Tekoäly, XR ja tulevaisuuden työ ja opiskelu - LUME-hanke
Tässä podcastissa hän keskustelee SEAMKin TKI-asiantuntijoiden kanssa laajennetusta todellisuudesta (XR), tekoälyn käytöstä arjessa ja työelämän sekä opiskelun murroksesta. Jakso pureutuu mm. Gaussian Splattingiin, tekoälyllä kirjoitettuun kirjaan, AI-agentteihin sekä siihen, mitä kannattaa opiskella tekoälyn aikakaudella.
[Juhani Haarala]
Eli, eli nyt ollaan podcastia tekemässä ja mulla on tässä Sakari Pollari ja Aleksi Frimodig ja mä oon Haaralan Juhani ja lyhyt esittelykierros ketä meillä tässä on keskustelemassa, että jos vaikka Sakari aloittaa.
[Sakari Pollari]
Joo, tosiaan Sakari Pollari. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa oon ollut vuodesta kakskymmentäyksi asiantuntijana erilaisissa hankkeissa pääasiassa XR:ään eli laajennettuun todellisuuteen liittyvään hankkeeseen, mutta paljon oon sitten tutkinut tekoälytyökaluja ja erilaisia 3D-mallinnusmenetelmiä ja sen sellaista.
[Juhani Haarala]
Okei.
[Aleksi Frimodig]
Joo. Ja Frimodigin Aleksi. TKI-puolella asiantuntijana myös. Mä oon ollut talossa kakstuhattaseitsemäntoista lähtien muistaakseni sieltä asti. Elikkä aika pitkä pätkä ollaan oltu jo. Teemoja minkä parissa työskentelen on, no ohjelmointityöt. Lähellä sydäntä on web-ohjelmointi, mutta myös tosi paljon nyt hankkeessa ollut toi XR-teema eli virtuaalitodellisuuslasit yms. V-VR, VR-ohjelmat sun muut, niin niissä on sitten myös osaamista. Mutta onhan tässä nyt hankkeita on useita takana ja kyllä se on vähän sellaista. Osaaminen karttuu sitä mukaa aika laajastikin toki, mutta tota ehkä ne on ne pääteemat itsellä. Tekoälyä tietenkin siinä määrin niinku kaikki muutkin nykypäivänä, että kyllä se on nykypäivän työkalu niin tulee käytettyä, mutta en nyt gu-guru oo kuitenkaan sen käytössä.
[Juhani Haarala]
Joo, mä oon Haaralan Juhani ja kulttuurituotannon lehtori ja, ja tuota tätä podcastia nyt tehdään, öö, osittain osana meidän LUME Web kolme -hanketta, mutta katotaan niistä hankkeista ehkä sitten myöhemmin, myöhemmin lisää. Tota, te mainitsitte, että olette asiantuntijoina. Mitäs se tarkoittaa?
[Aleksi Frimodig]
Se on hyvä kysymys. Ei. Tuota, varmaan pitäis oikein netistä katsoa, että mikä olisi joku oikea tarkoitus sille. Mutta no käytännössä meillä on joku teema siinä hankkeessa mihinkä meidät on palkattu tekemään töitä ja se on joku spesifi tietty sektori missä– mi-minkä sä tunnet ja missä sä toteutat sitä työtä. Eli sanotaan vaikka, että se on nyt joku XR-aiheinen hanke, niin mä voin olla XR-asiantuntija siinä, mikä tarkoittaa yleensä, että mä tutkin sitä teknologiaa, sitä XR-teknologiaa ja mitä siinä hankkeessa mä voisin toteuttaa. Elikkä yleensä tehdään jotain pilottidemoja elikkä tällaisia testidemoja, jotain VR-ohjelmia, jota voidaan esitellä työpajoissa sitten maakunnalle, jolloinka maakunnan vaikka PK-yritykset näkee, että hei, mikä on mahdollista nykypäivänä, minkälaista meidänkin yritys voisi mahdollisesti tehdä. Niin yleensä siinä sitten asiantuntijatyötä tarvitaan. Tällaisia on mahdollista tehdä.
[Juhani Haarala]
Kyllä, mutta siis onko se niin, että teidät on– teidän pesti ja niinku se työsuhde on siis TKI-asiantuntija vai onko teillä joku muu titteli? Onko se-
[Sakari Pollari]
TKI-asiantuntija.
[Juhani Haarala]
Joo ja se menee niin kuin aina vuosikerralla teidät niinku katotaan-
[Sakari Pollari]
Hankkeiden perusteella.
[Juhani Haarala]
Hankkeiden perusteella niin.
[Sakari Pollari]
Pitää ehkä vaan niinku mainostaa vähän meidän tiimiä, että meillä on, en muista ees tarkalleen, jotain kuutisentoista olisiko meitä asiantuntijoita. Ja siinä mielessä on tosi mahtavaa, että kun meillä on asiantuntijoita niin monenlaisia, että kaik-kaikkea joku osaa.
[Juhani Haarala]
Niin niin.
[Sakari Pollari]
Niin sitten aina kun tulee hankkeita, niin sitten TKI-pomo pystyy sanoo, että no joo, tähän hankkeeseen sopii tämä asiantuntija.
[Juhani Haarala]
Aivan.
[Sakari Pollari]
Niin että mun erikoisosaaminen on just toi XR, niin sitten sen takia mä oon pääasiassa– tai että jos tulee XR-aiheinen hanke, niin yleensä mä oon sitten siinä tai Aleksi. Mutta että kun meillä on sitten osaajaa joka lähtöön, niin, niin
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Aina kun tulee joku hanke, niin sitten siihen vaakataan joku joka sitä osaa.
[Juhani Haarala]
Teillä molemmilla on tuo XR niinku semmonen juttu mitä te oottekin tässä maininnut ja itselläkin on, on 3D, 3D-taustaa ja ainakin Sakari oli muistaakseni, oliko Aleksikin siinä meidän Wibiol-hankkeessa silloin mukana. Eiks sä vierestä olit katsonut? Jotakin me kokeiltiinkin siinä yhessä ja.
[Sakari Pollari]
Jotain tota oli vähän yhteistyötä.
[Juhani Haarala]
Joo, että muistan, että se oli niinku hauska hanke ja täytyy kyllä sanoa siitä Wibiol-hankkeesta, että se on ehkä yks kivoimpia hankkeita mitä on niinku tehnyt, tehnyt SeAMKin niinku aikana, et siinä sai niinku oikeasti tehdä. Totta kai jälkeenpäin ajattelee, että olisi pitänyt panostaa enemmän siihen tekniseen laatuun ja, mutta me saatiin niinku käytännössä kaikki se kokeiltu ja tehty mitä hankkeen puitteissa piti tehdä. Mutta, mutta, mutta XR eli, eli lisätty todellisuus tai-
[Sakari Pollari]
Laajennettu todellisuus.
[Juhani Haarala]
Laajennettu todellisuus ja lisätty todellisuus on sitä AR:ää. Eli, eli, eli joo, eli kaikki tämmöiset VR ja muut, muut, muut jutut niin menee niinku sen alle. Joo. Miten te ootte päätynyt näihin hommiin?
[Aleksi Frimodig]
No mä, mä voin vaikka aloittaa. Se oli käytännössä niinkin, että silloin kun mä valmistuin niin haettiin asiantuntijaa tänne ja that’s it.
[Juhani Haarala]
Sä hait siihen paikkaan.
[Aleksi Frimodig]
Joo, se oli niinku niin yksinkertainen, että heti käytännössä kun valmistuin niin aloitin täällä työt ja vielä täällä ollaan. Että ehkä se jotain kertoo, että on työt maistunut ja mukava ilmapiiri.
[Juhani Haarala]
Kakstuhattaseitsemäntoista.
[Aleksi Frimodig]
Joo.
[Juhani Haarala]
Joo, se on aika pitkä. Tulee kymmenen vuotta täyteen.
[Aleksi Frimodig]
Kyllä se kuule pian tulee joo.
[Juhani Haarala]
Eikö se ole aika hullua?
[Aleksi Frimodig]
Se on todella hullua. Hieman pelottavaa kyllä, että kuinka se aika rientää, että ei se tunnu, että on kymmenen vuotta ollut, kyllä se aika vaan nopsaan menee.
[Juhani Haarala]
Säkin oot ollut Sakari jo, miten sä päädyit tänne?
[Sakari Pollari]
Joo ja pitää sanoa, me oltiin Aleksin kanssa samalla luokalla kun opiskeltiin.
[Juhani Haarala]
Okei.
[Sakari Pollari]
Ja mulla sitten vähän venähti valmistuminen, mutta mulla ihan sama homma, että heti kun valmistuin niin pyy– soitettiin kotiin, että tuutko meille asiantuntijaksi, sanoin että voin tulla joo.
[Aleksi Frimodig]
Aika niinku tyypillinen aina työhänkuassa, että kotia soitetaan.
[Juhani Haarala]
Joo kyllä se, se on. Kyllä sitä tapahtuu, että, että itsellekin isä ukko joskus sanoi, että sua koskaan tulla kotoa hakee töihin, niin tultiin. Et, et ihan ovelle tuli, tuli henkilö joka sanoi, että hei me tarvittais sua.
[Aleksi Frimodig]
Näin se menee.
[Sakari Pollari]
Mutta kyllä mun, mun juttu ainakin ymmärtääkseni meni näin, että tota niin ei täällä oikein ollutXR-asiantuntijoita ei vaan ollut.
[Juhani Haarala]
Joo joo.
[Sakari Pollari]
Että mut mut tiedettiin. Mä tein sen aikases kun meillä oli silloin se Cave Labra tuolla-
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
A-rakennuksessa, niin mä olin siellä tehnyt harkkahommia, niin niin oletan, että meni niin, että kukaan ei tiedetty ketään muuta XR-asiantuntijaa kuin minä, joten mut pyydettiin sitten tänne.
[Juhani Haarala]
Aivan. Kyllä. Mutta tää nää niinku sä sanoit Alex, sä oot tykänny olla ja säkin oot varmaan tykännyt tehdä.
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Et niinku nää vähän muuttuu koko aika pikkusen tää työ ja hankkeet ja muut ja sitten tekee teknologian parissa niin se teknologiakin muuttuu. Et nää on niin kun eläny kyllä omaa elämäänsä. Nyt on tekoäly ollu täs täs jonkun vuoden mitä on tehty, mutta on tehty paljon muutakin. Eli eli tota just tuolla XR-puolella mitä on nähny. Mä muistan joku oli joku lattiafirmakin, jolle te teitte teitte kokeilun, et se pysty niinku se lattiafirma demoamaan miltä se lattia näyttää siellä tilassa. Ainakin tällast kokeiltiin.
[Sakari Pollari]
Ja mattoja kans.
[Juhani Haarala]
Okei joo, et se oli, se oli hauska ja kaikenlaista tehty. Ja sä mainitsit kans sen 3D:n. Et sä sanoit, et et et sä oot siinä niinku uusia juttuja. Mitä sä oot niinku sieltä löytäny?
[Sakari Pollari]
Joo eli mehän nyt ollaan vuosikausia jo tässä itse asiassa käytetty tätä Polycam-sovellusta ja Alexilla on se hyvä kommentti, että meillä pitäis olla Polycamin paidat päällä, koska niin paljon sitä aina mainostetaan kaikille.
[Juhani Haarala]
Eli tää on tämmönen 3D-skannausohjelma.
[Sakari Pollari]
Joo eli löytyy Androidille ja iPhonelle. Puhelimen kameralla otetaan kuvia ja siitä muodostuu 3D-malli ja on niinku todella helppokäyttöinen sovellus. Ja tällä hetkellä taitaa kuukausimaksu olla jos ottaa kuukauden kerrallaan niin oisko kakskymmentäviis euroa ja saa käytännössä rajattomasti sitten tehdä 3D-malleja. Niin se on, se on tosi mielenkiintoinen, että pystyy esimerkiksi ihmishahmon, Juhanikin on skannattu, että-
[Juhani Haarala]
Aika monta kertaa jo.
