Vastuullisuus ja kestävän kehityksen näkökulma tapahtumissa – Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hanke

Katja Jaskari (KJ): Tämä podcast on osa Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hankkeen julkaisuja. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja podcastin aiheena on vastuullisuus ja kestävän kehityksen näkökulma. Minä olen Katja Jaskari Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, hankkeen projektipäällikkö.

Marja Katajavirta (MK): Minä olen TKI-asiantuntija Marja Katajavirta.

KJ: Vieraana meillä on Selmu ry:n toiminnanjohtaja Petteri Lehtola.

MK: Tervetuloa Petteri.

Petteri Lehtola (PL): Kiitoksia. Kiitoksia ja kiitos kutsusta.

KJ: Hienoa, että pääsit tulemaan. Heti alussa lähdetään tästä taustasta, että voisitko kertoa hieman omasta taustasta ja siitä, että miten olet päätynyt tähän nykyiseen tehtävään?

PL: Tällä hetkellä on 42  vuotta ikää ja oon Oulusta kotoisin. Oon muuttanut tänne Seinäjoelle 2010 opiskelemaan kulttuurituotannon opintoja. Aikaisemmin Oulussa opiskelin rakennuspuolen insinööriksi. Selmulle päädyin sitten 2013 palkkatöihin ja ensin oli sellaisia hankehommia, tapahtumien kehittämistä alueellisesti semmosen Massa-hankkeen myötä ja sen jälkeen kulttuurityöpaja Prepppaamon hanketoimintaa ja sitten sen jälkeen saatiin se vakinaistettua. Noin vuosi sitten suurin piirtein tuli mahdollisuus hakea toiminnanjohtajaksi tähän Selmulle. Sain paikan ja oon syyskuun ensimmäinen päivä alkaen ollut siinä toiminnanjohtajana.

MK: Miten vastuullisuus näkyy Selmun tapahtumien arvoissa ja toiminnassa?

PL: Selmun arvoissa se tulee hyvin esille tuolla mitä Rytmikorjaamoklubilla tapahtuu niin siellä nostetaan esiin tätä turvallisemman tilan toimintamallia ja pyritään sitä koko ajan viemään eteenpäin. Me ollaan mukana myös tämmöisessä ekokompassisertifikaattijärjestelmässä. Hakeudutaan jossakin vaiheessa siihen auditointiin, että saadaan se sertifikaatti elikkä tarkoituksena on meidän omaa toimintaa tarkastella ja miettiä, että mitä me voidaan tehdä meidän toiminnan sisällä, että mahdollisimman vähän kulutettaisiin luonnonvaroja ja pyritään niitä meidän sisäisillä asioilla sitten vähentämään, ihan käytännön prosesseja nämä on. Totta kai semmoinen inhimillinen näkemys ja olemus tekemisessä ja toiminnassa pyrkiä pitämään esillä.

KJ: Miten tasa-arvo näkyy teidän tai mitä se merkitsee itseasiassa teidän tapahtumissa?

PL: Vähän niinku myös osittain tuo turvallisemman tilan periaate, pyrkii takaamaan kaikille tapahtumassa kävijöille turvallisen tilan, ei ole väliä mistä tulee, minkä näköinen on, mitä edustaa, että kaikki ketä meille tulee niin kohdeltaisi samalla tavalla. Mutta näkisin sen myös siitäkin näkökulmasta, että se täytyy myös tulla jokaisessa päivittäisessä kanssakäymisessä henkilöstön kesken myös, toista ihmistä kunnioitetaan, annetaan arvostusta sen mielipiteille. Voi olla eri mielipiteitä, se ei tee toisesta ihmisestä vääränlaista. Osataan keskustella ja kunnioittaa toisen tilaa. Tärkeä asia ja ei ole itsestäänselvyys, siihen täytyy muistaa sitä itsekin pitää yllä.

MK: Puhuitkin tuossa justiin kunnioittamisesta ja huomioon ottamisesta, oletteko te tehnyt jotain konkreettisia toimenpiteitä edistääksenne tätä tasa-arvoa teidän tapahtumissa?

