SeAMK Podcast: TIME-hanke – Hiilitieto jakso 3: Kerääjäkasvit ja vihreä kasvipeitteisyys

Puhuja 2. Annika Lillvik
Puhuja 3. Perttu Perälä

00:00:08 Puhuja 2

Tämä jakso osa Ilmastosoturit ja TIME -hankkeen yhteistyössä tuottamaan podcastia nimeltä Hiilitieto. Tervetuloa kuuntelemaan.

00:00:28 Puhuja 2

Tervetuloa jälleen kuuntelemaan meidän uutta jaksoa. Mä olen Annika Lillvik Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja tänään meillä on aiheena kerääjäkasvit ja vihreät kasvipeitteisyys ja meillä on täällä aihetta käsittelevässä Perttu Perälä. Tervetuloa. Kertoisitko sä tähän alkuun vähän itsestäsi?

00:00:40 Puhuja 3

Kiitos paljon.

00:00:43 Puhuja 3

Joo mä oon tosiaan viljelijä tuosta Laihialta kasvinviljely tila on mulla siinä ja

00:00:50 Puhuja 3

lisäksi toimin tuossa ProAgria Etelä-Pohjanmaalla kasvintuotannon asiantuntijana.

00:00:58 Puhuja 2

Ja tämän päivän aiheena on meillä siis tosiaan oli tämä kerääjäkasvit ja viljelykierto ja tällä hetkellä nää nyt on tämmöinen aihe, mikä aika paljon puhuttaa ja aloitetaanko nyt vaikka sitten ihan jo silläkin, että mitä nää kerääjäkasvit on.

00:01:11 Puhuja 3

Joo kyllä kyllä tuota niin niin on. On mukavasti huomannut kyllä kiinnostuksen lisääntyneen kerääkasveihin ja totta kai kun

00:01:22 Puhuja 3

niistä myös lehtien palstoilla ja muualla aika paljon puhutaan ja sitten lisäksi tuota vielä tämä tukijärjestelmä vähän niitä yrittää kannustaa käyttämään. Eli kerääjäkasvit on satokasvin oheen kylvettäviä kasveja jotka jatkaa sitä yhteyttämistä ja kasvua sen satokasvin korjuun jälkeen.

00:01:47 Puhuja 2

Ja tästähän on niinku sanoitkin niin hyvin pitkälti huomioitu tuolla tukipolitiikassakin ja tämä on tosiaan hyvin puhuttava aihe, niin mikä siinä sitten niin kun se on nimenomaan otettu tuissakin huomioon mitä hyötyä tästä sitten on viljelijälle?

00:02:00 Puhuja 3

Sillä pyritään maksimoimaan se vihreät viikot siellä pellolla. Elikkä tosiaan se yhteys ja sitä kautta saadaan sitten tuota hiilidioksidia sidottua ja miten se viljelijä ja hyödyttää on se, että se

00:02:14 Puhuja 3

hiili sinne peltoon niin se on yksi kun se pellon multavuus ja varmaan jokainen viljelijä tykkää sellaisista

00:02:24 Puhuja 3

suhtkoht multavista maista enemmän kuin niistä kaikista kovimmista mäkiranta savikoista.

00:02:33 Puhuja 2

On jo ja siis kun puhutaan kerääjäkasveista niin yleensä puhutaan ihan kokonaisuutena, mutta mitä mitä on niin kun kerääjäkasvit mitä tehtäviä niillä on, mitä kasvilajeja on? Tässähän valintaa ilmeisesti kuitenkin on niin mitä voidaan nyt sitten valita?

00:02:47 Puhuja 3

Joo, se on totta että

00:02:50 Puhuja 3

vaihtoehtoja on ja pitää miettiä vähän se oma tavoite myös siihen, että mitä haluaa sieltä kerääjäkasvilta, koska se voi olla muutakin kuin vaan sitä sitä tuota yhteyttämisen maksimointia että sen voi olla

00:03:05 Puhuja 3

parhaimmillaan myös sitä, että sidotaan niitä satokasvilta ylijääneitä ravinteita orgaaniseen muotoon, jolloinka ne ei ole  huuhtouma herkkiä ja ne ei ne ei tuota

00:03:16 Puhuja 3

päädy vesistöihin ja muutenkaan mene arvokkaat ravinteet hukkaan sitten nykyään, varsinkin kun on vielä lannoiteetkin on kohtuu kalliita. Niin ja sitten vielä vielä tuota jos valitaan typensitoja kasveja niin kun vaikka apilaa sinne kerääjäkasvit niin sitten me saadaan

00:03:34 Puhuja 3

saadaan parhaimmillaan ihan kymmeniä kiloja sidottua typpeä ilmakehästä orgaaniseen muotoon, joka on hyvinkin

00:03:43 Puhuja 3

maistuvaa sitten maaperän pieneneliöille ja sitä kautta sitten hyvinkin nopeasti kasvin käytettävissä.

00:03:52 Puhuja 2

Elikkä vaikka ja mitä?

00:03:54 Puhuja 2

Kerääjäkasvit on kuitenkin semmoinen keino mahdollisesti siinä taloudenhallinnassa, että jos niinku että jos käytetään esimerkiksi nyt typensitojakasvina tai muuten ravinteiden talteenottajana nimenomaan, että saataisi ehkä mahdollisesti sitä lannoitepanosta sitten pikkaisen vähennettyä, niin kuinka sitten jos ajatellaan sitä niinku hyötysuhdetta, että kun miettii että kyllähän se kerääjäkasvin maksaa kun se sinne niinku kylvetään, mutta sitten taas se että paljonko siellä voi periaatteessa säästää ja mikä on ylipäätään paljonko maksaa kerääjäkasvien käyttö?

00:04:23 Puhuja 3

Joo tota.

00:04:25 Puhuja 3

Joo, tämä talouspuoli pitää aina aina muistaa tässä viljelyssä, että se on kuitenkin

00:04:32 Puhuja 3

pitäisi olla se ykkösasia aina niin tota. Kerääjäkasvi ja tuota toki on niin monenlaisia kasvilajeja ja monenlaisia tapoja kylvää ja näin että sitä se siemen kustannuskin voi vaihdella ja tavallaan se että kyetäänkö se yhdessä vai erikseen jonkun muun toimenpiteen kanssa niin se toki kanssa voi lisätä jonkinlaisen kustannuksen siihen, mutta jos puhutaan nyt ihan vaan perinteisen perinteisimmistä, elikkä vaikka nyt siitä valkoapilasta niin

00:05:02 Puhuja 3

sen siemen kustannus voisi olla luokkaa kaksikymmentä

00:05:06 Puhuja 3

tai kaksikymmentäyksi – neljäkymmentä euroa hehtaarille, mutta sanotaanko että 3 kiloa hehtaarille niin silloin se olisi sen kaksikymmentäyksi euroa ja vaikka se 4 kiloa joka on jo monesti aika hyvä määrä viljan alle että pitäisi varmasti kasvusta tulla niin se olisi sitten sen kaksikymmentäkahdeksan euroa hehtaarille ja aika samoissa luokissa pyöritään sitten niin kun myös heinämäisillä eli vaikka italianraiheinällä tai

00:05:31 Puhuja 3

timoteillä niin niin niin siellä

00:05:34 Puhuja 3

kahdesta neljään kymppiin välille niin saadaan aika monenlaista kerääjäkasvia kyllä tuota sillä kustannuksella kylvetyksi.

