SEAMK Podcast: Sevas Kodit -hackathonin voittajatiimin tunnelmat – Hackathonit innovoinnin kiihdyttimiksi Etelä-Pohjanmaalle
Podcastin tekstivastine 16.6.2026.
Podcastissa keskustellaan hackathon-prosessista ratkaisijatiimin näkökulmasta. Kuulemme tiimin idean kehittymisestä hackathonin voittavaksi ideaksi ja suosittelevatko tällaista kehittämistapaa muillekin. Studiossa on Jukka Sarho Härmän Liikenne Oy:n kehityspäällikkö, Anu Portti Into Seinäjoelta ja Heikki Punkari Seinäjoen ammattikorkeakoululta.
Heikki:
Tässä podcast-sarjassa puhumme aidoista innovaatiohaasteista, joissa yritykset, opiskelijat ja eri asiantuntijat etsivät ratkaisuja alueen merkittäviin ongelmiin hackathon-menetelmän avulla. Jokainen jakso käsittelee hackathon-haastetta, sen taustaa, osallistujia, syntyneitä ideoita tai vaikutuksia. Minä olen Heikki Punkari Seinäjoen ammattikorkeakoululta.
Anu:
Ja täällä mukana myös Portin Anu Into Seinäjoelta. Tässä jaksossa me keskustellaan hackathonista erityisesti ratkaisijatiimin näkökulmasta ja meillä on täällä studiossa voittajatiimin eli Härmän Liikenteen kehityspäällikkö Jukka Sarho. Tervetuloa Jukka mukaan.
Jukka:
Kiitos kiitos.
Anu:
Ja nythän on siis käynyt niin, että te osallistuitte tähän meidän ensimmäiseen hackathoniin ja menitte ja nappasitte siitä voiton kotiin. Ensinnäkin onnittelut vielä voitosta ja miltä se tuntui kuulla, että just teidän ratkaisu voitti?
Jukka:
No joo olihan se kiva kuulla että voitto tuli, että siinä hetki meni ajatellessa mitähän tähän nyt keksisi. Ensimmäinen idea oli vähän semmoinen, ettei se nyt oikein sopinutkaan tähän juttuun, mutta sitten onneksi vähän lennosta vaihdettiin ideaa sitten siinä. Se oli hyvä veto, se oli kiva juttu ja hauska konsepti tosiaan.
Anu:
Se on hieno kuulla. Palataan vähän vielä enemmän sinne alkuvaiheeseen, niin miten te kuulitte tästä hackathonista ja mikä sai teidät lähtemään mukaan?
Jukka:
Sä laitoit mulle sähköpostia, että haluatteko osallistua.
Anu:
Myin ajatuksen annettuna lapaan.
Jukka:
Joo ei, ilman muuta kyllä me aina halutaan osallistua ja olla mukana näissä yrityksenä. Niistä ei ikinä tiedä mitä kaikkea sieltä tulee. Nämä on aina hyödyllisiä lähteä mukaan.
Anu:
Aina kannattaa sanoa kyllä. Tiesitkö sä kuinka paljon hackathon-prosessista tai konseptista alun perin ennen kuin hyppäsit tähän mukaan tai minkälaisia odotuksia oli ennen prosessin alkua?
Jukka:
Joo, mä olin että nyt koodataan ja tehdään jotain tällaista niin kuin appia tai muuta. Tinderhän on syntynyt hackathonissa joskus silloin kun se on syntynyt, niin senhän takia mulla oli eka se mun ohjelma millä olisin tullut tähän. Mutta sitten tosiaan kun ei se oikein iskenyt tähän juttuun, niin innovoitiin uutta, erilaista tai toisenlaista ratkaisua sitten.
Heikki:
Joo. Haastehan oli tosiaan löytää tapoja tuottaa vuokra-asumista edullisemmin tai vähän toisella tapaa, niin mikä tässä haasteessa kiinnosti erityisesti että lähdit mukaan? Löytyikö siihen heti jotain tarttumapintaa?
