SeAMK Podcast: TIME-hanke – Hiilitieto jakso 4: Kysymyksiä ja vastauksia

00:00:08 Puhuja 2

Tämä jakso on Ilmastosoturit ja TIME-hankkeen yhteistyössä tuottamaan podcast nimeltä Hiilitieto. Tervetuloa kuuntelemaan.

00:00:24 Puhuja 2

Tervetuloa kuuntelemaan tämänkertaista jaksoa. Mä olen Annika Lillvik Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja tällä kertaa meillä on äänityksen alla vähän erilainen ja muista poikkeava jakso, mutta mukana tällä kertaa on etäyhteyden päässä Tuomas Mattila, tervetuloa.

00:00:37 Puhuja 3

Kiitos kiitos.

00:00:38 Puhuja 2

Kertoisitko hieman itsestäsi ennen kun mennään tähän jaksoon sen enempää.

00:00:43 Puhuja 3

Mä oon Mattilan Tuomas, maanviljelijä Lohjalta, joka on myös töissä Suomen ympäristökeskuksessa erikoistutkijana ja yliopistolla maataloustieteiden dosenttina. Autan viljelijöitä laittaan peltojaan kuntoon ja opettelen itse samalla maanviljelyä, joka on hauska laji.

00:01:01 Puhuja 2

Ilmeisesti näissä hankehommissa tosiaan myös olet mukana aika paljonkin.

00:01:06 Puhuja 3

Joo, erinäköisiä hankkeita on tullut tehtyä ja niistä hankkeista hauskin oli tämä Osmo-hanke 2016-2018, mutta jota vieläkin vähän jatketaan, koska siitä jäi niin paljon aukinaisia kysymyksiä. Siinä me haettiin eri puolilta Suomea hyviä viljelijöitä, joilla on huonoja peltoja ja kysyttiin, että mikä peltoa vaivaa ja miten sen saisi kuntoon. Tämmöisiä niinku jotenkin ihan peruskysymyksiä joihin vastaaminen osoittautuikin aika hauskaksi ja hankalaksi.

00:01:38 Puhuja 3

Nyt tutkin paljon helpompaa kysymystä just tällä hetkellä, mikä on se, että miten maahan kertyy erilaisia typpiyhdisteitä, kun siellä tehdään eri töitä. Niin se on paljon helpompi vastattava kuin se, että mikä tätä peltoa vaivaa, miksi se ei kasva mutta vierestä kasvaa?

00:01:59 Puhuja 3

Minkä hankkeen tiimoilta olen täällä, niin on semmoinen viljelijä kokeilu kuin Carbon Action missä  105 viljelijää kokeilee just hiiliviljelyä ja mä tutkin nyt Multa-hankkeessa sitä, että miten hiiliviljely vaikuttaa maaperään ja tota, tää on jännää. Ensi vuonna päättyy viisivuotinen kokeilu ja sitten me tiedetään tosi paljon lisää.

00:02:19 Puhuja 2

Siis mielenkiintoisia hankkeita ja hyvin siis mielenkiintoisia justiin tämmöistä missä on mukana paljon näitä pilottitiloja itsessään, että sehän on se mistä se tieto tulee niin nimenomaan se käytäntö, että eihän sitä muualta saa ellei sieltä maasta.

00:02:36 Puhuja 2

Tosiaan näihin aiempiin jaksoihin on pyydetty kysymyksiä ja sitten kommentteja näiltä meidän hankkeiden tilallisilta. Ja sitten oli myös sen lisäksi näitä sosiaalisen median kanavilta ja niitä on aika hyvin tullutkin.

00:02:45 Puhuja 2

Kiitoksia kaikille niistä. Tähänkin jaksoon näitä vastauksia on kerätty. Tällä kertaa otsikko on ollut hiili ja maaperä. Lisäksi on ollut mahdollisuus kysyä tai kommentoida jotakin näihin aikaisempiin aiheisiin, joissa on kysymättä jäänyt ja tähän nyt siis on sitten poimittu jotain näitä lähetettyjä kysymyksiä ja kommentteja. Mä nyt en itse malttaisi odottaa näiden läpikäyntiä, niin lähdetäänkö näistä liikkeelle.

00:03:09 Puhuja 2

Joo kysymyksiä tuli ja tässä huomaa siis teemana on hyvin pitkälti ollut just nämä nimenomaan kerääjäkasvit ja ylipäätään voisiko sanoa että kasvivalinnat niin näähän on hyvin kantavana teemana ollut että näistä on paljon kommentteja kysymystä tullut ja ihan tänä ensimmäisenä oli tämmöinen kysymys kautta kommentti, että miksi kauran alla kerääjäkasvi toimii parhaiten ja mikä olisi sitten ohralle toimivin kerääjäkasvit.

00:03:35 Puhuja 3

Joo ja siinä mä aluksi jäin ihmetteleen, että miten niin kauran alla kerääjäkasvi toimii parhaiten, mutta tota siinä on siis se, tässä itse asiassa juteltiin just eilen tutkijoiden kanssa siitä, että kun aina kun kylvää kerääjäkasvin, niin saa kilpailutilanteen aikaiseksi.

00:03:54 Puhuja 3

Tavallaan siinä on se pääkasvi ja sitten on se kerääjäkasvi ja jos se pääkasvi kilpailee liian voimakkaasti, niin se kerääjäkasvi ei kasva yhtään. Että se tavallaan näkee siinä että jos vaikka on joku 6 tn satotaso, niin se kerääjäkasvi on tosi vaatimaton puinnin aikaan, siis nipin napin hengissä.