00:05:43 Puhuja 2

Että ei nyt kuitenkaan ehkä aivan mahdottomia. Ja sitten kun tähän ottaa taas sen tukipolitiikan huomioon, mikä nyt toki taas väistämättäkin on, niin kun osa tätä viljelyä, niin kyllähän siinä sitten taas se tuki kuitenkin korvaa aika hyvin sen kerääjäkasvit panostetun hinnan. Ehkä jos näin voi sanoa.

00:05:59 Puhuja 3

No no kyllä näin voidaan sanoa että ensi tukikaudella 30% pinta alasta saa sen kerääjäkasvittuen

00:06:08 Puhuja 3

Ja se kerääkasvi tuki on 100 € hehtaari että vaikka sinne nyt tulisi erillinen ajokin sen kerääjäkasvien takia, joka olisi esimerkiksi laskettuna vaikka 10 tai 15 20 €/ajo

00:06:20 Puhuja 3

Siihen kerääkasvin kylvämiseen niin tuota niin niin se on silti vieläkin jää niin kun erotusta siihen siihen tota tuki määrään. Ja sitten kun muistetaan se, että sieltä esimerkiksi apilalla voitaisiin saada nyt vaikka

00:06:37 Puhuja 3

40 kiloa orgaanista typpeä ja sidotuksi. Niin sehän on nykyään helppo laskea kun se on euron euron per tyyppi kilo niin se on kun se on se on tota niin niin tai itse asiassa euron per lannoite kilo se on nykyään eli eli se on se on siis ihan useiden kymppien arvoinen se jos se jos se ei satasen arvoinen se pari 30 kiloa kiloa tota typpeä sinne peltomaa.

00:07:03 Puhuja 2

Niin totta, tottahan tää ja jatko laskenta on nyt sitten tästä että kun alkaa miettimään sitä sitten niinku pidemmälle just tätä nimenomaan että paljonko se säästää siinä lannoite kustannukset sun muussa ja sitten jos ajatellaan sitä hiilensidonnallista hyötyä niin siinähän sitten sitä laskettavaa taas riittääkin että eri riippuu vuodesta riippuu kasvista. Riippuu kaikesta kun ei ole mikään niin yksiselitteistä ehkä sinällänsä.

00:07:26 Puhuja 2

Ja jos niin kun just nimenomaan mietitään sitä että halutaan sitä hiilensidonnallista hyötyä niin miten ne kerääjäkasvit sitten sitä sitoo. Mikä siinä on se pointti niinku mitä? Miksi voinko mä kysyä vaikka näin?

00:07:38 Puhuja 3

Joo no jos nyt lähdetään suht kaukaa, mutta nopeasti lähestymään asiaa niin tota ainoat keinot sitoa hiiltä niin on maaperä ja meret ja me ei vielä oikein tiedä että miten me saadaan mereen lisättyä sitten hiilensidontaa, mutta me tiedetään kyllä mitenkä se voidaan tehdä peltomaassa tai hyvällä metsänhoidolla se että

00:08:04 Puhuja 3

saadaan hiiltä talteen ja saadaan samalla tuotettua sitten tuota niin elintarvikkeita ja muita tarpeita. Eli me ollaan tässä viljelijät ratkaisijan roolissa

00:08:13 Puhuja 3

tässä tota ilmastonmuutoksen, että muut puhuu vaan siitä, että miten ne vähentää päästöjä ja viljelijät puhuu siitä, että miten me saadaan ne kaikkien muiden päästöt sidottua sinne peltomaan.

00:08:24 Puhuja 2

Joo ajatus on hieman ehkä tai lähestymistapaan eri riippuen taas siitä, että missä roolissa itse on tässä ketjussa.

00:08:30 Puhuja 3

Kyllä että, mutta että mitä siinä käytännössä sen kerääjäkasvin avulla tehdään niin jos mietitään nyt perinteistä, että syksyllä kynnetään ja

00:08:40 Puhuja 3

keväällä kylvetään kevätviljat, niin siinähän ei ole sitä yhteyttävää aikaa loppujen lopuksi, kun toukokuun lopusta sinne heinäkuun loppuun tai elokuun puoleen väliin niin elikkä 2 kuukautta 2 ja puoli kuukautta kahdestatoista kuukaudesta, että sehän on tosi vähän.

00:08:56 Puhuja 3

Suomessakin me monesti hukataan lopuksi niin kun sitä kasvukautta aika aika paljon tuolla perinteisellä menetelmällä.

00:09:05 Puhuja 3

Ja mitä me tällä kerääjäkasvilla nyt pyritään esimerkiksi jos meillä on

00:09:10 Puhuja 3

on se kevätviljat siellä, niin saadaan jatkettua sitä elikkä se yhteyttävä aikaa ei päätyykään nyt siihen kun se satokasvi alkaa tuleentua vaan se yhteyttää siellä sato kasvien alla, mutta yhteyttä etenkin sitten kun se satokasvi puidaan ja yhteyttään sitten tasan niin kauan kun sen annetaan yhteyttä. Elikkä kuinka se sitten päätetään niin onko se sitten syksyllä vai keväällä, mutta me saadaan silti sinne sanotaanko vähintään

00:09:37 Puhuja 3

vähintään pari kuukautta lisää sitä yhteydessä aikaa, vaikka se syksylläkin jo päätettäisiin.

00:09:43 Puhuja 2

No joo, siitä on ihan ollut tässä puhetta niin kun aikaisemmin tai niinku musta tuntui tässä saattaa olla jo ehkä jonkun näköistä vastakkainasettelua, että onko se syyskyntö vai onko se vihreä kasvipeitteisyys, että just se että mikä siihen mahtaisi olla se syy sitten, että kun siellä on ne pellot mustana.

00:10:00 Puhuja 2

Että minkä takia? Kuinkahan tämä muoto olisi? Minkä takia se vihreä kasvipeitteisyys ei välttämättä vielä ole niin kun suositumpi toimenpide kun syyskyntö?

00:10:08 Puhuja 2

Ei sillä, että kun se syyskuun olisi nyt tässä se pahis, mutta että onhan se kun ajelee maakunnassa näin syksyn mittaan, niin onhan se nyt huomattavasti niin kun suositumpaa.

00:10:18 Puhuja 2

En mä tiedä voiko sanoa suositumpaa, mutta sanotaanko, että yleisempää on siis se, että siellä ei välttämättä ole niitä kerääjäkasvien, että mikä on se

00:10:26 Puhuja 2

syy tähän ja miten se ehkä mahdollisesti kannattaisi kääntää toisinpäin?

00:10:32 Puhuja 3

Joo, kyllähän tuo ihan fakta on, että että että se syyskyntö on on edelleen hyvin hyvin suosittua ja ja ja no mitä nyt tässäkin tänään Laihialta tähän Seinäjoelle ajelin, niin katselin että että pääasiassa

00:10:47 Puhuja 3

se on sitä syyskyntöä jonkin verran on syyskevyt muokkausta ja sitten ilokseni oli kyllä aika paljon myös syysviljoja.