[Sakari Pollari]
Paikallaan vaan ja sitten otetaan valokuvia joka suunnasta ja sitten ne lähetetään sinne sen sovelluksen pilvipalveluun ja se raksuttaa jonkun vartti viiva kakskyt minuuttia ja sitten on 3D-malli valmis. Niin esimerkiksi jos haluu jonkun pelihahmon tehdä niin pystyis sillä tavalla tehdä. Ja sitten on tehty tila-tilaskannauksia ja ja sitten varsinkin iPhonella on se mielenkiintoinen, että jos on iPhone Pro -versio, jossa on se lidar-skanneri mukana, niin sillä pystyy tehdä sitten niinku mittatarkkoja tilaskannauksia esimerkiksi. Että monenlaiseen onnistuu sillä kyllä.
[Juhani Haarala]
Joo, tää tais olla silloin kokeilussa jo siinä Viviol-hankkeessa tehtiin.
[Sakari Pollari]
Joo, siitä Aleksi teki sen yhen skannauksen siitä-
[Juhani Haarala]
Kalvan navetasta.
[Sakari Pollari]
Kalvan navetan Hugo-savesta.
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Niin se oli tässä hankkeessa sitten yks tila, mihin pysty virtuaalilaseilla mennä.
[Juhani Haarala]
En oo, en oo ihan nyt niinku tiukasti sitä seurannu, mutta mutta sen verran niin kun et tää Gaussian splash on nyt niinku tullu vähän uutena juttuna.
[Sakari Pollari]
Joo, Gaussian splatting on sitten tällainen, onkohan se nyt alle viis vuotta vanha asia. Eli alle viis vuotta sitten tuli tämmönen niinku tekninen julkaisu jostain, en muista nyt mistä maasta se oli, olikohan Ranskasta, mihin se perustuu. Ja tota niin sitä on sitten yliopistot ympäri maailmaa alkanut kehittää tosi pitkälle ja se on tämmönen niinku neuroverkkopohjainen 3D-näkymän esittämistekniikka. Eli otetaan vaan myös paljon valokuvia ja ne annetaan sitten semmoselle neuroverkolle, joka raksuttaa ja sitten pystytään niinku kulkea siellä 3D-mallin sisällä. Ja se on, se on varsinkin niinku visuaalisesti todella näyttävä, et se näyttää käytännössä niinku valokuvalta kokonaan, mutta sit siinä tulee semmosta tietynlaista artifaktia tai sellasta hajontaa, jonka niinku no niinku tekin ootte niitä nähny, niin se on just sellanen, että se sä näet että siinä on sitä virhettä, mut se virhe on semmonen tietyllä tapaa miellyttävä silmälle, et se ei niin haittaa samalla tavalla kuin että jos tavanomaisessa 3D-mallissa ois virhettä, niin se on sitten paljon karkeamman näkönen.
[Juhani Haarala]
Joo eli eli tota mitä on ite ymmärtäny ja kattonu sitä, niin ne virheet on ikään ku analogisen tuntusia.
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Ja se on siinä se mielekäs puoli, koska kyllähän fyysisessäkin maailmassa on analogisia tulkintavirheitä ja saattaa olla epätarkkuuksia ja silmät sumenee ja-
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Ja on häiriötä, mutta se on vähän sen sen tyyppistä siinä.
[Sakari Pollari]
Kyllä.
[Juhani Haarala]
Et se on, se on aika mielenkiintoinen. Et et tota saa saa nähä miten, eiks se se on niin, et siinä ei oo niinku pintamallinnusta, et siellä on käytännössä pisteitä avaruudessa, jolla on joku jonkut tyyppinen väriarvo ja sitten sillä viereisellä joku väriarvo ja sit siihen tulee väliin sit se laskee sen välin siitä jotenkin ja.
[Sakari Pollari]
Itse asiassa tosta yksityiskohdasta en oo en oo ollu varma, koska mä oon niinku kuvaillu sen niin, et se on niinku pistepilvi, mutta jokasella pisteellä on sitten myöskin öö niinku rotaatioasento. Et koska jokanen pistehän on niinku semmonen soikea venyny läiskä, joka osottaa johonki suuntaan.
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Niin sitten tosiaan en oo varma, et onko se niin, että se on pistepilvi, joka on se läiskä vai että kahen pisteen välinen alue on se läiske. Siitä en oo ihan varma, mutta käytännössä se on pistepilvi, jossa jokainen piste on semmonen venyny soikio, josta se pinta muodostuu. Mutta tähän on sitten tullu paljon kehitystä, että nyt luodaan sitten niin sanotusti törmäyspintoja, jotta voidaan kolmiulotteisella hahmolla liikkua siellä Gaussian splat -tilassa.
[Juhani Haarala]
Joo joo.
[Sakari Pollari]
Eli sitten luodaan niinku se lattiataso, jota pis-pitkin hahmo pystyy edetä, niin sekin tuo sitten sitä sellasta pelillisyyttä siihen, että sulla voi olla joku huoneisto, jossa sä pystyt sitten kulkea ja tutkia sitä ympäristöä, niin se on kyllä tosi vakuuttavan näköstä.
[Juhani Haarala]
Joo. Kyllä. Tota joo. Ke-kerropa Sakari lyhyesti siitä kirjaprojektista mitä sä mulle mainitsit silloin.
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Eli tota tekoäly tekoälyn haltuunottoon niinku. Onks se kirja myyny? Tai no kerro ensin siitä.
[Sakari Pollari]
No sen voin sanoa, että yhen kerran se on ostettu, joten olen teknisesti.
[Juhani Haarala]
Ostitko ite?
[Sakari Pollari]
En. Näin että Briteistä oli.
[Juhani Haarala]
Okei.
[Sakari Pollari]
Mutta joo, tosiaan tota niinMä oon nytten kolmisen vuotta mun mielestä niin silleen semisäännöllisesti testailu kaikkia uusia tekoälytyökaluja, kuvanluonti-luomistyökaluja ja musiikkityökaluja ja näin. Mutta sitten nyt viimesin niinku vähän uus juttu oli se, että öö OpenAI:lla on tämä Codex, Codex-tekoäly, joka on tarkoitettu niinku sovelluskehitykseen ja sen pystyy ottaa sitten niinku niin sanotusti extensionina tai pluginina käyttöön tähän VS Code ää sovelluskehitys ympäristöön. Niin VS Code on niinku Visual Studio Code. Tämmönen ohjelmis– ohjelma, millä niinku yleensä koodataan sovelluksia, niin sitten sen pystyy ottaa siihen. Eli sä pystyt samalla tavalla kuin ChatGPT:n kanssa jutella siinä Codexin sisällä ja pyytää sitä tekemään asioita, niin se luo sulle tiedostot ja kirjoittaa koodit ja kaikkea. Niin sitten mä lähdin sillä luomaan sellasta projektia, että mä sanoin sille, että okei, tämä projekti on kirjan luomistehdas, että mä annan sulle tämmöset niinkun ohjetiedostot, joissa selitet-selitetään, että mikä on sen kirjan rakenne. Että okei, kirjoita mulle niinku tä-tämmönen miten, miten mä kuvailin, että, että kirjoita niinku ikään kun otsikot joka kappaleesta ensin. Että mikä on niinku se tosi karkea rakenne sille kirjalle. No se teki sen. Sitten okei no kirjoita tuo eka kappale mulle. Sitten mä katon että okei, niin sit mä, no siitä sitten mä olin, että no okei, toi ei oo se tyyli mitä mä haluun, että kirjoita tota niin toi eka kappale uusiks monella eri tyylillä ja anna että mä valkkaan mikä on mun mielestä hyvä. Se teki jollain viidellä tyylillä sen eka. Sit mä okei no toi on hyvä. Okei, jatka tällä tyylillä sitten kaikki muutkin kappaleet. Sitten se teki ne ja sitten mä keksin siihen semmosen niinku parannusluupin, että, että etin niinku ne virheet miten sitä vois parantaa ja niinku luuppaa sitä. Ja sit mä aina niinku luin sen uudestaan. Okei, katotaan taas. Sit se vaan niinku paranti ja paranti ja paranti ja sitten katsoin, no nyt se on hyvä niin sitten no niin, seuraava taas. Et se meni aina sitä sellasta parannusluuppia.
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Yr-yritti etsiä niinku epäkohtia ja sitten sit mä niinku lopulta aina tarkastin sen ja no niin sitten seuraava.
[Juhani Haarala]
Mutta käytännössä tekoäly kirjoitti kaiken.
[Sakari Pollari]
Käytännössä joo, että mä annoin niinku suunnan. Käytännössä se, tai vois ajatella niin, että mä osotin, no niin, tuonne päin, anna mennä ja sitten se vaan meni sinne päin ja sit mä aina varmistin. No niin, ei osunu mihinkään, ei törmänny mihinkään.
[Juhani Haarala]
Ja se, sä kirjoitit siis kirjan sillä lailla.
[Sakari Pollari]
Joo, kirjan aihe oli öö tekoälyn käyttöopas aloittelijalle.
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Joo ja sain sen valmiiks ja sitten pyysin vielä apua sitten ChatGPT:ltä, että no miten mä julkaisen tän Amazonin Kindlessä. Ja se neuvo mulle ihan alusta asti. En ollu ikinä ennen sitä tehny, niin sain sen tehtyä käytännössä niinku yhen illan aikana.
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Ja tota niin sit kun sa-sain sen tehtyä, niin sitten mä sain idean, että no mä kirjoitan sitten kirjan siitä, että miten mä kirjoitin kirjan tekoälyllä.
[Juhani Haarala]
Ja julkaisin sen.
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
No kumpi kirja nyt meni kaupaksi?
[Sakari Pollari]
Öö se eka.
[Juhani Haarala]
Okei. Joo. Nää on, nää on aina kivo-kivoja kuulla tällaset tempaukset. Joo kyllä, kyllä tekoäly on tullu isosti. Onko Aleksilla minkälaisia tekoälykokemuksia?
[Aleksi Frimodig]
Voin sanoa, että totta kai niinku mm mäkin käytän työssäni joka päivä tekoälyä, koska se nyt on vaan niin helppoa hakea tietoa, varsinkin sellasta mistä mihin sä niinku pystyt luottaa, et sulla on jonkunnäköstä pohjatietoa, että sun ei koko aika niinku uutta tarvi opetella ja miettiä, että onko tää hallusinaatiota vai ei. Vaan näitä ihan perusjuttuja mitä sä oot unohtanu ja sä tarkistat niin tekoälyn kautta on niinku niin helppo tehdä, varsinkin niinku ohjelmointiin liittyen. Miten tässä ohjelmointikielessä tehtiin toi tollanen juttu, niin se tulee ja sit sä heti näät että no niinpä onkin ja näin poispäin. Se niinku nopeuttaa tosi paljon ohjelmointityötä nykyään, että ei tarvi vaan selata Googlea niin paljon, josta toki ne samat tiedot yleensä löytyy. Mutta tota siis nyt tota mi-mihinkä esimerkiksi oon tosi paljon hyödyntäny ihan omassa elämässä sisustussuunnittelua. Varsinkin tää ChatGPT se uus, kun siellä on parannettu kuvagenerointiominaisuus nyt, niin onhan se nyt niinku huikeeta.
[Juhani Haarala]
Miten sä teet sit?
[Aleksi Frimodig]
No niin mä otan mun työhuoneesta kuvan. Ja sit tota mä laitan sen kuvan ChatGPT:lle. Mä sanon että siellä on nyt vihree takaseinä. Mä sanon että takaseinä valkoseksi. Ton värinen työpöytä, noin tai jotain. No sit mä katon et mitä se tekee. No se ei oo välttämättä hyvä. Sit mä voin sanoa, että tee jotain muita muutoksia. Tai sit mä voin tehä silleen, että mä niinku enemmän annan sille ohjat käsiin. Mä sanon, et hei sä oot sisustussuunnittelija, mikä täs on pieles? Se antaa listan. Mä sanon, että no toteuta ne. Mä tykkään tällasesta, toteuta ne. Eli mä annan sille enemmän sitä.
[Juhani Haarala]
Ooksä sit menny os-ostoksille sit sen…
[Aleksi Frimodig]
No en oo vielä. Se on sellanen pitkä projekti tää, mutta si-se on niinku tällanen hyvä juttu niinku missä mä oon huomannu sitä, että tota kyllähän niinku, no niin tää, no tässä nyt toki tullaan siihen, että jos joku sisustussuunnittelija kuuntelee tätä, niin ei varmaan kovin tykkää. Mutta niinku totta kai niinku se auttaa ihan kaikkia, että sä voit vähän hahmotella niitä. Ja kyl mä niinku ymmärrän, että jos mä nyt vaikka maksaisin sisustussuunnittelijalle niin aika paljon nopeemmin ja varmaan parempi siitä tulis vaikka siitä huoneesta. Mutta tällasia pikkujuttuja sä pystyt hahmottelee. Jos sä alat vaikka ostaa jotain tiettyä juttua kotiin, sä voit kattoo että no hei, sä otat kuvan siitä tyhjästä kohdasta, jotain nurkkaa mihinkä sä haluat jonkun jalkalampun, niin pistä tohon ton tyylinen. Sä voit nopee kattoo että no sopiiks se-
[Juhani Haarala]
Kyllä.