00:04:12 Puhuja 3

Sitten se saattaa lähteä toipumaan siitä. Ja sitten taas jos on tilanne se, että jostain syystä satokasvin satotaso kyykkää ja siellä on joku vaikka märempi kohta niin sitten käy niin, että kerääjäkasvit kasvaa siitä läpi. Niin kaura on siis siinä mielessä hauska kasvi, että sen ravinteiden otto on aika pitkä verrattuna ohraan, jonka kasvun rytmi on aivan hurja ja sadon laatu ja määrä määräytyy tosi lyhyellä ajalla, jolla se tarvitsee paljon resursseja tiettyä kaistaa niin se ei tiedä oikein sitä kilpailua ja sitten toisaalta jos se menestyy niin sitten se kilpailee pois sen kerääjäkasvin sieltä.

00:04:48 Puhuja 3

Mutta kauralla se on semmoinen loivempi ravinteiden otto. Se pärjää myös vähempiravinteisessa ympäristössä. Eli läpikasvuvaara on pienempi ja sitten toisaalta se kilpailee melko voimakkaasti niin sitten se pitää sen kerääjäkasvien varmemmin siellä alhaalla.

00:05:07 Puhuja 3

Mutta tuohon, että mikä on paras ohralle.

00:05:11 Puhuja 3

Niin sen pitäisi olla se semmoinen, että se ei haittaa sitä ohraa siinä alkuvaiheessa, kun siinä on se satoisuusikkuna, mutta se sietää sen kilpailun mikä tulee sitten tiheydestä. Niin mä lähtisin valkopilasta. Valkoapila pärjää nurmissakin ja laitumissa hyvin pimeissä oloissa ja on yleensä aika vaatimaton siellä. Mutta se lähtee sitten. Ohrassa on se hyvä puoli, että se saadaan puitua aikaisin pois. Niin se niinku sitten sinne jää loppusyksyyn se ikkuna.

00:05:41 Puhuja 2

Tuo just, että kyllä niinku kauran alla niin kerääjäkasveista niin se on just semmoinen että musta tuntuu että moni on nimenomaan sitä mieltä, että se toimii siellä kaikista parhaiten. Tokihan siinä on hyvin looginen syy sitten, että jos miettii tätä ravinteidenottoa sun muuta.

00:05:55 Puhuja 2

Mutta toki täällä sitten oli kysymys, että itse asiassa asioihin liittyen on ollut viljakasvuston alla kerääjäkasvit apila typen sitojana ja sitten on vähän mietitty tätä muokkaustapojen vaikutusta siihen hiilen sidontaan ja typen sidontaan ja muokkausajankohdista on ollut kysymystä, että keväällä, syksyllä vai vaikka kevytmuokkausta siinä alle 18 cm:n syvyyteen, että mikä olisi sitten niin kun se mitä tehdä.

00:06:20 Puhuja 3

Eli tavallaan se typpihyöty seuraavalle kasville. Sehän se on oikeastaan mistään ollaan kiinnostunut, niin se muodostuu siitä, että kuinka paljon saadaan sillä kerääjäkasvien tuotettua biomassaa.

00:06:31 Puhuja 3

Ja kuinka se biomassan sisältämät ravinteet saadaan seuraavaan vuoteen, niin siinä niin kun tietty mitä pidempään sen saa kasvamaan sen kasvin niin sen parempi. Mutta se ihan oikeastaan kriittinen juttu olisi se, että se niin kun miten mä sanoisin, aikainen puinti on tärkeä palikka siinä eli niin.

00:06:54 Puhuja 3

Viikko elokuussa on kuukausi lokakuussa, että se on se yksi puoli siinä. Ja sitten myös se että se sänki voi varjostaa sitä siinä alkuvaiheessa. Mikä on sitten ongelma.

00:07:07 Puhuja 3

Eli tavallaan niin kun ideaalitilanteessa on kohtalaisen aikaisin korjattavaa kasvi. Sitten mahdollisesti murskaa sängen, antaa sen olla seuraavaan kevääseen asti ja mä nyt niinku tykkään siitä ajatuksesta, että sen kevytmuokkaa siihen pintaan, mutta siinä mä ymmärrän, että siinä on haasteita eikä se välttämättä sitten keväällä kevytmuokkaus, niin siinä ei tavallaan sen ravinteiden kannalta ole hirveästi eroa, vaan tiivistymisriskit on sitten isommat.

00:07:41 Puhuja 3

Sitten vähän pitää rönsyjä tuosta typestä kaliumiin.

00:07:45 Puhuja 3

Niiden varsinkin siellä Etelä-Pohjanmaan alueella on tosi paljon puutetta ja kaliumin huuhtoutuminen on tosi iso. Viljasato jos vie 20 kiloa kaliumia niin voi olla että kaliumin huuhtoutuminen on 100 kiloa ja kerääjäkasvit toisaalta, että ne ottaa kaliumia, mutta toisaalta sillä, että ne haihduttaa ja estää, että vesi ei pääse imeytymään läpi maan profiilista. Niin ne pitää kaliumia siinä pintakerroksessa.

00:08:09 Puhuja 3

Jos sen lopettaa syksyllä ja sitten tulee koko talven huuhtoutuminen, koko kevään huuhtoutuminen, kalium on niin syvällä, että ne ei ole käyttökelpoisia. Jos ne pitää siinä pinnassa ja sekoittaa siihen, niin ne on siinä vaiheessa kun seuraavan vuoden sato kasvi haluaa kaliumia niin se on siinä saatavilla.

00:08:30 Puhuja 2

Täällähän oli toki kommenttejakin juuri tästä hiilen sitoutumisen maaperään ja kasvillisuuteen on hyvin monisyinen ja useampaan tuumaustauon vaativa prosessi niin tottahan se on ja sitten nimenomaan kun se alkaa liittää mitään tämmöisiä ravinne asioita tai kasvukunnon.