00:10:55 Puhuja 3

Mutta aika vähän näkyi niin kun vihreitä sänkiä, että olisi se kerääjäkasvi nimenomaan siellä. Mutta että miksi se syyskyntö on edelleen niin suosittua, niin on varmasti se se, että että kyllähän se ehkä on se yksinkertaisin suoraviivaisen helpoin tapa viljellä se, että että pelto kynnetään syksyllä saa keskittyä kyntöihin ja kylvetään keväällä ja silloin saa heti keväästä keskittyä siihen äestykseen ja kylvämiseen.

00:11:25 Puhuja 3

Ja ja näin että sitten sitten kun sinne halutaan maksimoida tätä kasvi peiteitettä niin se tuo sinne se tuo sinne hiukan

00:11:34 Puhuja 3

sitten sitä monimutkaisuutta ja pitää ehkä keväällä osata muutakin tehdä kun vaan laittaa se äes Pprään vaan pitää ensin miettiä että no mites nää kerääjäkasvit päätetään tai mites nuo syysviljat on talvehtinut ja pitääkö niitä nyt lannoittaa jo tässä ennen kun ennen kun kylvökoneen saa laittaa perään ja näin poispäin että että kyllä mä luulen että se tuota

00:11:57 Puhuja 3

sellainen tuota yksinkertaisuus on se yks syy ja ehkä jossain määrin myös sellainen vaihtoehtojen kautta tiedon puute, että ei ole niin koettu. Koettu vielä että ole riittävästi tietoa tai riittävästi tai mielenkiintoisia vaihtoehtoja, että miten sitä voitaisiin muuten

00:12:16 Puhuja 3

tehdä ja toimia.

00:12:18 Puhuja 2

On ja sillain no ihan omaa mututuntumahan tämä nyt sitten on että millään faktapohjaa nyt en ole tässä liikkeellä, mutta voisin niin kun olettaa ehkä että tulevaisuudessa ja ihan ehkä jopa lähivuosina niin tämä on sitten taas tää kokemuksen puute niin se saattaa että niinku tai käytännössä havaittujen hyötyjen tai mahdollisesti niiden haasteiden näkeminen on ehkä sitten taas se hyvin erilaista, että kun nythän tää on hyvin tämmöinen puhuttu aihe ja en tiedä olenko taas ihan väärässä, mutta oma mutu on kyllä

00:12:46 Puhuja 2

se, että enemmän niin kun nyt viime vuosina on näkynyt niin kun vihreääkin, että kasvipeitteisyys sen puinnin jälkeen että myös siltä niitä kerääkasveja, että no voin olla ihan hakoteillä mutta

00:12:59 Puhuja 3

kyllä se selvästi yleistymään päin on ja kiinnostusta on. ja nyt on tosi tärkeää

00:13:04 Puhuja 3

tässä tota viljelijöiden ja asiantuntijoiden ja muun alan toimijoiden niin vaihtaa niitä kokemuksia ja ja ja tuota jakaa niitä kokemuksia, että siihen kannustan kyllä ihan kaikkia, että että muun muassa minäkin en tähän valmistuessani

00:13:20 Puhuja 3

podcastiin niin soitin parille viljelijäkollegalle ja kysyin heidän kokemuksia vähän erilaisista alus kasveista tai kerääjä kasveista, että

00:13:30 Puhuja 3

se sillä sitä, sillä sitä saadaan kehitettyä tätä tätä ja useammalle sopivammaksi sitten näitä kerääjäkasvien käyttöä ja muutenkin tällaista kasvipeitteisyys maksimointia.

00:13:44 Puhuja 2

Ja hankkeessahan tässä molemmissa näissä TIMEssä, että Ilmastosotureissa niin se olisi nimenomaan se tavoite, että saataisiin sitä käytännön kokemusta niiltä meidän pilottitiloilta jakoon, mutta onhan se ennen kaikki sen tärkeää, että niinku löytyisi nimenomaan tätä kokemusta ja niin ja ehkä se, että kun kokemusta kyllä löytyy, mutta se että se saataisiin jakoon, niin sehän siinä on niin kun se että mitä niin kun pitäisi kehittää ja missä se haaste sitten tuleekin, että kyllähän sitä löytyy juuri niin kun sitä kokemusta että kun

00:14:09 Puhuja 2

niin kun kysyy joltakin niin usein siellä on jonkun näköinen aavistus edes aiheesta.

00:14:14 Puhuja 2

Että

00:14:16 Puhuja 2

Ei esimerkiksi tiedonhaussa välttämättä niin ei se ensimmäisenä tule vastaan, että viljelijä jostain päin suomea kertoi näin, että tällainen on tämä homma. Niin onhan se, että kyllähän sitä siihen nimenomaan ehkä kaivattaisiin. Onhan se semmoinen kannustin just nimenomaan ehkä näissä syyskyntö asioissakin. Ja kyllähän onhan se niinkin, että siis se syyskyntöhän on tarpeellinen tietyille maaleille, että eihän se yksinkertaisesti ei tääkään niin kuin ole niin suoraviivainen asia. Riippuen just siitä, että kuinka kukakin päättää sen kasvuston, niin sehän nyt riippuu ihan jo siitä kasvustosta.

00:14:30 Puhuja 3

Kyllä kyllä.

00:14:48 Puhuja 2

Itsestänsä, että ei niin kun sillä tavalla voi niin kun moittiakkaan että kyllä.

00:14:52 Puhuja 2

Tääkin menee taas sitten niihin viljelykierrollisiin asioihin ja muokkauskiertoon, että eihän tämä nyt niin sillä olla yksinkertainen kuitenkaan ole, mutta jos ajattelee sitten sitäkin, että

00:15:04 Puhuja 2

on tosiaan tuo niin kun syyskyntö mietitään ja sitten arvioidaan sitä, että voisiko sille olla se vaihtoehto, niin mitä ne vaihtoehdot sitten olisi?

00:15:13 Puhuja 3

Joo no tota jos lähdetään siitä tavallaan mun mielestä helpoimmasta vaihdosta elikkä kynnetään syksyllä silti jos se koetaan niin kun omalle tilalle mieluisaksi menetelmäksi niin kynnetään silti syksyllä mutta

00:15:27 Puhuja 3

kylvetäänkin sinne sitten se syysviljat eli kyllä mä näkisin että että tuota syysviljojen on Suomessa niin kun vielä potentiaalia paljon käyttämättä, että että täällä kuitenkin saadaan saadaan vuosittain ihan

00:15:42 Puhuja 3

hyviä syysviljat satoja ja sillä saadaan niin kun että jos mietitään se kevätviljojen 2 ja puoli kuukautta sitä yhteyttämisaikaa niin syysviljat se on

00:15:52 Puhuja 3

helposti 9 kuukautta vuodesta on sitä yhteyttävää aikaa toki sitten, että riippuen talvesta, että jos sinne tulee paksu lumipeite niin silloin se on se se ei ei ei juurikaan yhteyttä, mutta ei toisaalta myöskään sitten luovuta paljon.