PL: Taas palaan tuohon turvallisemman tilan periaatteeseen ja myös tämmöiseen esteettömyyteenkin, että millä lailla me pystytään pitämään yllä sitä turvallista tilaa. Mitkä toimenpiteet sen takaa ja mitkä niinku tilanteet, jossa ehkä todetaan tai on todettu, että ei turvallinen tila vaikka toteudu tai joku kokee, että on kokenut häirintää niin miten siihen niinku reagoidaan ja pystytäänkö me sitä jatkossa sitten asioita estämään tai välttämään tai sitten voidaanko me miettiä jotain muita ratkaisuja, mitkä sitten vähentäisi tällaisia mahdollisia tilanteita. Ja sitten tietenkin tuo esteettömyys, että pyritään tarjoamaan klubitilaan saapuminen, että se olisi esteetön, pystyy tulla pyörätuolilla tai millä vaan. Toki niinku, missä ehkä meilläkin voisi olla parannettavaa, niin tommonen esteetön nettisivu ja ehkä vielä monikielisempi nettisivu, nyt ollaan aika suomenkielen painotteinen meidänkin nettisivut välttämättä ei kaikille ehkä se luettavuus ole itsestäänselvyys. Siihen on itsekin vasta vähän aikaa herännyt, että sitäkin on syytä aina välillä pohtia.

KJ: Vielä noista esteettömyysasioista, että teillä on paljon erilaisia tapahtumia, mutta onko joku semmoinen esimerkki, missä se huomattu, että se esteettömyys olisi erityisen onnistunut?

PL: Kyllä koen, että meillä niinkun Rytmikorjaamolla se on hyvin pystytty toteuttaan, että siellä ei ole kynnyksiä ja pystyy hyvin tulemaan pyörätuolilla ja just Hesarissa oli puhetta tuosta, että mitenkä pyörätuolilla liikkujat mahdollisesti kokee pyörätuolikorokkeet, että se alkaa nyt ehkä kääntymään vähän vastaan, että halutaan olla eturiviin päästä ja hyvä myös kyetä huomioimaan käyttäjien ja mitä kokemuksia heillä on. Kyllä siinä joutuu koko ajan asiaa päivittämään ja miettimään.

MK: Miten te määrittelette turvallisuuden teidän tapahtumissa?

PL: No kyllä se lähtee siitä, että niinku meille tuleminen on turvallista, että siellä voi kokea, että on turvallista olla, ei kukaan tuu häiritsemään omaa tilaa tai käy fyysisesti kimppuun tai jos näin käy niin siihen puututaan. Semmonen ihan fyysinen ja myös henkinen koskemattomuus ja se, että meidän tapahtumatilassa on turvallista olla ja mikä semmoset takaa niin tietenkin ilmanvaihto ja riittävä valaistus, ettei voi olla täysin pimeä, vaikka se tunnelmallista onkin. Sitten tällaisiin hätätilanteisiin on tehty suunnitelmat etukäteen. Poistumistiet on selvät ja siellä on kaikki kulkuväylät auki näihin poistumisteihin. Ja osaava henkilökunta ehkä on siinä kaikista kriittisimmässä osassa, että heillä on tieto, mitä tehdään, jos tilanne tulee päälle ja mitenkä tilanteisiin puututaan. Ja tietenkin ennakoiva ote siinä kaikessa on jotenkin varmasti kaikista oleellisinta ja kantaa hedelmää siihen, ettei pääse tapahtumaan mitään isompia vahinkoja.

KJ: Onko teillä ollut turvallisuusuhkia tai riskitilanteita?

PL: En muista, että olisi ollut mitään isompia. Kaikenlaisia uhkakuvia sitä käy mielessä, että mitä voisi tapahtua, mutta meillä ei ole tapahtunut meidän tiloissa ja toivotaan, että ei tapahdukaan. Ja sitten, jos tapahtuu, että on osattu asioihin suunnitella mahdolliset toimenpiteet, kyetään se ratkaisemaan siinä hetkessä parhaimpiin päin.