00:08:44 Puhuja 2

Kasvukunto asioita alkaa siihen edes nyrittää edes miettiä. Niin joo, siinähän niitä tuumausta tuokiota sitä tarvitaan.

00:08:52 Puhuja 3

Niin on niin on, mutta sitä tuumausta kutsutaan myös maanviljelyksi. Tää maanviljely ei ole helppo laji.

00:09:01 Puhuja 3

Teet vaan semmoiset kysymykset, että onko pelto tiivistynyt ja miten se vaikuttaa kerääjäkasvien kasvuun ja sitten paljonko voin vähentää typpilannoitusta ensi vuonna niin ne on kaikki ihan fiksuja kysymyksiä ja niihin kannattaa käyttää aikaa sen pohtimiseen.

00:09:16 Puhuja 2

Onhan tämä ja sitten kun just se, että tähän mietintään vaikuttaa niin paljon se, että mitä tehdään tai miksi tehdään, voiko sanoa tällä tavalla, eli mikä on esimerkiksi just nimenomaan se tilan tarve, että täälläkin on esimerkiksi sitten ollut kysymystä siitä, että mitkä kasvit sisältäisi eniten valkuaisen energiaa. Esimerkiksi lypsylehmän ruokintaan, niin sitten täällä taas tarve kasvilajille vaihtuu pitkälti sen mukaan, että mikä on se tarve.

00:09:41 Puhuja 3

Kyllä ja sitten oikeastaan alkaa muuttua se satokasvin ja kerääjäkasvien välinen rooli, että tuossa nyt pariin esimerkkejä mitä tuossa lähestyy niin yks on se, että esimerkiksi aiheina italian raiheinä niin, jos maassa on käytettävissä typpeä niin sehän kasvaa aivan hulluna sitten satokasvin korjuun jälkeen vielä ja sen sulavuus on erinomainen. Siinä on energiaa ihan mieletön määrä. Valkuainen riippuu sitten vähän korjuuasteesta ja maan typpivarannoista ja kaikista tämmöisistä.

00:10:18 Puhuja 3

Mutta siinä on tavallaan yksi palikka, että silloin ja silloin ne ongelmat että se raiheinä kasvaa läpi viljasta tai kilpailee viljan kanssa niin se on sitten toissijaista, jos sillä saadaan se, että sillä saadaan monta tonnia hyvälaatuista, lihottavaa rehua.

00:10:32 Puhuja 3

Toinen on tietty se, että sitten kun mennään vielä vähän enemmän niin jotkut uusii nurmet silleen että ne kylvää ruista syksyllä, sitten ne kylvää siihen rukiiseen keväällä nurmen ja sitten ne vetää siinä vaiheessa se ruis alkaa tähkä tulla esiin niin vetää sen paaliin.

00:10:56 Puhuja 3

Niin sillä saa uusittua nurmen ja sillä saa ihan hirveän määrän naudoille energiaa verrattuna siihen, että kyntää syksyllä, antaa olla talven yli paljaana, kylvää kevätviljat keväällä, antaa kevätviljat kanssa vaan loppuun ja sitten nurmi. Mutta sitten se viimeinen tavallaan tuosta, että niin kun missä voisi tulla toi mieleen niin on sitten nurmi.

00:11:21 Puhuja 3

Mitä lajeja lisäisin nurmeen jotta saisin enemmän helposti sulavaa valkuaista. Ja sitten se on jo monimutkaisempi vyyhti sitten tulee se, että onko ne lajit joita kasvattaa niin onko sellaisia että ne kasvaa sillä pellolla.

00:11:39 Puhuja 3

Korkeampi niittokorkeus on mun mielestä ehkä oleellisempi juttu. Siis se, että niin kun, miten mä nyt sanoisin. Jos ottaa vähemmän sitä huonolaatuista tavaraa siihen satoon jonka korjaa pois, vaan jättää sen peltoon ja jos siinä on vielä kivasti lehtiä niin se kasvaa nopeammin se nurmi takaisin ja tuottaa uutta hyvälaatuista kamaa.

00:12:01 Puhuja 3

Niin ehkä se yksi tapa saada vuoden aikana tietyltä pellolta enemmän sulavaa tavaraa ulos niin on se, että nostaa niittokorkeutta.

00:12:10 Puhuja 2

Tää on ollut TIME-hankkeessa kokeilutoimenpiteenä, että täähän on ihan mielenkiintoinen että kun tästä saa vaan sitä tulosta vähän esille koska tää on ehkä se kanssa mikä on ollut että se on mielenkiintoa herättänyt viime aikoina enemmän se on mun oma mutuilu taas mutta siis tää on nyt se vaan missä mä elän tällä hetkellä.

00:12:31 Puhuja 3

Mutta se on monimutkainen vyyhti, se niittokorkeuden nosto, että se mitä näyttäisi, että mitä tapahtuu on se, että kokonaissato tulee vähemmän pellolta. Mutta sitten toinen kysynyt paljonko sieltä tulee sulavaa satoa, niin se voi ollakin aika samoissa ja sitten tulee nää ajoituskysymykset ja helle kysymykset ja tämmöiset että jos se käy niin että vaikka sivuversoja ei olekaan, koska se on ollut liian tiheänä ja sitten se leikataan. Jälkikasvu on heikko, mutta jos se olisi leikattu 2 viikkoa aiemmin, niin ehkä jälkikasvu voisi olla parempi.

00:13:07 Puhuja 2

Nää on taas näitä että mitä teet, koska teet ja milloin teet ja kuinka ,niin kun maailma ympärillä antaa asian tehdä, niin täähän on taas näitä, että kun tarvitsee vaan luottaa siihen seuraavaan päivään että kuinka homma kannattaisi tehdä.