Jukka:
Siihen ei heti löytynyt sitä tarttumapintaa, mutta aina kun on vähän tämmöinen erilainen juttu ja sanotaanko, että olihan se vähän laatikon ulkopuoleltakin. Miten nämä Sevaksen tyypit sanoi, että miten Härmän Liikenne tähän muka liittyy. Sitten liittyi niinkin hyvin, että voitettiin koko haaste. Aika ennakkoluulottomasti lähdetään yleensä asioihin ja joko ne onnistuu tai ei onnistu. Joko tulee hyvä idea tai ei tule hyvä idea, mutta sehän selviää sillä kun sinne menee, tämmöisiin tapahtumiin ja juttuihin.
Anu:
Joo ja tää mihin viittasitkin, oli ehkä se oma ajatus miksi sua lähestyin ja haastoin mukaan tähän hackathoniin, että puhutaan asumisesta ja edullisesta vuokra-asumisesta. Sinänsä se ei suoraan ole liikenteeseen liittyvä, mutta oleellisesti siinä paketissa on mukana se liikkuminen asumisessa. Hyvinhän tässä kävi ja ratkaisette aika paljon kuitenkin tuolla liikenteen ratkaisulla myös asumisen haasteita.
Jukka:
No joo, kyllä mä itsekin innostuin tästä asumiskokemus-ideasta mikä siinä meillä tuli, että siinä paketoidaan koko juttu. Se on tosi yksinkertainen vuokralaiselle mikä siinä on ja tosiaan siinä vähän kaikki voittaa siinä kohtaa.
Anu:
Joo, avaa vielä kuulijoille tarkemmin sitä teidän lopullista ratkaisua, millä te lähditte sitten purkamaan lopulta tätä haastetta?
Jukka:
No sehän oli, että liitetään vuokra-asumiseen, Sevas Kotien vuokraan bussikortti mikä sitten vähän periaatteessa on siinä valittavissa tai ei valittavissa, mutta periaatteessa haluaa sen. Maanantaina oli Sevaksen kanssa miitinkiä ja siinä vähän sitä konseptia hiottiin. Tosiaan ratkaisut ei ole aivan vielä selviä, mutta tahtotila on että se tulee. Ja kyllä se tulee tavalla tai toisella, että tekniikka mielessä sitä kyllä vähän mietitään. Tosiaan siinä, että vuokra-asuja joka Sevaksen koteihin menee asumaan, niin sitten on valittavissa, että haluaako siihen sitten bussikortin erikoishintaan mikä siihen kuuluu. Yhdistetään asuminen ja liikkuminen. Vähän niin kuin autopaikkavuokra, niin siihen tulee vuokran päälle sitten tuo bussikortti.
Heikki:
Tämä oli tavallaan jotenkin ihan huippuesimerkki tämä teidän tarina siitä, että joku idea oli aluksi ja se kehittyi matkan varrella. Ja nyt vielä voiton jälkeenkin sitten kun toimeksiantajan kanssa on ollut yhteistyötä, niin se kehittyy edelleen. Näinhän tämän pitääkin tavallaan mennä.
Jukka:
On ja sitten vielä hauska juttu. Tuossa mulle tuli aamun pikkutunteina idea, ihan tähän joka meille tarjoaa tämän, Pusatec, meidän rahastusmaailman tai tämän, niin sekin rupesi kehittymään siinä sitten samalla. Sain heillekin upotettua ideoita, miten heidänkin palvelua voidaan vielä tuoda tähän tämmöiseen tyyliin, että on erilaisia tarpeita, esimerkiksi yritysasiakkaita ja tämmöisiä.
Anu:
Ihan loistavaa. Onko sulla tiedossa, tehdäänkö muualla tämmöistä? Onko yhdistetty tätä asumista ja liikennettä tällä tavalla missään muualla?
Jukka:
No ei varmaan näin laaja-alaisesti ehkä, mutta kyllä mä uskon, että jossakin pienemmissä paikoissa voi olla, että kaukoliikennelinjojen bussikortteja yhdistellään yksityisten vuokranantajien vuokriin sun muuta. Tai sitten tarjoaa sen, että saa keskusta-alueiden ulkopuolelta paremmin vuokrattua asuntoja. Vähän sama kuin Leville menee, niin joihinkin mökkeihin sisältyy hissiliput.
