaa vaikka lannoituksella tai torjunta-aineiden käytöllä ja sitä on tässä ehkä itsekin mukava oppia. Vähän lisää, että miten ne käyttäytyy niinku tässä hiiliviljelyssä.
00:15:21 Puhuja 2
Elikkä niin kun tässäkin hyvin tulee esille se että siis vähän kaikki kaikki liittyy kaikkeen ja kaikki riippuu siitä että mikä on se tarve ja mikä on siis niinku tilanne ylipäätään että just se, että riippuen toki osin siitäkin että mikä on, mikä on tilan tuotantosuunta, mikä on, mikä siellä on homma, minkä mielestä maat siellä on, niin sehän paljon taas sitten jo sanelee sitä että mitä tehdään ja mitä ehkä ei tehdä sitten toisaalta ja mikä on tarpeellista.
00:15:49 Puhuja 2
No, kuinka tuota sinun omalla tilalla niin mistä on lähtenyt innostus hiiliviljelyyn?
00:15:55 Puhuja 5
No varmaan se innostus on ehkä sitä niin, kun omasta opiskelutaustasta että
00:16:00 Puhuja 5
kun Viikissä tota niin aika teoreettisesti pohtii näitä asioita ja sitten 2015 kun alkoi itse viljelemään niin pääsin jotenkin niinku ehkä miettimään sitä teoriaa siinä käytännössä traktorin kopissa, että miten sitä on tullut opiskeltua ja
00:16:13 Puhuja 5
sitten tota niin no mä hommasin vaa’an meidän kuivaajalle ja rupesin tutkimaan että mitä mistäkin pellolta tulee ja miksi jostain ei tulekaan mitään ja rupesin sitten pohtimaan sitä maan kasvukuntoa ja sitä teoriaa mitä olin opiskellut
00:16:26 Puhuja 5
joskus ja.
00:16:28 Puhuja 5
Sitä kautta sitten. No sitten siihen samaan aikaan tuli tää Carbon Action -hanke missä me ollaan niinku meidän tila on ollut mukana ja
00:16:35 Puhuja 5
se on ehkä ollut niinku se suurin tekijä sitten tässä hiiliviljely hommassa, että on tullut paljon niinku seurattua sitä tutkimusta ja pohdittua sitä ja mietittyä että miten niinku omalla tilalla voisi voisi tehdä.
00:16:47 Puhuja 5
Toisaalta ehkä tää ilmastonmuutos
00:16:50 Puhuja 5
on tuonut ajatuksia tähän, että jotain sen Jaakon pitäisi siellä Lapualla tehdä sen asian eteen, vaikka se ei nyt koko maailmaa voikaan pelastaa.
00:17:01 Puhuja 5
Mitä mä oon 8 vuotta viljellyt ja aika mielenkiintoisia säitä että 2017 suhteellisen kylmä vuosi. Se oli aivan aivan kamalaa ja ajateltiin ettei ikääntyneen hankalaa ja no vuosi 2018 oli sitten tosi kuiva ja kaikki niinku tuulentui pystyyn että kyllä niitä ääri-ilmiöitä on niinku tullut että kyllä sekin sillä lailla vähän niinku mietityttää , mutta varmaan toi Carbon Action -hanke on ollut tavallaan se suurin, että siinä pääsee niin lähelle sitä tutkimusta sitten ja toteuttaa itse käytännössä niitä juttuja niin
00:17:28 Puhuja 5
se on ollut se suurin suurin ajuri.
00:17:31 Puhuja 2
On niin kyllä siis hankkeethan on hyvä väylä sitten taas siihen, että sieltä tulee sitten tietoa ja ehkä ainakin toivottavasti myös sitä niinku muitten näkemystä ja semmoista voiko sanoa ehkä vertaistukea, että kyllähän sieltä löytyy. Joku on aina kokeillut jotakin jos voi niin sanoa, että kyllä joku kokemuksia aina löytyy johonkin asiaan liittyen.