00:13:26 Puhuja 3

Niin ja tääkin olis helppo helppo tehdä kukkaruukussa ja saksilla. Vai sitten kun aletaan siirtyä siitä johonkin muualle niin sitten alkaa tulla nää haasteet.

00:13:39 Puhuja 2

No joo, nää aluskasvit nyt tässä ja tää kasvipeitteisyys on hyvin kantavana teemana ja ehkä sillä tämä jatkuu että tuota se on huomaa että se on kyllä kiinnostanut siis hyvin paljon täällä, että siitä on kysymystä ollut ja yksihän hyvin semmoinen sanotaanko, että tärkeäkin kysymys, paljonko kerääjäkasvien käyttö maksaa?

00:14:01 Puhuja 3

No niin, sehän voi maksaa ihan mitä vaan tavallaan. Miten sen sitten tekee?

00:14:06 Puhuja 3

Ja nyt semmoinen mikä joskus kauan sitten pisti silmään oli semmoinen jenkki neuvoja Gary Zimmer The biological farmer -kirjaa suosittelen lämpimästi niin se jossain totesi että jos kerääjäkasvit maksaa yli kolmekymppiä, niin sitten on tehnyt jotain outoa. Mä rupesin kyllä nyt miettiä, että se on varmaan ollut 30 $ per eekkeri eli sitten saisi ostaa kuusikymppiä hehtaari mut mä oon yrittänyt itse pysyä siinä tavallaan että kolmekymppiä hehtaari niin haarukassa ja sitten miettii että miten tän tekisi näin fiksusti ja tota.

00:14:43 Puhuja 3

Niin osin siinä on siis se että mikä on riittävä kerääjäkasvi ja sitten tullaan just siihen, että jos sitten kaipaat rehua siitä eläimillä sadonkorjuun jälkeen, niin sitten se voi olla että sanotaan, että jos vaikka raiheinää riittää 6 kiloa hehtaarille. 10 olisi aika hyvä jo, niin sitten jos sä haluat rehua niin sinun voi olla järkevää laittaa kaksikymmentäviisi kiloa. Niinku että näin. Mutta se niin kun keinoja vähentää sitä kerääjäkasvien kustannusta niin on tietty se että käyttää omaa siementä ja näistä ruis on ihan huippu kerääjäkasvi ylipäätänsä, ehkä maailman käytetyin kerääjäkasvit. Niin sitten jos viljelee itse ruista ja lajittelee sitä, niin kun se tulee pientä ruista ulos, pienessä rukiissa itävyys voi olla ihan hyvä, mutta sen sadon tuotto kyky on huono. Mutta sehän on aivan loistavaa kerääjäkasvien materiaalia, koska 60 kiloa pientä rukiin jyvää niin tuottaa tosi monta yksilöä neliölle että se niinku yksi.

00:15:44 Puhuja 2

Tuo oli kyllä hyvä tuo, mikä se oli 30 $ eekkerillä.

00:15:49 Puhuja 3

Jos se menee yli sen, niin sitten se menee ihan sekopäiseksi ja mä itse oon ajatellut että jos niinku tähtää siihen että 30 € hehtaaria niin sitten eihän siitä saa. Siis sanotaan jos apila maksaa vaikka 8 € kilo. Eihän sillä nyt sitten saa ku tota alle 4 kiloa apilaa niin sitten, mutta silloin pääsee siihen että OK.

00:16:11 Puhuja 3

Miten mä saan 4 kiloa pilaa riittämään? En varmasti siten että siinä vaiheessa kun vilja on korren kasvuvaiheessa tää on tehnyt ruiskutuksen niin huiskin sen jollain sinne pintaan niin se se ei tule toimimaan. Eikä myöskään se, että kyllähän se viljan yhteydessä 4 senttiin kun se kaipaisi tuolla 5 millissä vaan sitten päästään siihen. Jos mä haluan että tää on OK niin sitten.

00:16:31 Puhuja 3

Se on varmaan kylvön yhteydessä jyräpyörien eteen tai erillisellä jyräyksellä tai jollain muulla.

00:16:37 Puhuja 2

Mutta onko sitten, kun täällä oli just kysymys, että myös siitä sitten, että mikä pääkasvi ja aluskasvi, se on ollut semmoinen mistä on kuullut eniten positiivista kokemusta.

00:16:45 Puhuja 3

No kyllä se siis se on yleensä viljat ja sitten siihen toi valkoapila yleensä että siis se valkoapila on huoleton. Siinä ei tule sitä ongelmaa että se kasvaa läpi.

00:16:59 Puhuja 3

Näin ja sitten viljat voi olla aika laaja. Tässä siis aika positiivisia kokemuksia on ollut syysviljat, joiden alle kylvää keväällä apilaa siinä kun maaperä jäässä niin se. Se toimii aika hyvin, että se on vähän omaa vaivaansa, mutta tota ja sitten toisaalta siis ruis ei aluskasvi vaan kerääjäkasvit niin se on kanssa siis semmoinen, että sitten kun ihmiset on innostuneet sitä vaan kokeilemaan kun se tuntuu hullulta että mä kylvän jotain mitä mä en aio puida niin se on kanssa ei siitä ole silleen huonoa sanaa kuullut tai jos joku on jotain sanonut, että se on liittynyt niinku siihen, että se ei ole lähtenyt kasvamaan kun ollut niin kuivaa mutta sanotaan näin niinku yleensä se.

00:17:39 Puhuja 3

Heti kun puimuri lähtee pellolta niin sitten hajakylvö ja matala muokkaus niin sitten siellä on ruista ja pääsee samalla eroon puintitappion jyvistä.

00:17:47 Puhuja 2

Niin toki vastavuoroisesti ihan mielenkiintoista on sen, että mistä on mahdollisesti kuuluu eniten negatiivista kokemusta, mikä pääkasvi ja aluskasvi on semmoinen, mikä ei ehkä välttämättä oikein se täydellinen pari toisille.