MK: Mitä saavutettavuus tarkoittaa teille tapahtumajärjestäjä?

PL: Nettisivuilta löytyy tietoa ja se on jotenkin selkeälukuista ja sitä pystyy ymmärtää mahdollisesti myös muillakin kielillä ois sitä infoa löydettävissä ja sitten itse nään myös semmosen, että paikan päälle on suht helppo tulla ja se on loogisesti infottu ja annettu ilmi, että mistä tullaan sisään.

KJ: Ootteko te hyödyntänyt mitään digitaalisia ratkaisuja, kun ootte pohtinut tai parantanut tapahtumien saavutettavuutta?

PL: Musta tuntuu, että ei oo kovinkaan niinkun digitalisaation kautta lähetty mitään kehittelemään asioita, että kyllä se meillä hyvin pitkälti fyysiset ratkaisut on ollut semmosia, mitkä meidän asioita on vienyt eteenpäin. Ehkä tuossa nettisivupohjalla vois olla seuraava asia, mitä vois kehittää.

MK: Olisko sulla jakaa jotain kokemusta tapahtumasta, jossa tää vastuullisuusnäkökulma olisi erityisen hyvin huomioitu?

PL: Aikoinaan muistan ainakin Ilosaari kovasti teki semmosta niinku lahjoitti erilaisiin hyväntekeväisyyksiin osuuksia. Mun mielestä ainakin siellä oli jotenkin siitä on jo vuosia kun muista näitä ensimmäisiä, siellä on ehkä sitä osattu sillon nostaa esille ja tehdä tavallaan ympäröivälle yhteiskunnalle hyvää. Tietenkin tuntuu, että nyt sitä tehdään, useat festivaalit tekee vähän samantyyppistä hommaa, Provinssi tietenkin yhtenä esimerkkinä. Nyt on pakko kyllä sanoa, että ei niinkun ihan semmosta yhtä räjäyttävää tuu mieleen.

KJ: Mites sitten pohditaan vähän tulevaisuutta niin miten sä näät vastuullisuuden roolin kehittyvän? Onko mielestäsi merkittävässä roolissa tapahtuma-alan tulevaisuudessa?

PL: Tällä hetkellä tuntuu, että se on vähän kahtia jakautunut, osa toimijoista panostaa siihen tosi paljon ja näkyvästi ja osa ei ainakaan näkyvästi panosta siihen mitenkään. Ja sitten koen, että se on vähän kävijöissäkin voi olla kahtiajakautunut se vaatimus sille, että mitä kunnioitetaan tai mitä arvostetaan, että jos joku tapahtuma keskittyy johonkin hyväntekeväisyyteen jollakin tavalla. Mutta nään, että varmasti sillä on tulevaisuudessa paljonkin potentiaalia. Toki se voi sitten myös näkyä siinä, että kallistuuko lipun hinnat sillä, että halutaan tehdä mahdollisilla lipputuloilla sitä hyvää yhteiskunnalle ja sitten pitäisi kuitenkin pystyä kaikki kulutkin kattamaan. Siinä on myös tämmöinen näkökulma, mutta toki sitä voi tehdä tavallaan sillä lailla, että ei tarvitse maksaa mitään, että sitten mietitään, missä järjestetään ja miten järjestetään, tuotannollisia ratkaisuja. Lähdetään miettimään, että onko järkeä, että tulee ulkomailta paljon artisteja lentämällä vai voisiko se olla vaikka lähiartisteja. Toki sitten taas siinä tullaan taloudelliset näkökulmat, saako sillä sitten vetovoimaa tarpeeksi, mutta nekin sitten on mahdollisia kehityskulkuja ja kyllä niinkun tuoda esille semmoista vastuullisuutta sitäkin kautta

KJ: Teillä on kokemusta ja olette pohtinut asioita paljon niin olisiko vinkkejä tämmöselle aloittavalle tapahtumajärjestäjälle, että mitä kaikkea täytyisi huomioida vastuullisuudesta?