00:17:51 Puhuja 4
On se on tosi mielenkiintoista meidänkin hankkeessa niin kun viljelijät keskustelee toistensa kanssa ja syntyy niitä uusia ideoita ja ajatuksia ja että kuinka meillä on tehty ja kuinka teillä on tehty ja sitten jos on mahdollista vielä sitä tutkimusta just yhdistää siihen käytäntöön ja niihin kokemuksiin niin kyllä tosi antoisaa.
00:18:08 Puhuja 3
Joo ja sekin on ollut just hauska huomata, että esimerkiksi meidän hankkeessa niin niillä tiloilla, että kun muka niillä on tosi erilainen tausta, niin kun siihen että mitä ne tietää jo valmiiksi.
00:18:17 Puhuja 3
Ja sitten on just ollut kiva huomata esim. meidän tilojen kohdalla se, että kun siellä on niitä muutama jotka on niinku kauan aikaa tehnyt niitä toimenpiteitä enemmän tai vähemmän, oli ne sitten niinku justiinsa, että monella se ei ole välttämättä lähtenyt jotain sekään siitä niinku hiiliviljelystä vaan se on just se maan kasvukunto
00:18:33 Puhuja 3
mitä he on ruvennut ajattelemaan.
00:18:35 Puhuja 2
Niin onhan se vielä on tosi palkitsevaa, että kun tehdään joku asia ehkä toisin, mutta sitten siitä on kuitenkin ihan järjetön niin kun sitä voi vaikka kuinka paljon hyötyä sitten loppujen lopuksi, että esimerkiksi niin kun näissä laidun asioissa, niin sehän on tosi semmoinen, että eri tekniikka voi tehdä ihan eri tuloksen kuitenkin loppujen lopuksi.
00:18:53 Puhuja 3
Niin on joo ja sitten niin kun vuodet ei ole veljeksiä keskenään. Niissä on niinku valtavaa eroa tavallaan sitten, että sekin tietysti tuo sitä omaa vaikeuttaa tietyllä lailla sitä asiaa tuo sitä haastetta, mutta että
00:18:57 Puhuja 2
no ehkä
00:19:08 Puhuja 2
se suunnittelu. On voi sanoa, että on se osa teistä tekemisestä ja ihan merkittäväkin osa, mutta se käytäntö on aina sitten käytäntö. Käytäntö voisi sanoa, että käytäntö on käytäntö.
00:19:23 Puhuja 2
Niin ne on käytännöstä puheen ollen, niin onko mitä mitä käytännössä? Mitä sä oot esimerkiksi samalla tilalla tehnyt?
00:19:29 Puhuja 5
No varmaan se niinku iso juttu on meillä se Carbon Action -hankkeen niin kun koelohko että siellä tota raiheinää ja nyt kokeillaan, nyt on neljä vuotta kokeiltu ja vielä on vuosi jäljellä tätä hanketta. Niin on niinku systemaattisesti toisella puolella viljelty sitä raiheinää ja toiselle ihan tavanomaisesti kevätviljoja
00:19:46 Puhuja 5
ilman sitä kerääjäkasvia. Sitä on niin kun opeteltu ja siinä on tietysti omia haasteita sen raiheinän kanssa, että silloin sitä
00:19:54 Puhuja 5
ruvettiin suunnittelemaan niin raiheinän ei pitänyt talvehtia, mutta kyllä se nyt talvehtii sitten ja sitten se siementää sinne
00:20:02 Puhuja 5
peltoon ja alkaa sellainen pikkuinen rikkakasvi ongelma mahdollisesti sitten olla. Ja no siinä sitten vielä ne resistenssi ongelmat että raiheinä
00:20:10 Puhuja 5
tekee itselleen aika helposti resistenssin näille kasvinsuojeluaineille, että siinä voi olla aika ongelmia, että
00:20:16 Puhuja 5
pitää tarkkaan harkita mitä sen kanssa niinku koko tilan tasolla tekee.