00:18:00 Puhuja 3

On tietty sarja hullut kokeilut mikä on se sarja mikä ei toimi. Sanotaan tällaiset kuten saneerauskasvina hyvä rehuretikka tai siis rehuöljyretikka niin sehän on aivan katastrofaalinen aluskasvina. Se kasvaa hulluna ja kilpailee ja sitten se on siellä kasvuston joukossa ja toinen on ruisvirna. Mä kerran kokeilin kun aluskasvit oli tulossa onneksi pienellä alalla. Ei olisi pitänyt ikinä tehdä sitä, niin tota se riitti että niitä oli 2 neliöllä, ne kasvoi viidakoksi siihen muun kasvuston joukkoon ja sitten kun sitä rupesi puimaan, niin sitten se lähti semmoisena laattana kerrallaan puimurin sisään ja tämmöistä. Mutta nää on sarjasta tyhmät kokeillut. Mutta sanoisin että se kasvi missä on niinku samaan aikaan eniten potentiaalia ja eniten harmia niin on mesikkä, eli joko valko- tai rohtomesikkä.

00:18:59 Puhuja 3

Se on ihan uskomattoman ja mä käytän sitä itse kaikissa nurmiseoksissa. Joskus mulla olisi nyt kokeilin nurmia. Se oli pelkkää viherlannoitukseen, mutta siitä on tullut ihan takaisinpäin.

00:19:11 Puhuja 3

Onnistuessaan se kasvaa rehevästi puinnin jälkeen. Silti se tekee ihan hirvittävän porkkanajuuren ja seuraavan vuoden keväällä se räjähtää semmoiset kaksi ja puoli metriseksi.

00:19:21 Puhuja 3

Ja maan parannusvaikutus on hurja ja typen sidonta on valtavaa, mutta se pulma just liittyy siihen että se saattaa alkaa kilpailee satokasvien kanssa liikaa jo ekana vuonna.

00:19:33 Puhuja 3

Ja pulma numero 2, jos sen päästää tota siementämään tokana vuonna niin sen jälkeen se tilanne on se että sitten sitä mesikkää on aina pellolla ja se rupeaa kilpailemaan satokasvien kanssa. Se on tosi iso rikkapotentiaali myös mutta samaan aikaan hirveän lupaava kasvi ja hirveän ongelmallinen kasvi.

00:19:53 Puhuja 3

Ja sillä saa kotieläimet tapettua myös. Monesta mielestä vähän semmoinen ei vielä domestikoitu.

00:20:02 Puhuja 2

No joo, ehkä tässäkin sitten taas se kasvinjalostus, niin ehkä se odottaa vielä sitä hetkensä, mutta sitä odotellessa.

00:20:09 Puhuja 3

Niin ja se on totta, että näitä niinku siis kerääjäkasveja ja aluskasveja niin ei niitä ole ihan hirveästi kasvinjalostus tehty ja että potentiaalia on valtavasti siinä.

00:20:18 Puhuja 2

On mä oon aika vakaasti, uskon siihen että kyllä tää kasvinjalostus tästä lähtee nimenomaan, koska tää kiinnostus on ollut paljon suurempaa. Voiko sanoa viime aikoina kerää ja kasveihin kun vaikka ajattelee mitä se on ollut mahdollisesti niin kuin aiemmin.

00:20:35 Puhuja 2

Onko tilanne se, että meillä on enää yksi kerääjäkasvit alussakasveihin tai vihreeseen kasvipeitteisyyteen liittyvä kysymys, koska siis kuten huomaa, niin täähän on ollut hyvin tämmöinen hyvin, niin kun ajatuksien herättänyt ja paljon kommentteja poikinut aihe.

00:20:53 Puhuja 2

Mitkä kasvit ovat olleet parhaita viherkesannolle?

00:20:57 Puhuja 3

Jos se on yksivuotinen viherkesanto, niin meillä oli hirmu hyviä kokemuksia OSMO-hankkeessa semmoisesta seoksesta missä on ruisvirnaa, sitten on italian raiheinää, persianapilaa ja viljaa eli tavallaan niinku yks iso siemeninen palkokasvi, yksi pienisiemeninen palkokasvi, iso siemeninen ei palkokasvi ja yksi pieni siemeninen ei palkokasvi, niin tällä saatiin keväällä kylvettynä yksi niitto, vähän odotetaan, murskaus jankkurointi päättäminen ja syysviljat, niin saatiin maan rakennetta kunnostettua ihan hirveästi.

00:21:37 Puhuja 3

Jos on kiire niin sitten tämmöisellä. Mutta kyllähän se muuten sitten menee näihin tämmöisiin palkokasvi pitoisiin nurmiin.

00:21:47 Puhuja 2

Ihan kyllä siis aika monipuolinen tuo seos.

00:21:49 Puhuja 3

No siinä on 4 ja siinä tavallaan siinä on se rytmi. Semmoinen tavallaan, että aluksi kasvaa se vilja ja se persianapila niin että ensimmäiset niin tuosta tulee näitä saatiin peittoa sen niiton jälkeen niin sieltä humahtaa toi ruisvirnan vauhtiin ja sitten italian raiheinä pitää sille vähän kaveria siinä ja sitten virnan periaatteessa jos sen jättäisi niin se kasvaisi joulukuuhun asti koska se on yksivuotinen kasvi, niin ennen kuin se saa sen signaalin että tuli pakkanen niin se ei ymmärrä lopettaa vegetatiivista kasvua. Se vaan kasvaa ja kasvaa.

00:22:26 Puhuja 2

Siis mielenkiintoisia nimenomaan tää kasvilajivalinnan merkitys että just että no mitä haetaan mitä halutaan ja mitä tapahtuu.