[Aleksi Frimodig]
Ennen ku sä ostat. Niin tällaseen niinku mun mielestä se on hyvä.
[Juhani Haarala]
Oli kyllä se, kyllä se niinku öh-Se dis niinku disruptio eli tämmönen, öö, miks miten disruptiota vois suomeks kuva-kuvata eli… Miten te sanoisitte mitä disruptio tarkoittaa suomeksi? Ku se on suomen, disruptio on menossa. Eiks se oo?
[Sakari Pollari]
Joo se termit mitkä tulee mieleen olis niinku häirintä tai hajottaminen.
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Niinku sekottaa pakkaa periaatteessa just-
[Juhani Haarala]
Kyllä
[Sakari Pollari]
Kaik melkein kaikilla aloilla.
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Ja no just tuosta mitä Aleksi sano, niin mun mielestä hyvä pointti on ajatella tekoälyä just silleen, että kun sehän mitä se käytännössä tekee lähes kaikissa asioissa on se, että se nostaa niinkun sitä pohjatasoa kaik-kaikille.
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Koska sä pystyt tehdä niinku jo suhteellisen hyvää ihan mitä tahansa-
[Juhani Haarala]
Kyllä
[Sakari Pollari]
Jos osaat sitä tekoälytyökalua käyttää. Niinku just löytää esimerkiksi sisustussuunnittelija, niin no joo, se ei oo ammattisisustussuunnittelijan tasoista se mitä sä siltä saat, mutta se on tosi hyvää kuitenkin.
[Juhani Haarala]
On on.
[Sakari Pollari]
Niin niin. Niin sama asia pätee niinku ihan kaikessa mihin sä sitä tekoälyä käytät. Joihinkin se sopii tosi hyvin. Esimerkiksi ohjelmointi on semmonen asia mihin se sopii niinku ihan superhyvin.
[Juhani Haarala]
Joo just tota. Onks se, eiks se ohjelmointipuolella sen verran on se tullu vastaan jotain jotain niinku kommentteja just tästä, että mitä työpaikkoja se vie ja kuinka paljon. Nyt on ruennut tuleen sellast tietoa, että ohjelmointipuolella ei se itse asiassa niin paljon viekään niit työpaikkoja, et se on ruennut tuomaan niitä lisää. Eli eli hommat on niinku tehostunu ja ja siirtyny siirtyny vähän se fokus siinä, siinä, siinä tota oh-ohjelmoinnissakin toisenlaiseksi ja ja ja näin. Se mitä on tullu vastaan itellä näitä disruptiota niin niin kuvapuolella on on aika iso. Eli puhutaan paljon että valokuvaajat on niinku nyt obsolete eli niitä ei niinku käytännössä tarvii enää. Eli jos sulla on tuote ja sä haluut siitä studiokuvat, niin se vie sitä enää studiokuvaajalle. Eli sä haluat jotain spesifiä jota ei pysty tekee tekoälyllä, mutta sekin on aika vaikea keksiä mitä nyt ei tekoäly pysty. Sä voit laittaa sen tohon pöydälle sen tuotteen ja ottaa siitä kännykällä kuvan ja sanoa tekoäly teet tästä mulle studiokuvan, niin se aika hyvin onnistuu.
[Sakari Pollari]
Mm.
[Juhani Haarala]
Ja ja tota kiinteistön valokuvaaminen on niinkun kiinteistönvälittämiseen, niin ei tarvi enää valokuvaajaa. Sä voit kännykällä kuvata ja on on ihan ihan ohjelmia ne verkossa jolla sä voit niinku editoida ne kuvat tekoälyn avulla ja tehdä kaikki fly fly overit ja se menee lentää sit ikään kuin droonilla siellä sisällä. Ja kuvien perusteella ja kaikki tää niinku onnistuu. Vaik ois kuin huonot kuvat niin se tekee niist niinku, pistää valaistukset kuntoon ja siivoo ne mestat ja. Ja sitten on hääpalvelujakin tullut, jotka jotka niinkun tarjoaa siis hääkokonaisuutta. Et sulla on siellä kaikki niinku pöydät ja ruoat ja ohjelma ja bändit ja kaikki, niin sit sit niin kun tekoälyllä sä saat kuvat. Ei tarvii valokuvaajaa ollenkaan. Siellä ei oo sitä örveltävää enoo siellä kuvissa ollenkaan. Kaikki on täydellistä ja se kuuluu siihen pakettiin joka. Ja ihmiset ostaa niitä. Et ne tuolla Amerikoissa ja muualla niin ne ne ostaa näitä. Et ne haluaa ne hyvät kauniit kuvat. Se pitää olla täydellinen se päivä, varsinkin morsian.
[Sakari Pollari]
Mä haluun kuulla Aleksin kommentit.
[Aleksi Frimodig]
Mä juuri tohon liittyen oon lukenu netistä, että tää on myös kääntynyt siihen, että kun vaikka Instagram on ihan täynnä tekoälykuvia nyt, ja tottakai kun se kielimallit on nyt niinku valokuvista harjo-harjottanu itteensä ja siellä on niitä viimeisteltyjä vaikka hääkuvia, että ne on niinku viimeistellyn näköisiä muotokuvat on viimeistellyn näköisiä. Tekoäly tuottaa sellasta materiaalia nyt, niin nyt ollaan käännytty siihen, että ihmiset on alkanut tota arvostaa enemmän autenttisuutta ja realistisuutta. Että sun valokuvat ei näytäkään, että sulla on photosopattu naama niinku aivan täydelliseks vaan antaa näkyä ihminen-
[Juhani Haarala]
Kyllä
[Aleksi Frimodig]
Minkälainen se on. Elikkä ei tarvi enää olla ihan täydellistä. Elikkä ollaan niinku se vastaefekti on jo tullut-
[Juhani Haarala]
Kyllä
[Aleksi Frimodig]
Sieltä tietyllä tavalla. Ja no kyllä mä vähän tohon kommentoin kuitenkin, että mä en usko, että tapahtumakuvausta korvataan tekoälyllä, koska monet arvostaa silti niin paljon sitä, että se on niinku täysin aitoja hetkiä ja ne valokuvat on niinku oikeesti, että siellä ne muistelee kuitenkin sitten vanhana oikeesti sitä päivää eikä sitä että onks meidän asento täysin oikein tossa potretissa vaan sitä että no minkälainen se meidän päivä oli. Niin mä jotenkin veikkaan, että siihen se ei tuu tekoäly ei tuu korvaa valokuvaajaa niissä. Mutta kyllä toi tuotekuvaus on tollanen, niin se on kyllä.
[Juhani Haarala]
Luontokuvaus on toinen. Ei, ei tarvita luontokuvaajia enää ja valokuvakilpailut on niinku loppunu. Ei pysty todistaa enää, että onks se mistä se kuva on peräisin ja.
[Aleksi Frimodig]
Joo.
[Juhani Haarala]
Et periaatteessa pitäis olla tuomari mukana siellä kun sä kuvaat.
[Sakari Pollari]
Niin.
[Aleksi Frimodig]
Niin niin, nyt tää on aito. Nyt menee.
[Sakari Pollari]
Tosta kiinteistökuvauksesta just niinku tuli sitten mieleen kun sanoit siitä, niin sitten palaan takas siihen Gaussian splattingiin, että kun niillä pystyy tehdä niitä todella näyttäviä tila tilamalleja, joissa pystyy sitten liikkua niin niin periaatteessahan niitä pystyy tehdä myös sitten niistä tekoälykuvista. Ja mä oon esimerkiksi nähny, että peleistä niinku tietokonepeli, niin siitä on tehty niinku Gaussian splatti, koska ei sillä oo merkitystä mitä ne kuvat on-
[Juhani Haarala]
Joo
[Sakari Pollari]
Mitä sä sinne annat, niin sehän voi olla ihan mikä tahansa se kohde. Ja just tästä mun mielestä hyvä niinku muistutus ihmisille siihen, että sillä ei oo mitään merkitystä mikä se kohde on, mistä sä teet 3D-skannauksen tai Gaussian splatin, että jos siitä on hyvät kuvat niin sä voit tehdä siitä, että sä voit ottaa vaikka mikroskoopilla kuvia jostain kohteesta tai makrokuvia jostain hyönteisestä tai ilmakuvia kaupungista, niin kaikista niistä pystyy tehdä sen 3D-mallin tai Gaussian splatin.
[Juhani Haarala]
Kyllä.
[Sakari Pollari]
Että kunhan se kuva on hyvälaatunen ja niitä on riittävän paljon, niin siitä tulee todella näyttävä malli.
[Juhani Haarala]
Kyllä se niinku tääVirtuaalisuuden niinku kehitys just tekoälyn ja kuvageneroinnin ja näitten 3D-skannausten ja mallinnusten myötä niin, niin se koko aika paranee. Mutta kyllä mäkin oon samaa mieltä ku Aleksi, et samalla siinä sit se aitous nostaa arvoaan, että, et valokuvaustrendeissä on tapahtunut sit sellainen muutos, että, että jos sä oot vakavasti otettava valokuvaaja, niin sulla ei oo kuvia, jotka näyttää tekoälyllä tehdyiltä. Et siellä pitää olla siellä niitä a-a-aidon aidon tuntusia tilanteita ja, ja kuvia. Se on, se on muuttanut sitä, sitä puolta. Joo, mä tos sen verran tekoälystä ja tästä teknisyydestä. Tää voi mennä vähän liian tekniseksikin välillä, mutta, mut niin kun mitä ootte siitä mieltä, että nyt kun kovasti tuutataan rahaa noihin konesaleihin ja datakeskuksiin ja. Että se ei moni, moni ennustaa, että se ei oo niinku kestävää t-taloudellisesti eli, eli ekologisestiakaan se ei välttämättä oo kestävää, mutta erityisesti taloudellisesti mä uskon, että se taloudellisuus tulee siinä ensin vastaan niinku ekologisuus, koska sitä ongelmaa ei pysty ratkoon niin, niin. Eli pointti on se, että, et sitä laskentatehoa tarvitaan koko aika lisää ja lisää ja lisää. Varsinkin nyt kun se ei maksa käyttäjälle mitään. Eli se ne ilmaiset mallit on niinku ihan käyttökelpoisia. Monelle ne riittää. Sitten maksullisetkin mallit. Nehän ei oo kalliita. Mitäs joku ChatGPT:n pro versio, mitä maksoi?
[Sakari Pollari]
Pari kymppiä.
[Juhani Haarala]
Joo. Niin, niin eihän se niinku se matematiikka ei vaan niinku toimi. Tää on niinku se pointti, et se sinne syydetään niinku Open AI:llekin rahaa niinku ihan törkeänä. Ja ne ei pysy perässä sen rahan kulutuksen kanssa. Eli nehän nyt lopetti tän Soran just siitä syystä, että se syö vaan niinku oliko se viisitoista miljoonaa päivässä meni sen, sen tota Soran pystyssä pitämiseen, kun se vei niin paljon resursseja. Sit se ei tuonut rahaa. Niin mitä mitä ootte sitä tätä pyöritellyt miettiny? Onks tullu vastaan tätä puolta?
[Sakari Pollari]
No en oo mitenkään. Sanotaan näin, että ei oo hyvää dataa enkä oo mitenkään super tarkasti kattonut, mutta mulla on semmonen haisu tästä, että kai-kaikki, kaikki se kyllä käytetään mitä tarjolla on. Se. Koska kuitenkin sanotaan näin, että suurin osa ihmisistä ei vielä käytä tekoälyä.
[Juhani Haarala]
Niin.
[Sakari Pollari]
Niin niitä käyttäjiä on tulossa kyllä vielä tosi paljon.