00:20:21 Puhuja 5
Tekee ja toinen ehkä sellainen mikä niinku on saatu niinku hyvinkin käytäntöön ja tällä hetkellä niin valkoapila tuolla rypsin alla, että kun on näitä CL-lajikkeita niin se valkoapila kestää ne torjunta-aineet ja se on ihan hyvinkin onnistunut nyt sitten parina vuonna että tänä vuonna meinasi kyllä vähän kasvaa lävitse. En tiedä oli vähän liiankin raju valkoapila, mutta toisaalta se on niissä aukkopaikoissa sitten aika hyvin peittämässä sitten sitä maata, että kyllä se jää niinku hyvin toimii ja on sellainen niinku mitä pystyy hyvin
00:20:51 Puhuja 5
käytännössä tekemään.
00:20:53 Puhuja 5
On ollut semmonen toimiva juttu ja sitten jotain nyt ollaan kokeiltu syysviljojen alle kylvää kerääjäkasveja, mutta ne ei ole vielä oikein lähtenyt että
00:21:00 Puhuja 5
niitä itse ehkä tekisi mieli opetella. Sitten ehkä vähän paneutua tästä olen aikana, että mitä tehdään
00:21:05 Puhuja 5
ensi keväänä.
00:21:07 Puhuja 2
Elikkä suunnitelmia tulevaankin. Kyllä sitten niinku löytyy.
00:21:11 Puhuja 5
No kyllä sitä aina yritetään niinku jotain jotain tehdä joka vuosi että.
00:21:15 Puhuja 5
Niinku tässä on talvi hyvä aika suunnitella ja sitten kun tulee se kevät ja on kauhea kiire ja pitäisi pelloille päästä kun naapuritkin on, niin sitten ei ole enää aikaa niinku ruveta suunnittelemaan että nyt.
00:21:27 Puhuja 5
Nyt mä ajattelin että pitää jotain niinku miettiä koe suunnitelmaa
00:21:30 Puhuja 5
ja sitten keväällä toteuttaa sitä.
00:21:34 Puhuja 5
Ja se on mun mielestä hyvä niin kun tässä teidän hanke hommassa, että niin kun viljelijät saa sitä vertaistukea että muutkin kokeilee ja sitten tavallaan se tieto niin kun jakautuu että vuosi on aika lyhyt, mutta toisaalta pitkän aikaa että kerran vuodessa tai ehkä 2 voi kylvää niin sitten ei kovin usein pääse kokeilemaan että muutkin kokeilee niin sitten tavallaan niinku nopeutuu se oppimisprosessi.
00:21:55 Puhuja 2
Niinpä ja just se, että ei kaikkeen tarvita samoja virheitä tehdä, että jos nyt joku on niinku ettei välttämättä onnistukaan.
00:22:02 Puhuja 2
Tai että on jotakin ongelmaa. Ehkä siinä käytännön toteutuksessa tai muuten no mitä nyt ikänä niin just sitten taas se, että siinä voi parhaimmillaan saada justiin sen myös sen tavallaan vinkit siihen, että mitä et ainakaan tee ja sitten siinähän se onkin ja ympyrä sulkeutuu kun saadaan jonkun näköinen onnistunut kokeilu siitäkin aikaa niin sittenhän havaittiin ongelma ja sille tehtiin jotakin löydettiin ratkaisu että sehän tässä on ehkä se niin kun se mitä tässä tehdään nimenomaan että ratkaisujen löytämistä tähän tämä on pitkälti ja pääsisi koko ajan.
00:22:32 Puhuja 5
Ehkä niinku jotenkin kotiin viemisinä niinku tekisi mieli sanoa, että kannattaisi niinku kokeilla eri asioita siellä omalla tilalla kuitenkin niinku vaikka pienillä aloilla, että tietysti tää on meidän niinku elinkeino ja ei voida niinku sössiä koko tilaa, että ei pitää jotain syödä ja jostain pitää saada rahaakin.