PL: Itsestä tuntuu, että semmosella inhimillisellä ja maalaisjärjellä pystyy lähtemään hyvin liikenteeseen. Mutta tietenkin se, että pystyisi miettimään näkökulman, että minkälaista jalanjälkeä tämä jättää, kuluttaako tämä kyseinen toiminta jotenkin paljon vai tuottaako se päästöjä. Ja niinkun palveluiden käyttö myös edesauttaa. Mutta en tiedä olemalla kiinnostunut siitä, miten voi omia päästöjä vähentää. Lähtee vaikka siitä liikenteeseen, että miettii, että miten itse toimii ja laskee oman hiilijalanjäljen niin varmaan jo selvenee asioita sitäkin kautta. Kyllä se niinkun semmonen kiinnostus aiheeseen tai perehtyminen aukasee aika monta ovia.

MK: No sitten, jos siirrytään kestävää kehitystä ajattelemaan, niin miten se näkyy teidän tapahtumien järjestämisessä?

PL: Meidän ekokompassisertifikaattiprojekti on tuossa lähtenyt jo reilu vuosi sitten käyntiin niin seurataan meidän kulutusta, mitä jätettä me esimerkiksi tuodaan, minkälaisia polttoaineita me käytetään ja onko niitten käytössä jotakin vaihtoehtoja niin se on se ehkä meidän näkökulma siihen ja tietenkin iso osa meidän hiilijalanjäljestä tulee meidän tuosta asiakkaiden liikkumisesta tapahtumaan, että jos kaikki tulee omalla autolla niin on se aika paljon enempi päästöjä, kun kaikki tulis omalla pyörällä tai kävelemällä. Että ehkä semmonen niinku viestinnällinen näkökulma myös siinäkin, että meille on mahdollista myös tulla vaikka pyörällä tai pystytäänkö me jotakin mahdollistamaan tai tuottamaan palvelua semmosille tyypeille, jotka tulee vaikka pyörillä tai bussilla tai kävellen.

KJ: Mites ihan onko tämmösiä niinkun kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä ihan tämmösessä päivittäisessä toiminnassa, että onko teidän henkilökunta sitoutunut tämmöseen tai miten ohjeistatte?

PL: No sitäkin pyritään tehostamaan, että kaikki jätteet, mitä tuotetaan pistettäis mahdollisimman hyvin kiertoon ja ei tulis niin paljon sitä sekajätettä, mutta siinäkin on paljon tekemistä ja kaikki ei välttämättä oo siihen niin perehtyneitä tai heti sitoutuneita, että siinä on niinku oma semmonen sitouttaminen ja saattaminen sitte käytäntöön. Ja samaten varmasti meidän tapahtumissa käyville asiakkailla on vähän sama homma, että osataan niille selkeesti osottaa, että tuo roska kuuluu tuonne ja tuo sitten taas tuonne, mutta aika vähähän meillä sitte loppuviimeksi sitä jätettä tulee, että se on sitten semmosta perusjätteissä mennään, että sinänsä niinkun toiminta ei tuota itsessään jätettä.

MK: No olisko sulla jotain esimerkkiä tapahtumista, joissa te ootte erityisen hyvin onnistunut kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa?

PL: Yks on semmonen, mitä nyt koko ajan tehdään, että me kerätään, meillä on jokaiseen klubi-iltaan myynnissä lippumalli, mikä on kolme euroa enempi kuin peruslippu ja sitten tämä kolmen euron lisähinta menee suoraan tämmöseen keräyskassaan, mikä sitten jossakin vaiheessa sijoitetaan, suojellaan metsää tästä Etelä-Pohjanmaalta sitten kun sitä on kertynyt tarpeeksi sitä kokonaispottia. Pyritään sillä lailla niinkun myötävaikuttaan siihen, että metsää suojellaan ja tietenkin niinkun erilaiset tapahtumat, jos voi jossain tehdä muuallakin kuin sisätiloissa tai muuta, kannustaa ihmisiä käymään ulkona tai kokemaan jotain erilaista vähän jossakin erikoisemmassa paikkaa, missä ei normaalisti vaikka tapahtumia järjestä.