[Juhani Haarala]
No miten tää ratkaistaan, kun se ei käyttäjiä on tulossa lisää, mutta ei ne käyttäjät, jotka on lisää tulossa, ne on valmiita maksaa. Ne on just niitä käyttäjiä, jotka ei maksa mitään paljoa.
[Sakari Pollari]
No siinä on myös se, että nää tekoälythän koko ajan kehittyy niin kun öö energiatehokkaammaksi ja halvemmaksi. Ne vie vähemmän energiaa ja vähemmän resurs– öö prosessointikykyä tehdessään saman asian. Niin ky-kyllä tässä on se niinkun tää arms race tai tämmönen, että koko ajan niinku kaikki kehittyy tän koko homman ympärillä just sen takia, koska siihen laitetaan niin paljon sitä rahaa. Ja näitä datakeskuksia tulee hurjaa tahtia koko ajan kovempia ja kovempia, niin en mä sitä silleen ongelmana nää. Sehän sitten menee loppupeleissä kuitenkin siihen, että ne ailahtelee ne hinnat ja. Tai niinku että no hinnat ei ehkä ailahtele, mutta sittenhän ne niinku pelaa sillä, että miten paljon saa tietyssä ajassa käyttää sitä tekoälyä ennen kuin sanotaan, että no niin, nyt sun pitää vähän aikaa oottaa, jos sulla on se ilmainen käytössä.
[Juhani Haarala]
Kyllä.
[Sakari Pollari]
Niin.
[Aleksi Frimodig]
Mulla on myös hyvä ehdotus tohon, että mitäs jos laitetaan niinku mainokset.
[Juhani Haarala]
Sehän oli. Sehän oli tota Sam Altmanin se on meidän viimeinen vaihtoehto. No ne on tuossa se viimeinen vaihtoehto. Eli, eli kyllä rahat loppuu selvästi, että se ei, ei niinku riitä. Mutta aamulla kuuntelin jotain, jotain YouTubea. Tää nyt on vähän tällast vaan, vaan niinku YouTubessa vastaan tullutta. On tullut parikin kertaa vastaan, että, että ku Applehan tavallaan nähdään niin että Apple on jäänyt niinku tästä tekoälykelkasta vähän niinku kyydistä. Et niillä ei oo tullu nää tekoälytyökalut ja niillä ei oo omaa kielimallia laisinkaan eikä tai sellaista, jonka ne ois tuonut kuluttajille ainakaan. Et onks se niinku tipahtanu siitä, mutta se ilmeisesti siinä on ainakin tällasia on katottu, et okei, että, et Applella on niinku taas sitten toisenlainen etulyöntiasema, että, et se on tehnyt näitä niinkun laitteita sellasiksi, että ne tekoäly toimii niis myös paikallisesti aika hyvin. Eli et tuntuu että ne on vähän lyömättömiä siinä nyt sen niitten omien sirujensa kanssa, että, et uusilla Mac Mineillä ja Mac Studioilla ja näillä niinkun pystyy aika hyvin pyörittää melkoisia kielimalleja paikallisesti. Ja se et sille tulee olemaan tosi iso tilaus. Ja sitten että se niinku säkin sanoit, että pienemmällä ja pienemmällä resurssilla pystytään tekemään se sama. Ja sit se tavallisen käyttäjän nimenomaan tarvitsema resurssi ei oo kauhean suuri enää tulevaisuudessa ja. Tai että se pystytään se sama resurssi vaan tekee halvemmalla ja pienemmällä energiankulutuksella. Resurssihan voi olla ihan yhtä suuri tai jopa suurempi, mutta niin kuin sanoit, niin se arms race, että se kone tulee niinku, niinkun ottaan sitä kiinni niinkin paljon, että, et kännykällä, läppärillä pystytään jo hoitaan ne perusasiat. Ja sillä internet yhteydellä mikä siinä on, niin se pystyy tekeen sen työn siinä paikallisesti. Sitä ei tarvi tehdä pilvestä. Ei tarvi tehdä siellä konesalissa ollenkaan. Et eiks tää Open Claw toimi niinku käytännössä. Mä en oo kauheasti siihen perehtynyt, mutta eiks se aikalailla toimis niin, et sulla on, sulla on niinku sen takia niitä Mac Minejä on myyty sikana, että se periaatteessa tarvitset Mac Minin ja se voi hoitaa sun asiat. Et nopeesti sanon tästä yhden vähän meidän hankkeessa olleen kollegan esimerkin vaan kun tää Wilma eli koulun järjestelmä, jolla ollaan niinku oppilaisiin yhteydessä, niin se välillä ärsyttää vanhempia ja tätä vanhempaa se ärsytti tosi paljon, että se Wilmasta tulee koko aika viestiä. Ja se teki Open Claw -sovelluksen siihen. Se, se tota hoitaa hänen puolestaan sen, sen ei sitä viestintää tietenkään. Hän se voi äitinä siellä esiintyä siellä Wilmassa, mutta se suodattaa ne viestit. Se ottaa sen kaikki ne päivän viestit ja purkaa ne sille sit vähän niinku mielettömämpään muotoon päivän päätteeksi.
[Sakari Pollari]
Ainiin.
[Juhani Haarala]
Et niinku et.Tää nyt oli vaan yksi esimerkki, mutta että sillä voidaan tehdä niinku tämmösiä tämmösiä agenttihommia.
[Sakari Pollari]
Kyllä.
[Juhani Haarala]
Mitäs nää agentit on?
[Sakari Pollari]
Se se on yks niinku näistä isoimmista uusista jutuista mitä nää tekoälyvalmistajat on alkanut nyt tarjoamaan, joka on niinku se, että sä pystyt antaa niinku vähän isomman laajemman niin kun tehtävän sille ja sit se toimii autonomisesti kunnes se saa sen valmiiks.
[Juhani Haarala]
Joo eli se sehän on niikun se ei oo agentti suomeksi vaan se agent eli toimija.
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Niin on toimijoita. Nää niinku tekoäly agentit.
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Se pystyy tekee asioita. Sä voit antaa sille oikeuksia tehdä asioita.
[Sakari Pollari]
Joo toi OpenClaw:han oli nytten muutama kuukausi sitten, mä en muista miten kauan siitä on, vajaa puol vuotta oisko, niin se oli tosi isosti tuli esille, että se yksi tyyppi se, joka itse asiassa nyt on OpenAI:llä töissä, se OpenClaw:n kehittäjä, niin niin sen takia tosiaan niinku sanoit, ostettiin alettiin ostaa niitä. Mikäs se on se Macin se semmonen laatikko?
[Juhani Haarala]
Se on Mini.
[Sakari Pollari]
Niin niin. Käytti porukka osti niinku semmosia ja laitto sen OpenClaw:n siihen, niin sitten niillä oli ikään kuin tekoälytyyppi siellä kenelle voi laittaa viestejä, että hei tee tee tämä homma ja ne alkaa vaan toimia.
[Juhani Haarala]
Kyllä.
[Sakari Pollari]
Ja siitä itse asiassa tuli vastaan, että sitten perustettiin semmonen nettisivu, johon ihmiset saa mennä kaupittelemaan itseään niille OpenClaw-agenteille. Että ne OpenClaw-agentit pystyy palkata ihmisen tekemään jonkun asian mitä ne ei pysty tehdä ne si-netissä. Kaikkea. Siitä tulee kyllä hauskoja efektejä. Niinku y-yksikin OpenClaw -agentti, sillä oli pyydetty tekemään jotain ja sitten sen piti selvittää joku Kafka, semmonen mitä– niin sitten se oli palkannut ihmisen selvittämään sen Kafkan.
[Juhani Haarala]
Eli Kafka on siis netissä tulee vastaan tällainen ää nettisivu, joka pyrkii selvittämään, että sä et oo robotti tai tekoäly. Sitä ei pysty robotti ja tekoäly ratkaisemaan, vaan siihen tarvitaan ihminen. Niin nyt oli tekoäly oli pyytänyt ihmistä ratkaseen tällaisen-
[Sakari Pollari]
Kyllä.
[Juhani Haarala]
Sen tekoälyn puolesta, että se tekoäly pääsee sinne järjestelmään, johon sitä ei haluttu. Eli eli tekoäly keksii tällaisia-
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Jip-jippoja sitten sinne päästäkseen.
[Sakari Pollari]
Et toi sehän oli vähän semmosta kaoottista ja siellä tuli sitten ihmisille myös tietomurtoja tietenkin ja kaikkea, koska uut-uutta ja erilaista ja näin. Mutta niinku että kyllä nää agentit tulee oleen tulevaisuudessa tosi iso juttu, koska nyt sitten ihan viimesin juttu mikä esimerkiksi OpenAI nyt ihan mun mielestä viikon sisään esitteli tätä uutta toiminnallisuutta, että sä pystyt tietokoneella antaa sille tekoälylle että tee näin, niin sit se alkaa tekemään. Se näkyy siellä. Sinne tulee uusi kursori sun kursorin lisäksi sinne tietokoneelle ja sä näet, että se tekee siellä tietokoneella juttuja se tekoäly siellä taustalla ja sä voit tehdä jotain muuta ja samalla se agentti tekee siellä hommia.
[Aleksi Frimodig]
Koko aika sormi virtapainikkeella.
[Sakari Pollari]
Älä mee sinne. Mut niinku että i-itse asiassa itsekin niinku Unity kehittää niinku tällä hetkellä mun workflow on käytännössä niin, että mä avaan sen codexin. Mä avaan sillä codexilla siihen VS Codelle sen agentin ja sitten mulla on Unity. Sit mä voin vaan sanoa sille, että koodaa näin ja näin ja se tekee mulle kooditiedostot. Mun pitää vaan Unityssä laittaa ne niinku oikeaan paikkaan ne kooditiedostot, niin sitten tulevaisuudessa mä voin sanoa sille tekoälylle vaan että tee toi ja se tekee sitten siellä Unityssäkin ne jutut. Että sitten mun ei tarvi tehdä muuta kuin sanoa, että mitä mä haluan että se tekee.
[Juhani Haarala]
Joo ja nyt nyt kuuntelin, olikohan se Puheenaihe podcast. Voitte tarkistaa. Mun mielestä se oli Puheenaihe. Siellä oli verottajalta puhumassa sitten joku teknologiatyyppi, en tiedä ootteks te kuullu sitä. Se et verottaja nyt aika kovasti näitä agentteja, et niillä on tulossa tämmönen agentti niinkun ha-ha– tai ne on menossa semmonen agenttihanke, et et he he niinkun verottajalle tulee näit agentteja. Et ku sit ku verottajan pitää hoitaa jotain asioita niin se ei hoidakaan, vaan se antaa sen agentille tehtäväksi, et hei, kato tän ihmisen veroasiat ja pistä ne nyt tai no selvittäköön onko siellä jotakin ongelmia, väärinkäyttöä ja muuta. Ja tekoäly tai agentit tekee sit sen työn siellä verottajan puolesta. Ja muuallekin. Et yhteiskunnasta on tulossa tämmönen agenttiyhteiskunta. Tai tai tekoälytoimijayhteiskunta tässä agentti on vaan sana.
[Aleksi Frimodig]
Joo ja kyllähän toi niinku, se vie enemmän, no vaikka ohjelmointialalla, niin se vie sinne suunnittelupuolelle ihmisaivoja. Ja sitten se semmonen tällanen perustyö, niin se sit ulkoistetaan tekoälylle. Eli käytetään siihen
[Aleksi Frimodig]
suunnittelupuoleen enemmän niinku resursseja. Että ne asiat mitkä tavallaan pystyy sit Googlesta vaan kattoo ja tekeen, niin antaa tekoälyn sitten tehdä ne. Et sii-siihen se niinku on menossa. Mutta tota.
[Juhani Haarala]
Mitäs te aattelette sitten, mitä on sellaisia te-työtehtäviä tai työpaikkoja tai osaamista, jota nyt jos tätä joku opiskelijakin sattuu kuuntelemaan, niin niin mihin pitääkö nyt vaan ottaa ottaa loparit ja mitä pitää tehdä? Mitä kannattaa niinku putkimieheksikään kuulemma kannata enää robotit tulee, mutta siis että mitä kannattaa nyt opiskella ja mitä mihin minkälaisiin taitoihin kannattaa keskittyä?