00:22:36 Puhuja 3

Paljonko on aikaa? Onko aikaa kaksi vuotta vai yksi vuosi vai 6 viikkoa vai mitä? Mutta toi nyt osoittautui OSMOssa toi yksivuotinen maanparannusseos varsin hyväksi.

00:22:53 Puhuja 2

On paljon kysymystä ollut tästä nimenomaan tästä hiilen sidonnasta itsessään. Esimerkiksi on kysytty, että millä kasveilla sitä hiiltä saadaan sidottua mahdollisimman paljon, jos se olosuhde on muuten pellolla optimaalinen.

00:23:04 Puhuja 3

Ilmeisesti tarkoittaa sitä, että kaikkia ravinteita on tarpeeksi.

00:23:08 Puhuja 3

Ja kuivatusongelmia ei ole, niin kyllä se varmaan on kuituhamppu. Ehkä auringonkukka on niinku intensiivisimmästä päästä. Biomassaa on ihan hirveät määrät.

00:23:19 Puhuja 3

Mutta sitten jos ihan vähän softaa taaksepäin, niin sitten me päädytään näihin palkokasvinurmiin, jotka on syvä juuria. Niillä on saatu mittauksissa paria tonnia hiiltä maahan lisää vuodessa.

00:23:35 Puhuja 3

Tietysti joku tommoinen kuituhamppukasvusto, niin sehän nyt voi sitten sisältää todella paljon hiiltä, jos sen saa myllätty maahan sisään niin sitten hiilimäärä kasvaa aika paljon siinä vaikka osa hajoaa.

00:23:48 Puhuja 2

Noi on tosi korkeita määriä.

00:23:51 Puhuja 3

No on, mutta tavallaan se vaatii se kasvusta jotain 360 kiloa typpeä niin että semmoista ja niinku 80 kiloa rikkiä.

00:23:59 Puhuja 2

Niin että kyllä se ottaa, mutta myös antaa.

00:24:03 Puhuja 2

No just niinku nääkin niin näähän on tämmöisiä biomassan lisääjä, mutta siitä oli just niinku täälläkin just kommenttina että kun totuushan on nimenomaan se, että kun sitä hiiltä saadaan sinne orgaanisenaineksen lisäyksellä. Mutta mikä kasvi on sitten hyvä siihen orgaanisen aineksen lisäykseen, mutta myös samalla olisi taloudellisesti tuottoisa.

00:24:23 Puhuja 3

Mä melkein sanoisin että palkokasvien siemennurmet.

00:24:29 Puhuja 3

Eli tota niillä me saadaan monivuotisia palkokasveja millä on iso hiilensidonta ja sitten tota siitä me saadaan siemennurmista taloudellista tuottoa, mutta se on sitten se on ihan oma lajinsa se tota tavallaan että se vaatii opettelua. Se homma, että saadaan hyvälaatuista itävää siementä passeliin aikaan.

00:24:52 Puhuja 3

Siinä olisi tommoinen yks. Ylipäänsä noi nurmet varmaan. Sitten jos ei mennä niihin niin sitten se syysöljykasvit joiden alle kylvää aluskasvin, niin on varmaan kanssa aika hyvä.

00:25:03 Puhuja 3

Niin tai raparperi.

00:25:07 Puhuja 3

Raparperi on ihan hervoton hiilensidontakasvi ja se on aika korkea kilohintakin, mutta  mä luulen että jos joku laittaa esimerkiksi 60 hehtaaria raparperia, niin sillä tulee vähän muita murheita siinä mukana.

00:25:20 Puhuja 2

No joo se voi toki olla.

00:25:23 Puhuja 3

Mä laitoin hehtaarin omenaa ja päärynää, että sekin on sinänsä aika hyvä. Viljelykierto toki on sitten vähän pitkä, että lasketaan vuosikymmenistä.

00:25:32 Puhuja 2

No joo kun malttaa odottaa niin en mä tiedä onko se sitten pitkään.

00:25:37 Puhuja 2

Sivusit tuossa aikaisemmin noista öljykasveista, niin on kysytty että onko kokemuksia viljelykierron monipuolistamisesta öljykasveilla.

00:25:46 Puhuja 3

Mulla itsellä ei ole siis siinä mielessä, että mä oon rikkonut kaikki syysrypsit mitä mä oon kylvänyt aina. Mä en ole niin tyytyväinen, mutta siis kyllähän nyt niinku varsinkin syysöljykasveista, niin ihmisillä on varsin hyviä kokemuksia sitten kun se homma onnistuu ja luonaa, että sillä saa korjattua monta juttua ja sitten siinä on niin kun ennen kaikkea syysöljykasveilla se kiva puoli että puinti on aikaisin, jolloin siinä joko ehtii kasvattaa aluskasvia tai laittaa heti syysviljat perään, jolloin sitten niinku tavallaan vihreä peite jatkuu ja jatkuu.

00:26:19 Puhuja 2

Ehkä musta tää on taas tätä mun omaa mutuilua, mutta musta tuntuu että ylipäätään öljykasveja ja varsinkin syysöljykasveja, kun löytää ehkä sen omalle tilalle sopivan toimintatavan, niin siitähän se sitten niinku lähtee luonnistumaan. Mutta tuohon se semmoista hakemista ehkä aluksi nimenomaan.

00:26:36 Puhuja 3

On se hakemista ja sitten kun on tämmöisiä vaarallisia tulokaslajeja kuten valkohäntäpeura, joita sitten voi olla parikymmentä pellolla niin sitten se tuo yhtälöön vähän lisää muuttujia.

00:26:48 Puhuja 2

Niin joo, ne on aika tehokkaita ja kyllä ne tietää mihinkä tulla. Ei se siitä ole kiinni etteikö ne että haahuili ja miettisi että olisikaan tota vai eikö ne ole?