KJ: No onko teillä joku arviointijärjestelmä tai mittausjärjestelmä, millä te arvioitte ja mittaatte tapahtumien ympäristövaikutuksia?

PL: Ekokompassisertifikaatin myötä niin meillä on semmonen, seurataan just jätteen syntymistä, kuinka paljon tule tiettyä jätettä ja kuinka paljon kulutetaan bensaa, mutta yksittäisistä klubi-illoista ei niinku oo vielä ainakaan lähdetty miettimään ja keräämään dataa, että mitä se tuottaa päästöjä, että se sitten näkyy vuositasolla tai tämmösessä pidemmässä juoksussa se. Toki niinkun artistiliikkumiset ja tommoset vähän vaikuttais yksittäisiin klubi-iltoihin ja isostikin.

MK: Varmistatteko te jotenkin, että tapahtumien aikana syntyvä jäte käsitellään vastuullisesti?

PL: No meillä on jätehuoltotoimija kiinteistössä tuossa niin luotetaan, että heillä on homma hallussa ja tekevät niinkun täytyykin. Ei oo kyllä vielä lähdetty kyseenalaistaan heidän tekemistä.

KJ: No mites sitte tapahtumien ja toiminnan materiaalivalinnat ja resurssien hallinta, että miten te valitsette tapahtumissa käytettävät materiaalit, että ne edistää kestävän kehityksen näkökulmaa?

PL: Jos on saatavilla vaihtoehtoja, niin tietenkin se voi olla yksi kriteeri, että mikä on niinkun maatuvaa jätettä tai niinkun sitten kun sitä ei tarvita sitä, jos jotakin täytyy suoraan tapahtumaan tuottaa siellä vaan käytetään eikä sille oo jatkokäyttöä, mutta pakko myöntää, että ei välttämättä oo hirveästi sitte vaihtoehtoja tietyissä tilanteissa tai sitten ei meilläkään vielä oo semmosta kriteeristöä sille, että millä tavalla me sitä lähdetään arvottamaan, jos vaikka pitää jotain tulostaa isoja tulosteita tai muuta, siihenkin on sitten tietenkin erilaisia sertifikaattimalleja tai kysyä sitten palvelun tuottajalta, että mitenkäs tämä kestävä kehitys on teillä huomioitu, että tässä on sillä lailla vielä tekemistä.

MK: No miten te hallitsette energian ja veden kulutusta teidän tapahtumissa?

PL: No tietenkin, että ei turhan lämpimänä pidettäisi taloa. Meillä on tuossa iso klubisali, joka sitten niinkun kun on paljon porukkaa niin lämpiää kyllä hirmuisesti että sielläkin olisi varmaan semmosta hukkalämmön talteenottoa ihmisten tuottamasta lämmöstä vois olla mahdollisesti käyttää jollakin lailla. Mutta varsinaisesti itse tapahtumissa, no esimerkkinä meillä on vessat, miesten pisuaarit vedettömiä, että sillä on pystytty veden kulutusta vähentämään tapahtumassa itsessään, se ainakin nyt sitten konkreettinen tempaus.

KJ: Itseasiassa tuossa tulikin jo useampaan kertaan, että teillä on projekti menossa ja sitten vielä, että huomioidaanko sitä yhteistyön tekemisessä, että miten se yhteistyökumppani sitten tai verkostot, että käyttekö te läpi tämmösiä linjauksia, että mitä te haluaisitte edistää?