[Aleksi Frimodig]
Mun mielestä nimenomaan, että jos nyt on vaikka tietotekniikalla, niin ei kannata miettiä silleen että vitsi että ei mulle oo ohjelmointialan töitä hetken päästä että tekoäly tekee kaiken, niin e-eihän se nyt niin oo, vaan nimenomaan nyt sitä opiskelua tarvii, koska sit kun sinne suunnittelupuolelle tullaan tarvitsemaan porukkaa, niin se ei todellakaan mee hukkaan mun mielestä se, että sä ymmärrät teoreettisesti kuinka ne asiat toimii ja sä ymmärrät kuinka ohjelmia suunnitellaan. Et nimenomaan semmoset. Siin ollaan niinku heikoilla, jos yrittää ilman nyt vaikka koulutusta päästä jonnekin ohjelmointifirmaan ja sulla, sä niinku oot harjotellut vaan vaikka vähän jostain netistä, että kuinka tehdään joku ohjelma, niin koska se ne tullaan mun mielestä korvaan hetken päästä tekoälyllä. Nyt tarvii sitä suunnitteluosaamista, että sä ymmärrät miten ne ohjelmat toimii, minkälaisia-Ratkaisuja kannattaa liiketoiminnallisesti tehdä. Minkälaisia ohjelmia kannattaa tehdä, että ne tuottavat vaikka rahaa? Että sä ymmärrät sitä isompaa kuvaa siinä. Niin nimenomaan, mun mielestä koulutus on tosi hyväksynyt ihan siinä mielessä kyllä, että tota joo.
[Sakari Pollari]
Joo, kyllä mä näkisin. Yksi sellainen, mikä on tullut muutamassakin paikassa vastaan on just se, että sitä voi ajatella niin, että jos se sun työ on vaan jotain prosessia, niin se on sellainen minkä se tekoäly korvaa, koska tekoäly on parhaimmillaan joissain tietyissä prosesseissa. Esimerkiksi jos on tämä koodaus, niin jos sä osaat tosi hyvin implementoida jonkun asian ja se sun työ vaan on sitä, että mä teen tuon asian toimivaksi tuossa webbisivulla, niin sen se tekoäly korjaa, koska kuka tahansa voi sanoa tekoälylle, että tee tuommoinen juttu tuohon teko webbisivulle. Mutta sitten jos se sun työ on sitä, että sä osaat ottaa monesta paikasta eri asioita, kuunnella asiakasta ja ymmärrät tarkalleen mitä se haluaa ja saat sen kokonaisuuden toimimaan, niin sehän on se mitä tekoäly ei ainakaan vielä osaa. Että jos sulla pysyy monta eri asiaa hyppysissä, niin se on se valtti vielä.
[Aleksi Frimodig]
Mun mielestä näissä tuossa ollaan kyllä jäljellä. Itsellä on noussut kun kouluttaa kulttuurituottajia, että se semmoinen just tämmöinen työ missä sun pitää ymmärtää ihmistä. Sama kun säkin sanoit siitä ohjelmoinnista, että pitää ymmärtää liiketoimintaa ja sitä metatasoa, niin kyllä siellä on aika. Ensinnäkin voi olla vaikea tekoälyn tai minkään muun hahmon tai toimijan saada haltuun sitä sitä asiaa käytännössä. Mutta toinen on sitten se, että kun siellä toimitaan ihmisten kanssa, niin siellä on aika tärkeä tämmöinen se luottamus ja suhteiden luominen, niin jos se katoaa sieltä, niin sitten aika iso osa. Tai sanotaan, että se ei voi vaan kadota. Se on siellä aika aika olennaisesti läsnä. Ja sitten kun on katsonut näitä joitain videoita missä tyypit niin kuin keskustelee tekoälyn kanssa ja haastaa sitä ja osoittaa sen tekoälyn ongelmia. Esimerkiksi, että ne laittaa sen laittamaan ajastimen päälle ja sitten sanoo, että olet laittanut neljän minuutin ajastin ja sitten se ja sitten ei se osaa sitä, että se ei ymmärrä ajasta välttämättä mitään. Se ei ymmärrä välttämättä luvuista ja se ei ymmärrä tavutuksestakaan mitään. Se ei se ei ymmärrä, että tiettyjä kirjaimia ei ole jossakin, vaikka se mukamas on. Ja sitten että tosi paljon on semmoisia ongelmia mitä se hahmottamisen kanssa, mitkä on ihmiselle sellaisia, että ne tulee näin. Ja ja sitten just se, että on paljon työtehtäviä, joita tehdään ihmisten kanssa. Myyntityö ja moni muu työ mitä tehdään ja tuottajakin on sitä just tänään, että monia monia eri asioita pitää osata yhdistellä ja ottaa huomioon oikeaan aikaan. Ja nyanssit on tärkeitä ja läsnäolo tärkeätä. Ja sitten tuossa kuvienkin kohdalla puhuttiin, että se aitous on tärkeä, nostaa arvoaan ja nyt nyt on. On koronan jälkeen tapahtuma-ala alkanut nostaa ja se live live läsnäolo nostaa arvoaan ja kysyntää. Tähän tuota kommenttia myös tuolta. Menikö mulla jo ohi mistä selvitit? Mutta tota ei vitsi, mä sanon hetken päästä tulee piiriin. Mulla oli jotakin kommentoitavaa.
[Sakari Pollari]
Joo, mä voisin kommentoida tuosta opiskelusta ja siitä, että millaista se oppiminen on tulevaisuudessa, kun tekoäly on iso osa koko ihmiskunnan toimintaa. Niin tämä on sellainen aihe, mistä voisi kokonaisen podcastin mun mielestä käsitellä. Niin kuin ihan vaan siitä, että miten nykypäivänä olisi järkevintä opiskella, koska tekoäly on olemassa ja mulla on. Mä olen yrittänyt itse miettiä sitä tosi paljon ja että miten ihmisiä kannattaisi neuvoa opiskelemaan, koska fakta on kuitenkin se, että itse varmasti olisin tehnyt niin jos omina omassa opiskelu tai omina opiskeluaikoina olisi ollut tekoäly käytössä, niin totta kai olisin käyttänyt sitä. Ja tunnen itseni ehkä sen verran, että olisin käyttänyt sitä just silleen mennen, jotta pääsen menemään helpolla kurssin läpi. Niin ehdottomasti tulee se, että sillä oppijalla on paljon enemmän vastuuta siitä omasta oppimisesta, koska sä voit käyttää sitä tekoälyä niin että okei, anna mulle vastaus tuohon. No niin, jes eteenpäin. Tai että okei, miten? Mikä? Selitä mulle tämä mitä tässä. Mitä mä yritän tässä oppia?
[Aleksi Frimodig]
Auta mua ymmärtämään.
[Sakari Pollari]
Niin, että sä voit. Sä voit käyttää sitä tekoälyä äärimmäisen kärsivällisenä ja pätevänä tutorina, joka voi opettaa sulle täydellisesti mitä tahansa. Tai sitten sä voit vaan sanoa, että tee mulle toi. No niin, seuraava kysymys niin toi on vaikea vaikea asia kyllä, koska sitten se niin kuin sanoin, että se vastuu on opiskelijalla.
[Aleksi Frimodig]
Kuulin yhden henkilön puhuvan oman tyttärensä niin kuin opiskelusta. Ymmärsin, että hän on yläasteella ja sillä oli uskonnon kai niin se oli antanut sen tenttikirjan sille tekoälylle, syöttänyt sen kokonaan ja sanonut tee mulle tästä tenttejä ja mä yritän läpäistä niitä. Siis se harjoitteli se se yläastelainen sitä sitä uskonnon kurssia sillä että se just näin. Että tosi fiksu.
[Sakari Pollari]
Tuosta on tota niin.
[Aleksi Frimodig]
Mutta se oli tietysti väärin laittaa sitä sinne. Se selvisi tälle isälle, että se on ladannut sen tekstikirjan sinne. Ei sitä olisi saanut sinne ladata, mutta kuka sitä kasiluokkalaista siellä kieltää ja estää sitä tekemästä.
[Sakari Pollari]
Mutta toi on tosi hyvä esimerkki just mitä mä äsken sanoin, että miten sitä kannattaisi käyttää jos sä haluat oppia ja kun sä voit käyttää sitä sitten kaikkea. Mutta pitää mainita tämmöinen jenkkiläinen yksi tyyppi. Mun opiskeluaikana mä käytin sen sen oppimistyyliä, että tämmöinen kuin Khan Academy -sivun kehittäjä Sal Khan. Niin se oliAlko tekeen niin kun matikkatutoriaaleja sen serkulle silleen että on vaan musta ruutu mihin se niinku digitaalisella kynällä tekee algebraa ja opettaa näin. Ja sitten sen, sen serkun kaverit tuli, että hei täällä on tosi hyvä oppia, että voitko pyytää sitä tekee tosta aiheesta. Ja se alko tekeen webbisivua ja sitten jenkeissä muutama ala-aste vai yläastekin niin alko niinku kääntää luokka huoneet ympäri. Eli tehdäänkö niin, että kun tavanomaisesti sulla on koulussa opettaja pitää luennon ja kaikki kuuntelee sen ja sitten kotona tekee läksyt, niin sitten ne kääntikin sen toisinpäin, että kotona katottiin se videoluento siitä aiheesta ja sitten koulussa tehdään tehtäviä ja opettaja voi auttaa niitä kenelle tulee ongelmia.
[Juhani Haarala]
Joo.
[Sakari Pollari]
Ja se toimi ilmeisesti todella tehokkaasti, koska se tekee sen, että joka-jokainen opiskelija voi edetä omaa omaan tahtiin, koska ne katsoo sen luennon, mikä niille on se tämänhetkinen.
[Juhani Haarala]
Kyllä tää opettajan työtä tulee muuttaa. Ja, ja on paljon opettajia, jotka on kykenemättömiä tähän, koska se-
[Sakari Pollari]
Niin sitten tää Khan Academy oli alkanut tekemään sitten sitä, että ne oli tehnyt sellaisen tekoälymallin, joka ei anna suoraan sitä vastausta, vaan se johdattelee sitä opiskelijaa sitä– jos opiskelija kysyy, että no mä en nyt tajua tätä, että miten tässä pitää tehdä, niin sitten se antaa niinku oikealla tavalla vinkkejä just siihen tilanteeseen missä se opiskelija on. Niin tässähän on niinku hyvä esimerkki siitä, miten tekoäly pystyisi sitten olla tukena opiskelijalle optimoimaan sitä oppimista, joka on mun mielestä tosi makeeta.
[Juhani Haarala]
Kyllä, ja hirmu hyvä aihe tää niinku opinnot ja tekoäly, että se ja muutenkin uudet teknologiat ja opiskelu. Tekoäly nyt ehkä isompana. Mä olin Saksassa tuossa viikon, viikon ja siellä oli sitten, me ratkottiin ongelmia. Se oli tämmöinen näitä Hero’s Bib-jaksoja, että oltiin viikko intensiivisesti ratkomassa ongelmia ja siellä oli sitten tämmöinen tekoälyluento saksalaisen kollegan toimesta ja siellä oli neljä tällaista tekoälyperiaatetta. Mulla heti pisti ne silmään, kun he oli niin kuin computer science tota proffa oli tää Sebastian ja neljä periaatetta siellä oli. Ne oli tosi hyviä. Mä en nyt tarkalleen niitä muista, mutta siellä oli pari sellaista, että käytä sitä tietenkin niinku tekoälyä niin kuin vastuullisesti. No sehän on aika epämääräistä, mutta älä anna sen ratkaista koko projektia. Ja älä anna, älä tee itse sellaisia tehtäviä mitä tekoäly voi tehdä, oli yksi ohje. Älä tee niitä, mitä se tekoäly voi tehdä. Se oli niinku mielenkiintoinen. Musta tuntuu, että meillä ei vielä ole menty siihen, että, et tota.
[Aleksi Frimodig]
Niin toi on kanssa vähän kaksipiippunen siinä mielessä, että jos otetaan taas se ohjelmointiala ja mäkin sanon, että joo, että pitää olla enemmän siellä suunnitteluroolissa, mutta kun kielimallithan ne toimii niin että ne ei ymmärrä yhtään mitä ne itse tekee, vaan ne heittää aina todennäköisyyksiä seuraavalle sanalle.
[Juhani Haarala]
Niin.