00:16:07 Puhuja 3

Paljon mitään, vaikka vähän vähän sulamis sulamisen välillä tapahtuis. Mutta tosiaan se että että että kynnetään syksyllä, mutta kyllä kylvetään se syysvilja, joka voi olla esimerkiksi syysvehnä, jolloinka meillä ei ole kovinkaan kova kiire edes siinä puintien päälle vaan että syysvehnä kerkeää ihan täällä

00:16:24 Puhuja 3

tuota näilläkin korkeus piireillä kyllä mä vielä hyvin syyskuun loppupuolella, että mun asiakkailla on tosi hyviä onnistumisia silleen, että ne on kylvänyt tyyliin kahdeskymmenes päivä syyskuuta syysvehnä ja ja myöhemminkin ja on silti tullut ihan ihan tosi hyviäkin satoja 6-7 t hehtaarilta ja parhaimmillaan enemmänkin, että tuota rukiilla

00:16:47 Puhuja 3

se vanha sääntö se elokuun elo syyskuun vaihde, niin se on ihan ihan paikkaansa pitävä, mutta syysvehnä ehtii kyllä vielä paljon myöhemminkin.

00:16:58 Puhuja 2

Elikkä tässäkin se kasvilaji niinku huomioiminen että mitä sinne laitetaan, että vaikka ehkä kun puhutaan niin kun vihreästä kasvipeitteisyys kokonaisuutena mihinkä kuuluu taas kerääjäkasvit jotka on oma kokonaisuus, niin ehkä kuitenkin se, että nehän on joka ikinen oma kasvi jolla on ihan oma fysiologiansa. Onhan se kun miettii esimerkiksi tätä vuotta, tätä äänitetään tässä nyt vuoden 2022 syksyllä niin

00:17:18 Puhuja 2

kyllä niin just se, että täähän on ollut niinku esimerkiksi jos miettii tätä vuotta niin onhan niin kun nytkin ollut kylmä että just se että miettii että jos siellä on joku niin kun kylvetty niin kun just tää syysvehnä esimerkiksi siinä syys lokakuun vaihteessa niin kyllähän se kuulostaa tosi myöhäiseltä.

00:17:33 Puhuja 3

Kuulostaa myöhäiseltä, mutta se on se onkin. Se onkin jännä kasvi kun sen ei sen ei välttämättä tarvitse tarvitse muuta kuin vähän kerrata tulla piikille ja se voi talvehtia joskus melkein paremmin. Niin kun sitten että se pääsee tosi reheväksi, että se voi olla että se kaikista suurin maksimaalisen sato potentiaali

00:17:51 Puhuja 3

saadaan sillä, että se kylvetään vähän aiemmin, mutta se myös voi vaatia sitten vähän eri malliin panostusta jo syksyllä kasvinsuojeluun ja muuhun että että. Mutta sitten mitä muita vaihtoehtoja tähän syyskynnölle olisi niin tuota öö itselläkin on sellaisia hiesu, hiuemaita kovia, joista aina on sanottu että ei sovi kevätkyntö. Ehkä se nyt pikkuhiljaa rupeaa itsekin uskomaan, että että on tullut sitä kevätkyntöä tässä

00:18:21 Puhuja 3

jonkun verran tehtyä ja välillä vähän. No esimerkiksi tänäkin keväänä sen takia, että ei ollut tarkoitus, mutta kun ei ollut kertakaikkiaan routaa talvella, niin sitten tuntuma oli se, että nämä on nyt muutama maa. On pakko kyntää, että että muuten olisin mennyt kevyt muokkauksilla, mutta.

00:18:38 Puhuja 3

Mutta tosiaan niin ihan hyvä vaihtoehto. Normaalisti on ollut kyllä se, että että tuota niin niin jätetään se sängelle talven yli ja sitten keväällä ajetaan

00:18:49 Puhuja 3

kevyt muokkaimella, jossa on sellainen jyrä perässä, niin kun nyt monesti kultivaattoreissa ja lautasmuokkareissa on

00:18:55 Puhuja 3

niin se jyrä tekee sen että se kapillaariteetti ei katkea samalla lailla kun sinä kevätkynnössä.

00:19:03 Puhuja 3

Eli tota.

00:19:05 Puhuja 3

Tota tota ja muutenkin sitten ei ajeta niin syvälle sille kevytmuokkaimella että sellaiseen 5 – 10 senttiin niin silloin silloin se on aika ja se on parhaimmillaan jos on hyvä hyvä hyvissä sääoloissa muokkaa niin siihen se pystyy kylvämään suoraan päälle ettei tarvitse edes välttämättä äänestää muuta kun joskus vähän päisteitä että siinä

00:19:25 Puhuja 3

myös säästetään tuota kallisarvoista poltto polttonestettä sitten että että tuota niin niin siinä nyt ainakin pari vaihtoehtoa sille syyskynnölle.

00:19:36 Puhuja 2

Että just että kyllä niinku vaihtoehtojakin löytyy, että ehkä se vaan että sieltä löytää tosiaan sen itselleen sopivimman vuodet on erilaisia. Maat on erilaisia ja kaikkihan tässä on erilaista. Eihän tämä ole kuin pelkkään tilanteessa elämistä. Jos voi tavallaan niin sanoa, että onhan se suunnittelu puolet työstä, mutta sitten taas se, että mitä pystytään toteuttamaan suunnitelman mukaan, niin se on ihan sitten oma tarinansa.

00:19:57 Puhuja 3

No niin kyllä juuri niin, kun vaikka minulle nyt tämä tämä.

00:20:00 Puhuja 3

Hyvä esimerkki, että kovasti oli ajatus kevytmuokata, mutta sitten tuntuma oli kyllä se, että että nyt nyt pitää vielä laittaa aurat perään että

00:20:08 Puhuja 3

saa saa tuota kuohkeutettua niitä maita pikkuisen syvemmältä, mutta sitten yksi yksi tota mistä jonkun ihan hyvän kokemuksen oon kuullut, että jos jos siellä jos ja kun siellä pellossa on se kyntö tiivistymä

00:20:22 Puhuja 3

niin tuota kuohkeutetaan sitä ja jankkurilla ja sitten vähän niinku siinä yhteydessä siirrytään käyttämään sitä kevyt muokkausta tai suorakylvö sitten että että saadaan niin kun mekaanisesti se sieltä syvempääkin kuitenkin

00:20:35 Puhuja 3

varmistettua se veden liikkuminen molempiin suuntiin ja juuri juurien kasvu syvälle. Mutta mutta tosiaan tehdäänkin se jankkurila ja eikä sitten millään normaalia syvemmällä kynnöllä.

00:20:46 Puhuja 2

Että siihenkin taas sitten siihen niin kun syvempään muokkaukseen, niin siihenkin on taas sitten jo ihan omat vaihtoehtonsa, että ehkä tääkin sitä kone kannasta riippuvaa hyvin paljon. Sitten taas taas sitten niin kun että kuinka kuinka toimitaan ja.

00:21:00 Puhuja 2

Että mikä on se paras vaihtoehto?