Anu:
Hissiliput kyllä. Extra palvelua siihen.
Jukka:
En sitten tiedä kun on tämmöinen oikein yhtiö ja yhtiö, niin kuin Sevas ja me, niin sitä en tiedä tehdäänköhän muualla tällaista. Jos joku tietää, niin voi kertoa että oltiinko eka vai ei.
Anu:
Joo ja nyt kun sitä päästään testaamaan, niin nähdään kuinka se toimii. Voidaan suositella muillekin sitten, että saa ottaa mallia.
Jukka:
Kyllä, saa ottaa mallia.
Heikki:
Joo, no tiimithän sai tän prosessin aikana mentorointia sen oman ideansa kehittämiseen. Tällaisia lyhyitä, auttoiko tää mentorointi teitä eteenpäin tän oman idean kanssa?
Jukka:
No kyllä, Tapiolla kun siinä oli pitchausjuttua, niin siinä kohtaa jo vähän terästettiin sitä ja haettiin niitä suuntaviivoja siihen pitchaukselle.
Heikki:
Sai varmuutta siihen?
Jukka:
Sai varmuutta ja sanoin saman opin minkä sain jo yli 10 vuotta sitten Kanadassa, että Jukka älä ikinä pidä esitystä vaan tee pitchaus. Sama juttu.
Anu:
Joo ja aina se varmaan kirkastaa myös jotenkin sitä omaa ideaa ja ratkaisua ja ajatusta ja sen hyötyjä toimeksiantajalle.
Jukka:
Joo. Kyllä ne aina kannattaa käydä, ei kannata ikinä olla ylimielinen näitä asioita kohtaan. Niin kuin opiskelijoillekin olen sanonut, kun olen joskus käynyt niille puhumassa, että älkää nyt olko ylimielisiä koulutuksen kanssa, vaikka te osaatte ehkä sen niin siinä voi tulla aina jotakin uutta. Kannattaa vain käydä kursseilla ja olla läsnä.
Anu:
Juuri näin.
Heikki:
No pitchaus meni teillä tosiaan hyvin. Miltä tuntui sitten kuulla että oma ratkaisu voitti koko kisan?
Jukka:
No eka oli hölmistynyt ja hämmentynyt ja sitten oli iloinen ja kiitollinen niin olihan se. Tietenkin vielä kukkapuskan kun sai, niin sekin vielä kiva.
Heikki:
No mites, muuttuiko sun oma käsitys hackathoneista tän kokemuksen myötä kun lähdit mukaan ja mihin suuntaan, jos muuttui?
Jukka:
Niin, no hackathon voi olla muutakin kuin pelkkää koodaamista ja tämmöistä appien tekemistä. Se voi myös olla tämmöinen ihan ideointi ja tämmöinen palvelun ehkä palvelumuotoilua, voisiko sanoa. Vähän laaja-alaisempi juttu. Ei se välttämättä ole pelkkää 48 tuntia tiukkaa koodaamista.
Heikki:
Miten koit tiiminä tän aikajänteen? Oliko tää sopiva tällainen muutaman viikon, että sai vähän aina kehittää sitä ideaa välissä ja ei ollut tosiaan ehkä ihan niin hoppu?
Jukka:
No ei, mutta kyllä mulla vähän hoppu tuli kun meille tuli tämmöinen pieni tietokantamuutos. Kaikki Suomen pysäkit meni eri tietokantaan, niin meillä olikin kaikki vielä vanhassa. Meidän piti kaikki siirtää tai halusin siirtää ne ennen kesää uuteen tietokantaan, niin siinä mielessä tuli vähän hoppu, mutta kaikki saatiin onneksi hoidettua siinä. Muuten siis ilman tätä tietokantamuutosta oli mun mielestä ihan hyvä aikajänne. Ei siinä mitään ongelmaa tullut.
Anu:
Miten resurssimielessä? Miten sä arvioisit sitä sun antamaa aikaa tai teidän organisaation tiimin antamaa aikaa tälle prosessille, niin miltä se tuntui?