[Aleksi Frimodig]
Niinku miettii, että siitä tulee joku järkevä lause tai järkevä koodi, mutta se ei ymmärrä niinku hölkäsempää lähestymistä mitä se on justiin sulle tehnyt. Paitsi tietenkin voi tarkastaa ja iteraatiokierroksia, että se on varmempi. Mutta kun siellä on aina se riski, se hallusinaatioriski, niin ohjelmointialallakin niin aikaa menee siihen, että kun tuotetaan vaikka tekoälyllä se koodinpätkä, niin ihmisen on pakko tarkistaa se koodi ennen kuin se laitetaan asiakkaalle tuotantoon, jolloinka siihen tarkastamiseen nykyään menee enemmän aikaa ohjelmointialalla. Se– mutta, ja miettikää, että jonkun pitää kuitenkin ymmärtää jatkossakin se koodi. Jonkun pitää rivitasolla ymmärtää se koodi ja mitenkäs se onnistuu, niin siinä taas, niin sä et opi koululaisena myöskään sitä pelkästään, että annat tekoälyn aina koodata sulle, koska sulle ei jää lihasmuistiin mitään ja sä et ehdi niinku prosessoimaan aivoilla, että miten se oikeasti toteutetaan se ohjelma, niin kyllä mä uskon vielä siltikin, että käsinkin tullaan koodaa, että se opiskelija oikeasti ymmärtää ja osaa itse ohjelmoida, jotta ne osaa jatkossa tarkastaa tekoälyn tekemää koodia. Ja sitten vielä tuohon opiskeluun liittyen tekoälystä, niin tosi hyviä pointteja mitä tässä käytiin läpi. Mutta just että on se kyllä opiskelijalle varmasti tosi vaikeeta niinku siinä mielessä, että kun se on niin helppo mennä siihen, että sä annat sen tekoälyn tehdä sen kotitehtävän sulle. Jos miettii, että on niinku vaikka nuori opiskelija, joka ei ole ollut alansa töissä vielä, hänelle tärkeintä on saada se opintopisteet tietyistä kursseista. Hän katsoo niitä kursseja vaikka kunhan saa kerättyä opintopisteet, että mä saan sen lapun täältä koulusta ja mä pääsen töihin. Ne ei osaa vielä siinä vaiheessa monetkaan miettiä, että sitten kun mä pääsen täältä koulusta, niin mitäs sitten? Mun pitäis ehkä osata jotain, että mä meen sinne työpaikalle, että mitä mä oikeasti osaan eikä vaan että hei katso näin monta opintopistettä mä oon saanut. Mä oon käynyt tän koulun. Vaan että niinku pitäis jotenkin motivoida niitä opiskelijoita, varsinkin nuorempia, että ne mun mielestä niinku ymmärtäis itsekin sen, että mitä varten täällä koulussa, miksi te ootte edes hakenut tänne kouluun. Niinku että siinä mon– niin kun mä veikkaan, että monet ei tätä asiaa tuo koskaan. Se pidetään itsestäänselvyytenä. Niin kuin opettajakin saattaa pitää itsestäänselvyytenä, että kaikki ymmärtää nämä ihan perusasiat. Mutta mun mielestä sellaiset ihan perusmotivointi, että hei, että mitäs te ootte nyt täällä koulussa tekemässä teitä itseänne varten näitä kursseja ollaan tänne suunniteltu, että te ymmärrätte nää ja sitten tuota se, että mitenkäs sitä tekoälyä käytetään, että kaikki on vaan sua itseä varten.
[Juhani Haarala]
Kyllä, ja en usko, että tähän auttaa se trendi mihin ollaan menossa, että siis mä en, mä en– tuskin siis nuorta, jotka tulee kouluun, niin se haluuu jotenkin, tai delayed gratification. Se ei ole semmoinen juttu. Kyllä se on päinvastoin. Kyllä se on päinvastoin, että nyt heti dopamiinit tänne. Että sitten se menee siihen koulu– opiskeluelämäänkin, että hei nyt tää homma vaan pois alta ja eteenpäin. Ja silloin se tekoäly on siihen se, se nopea työkalu. Ja itse opinnäytetöitäkin ohjaan ja on aina vaan vaikeampi tunnistaa sitä, että milloin se on sen opiskelijan itse kirjoittama ja milloin ei. Mun mielestä aika nopeasti pitäisi luopua kokonaan sen tarkastelusta. Vaan ruveta pohtimaan, että miksi sä oot valinnut laittaa tänne tällaista tekstiä. Aivan sama kuka sen on kirjoittanut.
[Aleksi Frimodig]
Mmm.
[Juhani Haarala]
Eli miksi oot valinnut tekoälyltä nyt tällaiset tekstit tänne? Onks tää sun mielestä relevanttia tää sisältö? Tai mitäs tekoäly antoi siihen vastaukseksi? Onks tää relevanttia? Miksei se oo sitten täällä? Et niinku ennemmin se kuratointi ja semmonen niinkun-
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Tekstin editointi ja ymmärrys. Sehän kasvaisi siinä, kun sä opiskelijanakin pystyt. Sitten se seminaarin merkitys nousis. Ja mää uskon ite, että, että opiskeluissakin henkilökohtaisen ohjauksen ja läsnäolon rooli nousee. Et nyt siihen on muitakin syitä kuin tekoäly. On tää verkko-opintojen kasvava määrä.
[Sakari Pollari]
Joo kyllä tosta mitä Aleksi sanoi tuosta ohjelmoinnista ja sen opiskelusta, niin mä ite tota niin laitan niinkun ohjelmoinnin opiskelun ja matematiikan opiskelun aikalailla niinku samalle viivalle. En tiedä ootko Aleksi samaa mieltä, että jos sä niinku matematiikka menee kuitenkin niin, että se, se mitä sä opiskelet, niin se perustuu aina edeltävään tietoon. Et sun on pitäny pystyä sisäistää se, mitä on aikaisemmin käyty, koska siitä rakentuu nyt tää uusi konsepti. Ja sitten sä opiskelet taas sen uus konseptii, uuden konseptin ja sitten taas sitä kautta sä pystyt opetella taas sen seuraavan. Niin ohjelmointi menee samalla tavalla, et sun pitää ymmärtää miten ne rakenteet toimii, jotta sä voit luoda sitten taas sen seuraavan monimutkasemman rakenteen. Niin se prosessi miten sä näitä opit, niin sehän menee niin, että sä, sun edessä on ongelma mitä sä et vielä osaa ratkasta. Sä katot sitä. Se on sulle ihan se, että mä en tajuu miten tää toimii. Sä tuijotat sitä. Sä teet ehkä muutaman harjoituksen lisää ja sit aa niin okei, no nyt mä tajuun miten se menee ja sit se on sulle selvää hetken aikaa, jos sä vielä käytät sitä jonkin aikaa. Ja sitten taas jos sä oot käyttämättä sitä pitkään, niin sit se unohtuu. Niin sitten just toi on mun mielestä se semmonen haastava asia, että jos sä oot koulussa sanotaan puoli vuotta sitten päässy läpi jostain kurssista missä sä sisäistit sen asian, mutta sit sä et oo käyttäny sitä ja sit se on unohtunu, niin sitten toi on semmonen, että miten siitä nyt sitten just, että sä oot valmistunu ja sit sä meet töihin ja sitten aa no en mä nyt tällä hetkellä enää osakkaan sitä, minkä mä kyllä tuolla koulussa osasin ja pääsin läpi kurssista.
[Aleksi Frimodig]
Niin ja ylipäätänsä niinku kun siinä just on se ero, että teekö sä ite vai katoksä kun joku muu on tehny sen ja sä luulet, että sä ymmärrät sen. Se on niinku just, että tekoäly tekee koodin tai se tekee sen sun kotitehtävän vastauksen. Sä luet sen kerran ja sä oot sillä, että joo no näinhän se onkin, mä ymmärrän tän. Mutta sit kun otettais se vastaus pois ja sanottais, että no teeppä nyt itse se sama, niin sitten öö niin mitenkäs tää menikään. Ei ihmisaivot niinku ymmärrä. Ne huijaa sua aina, että sä muka ymmärrät sen, kun sä katot kun joku on tehnyt vierestä tai sä katot vastauksen suoraan. Sä luulet, että sä ymmärrät sen. Sä et ymmärrä. Sitten kun sä ite oot sen tehnyt, sit sä vasta oikeasti ymmärrät sen ja luultavasti tehnyt muutaman virheen siinä, että sä oikeasti niinku ymmärrät sen. Eli se oikeasti vie enemmän aikaa, että sä, mutta niinku se varmasti helposti tulee semmonen olo, että kyllä mä osaan tän kun sä oot vaan nähny vastauksen ja sä et oo tehny sitä työtä ja se onkin niinku vaikea pallo sitten opiskelijalle tunnistaa nää riskit.
[Sakari Pollari]
Et se just että ne asiat joita sä oot sitten jonkin aikaa käyttäny niin ne jää sitten oikeasti kunnolla mieleen.
[Aleksi Frimodig]
Kyllä just näin.
[Sakari Pollari]
Mutta jos et sä oikeasti käyttäny sitä niinku niin sanotusti sitä samaa työkalua muutamassa eri asiassa, niin se ei niinku jää kunnolla mieleen.
[Juhani Haarala]
Joo ja kyllähän jo yritykset jotka palkkaa niin katsoo sitä osaamista niinkun, osaaminen ehkä vähän huono sana. Kyvykkyys on ehkä parempi sana, et, et se, mä nyt hakisin vaikka töihin sellaseen työtehtävään, jota mä en oo tehny itte vaikka kymmeneen vuoteen, niin kyllä mä uskon, että mä pystyn sen työnantajan vakuuttaa, että anna mulle viis viikkoo, niin mä oon niinku kärryillä sen homman kans. Sanotaan nyt pitäis vaikka mennä 3D-mallinnusta tekeen työkseni johonkin firmaan ja se ois sen tyyppistä mitä se on, mitä se on vaikka ollut kymmenen vuotta sitten. Pitäis tehdä 3D-malleja kohteista. Ei, mulla on semmonen olo, että mä osaan nyt, mutta mä tiedän, että mä opin sen aika nopeesti ja mä tiedän, että mä oon niinku mulla on ne sellaset kyvykkyydet tai taidot, jotka auttaa mut. Mä opin sen, koska mä, mulla on se kokemus, että mä oon oppinut sen aikaisemmin. Eli se kokemus siitä oppimisesta jo riittää siihen, että pystyy vakuuttamaan, että mä voin oppia tän uudestaan. Mä voin oppia vaikeampiakin asioita, mutta sitten jos on vaan nähny ne niin tietää, että ehkä mä oon nähny kun joku tekee sen, mutta en mä tiedä miten se niinku otetaan se osaaminen haltuun.
[Aleksi Frimodig]
Niin toi tulee oleen haastavaa varmaan justiin niinku opetuksenkin kannalta, että jos nyt niinku mennään siihen taas ohjelmointialalle vaikka että keskitytään vaan suunnitteluun, niin mun mielestä se ei silti riitä, että silti pitää niinku naputella joskus sitä ohjelmakoodia. Se on niinku jännä nähdä, että mihin se kyllä menee niinku ylipäätänsä. Eihän tässä nyt oikein vastauksia kellään ole vielä, mutta mukava näitä on niinku pallotella näitä asioita.
[Juhani Haarala]
Niin kun ollaan sen diskussion keskellä. Mä uskon tohon kans, et, et nyt, nyt ainakin vielä. Ja mä uskon, että aika pitkään on se, että sun pitäis osata niitä tekoälytyökaluja tosi hyvin, mutta ymmärtää samalla mitä ne tekee.
[Sakari Pollari]
Just toi tosta Aleksi pointista, että kun se ohjelma ei toimi, niin sä koska sä ymmärrät miten ohjelmointi toimii ja miten noi asiat toimii, niin sä tiedät, että miksi se muu toiminto ei toimi. Mutta sitten jos sulla ei ole sitä osaamista, niin sitten sun ainut työkalu on antaa koko koodiprojekti tekoälylle ja kysyä, että miksi tää ei toimi. Mutta okei, tällä hetkellä ehkä sanotaan suurimman osan ongelmista se osaa korjata, mutta sitten voi tulla joku semmonen mitä se ei osaa korjata ja sitten se on semmonen tosi spesifi juttu se syy miksi ei toimi, mutta sä tiedät sen, koska sä oot tehnyt näitä ennen ja sulle on ehkä tullut se sama ongelma ainakin vastaan ja se on joku semmonen tosi tietty juttu.