00:22:49 Puhuja 5
Mutta niinku pienillä aloilla hehtaarilla tai jollain niinku kokeilla kokeilla niitä toimenpiteitä ja suhteutua ehkä avoimin mielin niinku eri niihin kokeiluihin.
00:22:59 Puhuja 5
Sitten niinku oikeasti mitata sitä, että niinku teidän hankkeessa niinku oikeasti mitattiin, se on niinku tosi hyvä että tulee jotain sitä konkreettista.
00:23:05 Puhuja 5
Konkreettista, että itse kun on siellä traktorin kopissa, niin näkee sen kasvuston.
00:23:10 Puhuja 5
Mutta niinku tekin katsoitte niitä kuoppia sinne pelloll, niin sitä ei ehkä tulekaan havainnoitu niin paljon, että kyllä meilläkin on ProAgrian kaverit käynyt parikin kertaa
00:23:20 Puhuja 5
kaivamassa kuoppia pellolle, että se on ollut kyllä tosi tosi mielenkiintoista, että ollaan
00:23:25 Puhuja 5
tutkittu peltoja.
00:23:28 Puhuja 5
Vielä ehkä tästä verkostoitumisesta, että se on niin kun ollut. Ainakin meikäläiselle olisi hyvä, että on näitä WhatsApp -rinkejä, että on niinku naapurin kanssa joku joku rinki ja sitten pohditaan että mitä tehdään ja kuinka sulla meni ja näin niin siinä aina niin kun oppii tulee mietittyä sitä omaakin tekemistä sitten.
00:23:44 Puhuja 5
Oppii aina vähän niinku lisää.
00:23:47 Puhuja 2
Elikkä avainasemassa nimenomaan se, että kun uskaltaa vaan koittaa niin sitten siinä on jo ensimmäinen askel tehty. Pääsee silläkin liikkeelle että koittaa just pienelle alalle ja jotakin mikä nyt sattuu siihen tilanteeseen sopimaan, että siitähän se ensimmäinen askel lähtee ja sitten kun se on jotakin koitettu, niin meillä on jo ensimmäinen kokemus siitä hommasta.
00:24:08 Puhuja 2
Niin siitähän on hyvä sitten jatkaa.
00:24:14 Puhuja 2
Eikö tähän on varmaan hyvä päättää tää tämän päiväinen jakso.
00:24:18 Puhuja 2
Kiitoksia kaikille mukana olleille ja etenkin Jaakko sulle, että olet lähtenyt tähän mukaan ja näitä on aina mielenkiintoista kuulla näitä käytännön kokemuksia, kun olisi näitä pidemminkin voinut vähän käydä lävitse. Mutta ehkä tämä tällä erää kiitoksia vielä, että tulit pääsit tänne meidän vieraaksi ja jaoit näitä kokemuksia meille.
00:24:36 Puhuja 5
Joo kiitoksia kutsusta.
00:24:38 Puhuja 2
Mä olen tosiaan Annika Lillvik ja me toivottavasti kuullaan uudemman kerran seuraavan jakson ja uuden aiheen parissa siihen asti hei hei.
00:24:49 Puhuja 2
Kiitos että kuuntelit Ilmastosoturit ja TIME -hankkeen yhteistyössä tuottamaan hiilitieto podcastia. Ilmastosoturit -hanketta rahoittaa Mannersuomen maaseudun kehittämisrahasto ja vastuullinen toteuttaja on ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hanke on Maa-ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja se kuuluu Hiilestä kiinni -Ilmastotoimenpidekokonaisuuteen. Hanketta toteuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kurikan kaupunki. Lisätietoja hankkeesta sekä somekanavat
00:25:19 Puhuja 2
löytää jakson kuvauksesta.