00:27:00 Puhuja 2

Joo muutamia kysymyksiä täällä vielä on ja sitten ne ravinteet on ollut kanssa semmoinen mistä on ollut kysymyksiä. Ne on herättänyt kiinnostusta.

00:27:08 Puhuja 2

Musta tuntuu, että ylipäätään keskustelussa toki senkin takia, että nuo lannoitteiden hinnat hiukan tuossa pomppasi. Voiko sanoa tälleen lievästi ilmasten niin vähän ja täällä on kysyttykin, että mitä kierrätysravinnetta suosittelisit vehnälle? Entä rehuherneelle?

00:27:22 Puhuja 3

Ne on hyviä kysymyksiä.

00:27:26 Puhuja 3

Aika moni kierrätysravinteita olisi fiksuinta antaa edellisenä syksynä ja sitten tavallaan antaa sen hajota maaperässä pikkuisen, kerääjäkasveilla estää ettei huuhtoudu ja sitten palauttaa tai sitten saada siihen kasville kun kasvilla on se ravinteiden otto siinä korren kanssa kun alussa on aivan huipussa, niin siinä vaiheessa että pitäisi olla siellä.

00:27:48 Puhuja 3

Vehnälle tarvittaisiin jotain mistä tulisi typpeä ja rikkiä.

00:27:52 Puhuja 3

Se olisi niinku ne jutut mitä siihen tarvitsisi?

00:27:56 Puhuja 3

Nyt nopeasti ajateltuna helpoin on varmaan tietty joku vinanssi. Mä en tiedä onko se yhtään halvempi kuin väkilannoitteet, mutta sitten kyllä nyt on erinäköisiä ravintokuituja missä tulee typpeä ja rikkiä aika paljon. Sitten katsoo sen että tarvitseeko pelto fosforia tai kalia. Jos tarvitsee fosforia tai kalia niin sitten päädytään aika nopeasti lantapuolelle, että mä lähtisin aina näistä siitä että mistä ravinteista on puutetta jos fosforista tai kallista niin sitten lantaa. Jos ei, niin sitten se on joku tommoinen ravinnekuitu-finanssi tyyppinen juttu. Herne sitten taas just ei kaipaisi typpeä, mutta kaipaisi rikkiä ja kalia.

00:28:39 Puhuja 3

Ja siinä tulee sitten oma yhtälönsä, että miten se tekee. Sitten siinä voisi melkein olla se, että jos sen herneen laittaisi viljelykierto tavallaan laittaisi jotain kierrätyslannoitetta mistä tulee typpeä ja sitten sen jälkeen tavallaan imuroi ne typet jollain pois ja sen jälkeen hernettä esimerkiksi rukiin jälkeen. herneestä ja härkäpavusta yleensä saadaan tosi paljon parempi sato, koska siellä ei enää ole niin liukoista typpeä mikä kasvattaisi rikkoja, mutta rakenne on hyvä, koska siellä on ollut se rukiin hyvä juuristo vaikutus.

00:29:11 Puhuja 3

En mä tiedä tuliko tästä tolkullista vastausta, mutta herneestä pitää sanoa, että sillä on aika omalaatuinen ravitsemusvaatimukset, että se tarvitsee kalsiumin ja booria mitä viljat ei tarvitse ja sitten se tarvitsee kaliumia ja rikkiä. Tää yhtälö.

00:29:29 Puhuja 2

No joo täähän on niinku tässä tosiaan aiemmin olikin sitä kommenttia niin tuumaustauko ja tuumaustaukioita.

00:29:40 Puhuja 2

Tosiaan viimeisenä kysymyksenä oli näistä rengaspaineenvaikutuksista siihen maan tiivistämiseen että kun pakostahan sillä pellolla tulee sitä koneliikennettä niin mitkä on siinä uhat ja mitkä on mahdollisuudet?

00:29:54 Puhuja 3

No siis uhat on se, että koneiden paino kasvaa, mutta rengastus ei muutu, jolloin se menee överiksi. Eli jos maata kuormittaa enemmän kuin mitä maa kestää kuormitusta, niin se tiivistyy. Sen jälkeen se kestää taas kuormitusta, kun se on tiivistynyt.

00:30:13 Puhuja 3

Teräsbetonia on vaikea tiivistää. Toki ei siinä ihan hirveästi kasvakaan mikään. Tää on sinänsä ajankohtainen kysymys. Juuri nyt pyöritellään tätä ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa. Miten eri maalajit kestää tiivistymistä ja miten multavuus vaikuttaa siihen ja kosteus, mutta yleisesti ottaen se hyvä nyrkkisääntö on ollut ja on varmaan edelleen, että semmoinen noin puolen baarin paine kosteissa oloissa liikuttaessa niin on sellainen mistä maa ei kovin paljoa tiivisty. Ehkä ei ollenkaan.

00:30:50 Puhuja 3

Niin ja sitten kun siirrytään kuiviin oloihin, niin sitten se kuormituskestävyys menee johonkin baariin yläpuolelle. Ehkä puoleentoista baariin.

00:30:56 Puhuja 3

Mutta siis mahdollisuudethan on siinä se, että mitä mä nyt sanoisin, että kasvit voi tosi paljon paremmin kun ne saa happea ja vettä ja ravinteita. yksi viljelijä joskus heitti mulle tehtävän tai laskettiin yhdessä sen kanssa, että kun sillä oli urakoitsija käynyt ajonoukinvaunua ja lietekärryä ja ne ei osunut samoille raiteille renkaiden jäljet ja sitten laittoi kuvia, että kun kaikista renkaisen jäljiltä oli kadonnut kaikki sinimailanen.