[Juhani Haarala]
Ja kyllä niinku tekoäly ongelmanratkojana on niinku tosi hyvä. Muistan silloin tehtiin sitä Vibiola-hanketta ja meidän piti tehdä siis 3D-malli, VR-malli ja, ja tota muun muassa tää Lähiöristin kirkko oli siis 3D-mallinnettu. Sitä ei ois skannattu eikä mitään sellaista, vaan se oli 3D-mallinnettu.Eli erona skannauksen ja 3D-mallinnuksen välillä on se, että, et sä, kun sä meet skannattuun 3D-malliin, niin kaikki valot ja varjot on siellä tekstuureissa. Ne ei oo siis oikeasti valoja ja varjoja, vaan ne on niin sanotusti bakattu sinne, sinne tekstuureihin. Sama tehdään peleissä edelleen ja varsinkin ennen vanhaan kun resursseja oli vähemmän, niin ne niin sanotusti bakattiin ne varjot ja valot sinne pintoihin valmiiksi. Eli lamppua ei voinut käytännössä siirtää siellä tilassa. Mutta meillä oli sitä lageristista oli 3D-malli, eli siellä ei ollut valoja ja varjoja laskettu niille seinille niin sanotusti. Meidän piti siis bakata se. Mä muistan sen kun sitä selviteltiin. Me katottiin YouTube-videoita. Mäkin yritin selvittää. Ei kunnollista beikkausohjetta Blenderiin eli 3D-mallinnusohjelmaan ei niinku löytyny. Sitten yksi prompti tekoäly GPT, se oli silloin vielä aika uusi, niin se antoi ohjeet kuinka se tehdään ja kokeiltiin. Se toimi se ohje. Me saatiin se bakattua. Eli, eli niin kun silloin jo tuli se olo, että hei tämähän on ihan älytön, et sä et voi googlettamalla sä et YouTubesta jos ei siellä oo, vaikka siellä onkin video, niin se kestää aikaa että sä löydät sen ja sitten vielä, että se on sulle esitetty sellaisella tavalla, että sä ymmärrät sen. Niin, niin kyllä opettajana tää pistää ainakin miettimään, että, et mäkin oon tehnyt niinku YouTube-tutoriaaleja opiskelijoille aika paljon ja oikeastaan sen takia, että kun ei välttämättä löydy sellaista spesifiä tutoriaalia just siihen sellaisella tavalla esitettynä, että opiskelija sen ymmärtää, niin se on hirmu hyvä, että opettaja on tehnyt tutoriaalin, jonka kanssa voi opiskella ja sitten voi kysyä siitä. Mutta tulevaisuudessa todennäköisesti ja nyt jo on aika paljon sellaista, että sä voit nopeammin ratkaista sen ongelman tekoälyn avulla jos sä opiskelet vaikka kuvankäsittelyä, kuin se, että sä katot mun tutoriaalin siitä. Et sä voit kysyä siltä, että hei miten mun kannattaa tälle promptata, että mä saan tän tällaisen tai miten täällä Photoshopissa, mikä täällä on olennaista, niin sit se näyttää ne layerit siellä alanurkassa. Et niinku keskity niihin ja tässä on pari hyvää videoo siitä. Niinku mene siihen, et tee tälläi. Et se niinku tosi nopeesti neuvoo ja sä pääset niinku vielä enemmän oikotietä siihen opin äärille.
[Sakari Pollari]
Tuosta hyvä pointti just tässä samassa hankkeessa itse asiassa Vipeon hankkeessa, niin se oli itse asiassa se hanke, missä kohtaa mulla oli sillä, että ei vitsi, nyt, nyt mä ehkä joudun ottaan ton maksullisen ChatGPT:n.
[Juhani Haarala]
Niin taisit ottaa.
[Sakari Pollari]
Siinä voitiin ekaa kertaa se, ja mä ensimmäisen viikon aikana säästin noin kymmenen tuntia työaikaa sillä.
[Juhani Haarala]
Niin.
[Sakari Pollari]
Koska mä sain tehtyä, me tehtiin sitä, Raili ja, Raili ja Antin videoita siihen ja mun piti tuota niin, no se oli itse asiassa se toinen video siitä kitaristista sinne. Muako se oli? Niin mulle annettiin siitä se videotiedosto ja sitten mä ehdin alkaa kattoo sitä vasta kun se tyyppi oli mennyt lomille jo joka antoi mulle sen tiedoston ja sitten se ei ollutkaan oikeassa tiedostomuodossa. Mutta vitsi miten mä saan tän nyt duunii tyhjään. Sitten mä ChatGPT:lle sanoin, että miten, miten mä käännän tän. Mä en ollut videoiden kanssa ennen pelannut. Se sano, että joo oot haet tuon FFMPgin tästä tiedostosta. Klikkasin linkin ja latasin ja sitten laitoin ton komentoriville ja se käänsi sen mulle oikeaan tiedostomuotoon.
[Juhani Haarala]
Ja poisti taustan vielä.
[Sakari Pollari]
Niin, se piti saada just siihen toiseen tiedostomuotoon, jotta taustan pystyisi Unitudessa poistaa. No tästä hyvä pointti tai hyvä juttu, että sitten nykyään siellä codexissa niin mä pystyn laittaa vaan sinne kansioon sen FFMPgin ja sanoa sille, että joo tuolla kansiossa on FFMPG, vaihda tää tuohon tiedostomuotoon ja se, eli nyt mun tarvii vaan sanoa sille mitä pitää tehdä.
[Juhani Haarala]
Aivan.
[Sakari Pollari]
Niin se on niinku vielä asteen helpommaksi tullut sitten.
[Aleksi Frimodig]
Kyllä. Ja tähän ehkä no vi-vielä viimeisenä kommenttina tuohon opiskeluun, niin se on kyllä justiin tosi mahtavaa tekoälyä, jos sitä pitää tuutoropettajana, koska siltä sä voit olla niin tyhmä kuin sä oot. Sä voit kysyä niinku kymmenen kertaa, että miksi mä en ymmärrä tätä. Sano nyt vielä kerran, sano vielä helpommin. Niinku mitä opettajalla ei ois mitään resursseja. Mutta sä voit, sä saat olla niin kuin sä voit olla, että sä et vaan ymmärrä. Sä voit kysyä kymmenen kertaa siltä ja se jaksaa sanoa sulle aina vähän eri tavalla. Ja voi jopa kysyä, että no miksi mä en ymmärrä, mikä taustatieto mulla nyt puuttuu? Miksi tää on niin vaikeeta mulle tän jutun opiskelu? Niin se on niinku mahtavaa, että on tuollainen niinku mahdollisuus opiskelijoille.
[Juhani Haarala]
Kyllä, mutta se tuosta opintojen flippaamisesta kun sä puhuit, sitten ne, ne, ne opiskeli sitä matematiikkaa sillä, että se, se, ne opiskelijat ikään kuin toi niitä ongelmia sinne luokkaan ja niitä sitten ratkottiin, että, et eikä niin, että opettaja niitä esitti. Se vaatii opettajalta tosi paljon. Opettajilla on vähän semmoista sairautta niin kuin aukoa suutansa ja olla tekevinen jotain siellä luokan edessä ja tehdä itsensä tärkeäksi. Että, et se on, tunnistan itsessänikin sen. Se on äärimmäisen vaikea mennä sinne luokkaan ja vaan olla siellä, mikä on tosi tärkeetä. Sä vaan meet sinne ja opiskelijat tekee niitä tehtäviä ja sä et niinku ala siinä säheltää jotakin. Et se on, se on semmoinen, mikä tulevaisuudessa tulee olemaan vielä tärkeämpi taito opettajalle, että se pystyy antaa tilaa sille opiskelijalle itse, itse tuota olla aktiivinen osapuoli. Ja muistankin tällaisen kirjan kollegalta, jonka nimi oli, että Don, Don’t Just Do Something, Stand There. Sanontahan menee siis toisinpäin. Eli Don’t Just Stand There Do Something. Eli se oli opettajalle se kirja siitä fasilitoinnista ja flip-flippaamiseksi sanotaan sitä, että se flipataan se, se rooli ikään kuin sinne, sinne opiskelijalle. Ja kyllä tekoäly tässä tulee oleen niinku apu, että opiskelija, opiskelijakin ymmärtää mitä tuo höpöttää ja nää on ton promptasin näin viistoista sanaa. Et niinku se, se niinku pitäis ymmärtää se tekoälyn rooli. Mä kyllä mä niinku itse o-oletan, että iso muutos tulee ja se aitous tulee olemaan tärkeämpää opiskelijoillekin. Ja se läsnäolo, että meilläkin kulttuurituotannon opinnot siirrettiin, et kaksi ekaa vuotta on niinku lähiopetusta ja kaksi viimeistä vuotta etäopetusta. Tavallaan monimuotoiseksi sillä lailla, et, et sen takia, et me saahaan niinku tietoisesti se kaksi ekaa vuotta intensiivisesti opetetaan lähiopetusta ja sitten kaksi viimeistä vuotta saa tehdä etänä kaikki projekteja ja muita ja olla sitten, tarjotaan heillekin ohjausta kyllä lähinä, mutta se ei tarvii olla, ei tarvitse olla se seinä katsoa. Mutta että opiskelijat kaipaa sitä läsnäoloa kyllä musta tuntuu, että enemmän nyt kuin koskaan ennen. Et, et ei pelkästään opettajan läsnäoloa, vaan sitä ryhmän läsnäoloa. Mäkin opetan kuvankäsittely perusteita tässä luokassa, missä tätä äänitetään ja, ja tota tää on sellainen luokka missä on sohvia ja, ja työskentelyryhmiä, neuvottelupöytää ja voi tuo omia koneita ja muutamia koulun koneita jaKuvankäsittelyä opiskellaan niin paljon tulee opiskelijoilta kun on ekan vuoden opiskelijoita, ni palautetta siitä, tää kurssi on sellainen, missä saa niinku olla opiskelijoiden kesken ja tehdä jotain kivaa yhdessä. Merkityksellistä harjoitustöitä, joissa tehdään julisteita ja muuta, mutta sitten yhdessä niinku vaihtaa ajatuksia ja näyttää sitä omaa työtä toiselle ja tulee kritiikkiä ja, ja kehuja, että niitä opiskellaan. Laitetaan niitä seinälle niitä töitä ja kommentoidaan, että miksi nää on hyviä, miksi nää on huonoja. Et tällaista se tekoäly ei voi tehdä sitä, sitä yhdessä tekemistä se ei voi tarjota sulle. Se pitää tehdä yhdessä ja siihen mun mielestä kouluissa pitäisi panostaa.
[Aleksi Frimodig]
Niin pitäis.
[Juhani Haarala]
Enemmän, mutta se on kallista, koska se täällä– tässäkin pitää tehdä se kahdenkymmenenneljän opiskelijaryhmän, kahdenkymmenenneljän opiskelijan kokoiselle ryhmälle, joka on aivan liian pieni niillä resursseilla mitä on korkeakoululla käytettävissä. Pitäisi olla satakaksikymmentäneljä opiskelijaa ja sitten se ei enää oo yhdessä tekemistä. Sitten se on sellainen valtava halli täynnä porukkaa, jossa ei voi niinku, se on vaan hirveän, hirveän vaikea fasilitoida. Yhdessä tekeminen. Mut joo, kyllä me tässä on aika hyvin näitä teemoja nyt katettu ja, ja tota öö kauhean hauska ollut teidän kanssa jutella ja, ja mä olen sitä mieltä, että tehdään näitä uudestaankin. Et, et tota kertokaas nyt lyhyesti vielä, että mitä, mitä hankkeita nyt on menossa tai tulossa teillä tässä SeAMKissa. Hyvin lyhyesti mäkin kerron sitten missä hankkeessa mä olen ollut ja.