00:21:06 Puhuja 2

Meillä oli tosiaan tässä jaksossa ja on ollut toki näihin aika tai tähän aikaisempaan ja sekä vielä seuraavaankin tämmöinen kysely mahdollisuus, vastaus, mahdollisuus. Voiko sanoa tällä lailla, että me ollaan annettu tuolla sosiaalisen median puolella sekä sitten tää meidän tilallisille molemmista hankkeista tämmöinen väylä kysyä tai kommentoida omia näkemyksiä, ajatuksia ja kokemuksia mitä ikänä aiheisiin liittyen.

00:21:27 Puhuja 2

Ja kyllä niin kun huomaatte tässä jaksossa on kyllä niinku tullut että huomaat että tää on semmoinen mikä puhuttaa tällä hetkellä ja tästä varsinkin kasvinsuojelun yhteensovittamisesta sekä siitä kerääjäkasvin päättämisestä, niin nää on nyt ollut hyvin nää kantavat teemat näissä näissä tähän jaksoon tulleissa kommenteissa ja tähän väliin kyllä pakko kiittää kaikkia kysymyksiä ja kommentteja lähettäneitä.

00:21:48 Puhuja 2

Täällä oli tullut esimerkiksi tästä, kun on ollut juuri puhetta. Kuinka se kerääjäkasvit sitten lopetetaan, että esimerkiksi tää oli tämmöinen kysymys, että mikä voisi olla semmoinen paras yksivuotinen kerääjäkasvit yhdistettynä juuri tähän kevennettiin muokkaukseen tai sitten suorakylvöön kun pääkasvina on vilja.

00:22:05 Puhuja 2

Että tavoitteena olisi niin kun nimenomaan se, että siitä kerääjästä ei tulisi sitä seuraavan niinku ongelmaa seuraavana vuonna ja samalla olisi niin kuin toivoisi vähentää sitä glyfosaatin käyttöä. Miten toimitaan? Mikä on paras kerääjäkasvi?

00:22:18 Puhuja 3

No tää tää voisi olla vaikka mun itse esittämä kysymys koska tota niin on kanssa tuota suora suorakylvöä tässä nyt tullut harjoiteltua ja ihan ihan samaa ajatuksia ja ongelmaan on törmännyt että mitäs nyt sitten tässä tämän kanssa. Tämä kerääjäkasvi että että että niin niin että ei tarvitsisi aina välttämättä ajaa sitä glyfosaattia, jos ei muuten muuten sitten roska roska paine olisi sellainen niin on tullut mietittyä itsekin ja kyseltyä kollegoilta tästä näin ja ja ja.

00:22:49 Puhuja 3

Eli vaikka pussin kyljessä lukee, että on yksivuotinen valkoapila tai yksivuotinen italianraiheinä, niin niistä on paljon kokemuksia, että ne on talvehtinut ja melkein poikkeuksetta voi sanoa että että talvehti ainakin joitakin yksilöitä ja silloin se on aina keväällä sitten vähän lisää pään raamipista että miten nää nyt päätetään sitten sitten että riittääkö se kevyt muokkaus koska monesti sitten sen kevyt muokkauksen jälkeen sieltä joku mätäs kuitenkin juurtuu uudestaan. Ja no sitten toki pitää vähän ehkä sitä omaa ajatusmaailmaa

00:23:19 Puhuja 3

siinä kohtaa, että jos siellä nyt siellä tämä täällä kasvaa joku

00:23:22 Puhuja 3

heinämätäs tai apila niin se niin kun kun enempi haittaa silmää kun sitä itse viljelyä. Mutta sitten jos nyt rupeaa olemaan tiheässä niin sitten sitten niin kun sitten se pitää ruiskuttaa glyfosaatilla tai varmistaa se päättäminen ja sitten toisella muokkauksella tai näin.

00:23:41 Puhuja 3

Tai sitten sillä kynnolla, mutta tosiaan se yksivuotinen kerääjäkasvi onkin mielenkiintoinen kysymys. Ja tässä on itsekin törmännyt sellaiseen haasteeseen, että monesti yksivuotiset kasvit on aika nopeita kasvamaan, koska ne on yksivuotisen tarkoitettuja jolloin.

00:23:51

No näinpä.

00:23:54 Puhuja 3

Aika vähän on niin kun tullut vastaan mitään sellaisia, että voitais kylvää siinä viljan kylvön yhteydessä.

00:24:03 Puhuja 3

Joku kasvi joka varmasti kuolee talveen sitten elikkä sehän pitäisi olla tällainen tavallaan niin kun kevätviljat kaltainen että kevätviljat ei ikinä talvehdi, mutta se kuitenkin kasvaa vielä ensimmäisen syys pakkauksen jälkeenkin. Eli tuota toisin sanoen.

00:24:22 Puhuja 3

No tässä nyt yksi esimerkki oli mitä on on vähän koitettu, niin on ollut tattari että kylvetään tattari viskalla. Eli siis pintalevittimellä esimerkiksi joskus heinäkuun alussa.

00:24:35 Puhuja 3

Ja tota se kasvaa tosi nopeata ja se on siitä kyllä hyvä ja se on siitä myös hyvä että se on sellainen hyvin erilainen kasvi kuin mikään muu satokasvi jolloinka se ei lisää mitään kasvitauti painetta mutta

00:24:46 Puhuja 3

sitten taas tuo sinne mikrobeille niinku monipuolista ruokaa ja ja se on myös hyvä louhimaan fosforia, mutta se tattarin ongelma on se että se kuolee heti kun vähän käy elohopeaa siellä miinuksen puolella elikkä syyskuun alussa.

00:24:57 Puhuja 3

Jos on pakkasta niin kun tänä vuonna jonakin yönä niin se se niin kun lakkaa siihen se se kasvu eli se on niin kun ehkä enempi sellainen.

00:25:05 Puhuja 3

Öö mikrobeille niinku ruoan monipuolista ja kun sitten sellainen kunnon kerääjäkasvi mutta sitten tässä yhteydessä tuli sitten puheeksi öljyretikkaja se öljyretikka voisi olla aika potentiaalinen juuri samalla menetelmällä elikkä.

00:25:18 Puhuja 3

Elikkä yöljyretikka tykkää lämpimästä niin sen kylvö on parhaimmillaankin joskus siellä keskikesällä elikkä se voisi silloin heinäkuussa vetää sillä pinta levittämällä sinne.

00:25:29 Puhuja 3

Sinne viljan sekaan ja se lentää itse asiassa aika hyvin, koska se on pyöreä siemen niin tuota.

00:25:35 Puhuja 1

Aa aa.