PL: Meilläkin kuitenkin aika maltillisesti on yhteistyökumppaneita ainakin sillä lailla isossa määrin, toki kuljetuksissa käytetään firmaa, joka on sitten tai sieltä firmasta pystyy tilaamaan tämmösen palvelun, että ne käyttää niihin kuljetuksiin ainoastaan uusiutuvaa dieseliä, että esimerkkinä tämmönen mahdollisuus otettu käyttöön ja siinäpä oikeastaan muuta sitten tuota liittyy tämmösiin peruselintarvikkeisiin, juomapuoleen ja ruokapuoleen. Toki niinku ruokapuolellakin, vaikka me tarjotaan ruokaa meidän työntekijöille niin pyritään tarjoamaan aina sitten vegaanista ruokaa, että sitä myöten sitten pitkässä juoksussa vähenee isostikin päästöt.

MK: Millaisia innovaatioita teillä on käytössä, millä te ootte parahtanut tapahtumien kestävyyttä?

PL: En kyllä osaa sanoa, onko meillä mitään innovaatiota, enempi se on vaan päivittäistä miettimistä, miten me voidaan – oma aivo otettu käyttöön, pyritään sitä pitämään aktiivisena. Mutta en kyllä osaa sanoa, että olisi mitään tietynlaisia innovaatioita yksittäisiä juttuja.

KJ: Ootteko te kohdannut semmosia haasteita tai vastustusta kun ootte pyrkinyt järjestämään kestäviä tapahtumia?

PL: Ehkä me olla niin sillai isosti sitä niinkun julistettu, että meillä pyritään vähentämään kaikenlaista päästöjä, ehkä myös sitä myötä sitten ei ole mahdollisuutta ollut tulla vastustamaan asiaa niin aktiivisesti. Mutta kyllä niinkun semmosta hiljaista vastustusta tietenkin välillä, että onko tuo nyt ihan tarpeellista tai, ei ehkä mitenkään suurissa määrin ole tullut semmoista vastaan.

MK: Jos ajatellaan tapahtuma-alan tulevaisuutta, niin miten uskot tähän kestävän kehityksen roolin siinä?

PL: Kyllä toivoisin, että se rooli suurenee ja nousee merkittävämpään rooliin koko ajan, että jotenkin sitä välillä miettii, että tapahtumaa tuolla, isoa tapahtumaa on ollut rakentamassa moniakin, että on se tämäkin homma, että viikkotolkulla rakennetaan ja sitten pari päivää täällä jengi bailaa ja sitten puretaan pois. Mikä järki tässä on, mutta tavallaan se, että minkälaisia henkisiä palkintoja niiltä ihmiset saa ja kuinka se näkyy jo monessa muussa asiassa niin haluaisin, että se vastuullisuus ja päästöjen vähentäminen kuuluisi semmoiseen velvollisuuteen pyrkiä löytämään ratkaisuja, että tapahtumat ei kuormittaisi aivan mielettömästi turhanpäiten meidän yhteisiä luonnonvaroja ja sitä myöten saisi jatkumoa.

KJ: Onko jotain uusia trendejä tai teknologiaa ehkä avuksi, mitä sä odotat, että näkisit tapahtuma-alalla, joka edistäisi tämmöistä kestävyyttä?

PL: En mä tiedä voisiko se olla joku semmoinen väline, mikä kannustaisi niin kuin vaikka tapahtumassa kävijöitä miettimään omia kuluttamiskäyttäytymistä tapahtumissa, saapumista sinne, mikä vois ehkä jopa kannustaa miettimään vaihtoehtoja, onko se joku pelillinen näkökulma tai sitten joku palkintosysteemi jollakin lailla. Kyllä kuitenkin loppupeleissä yksittäiset ihmiset ratkaisee aika paljon, mitä ne tekee, miten tekee ja sitten, kun ne kertautuu miljooniin, niin sitten ne alkaa olla aika merkittäviä ne pienetkin ratkaisut.

KJ: Kiitoksia. Tämä oli haastava aihe, mutta sen takia kutsuttiin sut vieraaksi, kun mä tiedän, että te olette Selmulla tämmösiä asioita varmasti pitkään jo pohtineet ja tavallaan niinkun alueellista edelläkävijyyttäkin on ollut teidän tapahtumissa. Kiitoksia, kun tulit meidän vieraaksi.

PL: Kiitos kutsusta.