[Sakari Pollari]
Joo, mä oon tällä hetkellä semmoinen kun kiinteistöakku. No se on paljon niinku akkuteknologiaan liittyvä, jossa mun osaaminen ei ole, mutta mä teen siihen akkujen niinkun tarkastelemiseksi semmoinen XR-sovelluksen, että pystyy sitä 3D-mallia avata ja skaalata ja katsoa niitä komponentteja. Ja sitten vähän vastaavaa tehdään sitten tämmösessä kun EVR Watt Lab, jossa sitten niinku tehdään korjaus– niin kuin sähköauton akun korjausharjoittelusovellus, missä niinku pystytään korjata tai huoltaa sähköauton akkua, koska se on kuitenkin niinku korkean jännitteen hommaa, et se on niinku vaarallista niin sitten siihen tehdään niitä työohjeita. Sitten on tämmönen Kesto-hanke, missä tehdään niinku opettomateriaalia uusille opiskelijoille. Ja olenko mä vielä jossain? Muua taitaa olla, että ei kun niin sitten on PelSu-hanke, missä on niinku tämmösille riskissä oleville nuorille pidetään pelikehitysaiheista ryhmätoimintaa. Opetan pelikehitystä sitten.
[Juhani Haarala]
Neljä hanketta.
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Mites Aleksi?
[Aleksi Frimodig]
Mulla on kolme hanketta eli Digiraksa. Nimestä voi päätellä digitalisaatiota raksalle. Siinä XR-juttuja muun muassa tulee sitten selviteltyä. Sitten on tota tällainen Six Super. Six Supercharger taitaa olla se pidempi nimi, mutta se on käytännössä simulaatiojuttuja teollisuusfirmoille ja digitaalisia kaksosia. En mene nyt syvemmin, mutta se on teollisuuslähtösempää. Ja sitten on Havu-hanke, mikä on käytännössä, se on taas XR:ää, mutta luontoaiheisesti siinä yritetään kohtauttaa yksityismetsän omistajat, mitä täällä Suomessa löytyy vaikka millä mitalla.
[Juhani Haarala]
Kyllä.
[Aleksi Frimodig]
Ja sitten palveluntuottajat, että mitä he vois siellä yksityismetsissä tehdä, miten niitä voisi hyödyntää, niin sitten digitalisaatiolla yritetään yhdistää niitä.
[Juhani Haarala]
Mielenkiintoisia hankkeita. Mäkin haluan noihin mukaan. Pitää tota, kukas teidän tiimiä vetääköön?
[Sakari Pollari]
Heiska.
[Juhani Haarala]
Heisku. Pitäis laittaa Juholle viestiä, että hei, et mua kiinnostaisi olla mukana teidän hankkeessa, että voisin tuoda sen semmoista kulttuuripuolen, kun on ollut kiva tehdä yhdessä. Ajattelutapa on vähän erilainen ja erityyppinen, niin se voisi olla tosi mielenkiintoista olla niissä niin kuin WIPO-hankkeessa oltiin siellä muissa oltu niin-
[Sakari Pollari]
Joo.
[Juhani Haarala]
Tehdä yhdessäkin.
[Aleksi Frimodig]
Varsinkin toi tollainen niinku mallien tuottaminen 3D-mallinnus sun muu, niin siitä saattaa olla kyllä niinku pulaa. Ainakin XR-hankkeessa välillä on tullut vastaan, että olisi kiva kun olisi kulttuuripuolelta joku.
[Juhani Haarala]
Joo, mä tota mielellään. Meillä on hyvin kivoja hankkeita itselläkin. Mä nyt on viimeisimpänä päättynyt just tämmöinen Lume Web 3 -hanke, joka on keskittynyt siis öö tällaiseen teemaan kuin Web 3. Eli Web 1 oli internetin tulo ja Web 2 oli vähän niin kuin sosiaalisen median tulo, että, että, että se, se käyttäjät luo sitä sisältöä, niin Web 3 on sitten tämmöinen hajautetun internetin tai hajautetun, miten sen sanois, et ei ole keskitettyä se valta ikään kuin siellä, siellä internetissä, vaan se on hajautettua, että esimerkiksi NFT:t ja kryptot. Mutta NFT on se on non-fungible token eli se ei ole rahaa, kun kryptossa se on rahaa se tokeni, niin, niin, niin esimerkiksi se, sehän on käytännössä vain sopimus. Digitaalinen sopimus, joka pystytään verifioidaan hyvin luotettavasti. Eli se on ikään kuin sopimusalusta lipunmyynnissä ja muussa. Jos mä lyhyesti mainitsen, niin esimerkiksi se, että jos ostat, ostat, ostat konserttilipun vaikka sitten lippu.fi:stä, niin se pystytään verrattain helposti myydä eteenpäin ja huijata siinä niinku välistä rahaa. Kahdenlaistakin ikään kuin jos on lainausmerkeissä huijausta eli et sä ostat lipun tietyllä hinnalla, myyt sen eteenpäin kovalla hinnalla. Se on yksi semmoinen niinku sillä on oma termikin. Sille ei nyt tule mieleen se mikä se termi on. Sillä et sä tavallaan käännät niitä lippuja ja vedät välistä. Ja toinen on sitten se, että sä käytät sen lipun. Käytännössä myyt sen kaksi kertaa. Toinen saa sen oikean lipun ja toinen saa niinku feikin. Ja sitten kun se menee sinne portille niin se ei toimikaan se toinen lippu, mutta sä oot saanut siitä rahat. Eli tällaista, tällaista tota tapahtuu. NFT voi näihin molempiin tuoda ratkaisua eli siihen ensimmäiseen sillä lailla, että siihen NFT:hen voidaan kirjata se, että jos se myydään eteenpäin, niin sille alkuperäiselle myyjälle menee osuus ja sitä ei voi vaan siirtää sinne kryptolompakkoon ilman että se osuus menee. Eli tää pystytään tekemään ja toinen on sitten se, että se näytetään sieltä kryptolompakosta se lippu kun mennään siihen portille oikeasti.
[Aleksi Frimodig]
Mm.
[Juhani Haarala]
Jollain keinolla, niin sit pystytään tekemään. Ja sit siihen pystytään laittaa lisää kaikenlaista siihen sopimuksen sisään lisäarvoa tuottavaa. Esimerkiks elokuvan rahoituksessa on käytetty NFT:tä, että on myyty käytännössä NFT-lohkoketjuja, osuuksia siihen elokuvaan NFT:llä. Sä omist-omistat siitä elokuvasta osuuden ja saat sen NFT:nä itelles, ja sit siihen elokuvaankin tulee se, että sä oot ostanut sen lopputeksteissä osuu. Nämä sekunnit omistaa Aleksi. Tai näin, et käytännössä tällainen elokuva olemassa. Se sai seitsemän mil-miljoonaa vai mitä se sai kerättyä näillä NFT:llä siihen elokuvan rahoitukseen. Et mä tarjosin tätä itse asiassa opiskelija löysi tän keissin kun meillä oli tämmönen kurssi missä, missä tuota työpaja, missä me tässä hankkeessa etsittiin näitä ratkaisuja. Yks opiskelija löysi tän ratkaisun, kun se on vähän elokuva-alalla itekin ollut, ollut tuossa tuota Lapuelokuvan tiimissä, tuntee sitä porukkaa, niin löysi tällaisen keissin. No esitä tän nyt sinne Häyhä-elokuvalle kun ne tekee sitä Häyhä-elokuvaa nyt tää Lapo-elokuvan tekijät.
[Sakari Pollari]
Esitä Häyhästä vai?
[Juhani Haarala]
Joo. Niin et, et, et, et he vois hakea rahotus tällasiin, et hoida tää. Sä oot selvittänyt mikä tää konsepti on niin tee tää niille. Ei se ilmeisesti se opiskelija lähteny siihen, mutta se ois ollut ihan validia, että ois voinu, voinu saada Häyhä-elokuvan niinku.
[Sakari Pollari]
Ois voinu Suomesta löytyä aika paljonkin.
[Juhani Haarala]
Niin maailmalta. Häyhä on niinku aika, se on niche, mut sit niis piireis missä se tunnetaan, se tunnetaan tosi hyvin ja ne on aika intohimoisii tyyppejä.
[Sakari Pollari]
Joo joo.
[Juhani Haarala]
Että et se, et tää, tää on niinku kulttuurialalla vähän niinku maailmalla iso juttu tää NFT. Et se– ehdotitko multa NFT:stä niin tulee mieleen nää apinakuvat ja, ja, ja näin niinkun.
[Sakari Pollari]
Joo. Siinä kun se tuli suosituksiksi, niin sehän oli vähän semmonen meemi.
[Juhani Haarala]
Joo, mut se on, se on löytäny tätä niinku vaan tämmöstä validia käyttö-käyttöalustaa. Mutta kulttuuriala kaikesta avoimuudestaan ja tämmösestä liberaalista ajattelustaan huolimatta niin on todella konserv-konservatiivinen si-siihen mitä tulee toimintatapoihin. Heidän on tosi vaikea ottaa vastaan niinku sekä tekoälyä että näit NFT-teknologioita. Ja nää on halpoja ja melkein ilmasia asioita tehdä sit käytännössä. Sä et tarvi tuottajaa. Sä et tarvi välittäjää niinku siihen, jos sä vaan hankit sen osaamisen. Mutta tietysti sit siinä on hyvä olla se joku, joka auttaa sua siinä, siinä välissä. Tämmöseen, tämmösiin tän hankkeen myötä niinku mentiin. Joo, neki kehittyy ja elää koko aika ja sit meil on hankehakemuksia menossa erilaisista hankkeista, mis mahollisesti jos, jos menis läpi ois tosi kiva. Meil on tämmönen huoltovarmuushanke tulossa tai haussa, et jos saatais se läpi. Eli kulttuuripäivillä oltiin syksyllä ja siel oli puhumas sitten Huoltovarmuuskeskuksesta, kulttuurisesta huoltovarmuudesta. Eli esimerkiksi Ukrainan sodassa, kun siellä tankit jyrää, dronit ampuu, niin siel menee kulttuuria eli esimerkiks rakennuksia, museoita, öö kaikenlaista kulttuuriperintöä tuhoutuu sen sodan myötä. Jos se ois digitoitu, se ois ees jossain. Et EU:lla on tällainen hanke ollu pitkäänkin menossa, mutta se ei oo niinku sillai saanu ihan hirveesti Suomes niinku tuulta alleen. Kyllä sitä jonkun verran on tehty Suomes tätä digitointia, mutta että siihen liittyvät jotenkin miten dokumentoidaan kulttuuriperintöä.
[Sakari Pollari]
Rakennut ja rakennukset ja museot ois kyllä se Gaussian splat ois aika kova siihen.
[Juhani Haarala]
Siihen ois teknologioita olemassa ja niit saatais hienosti talteen. Ja sit, sitte yks mitä on niinku ite miettiny on, kun mä asun Jurvassa, niin siellä osataan toi puusepähomma. Se on tämmönen puuseppäpitäjänä tunnettu ja se kulttuuriperintö mitä siihen liittyy niin ei oo niinkun, ei oo niinkun joku tyyli tai, tai tietyt huonekalut tai tietyn näköset jutut mitä voitais kuvata ja laittaa talteen. Se ois sit siinä. Vaan se on se osaaminen, tietyn tyyppinen tekeminen, miten sitä niit veistoksia tehdään, niit koristeveistoo ja puunkäsittely, niin sitä miten semmonen digitoidaan. Se osa– sitä vielä on sitä osaamista. Sen vois vielä tallentaa, et onks se videoimalla, onks se sit haastattelemalla, onks se sit joo. Mut täskin vois olla joku 3D-juttu, et joku veistää sit sitä 3D VR-tallennus tai jotaki. Mutta että tämmösiä hankkeita itellä on. Mutta oisin tosi kiinnostunu kyllä niinkun niinku oikeesti näis hankkeis missä tekijöitten mukana niin olla, olla läsnä että pitää laittaa Juholle vaikka joku viesti, et hei että, et itelläki on niinku sekä tarvetta noin niinkun tuntiresurssien suhteen, että ois hankkeita joka vuosi. Mut sit ois kiva saada sellaisia hankkeita, mitä on kiva tehdä.
[Sakari Pollari]
Niin.
[Juhani Haarala]
Et se, se ois niinku paras. Mut joo. Hei kiitos tästä! Meil on täs tullu nyt tunti kakstoista minuuttia tallennusta, että et kiitos tosi paljon, että tulitte Aleksi ja Sakari.
[Sakari Pollari]
Ei mitään. Kiitos kutsusta.
[Juhani Haarala]
Ja otetaan joskus uusiksi ja katotaan mitä täst tulee.
[Sakari Pollari]
Kyllä.
[Juhani Haarala]
Moro.
[Sakari Pollari]
Moi.
[Aleksi Frimodig]
Moro.