00:25:39 Puhuja 3

Se lähtee aika mukavasti sitten puinnin jälkeen kasvamaan ja kasvattaa vahvaa paalu juurta ja tuota niin niin lehdetkin voi olla ihan sellaisia

00:25:51 Puhuja 3

kämmenenlevyisiä tähän aikaan vuodesta ja se ei kuitenkaan kuole ihan ekaan yöpakkaseen eli eli tota niin niin

00:25:59 Puhuja 3

mutta sitten kuitenkin ttalvehtimaan se ei pysty elikkä itse meinaan kyllä varmaan tuota

00:26:05 Puhuja 3

öljyretikkaa koittaa just just tuohon tyyliin tyyliin. Joo tästä oli myös toinen kokemus sitten että oli oli tuossa Kyrönmaalla yksi viljelijä kylvänyt sen kevätviljat puinnin jälkeen kahdeskymmenes päivä elokuuta ja tällaisella pneumaattisella piensiemenlaitteella ja sitten ihan kevyesti pinnasta mullannut lautasmuokkarilla, niin hän sanoi, että siellä on nyt sellaista 15 senttistä juurta ollut pari viikkoa sitten ja ne lehdet on ollut kämmenen kokoisia elikkä tosi hyvin on lähtenyt kasvuun.

00:26:36 Puhuja 3

Kasvuun noinkin myöhään kylvettynä, mutta kyllä hän sanoi sen, että kyllä niin.

00:26:40 Puhuja 3

Ajatus on hänellä se, että se pitää saada siihen noin puoleen kuuhun elokuussa kylvettyä.

00:26:46 Puhuja 3

Että siitä saadaan niin kun riittävän hyöty, että tämä toki menee nyt sitten ohi niin kun todennäköisesti ensi ensi tukikauden niin kun kerääjäkasvi tuen. Mutta mutta jos mennään nyt se niin kun se maaperä ja pitkäaikaiset hyödyt edellä niin niin niin.

00:27:02 Puhuja 3

Silloin tuota tämä öljyretikka

00:27:05 Puhuja 3

voi olla ihan ihan yksi hyvä vaihtoehto. Sellainen varma varmasti yksivuotinen. No sitten tuossa yksi kerääjäkasvi kokeissa oli

00:27:14 Puhuja 3

noussut tuollainen uusi mielenkiintoinen kasvi, kun nurmimailanen ja se on siis ainakin nimellisesti yksivuotinen ja se oli pysynyt tosi hyvin ohran alla.

00:27:24 Puhuja 3

Kasvanut hyvin tasaisena matalana siellä ja puinnin jälkeen oli vähän ottanut pituutta ja oli tosi hieno matto siinä elikkä toi nurmimailanen voisi olla sellainen mielenkiintoinen yksivuotinen joka joka voisi onnistua ihan siinä

00:27:37 Puhuja 3

viljan kylvön yhteydessä kylvää sitten, mutta kysymysmerkki on siitä se, että talvehtiiko se sitten kuitenkin vähän niin kun se yksivuotinen valkoapila vai ei, että siihen en osaa sanoa varmuutta. Mutta mutta tuota.

00:27:50 Puhuja 3

Toivon mukaan se olisi sellainen kasvi, että se ei välttämättä keväälle keväällä sitten olisi enää enää tuota jatkamassa, niin se aina helpottaa näiden kevyt muokkausten ja suorakylvöjen kanssa. Sitten taas jos se on se kevät kyntö, niin

00:28:03 Puhuja 3

tai sitten et on vakio toimenpide se, että keväällä ajetaan se glyfosaatti niin silloin se voi olla se monivuotinen kasvi kyllä ihan huoletta kerääjäkasvien ja silloin toisaalta saadaan maksimoi maksimoitua se hiilensidonta koska saadaan ne kevätkuukaudetkin sitten sieltä käyttöön että se on ihan taas mitä painotetaan ja mikä mitkä menetelmät on käytössä.

00:28:24 Puhuja 2

Tuo öljyretikka hyvä nosto, koska ehkä se ei niin kun aina tule ensimmäisenä ei niin kun ei kyllä ensimmäisenä mieleen, että kun miettii että mikä olisi se kerääjäkasvi niin ei se kyllä taida olla se ja justiin tuosta muokkaus ajankohdasta sekä siitä glyfosaatin käytöstä niin siitä tätä kommenttia tosiaan tuli ja oli niin kuin esimerkiksi kysymyksenä vähän sitä, että miten se lopettaminen esimerkiksi sitten keväällä jos ei haluta käyttää sitä glyfosaattia, että miten sitten toimitaan vai tulisiko aina vaan lopettaa syksyllä vai?

00:28:49 Puhuja 3

Joo no no tosiaan se kyntö kyntö niin kun on on on se sitten syksyllä tai keväällä, niin se on kyllä aika hyvä tapa lopettaa kerääjäkasvusto ja helppo tapa lopettaa.

00:29:00 Puhuja 3

Mut jos ei sitä kyntöä haluta tehdä niin sitten

00:29:04 Puhuja 3

siinä pitää vähän tutkia. Sitten sitä kerääjäkasvi valintaa, mutta tällainen niin kun

00:29:10 Puhuja 3

puhutaan läpileikkaava hanhenjalkaterä niin kun kultivaattorissa niinon niin kun luomu puolella käytetty menetelmä. Elikkä sellainen, että sillä ajetaan oikeasti aika matalaan 4 tai 5 senttiin, mutta silleen että se terä on oikeasti niin kun terävä ja se leikkaa ne juuret poikki eikä vaan pyöritellä niitä mättäitä niin kun maanpinnalle.

00:29:30 Puhuja 3

Niin sellainen juurten poikkileikkaus päättää aika hyvin. Yleensä melkein kasvin kuin kasvin, mutta sitten juuri jotkut mätästävät, niin kun vaikka raiheinät tahtoo olla, että kun ne tekee sellaisen aika kiinteä mättää ja lähelle maan pintaa, niin niistä on tosi vaikeaa leikata sitä juurta niin kun etteikö se juurtuisi uudestaan sitten. Eli eli silloin just voitaisiin miettiä, että se on jotakin muuta kun ainakaan niitä raiheiniä niin se se se kerääjäkasvi jos halutaan tällaisella

00:30:00 Puhuja 3

leikkaamavalla terällä niin kun koittaa päättää nii.

00:30:04 Puhuja 3

No sitten myös luomun puolelta opittu keino niin on se, että että jälleen on se sitten syksyllä tai keväällä kun niitä ollaan päättämässä niin että se on tehdään 2 kertaan

00:30:15 Puhuja 3

se kevyt muokkaus tai tai jopa 3 kertaan sitten että annetaan sen niin kun vähän aina juurien kuivahtaa siinä pellon pinnassa tai tai ja ja sitten ajetaan uudestaan niin se ottaa todennäköisesti sen verran kasvi sitten jo siipeensä että se se tuota niin.

00:30:34 Puhuja 3

Saadaan saadaan lopetettua ja toki sitten viljelykierto auttaa myös tässä, että niinku vaikka itselläkin niin että kun on ollu ollu heinämäisiä kerääjäkasveja käytössä viljalla ja sitten on seuraavana vuonna ollut vaikka herne, niin mä en ole ollut moksiskaan niistä että siellä on vähän sitä heinää siellä täällä.

00:30:53 Puhuja 3

Aa mut sitten kun minä pystyn herneestä hyvin torjumaan ne heinämäiset oikealla rikkaaineella niin tuota ne on sitten siinä kohtaa vaikka ne on kerennyt jo vähän isoiksikin

00:31:03 Puhuja 3

mutta kun niitä on ollut harvakseltaan, niin ne on tullut torjutuksi sitten ihan normaali tuota heinämäisten rikkatorjunnan yhteydessä.