Jukka:
No kyllä se meidän kohdalla ihan ok oli. Ei sen puolesta ollut mitään ongelmaa. Kyllähän tähän saa upotettua vaikka kuinka paljon aikaa, jos vain haluaa. Tai ihan kuinka ihmiset itse aikaansa haluaa tällaiseen käyttää, niin siitähän se on kiinni mun mielestä.
Anu:
Kyllä juuri näin. Mutta sanoisitko, että kuitenkin suosittelet muillekin hackathon-prosessiin osallistumista, että oli kannattavaa, wörttiä niin sanotusti, olla mukana?
Jukka:
Oli kyllä, ilman muuta. Kannattaa aina lähteä jos on vain mahdollisuus ja on pienikin idea. Pienestäkin ideasta jalostuu ne isommat ideat. Sitten kun on paljon ideoijia mukana ja tulee vähän sitä ulkopuolistakin ajattelua siihen asiaan, niin sieltä voi tulla vaikka mitä ideoita sen jälkeen.
Anu:
Niinpä. Pakko kysyä vielä kun ollaan nimenomaan kehittämässä eteläpohjalaista hackathon-konseptia, niin mikä sinun mielestä on omaleimaista? Mitä meidän pitäisi osata jatkossakin vielä huomioida entistä enemmän, niin että tästä tulee eteläpohjalainen konsepti?
Jukka:
No varmaan ehkä terästää, että onko se sitä koodaamista vai onko siinä sitä ideariihtä vai tämmöistä. Tosiaan kun itsellä oli eka se, että koodataan tai tehdään tämmöisiä juttuja vaikka itse en osaa koodata, mutta tiedän miten asiat toimii, ehkä sen verran osaan siitä puolesta. Ehkä varmaan joku semmoinen, että pohjalainen hackathon on vähän erilainen kuin rapakon toisella puolella, että se ei ole pelkkää 48 tuntia kovaa koodaamista. Se voi olla myös tällaista, ideoita ja palvelumuotoilua, kehittämistä ja ideoiden rikastamista.
Heikki:
Kyllä, yhdessä voidaan kehittää mitä vain.
Jukka:
Niinpä.
Heikki:
No ehkä se, että miten se kick off -tilaisuus tai Paikoillaan, valmiina, hackathon mikä meillä oli siinä alkupuolella missä näkyy sitten ketä muita tiimejä siellä on mukana ja toimeksiantaja kertoi vähän haasteesta ja oli keynote-puhujaa ja muuta, niin miten tällainen tilaisuus toimi tuohon alkuun sun mielestä?
Jukka:
No totta kai sehän toimi hyvin. Se on just hyvä että siinä voi ruveta tutustumaan muihinkin, jos tulisi vaikka yhteisideoita siinä. Että meillähän lippaa läheltä, tehdäänkö yhdessä tai joku tämmöinen, siitähän voi vaikka minkämoisia synergiaetuja jatkossa tulla ja syntyä. Ja kyllä nyt aina keynotea tarvitaan vähän buustaamaan ihmisten moraalia ja lähteä kunnolla tekemään hommia, niin sanotusti.
Anu:
Vähän inspiraatiota, rohkaisua. Hienoa. Kiitos Jukka kun olit mukana hackathonissa ja onnittelut vielä voitosta. Meillähän on nyt syksyllä seuraava hackathon edessä ja toivottavasti tämä Härmän Liikenteen esimerkki kannustaa taas uusia ratkaisijatiimejä lähtemään mukaan. Podcast-sarjan seuraavassa jaksossa sitten mennään enemmän tuonne mentoroinnin maailmaan ja mentoroinnin merkitykseen hackathon-prosessille. Podcast-sarja on osa Euroopan unionin osarahoittamaa Hackathonit innovoinnin kiihdyttimiksi Etelä-Pohjanmaalle -hanketta. Kiitämme rahoittajaa hankkeen ja tämän podcastin mahdollistamisesta. Kiitos kun kuuntelit.
Heikki:
Kiitos.
Jukka:
Kiitos ja terveisiä äitille.