00:31:27 Puhuja 3

Ja biomassan tuotanto on alempi muutenkin siinä niin mitä tää maksaa tilatasolla.

00:31:32 Puhuja 3

Sitten pysähdyttiin ja laskettiin läpi ja päädyttiin siihen, että viljelijän kannattaisi ostaa urakoitsijalle paineenalennusjärjestelmä ja toi kun tarkkaa joukosta se maksaa sitten tosi äkkiä takaisin sillä että saataisi kaikki samoille raiteille ja sitten saataisiin vielä sitä tiivistymisenriskiä pienemmäksi alemmilla rengaspaineilla. Eli se kyllä, mä sanoisin että maan tiivistyminen on ehkä se isoin uhka suomalaisessa peltoviljelyssä jos näin rohkeasti uskaltaa sanoa niin ehkä se on se isoin ja ratkaisu siihen löytyy siitä että joko paino pienemmäksi tai paino useammalle renkaalle tai sitten rengaspaineiden painetta alemmas.

00:32:16 Puhuja 2

Onhan se paljon. Kyllä se aika merkittävä on se vaikutus vaan loppujen lopuksi, vaikka siinä olisikin kyseessä nyt vaan pieni kaistale.

00:32:26 Puhuja 3

Se nyrkkisääntö yleensä on viljoilla, että maan tiivistyminen vie noin 30 prossaa satotasosta ja sitten kun sitä rupeaa summaan montako prossaa pellosta tiivistyy jos se ajelu on holtitonta, rumasti sanottu. Mutta siis tarkoitan että se ei ole control traffic farming vaan se on an-control traffic farming niin se saattaa olla tyyliin 60 % pellosta josta se viljelykierron aikana mennään liian isolla kuormalla.

00:32:54 Puhuja 3

Niin sitten se on jo 15 % sadosta pois.

00:32:57 Puhuja 3

Mutta sama panostus meni siihen. Sato vaan on pikkuisen pienempi ja sitten kun tää rupeaa kertautumaan niin vähän joka kuudetta hehtaaria ei kylväisi ollenkaan.

00:33:09 Puhuja 3

Periaatteessa lannoittaisi ja kasvinsuojelu kaikki ja maksaisi vuokraa, mutta ei jättäisi vaan kylvämättä joka kuudennetta hehtaaria.

00:33:18 Puhuja 3

Tuntuu vähän hassulta.

00:33:19 Puhuja 2

On ja kyllähän se asettaa sen perspektiivin, kun sen asian asettelee just nimenomaan näin. Eli pidät menot, mutta vähennät tulot kun miettii, että joka kuudes hehtaari niin se on oikeasti. Siis se on paljon.

00:33:31 Puhuja 3

Joo sitten sitä ei tekisi jos sen tekisi, jos joka kuudes hehtaari on siellä pellolle. Ai nyt tultiin tälle hehtaarille noin ei mitään.

00:33:39 Puhuja 3

Ja puimurilla on muuten pakko ajaa siitä yli vaikka siellä ei kasva mitään. Mut sitten kun se on jakautunut pitkin peltoa semmoiseen traktorin renkaan levyisiä viipaleisiin niin sitten ei sitä tule ajatelleeksi.

00:33:49 Puhuja 2

Eihän sitä ei, ei todellakaan.

00:33:53 Puhuja 3

Sanotaan näin, että se kulma on se, että toi on tommoinen kolmenkymmenen prosentin sadon vähenemä, niin se ei välttämättä näy silmällä vielä.

00:34:01 Puhuja 2

Tää oli oikein hyvä nosto tämmöinen.

00:34:05 Puhuja 3

Toivottavasti tästä ei tule semmoista kuviota tai että mä ikään kuin annoin lopullisia vastauksia täällä, koska se ainoa oikea vastaus lähestulkoon kaikkiin viljelykysymyksiin on se, että en tiedä, otetaan selvää.

00:34:23 Puhuja 2

Siinähän sitä asiaa sitten olikin. Toivottavasti mahdollisimman moni kysymyksen lähettänyt on  saanut vastauksen sekä tässä että myöskin menneissä jaksoissa. näitä lähetettyjä kommentteja on ollut mukava lukea, koska tottahan se käytännön niitä tulee tietenkin sieltä missä sitä tuotetaan ja ollut ilo huomata, että sitä on myös valmiina jakamaan sitä näissä molemmissa hankkeissa nimenomaan sitä käytännön kokemusta on haluttu kerätä, koska sehän on se mikä merkitsee.

00:34:44 Puhuja 2

Eli siis yhteenvetona isot kiitokset kaikille kysymyksiä ja kommentteja lähettäneille. Ne on saanut meillä täällä oikein hyvää keskustelua aikaan ja sitä myöten myös kiitokset aikaisemmissa jaksoissa mukana olleille asiantuntijoille sekä muutoin tähän podcastin tekoon osallistuneille ja kiitokset tietenkin myös Tuomas Mattilalle mukana olosta.

00:35:01 Puhuja 2

Mahtavaa, että saatiin sutkin mukaan tähän meidän sarjaan. Mä olen Annika Lillvik. Tää oli tällä erää meidän viimeinen jakso, mutta katsotaan jos vaikka kuullaan vielä jossain muodossa jatkossakin, siihen asti hei hei.

00:35:16 Puhuja 2

Ja kiitos että kuuntelit Ilmastosoturit ja TIME hankkeen yhteistyössä tuottamaan Hiili tieto -podcastia. Ilmastosoturit-hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto ja vastuullinen toteuttaja on ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hanke on Maa ja metsätalousministeriön rahoittama, ja se kuuluu Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuteen. Hanketta toteuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kurikan kaupunki. Lisätietoja hankkeesta sekä somekanavat löytää jaksot kuvauksesta.