00:31:10 Puhuja 3

Elikkä elikkä monesti se viljelykierto kyllä auttaa myös tässä kerääjäkasvien hallinnassa.

00:31:17 Puhuja 2

No joo, ja jos tällä vielä jatketaan tällä rikkatorjunta teemalla niin kysymyksenä kuulunut siis myös tämä, että mikä olisi semmoinen kerääjäkasvi joka kestäisi sitä rikkatorjontaa ja mitä aineita tähän on käytettävissä? Nyt ehkä toisesta näkökulmasta, että jos ei niin kun että ei olla vähentämässä, mutta että kuitenkin kun niitä tarvitaan, että jos tässäkin on niin kun pääkasvin kylvön yhteydessä kylvetty niin kuinka kuinkas sitten?

00:31:41 Puhuja 3

No joo tuo pääkasvin kylvön yhteydessä kerääjäkasvien kylvö on niin kun kyllä omalla ja monen muunkin kokemuksella niin kun kuitenkin

00:31:50 Puhuja 3

varmimmasta päästä onnistua sen kerääjäkasvien kanssa, että nää pinta on kylvetyt aina vaatii sitten jonkun sopivan sadekuuron päälle, että ne ei itää ja oras eli eli sitten sitten kun se kylvetään sen sato kasvi kanssa niin

00:32:06 Puhuja 3

meidän pitää tietää toki siinä jo sitten ennakkoon, että mitä rikkakasvi aineita vaikka nyt se apila

00:32:14 Puhuja 3

tämä sitten se raiheinä kestää. Sanotaanko että apilalla niin kun tämä leveälehtisten torjunta hiukan rajoittuu sitten elikkä siinä on lähinnä MCPA ja

00:32:24 Puhuja 3

expressin kaltaiset valmisteet käytössä eli eli eli se apila kerääjäkasvina toimii silloin kun siellä ei ole mikään älytön rikkapaine leveälehtisten puolesta pellolla elikkä esimerkiksi ei ole hirveän ohdake tai valvotti paine, koska niiden torjunta rajoittuu sen apilan myötä, että muuten se apila kuolee sitten samalla jos sinne mennään liian tymäkällä aineella vetämään.

00:32:52 Puhuja 3

Aa no sitten taas heinämäisten kanssa niin lähinnä sitten se pitää niin kun jos jos viljan sekaan kylvetään sitä heinämäistä kerääjäkasvia niin huomioida sitten siinä hukkakauran torjunassa

00:33:04 Puhuja 3

ja tietenkin vehnän kanssa sitten niin kun on on on proudwayt ja vastaavat aineet joilla voidaan sitä juolavehnä ja torjua niin.

00:33:12 Puhuja 3

Niin niin et oikeestaan saa

00:33:16 Puhuja 3

hukkakauran torjunta onnistuu vaan sellaisella valmisteilla kun puma extra ja ja ja jollakin muulla jossa on on samat tehoaineet niin se ei se ei niin kun raiheinää vie. Mutta mutta vie sitten hukkakauran mutta muuten niin melkeen

00:33:31 Puhuja 3

se hukkakaura kaura lohkot jotka halutaan ruiskuttaa niin siellä on on parempi ettei olisi sitä heinämäistä kerääjäkasvia vaan se olisi sitten vaikka se apila sitten sellaisilla.

00:33:45 Puhuja 3

Että tota niin niin siinä nyt siinä nyt jotain ajatusta, mutta sanotaanko näin, että aika varma tapa on ihan käydä käydä tuota neuvojan tai tai myyjän kanssa tai jonkun kanssa joka joka niistä on perillä niin ne aineet läpi jos ei itse itse tota.

00:34:01 Puhuja 3

tässä ole tietoinen vielä, että mikä kestää mitäkin mitäkin tuota ainetta.

00:34:08 Puhuja 2

Just tästä kerääjäkasvien käytös, niin nämä rikkaat torjunta aineet, mutta sitten lisäksi just tää ajankohta koska eihän ole mitenkään siis kiveen hakattua, että koska se kylvetään että nimenomaan että on ehkä ne ihmiset jotka jos pidempään on käyttänyt ne on ne jotka tykkää kyllä vaikka keväällä että ne jotka kesken kesään ja ne jotka puinnin jälkeen.

00:34:26 Puhuja 2

Mutta tästä tuli sitten kanssa kommenttia, että se on nimenomaan haaste se ajankohta, että koska mitäkin tehdään, että tässä tilanteessa ne syyskasvit olisi niinku se niinku en mä tiedä sanoa paremmin, mutta ehkä helpompi tapa lisätä sitä yhteyttävää pinta-alaa vielä noin niin kun sen pääkasvin jälkeenkin.

00:34:43 Puhuja 3

No joo tuohan on ihan kyllä oma omakin näkemys, että ei tarvitse välttämättä tehdä asioista niin monimutkaista että

00:34:51 Puhuja 3

kun hyvissä ajoissa suunnitellaan sitä viljelyä ja ja ja mietitään mietitään sitä kiertoa, niin silloin voidaan tehdä se päätös että että ne lohkot johon tulee tulee tuota syysviljat syksyllä kunhan vaan suinkin kelit sallii niin ettei laittaakaan sinne ollenkaan sitä kerääjäkasvien koska se saadaan se yksi pitkä

00:35:13 Puhuja 3

yhteyttämisen jakso varmistettua siellä syysviljat kylvöllä sitten siellä.

00:35:19 Puhuja 3

Ja sitten toisaalta kun mietitään et sitä puinnin syysviljojen kylvöjä on aika lyhyt aika. Elikkä sitten se kerääjäkasvi ei nyt niin hirveästi siinä niin kun sitä yhteyttämisaikaa aikaa pidennä sitten että tuo on ihan hyvä pointti, että.

00:35:31 Puhuja 3

Että tuota mun mielestä tosi hyvä keino keino lisätä tuota vihreitä viikkoja on nimenomaan se, että lisätään syys syysviljojen käyttöä.

00:35:41 Puhuja 2

Ja toki niin kun tässäkin kommentissa tuli, niin en esille myös tämä, että siitä ei niin kun että jos nyt käy niin että talvisen päättää sen vihreän kasvipeitteisyys ihan omiin nimiinsä, niin sitten siitä taas ei ole haittaa sille pääkasvile kun mitä se sitten voisi olla esimerkiksi jos kerääjäkasvit jonka piti olla yksivuotinen olikin sitten vähän monivuotisempi kuin sen, että tultiin sitten talvesta lävitse niin siinähän sitten taas niinku voi olla se ongelma, että siitä tulee haittaa nimenomaan sinne pääkasville. Elikkä mitkä sun mielestä olisi semmoiset niinku 3 keinoa jos halutaan maksimoida se kasvipeitteisyys niin mitä tehdään?

00:36:15 Puhuja 3

Joo no kyllä mä melkein lähtisin tästä mitä viimeisenä käsiteltiin elikkä rohkeasti vaan niitä syysviljojen sinne viljelyyn. Mutta toki kannattaa miettiä ne

00:36:25 Puhuja 3

lohkot että että lähtee niin kun lähtee sellaisilta varmimmilta syysviljat lohkolta liikenteeseen elikkä elikkä tota sellaisia missä ei seisoisi vesiä. Muutenkin vesitalous on hyvässä kunnossa.

00:36:38 Puhuja 3

Ja ja maan rakennekin olisi hyvä niin sellaisilla niinku syysviljat varmiten onnistuu ja ja se on niin, kun silloin voidaan vaikka pysyä niissä muuten niissä vanhoissa ja turvallisissa menetelmissä, mutta syksyllä vaan pitää pitää osata laittaa vähän kylvökonetta perään ja ja ja tuota keväällä pitää osata sitten olla olla lannoittamassa hyvissä hyvissä ajoissa, mutta muuten se ei juurikaan poikkea sitten sitten tuota niin niin sellaista perinteistä viljelystä.

00:37:08 Puhuja 3

No sitten sitten tuota toinen keino, niin on sitten nämä kerääjäkasvit ilman muuta muuta ja nekin nekin tuota.

00:37:18 Puhuja 3

Istuu kyllä vaatii vähän ajatusta, mutta valitsee itselle itselle ja omaan koneistukseen ynnä muuhun sopivat sopivat kerääjäkasvit, niin se se kyllä se kyllä maksaa itsensä takaisin, että että kyllä se maan rakenne kyllä mää tykkää siitä että siellä on juuria ja ja tuota kasvua, että kyllä itse itse itsellä ainakin on hyvät kokemukset kerääjäkasveista, mutta toki on epäonnistumisiakin sitten että joskus

00:37:36 Puhuja 2

niin

00:37:45 Puhuja 3

apila mitä jäi liikaa sinne sinne tuota, että kun hyvin keväästä kevyesti keväällä vaan lapiorullaäkeellä muokattiin niin sitten se talvehtinut apila harvesi kyllä kauraa tosi merkittävästi ja voi sanoa että lähestulkoon puolet vähemmän tuli kauraa siitä missä oli ollut se apila alla

00:38:02 Puhuja 3

kun sitten mikä oli ollut vaan sängellä elikkä tuota niin niin joskus se vaatii vähän kantapään kautta opiskelua sitten.

00:38:10 Puhuja 3

Sitten, mutta tosiaan kun saadaan kokemuksia jakoon niin niin niin ei tarvitse kaikkien tehdä samoja virheitä nähden kerääjäkasvien kanssa sitten.

00:38:18 Puhuja 3

Mutta sitten kolmas keino maksimoida sitä yhteytystä niin

00:38:24 Puhuja 3

ihan viherlannoitus, nurmet ja esimerkiksi kumina.

00:38:29 Puhuja 3

Ja mitäs muuta voisi olla?

00:38:32 Puhuja 3

No ne nyt ainakin ekana tuli mieleen elikkä vähän niin kun hiukan aavistuksen normaalista poikkeavaa. Ainakin siis kasvinviljely tilalla niin tota se että ihan.

00:38:42 Puhuja 3

Ihan kesannoitaisiin niitä peltoja hyvällä viherlannoitusseoksella tuota sen ei tarvitse aina olla mikään 3 vuoden kesannointi, mutta toki joskus se voi olla sitäkin.

00:38:56 Puhuja 3

Esimerkiksi jos on oikein joku ongelma lohko, että tuntuu että se maan rakenne on tosi huono ja näin niin silloin se tekee kyllä ihmeitä kun sillä pari vuottakin nurmi kasvaa, mutta sitten taas jossakin toisessa paikassa niin se voi olla tosi hyvä että jos vaikka kerääjäkasvi näkyvää nurmi seokseen ja antaa sen olla seuraavaan syksyyn asti ja kylvää sitten syysviljat tai syys öljykasvien siihen niin niin sellainen niinku vajaa vuodenkin niin niin nurmi voi voi tehdä kyllä ihmeitä.

00:39:20 Puhuja 3

Ja sitten tosiaan no kumina. Nyt on ehkä ensimmäinen tällainen erikoisempi kasvi, joka tulee mieleen, että että se sehän nyt sitten yhdellä kylvyllä kyllä tuottaa tuottaa parin vuoden sadon sadon ja tietenkin se kylvö vuosi siihen päälle.

00:39:35 Puhuja 3

Elikkä 3 vuoden niin niin kasvipeitteisyys toki ei aivan yhtäjaksoinen kun se talveksi aina sen maan päällisen osan tuota niin niin.

00:39:44 Puhuja 3

Öö tai tai se tavallaan kuolee, mutta se juuri on kuitenkin elossa. Siellä sitten koko aika, että et et siinä nyt ehkä 3 pointtia millä millä on helppo helppo näistä valita valita omalle tilalle sitten.

00:39:59 Puhuja 3

Sitten kaikki tai yks yks tapa maksimoida sitä kasvipeitettä.

00:40:01

No niin.

00:40:04 Puhuja 2

Niinpä, hyvin pitkältihän tämä siis niinku just se, että tää riippuu niin paljon siitä, että mitä mitä niinku tavoittelee siellä kasvipeitteisyys, että halutaanko sieltä että halutaanko niitä syysvehnä että saataisiin satoa vai halutaanko me kerätä ne ravinteet vai parannetaan me maan rakennetta niin just nimenoma.

00:40:19 Puhuja 2

On se, että ehkä ehkä se nimenomaan viehättää näissä kerääjäkasveja ja tässä kasvipeitteisyydessä, koska sinä voit tehdä tavallaan siis voi olla monta syytä, että miksi sä teet näitä toimenpiteitä ja sen mitä oon kyllä niin kun tiloilla huomannut ja kuullut niin on se, että kyllä niin kun kaikilla se on hyvin pitkälti eri se syy, mutta siltä että toimenpide saattaa olla samankaltainen, mutta taas sitten se tavoiteltava hyöty niin voi olla hyvinkin erilainen. Näin on.

00:40:49 Puhuja 2

Meidän on varmaan hyvä päättää tämänkertainen jakso tähän, vaikka tätähän nyt tää on niin kuitenkin monisyinen, että hyvinhän tätä voi käsitellä vaikka kuinka kauan, mutta että kiitoksia sinulle Perttu että oot lähtenyt tähän meidän jaksoon mukaan.

00:41:01 Puhuja 3

Joo kiitos paljon. Oli hyvä keskustelu.

00:41:04 Puhuja 2

Ja mä olin Annika Lillvik. Me toivottavasti kuullaan taas seuraavan jakson parissa siihen asti hei hei.

00:41:10 Puhuja 2

Kiitos että kuuntelit TIME ja Ilmastosoturit -hankkeen yhteistyössä tuottamaan Hiilitieto podcastia. Ilmastosoturit-hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto ja vastuullinen toteuttaja ProAgria Etelä-Pohjanmaa.

00:41:25 Puhuja 2

Hanketta toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hanke on Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja se kuuluu Hiilestä kiinni- Ilmastotoimenpide kokonaisuuteen. Hanketta toteuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kurikan kaupunki. Lisätietoja hankkeesta sekä somekanavat löytää jakson kuvauksesta.