SeAMK tutkii ja kehittää: GreenGrow-hanke – Mitä on vihreä kasvu ja miltä se näyttää eteläpohjalaisissa yrityksissä?
Sanna:
Tervetuloa kuuntelemaan SeAMK tutkii ja kehittää -sarjan podcastia yritysten vihreästä kasvusta. Tässä podcastissa pohditaan sitä, mitä vihreä kasvu oikeastaan tarkoittaa ja käydään läpi tuloksia eteläpohjalaisten yritysten vihreästä kasvusta. Minun nimeni on Sanna Joensuu-Salo ja toimin tutkijayliopettajana täällä SeAMKissa. Kanssani vihreästä kasvusta ovat keskustelemassa TKI-asiantuntijat Laura Könönen ja Annukka Koivuranta.
Aloitetaan ensin siitä, mitä vihreällä kasvulla oikeastaan tarkoitetaan. Laura, oma asiantuntijataustasi tulee ympäristöjohtamisen puolelta ja olet ollut toteuttamassa useita kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita täällä SeAMKissa. Mitä sinä ajattelet vihreästä kasvusta, mitä se oikeastaan on?
Laura:
No ensinnäkin jos vähän taustoitetaan tätä tilannetta jossa me nyt eletään, eli tällä hetkellähän me elämme keskellä tällaista planetaarista kolmoiskriisiä, jonka ulottuvuuksia ovat ensinnäkin viime vuodet erityisen huomion kohteena ollut ilmastonmuutos, ja sitten siinä rinnalla luontokato ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä saastuminen ja jätteet. Ja tämän kolmoiskriisin – hieman tutummalta nimeltään siis ekologisen kestävyyskriisin – taustalla juurisyynä on luonnonvarojen ylikulutus, mikä on seurausta siitä, että me kulutamme täällä meidän pallollamme raaka-aineita ja materiaaleja paljon enemmän kuin mikä olisi kestävää ympäristön kantokyvyn näkökulmasta. Ja tämä ylikulutus taas johtuu sekä hurjasti kasvaneesta väestöstä ja sen myötä kasvaneesta kulutuksesta, ja sitten tämän teollisen vallankumouksen seurauksena parantuneesta tehokkuudesta, mutta ennen kaikkea kuitenkin siitä, että me kulutamme raaka-aineita ja materiaaleja todella tuhlailevasti – me siis elämme tällaisessa lineaaritaloudessa, jossa valmistamme paljon tuotteita, käytämme niitä suhteellisen lyhyen ajan, minkä jälkeen heitämme ne pois ja niistä tulee jätettä. Ja tämän jäteongelman lisäksi tällainen järjestelmä tuottaa myös ihan valtavasti päästöjä, mikä on sitten myös iso ongelma. Ja kuten varmaan enemmistölle on jo käynyt selväksi erilaisista tiedeyhteisön tuottamista raporteista ja muista, niin nythän me elämme aika kriittisiä aikoja sen suhteen, että nyt todella on se hetki, että nykyisiä toimintatapoja täytyy muuttaa jotta elinolosuhteet täällä maapallolla säilyvät sellaisina, että pystymme täällä pyörittämään erilaista liiketoimintaa ja ylipäätään elää. Ja onkin hyvin selvää, että näiden käsillä olevien kriisien ratkaisemiseksi ja yleisemmin kestävän kehityksen saavuttamiseksi se on ihan välttämätöntä, et me siirrytään ympäristön näkökulmasta kestävään talouteen ja kasvuun. Ja yleisemminhän puhutaankin vihreästä siirtymästä, millä siis tarkoitetaan muutosta kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta, jossa nämä erilaiset ympäristöhaasteet käännetään mahdollisuuksiksi, ja jossa kasvu ei enää perustu siihen, että käytetään näitä fossiilisia energialähteitä ja luonnonvaroja kestämättömällä tavalla. Ja tämän tavoitellun uuden, kestävämmän talouden perustana ovat siis vähähiiliset, kiertotalouden mukaiset ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavat ratkaisut, joilla sitten luodaan kestävää, vihreää kasvua – eli toisin sanoen sellaista talouskasvua, joka luodaan mahdollisimman resurssiviisaasti, puhtaasti ja niin, ettei samalla heikennetä tätä meidän ympäristön tilaa. Ja jos tätä vihreää kasvua mietitään yksittäisen yrityksen näkökulmasta, niin voidaan ajatella, että yrityksen kasvu on kestävää ja vihreää silloin, kun sen luomisessa on huomioitu keskeisesti ympäristö ja sen hyvinvointi, ja kun yritys avoin ja kiinnostunut tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita tämän vihreän siirtymän myötä avautuu.
Sanna:
Aivan – yksittäisen yrityksen näkökulma onkin tärkeä tässä vihreässä kasvussa. Erityisesti Euroopassa pk-yritykset muodostavat yli 99 % yrityskannasta ja työllistävät 90 % ihmisistä – siksi juuri pk-yritysten toiminnan kehittäminen resurssiviisaammaksi on erittäin tärkeää. Annukka, olet ollut mukana kehittämässä pk-yritysten liiketoimintaa kestävämpien ratkaisujen näkökulmasta – mitä ajatuksia sinulla on tästä yritysten roolista?
Annukka:
Yrityksillähän on merkittävä rooli meidän yhteiskunnassa hyvinvoinnin, talouskasvun ja työpaikkojen luojina. Yrityksen ainoa tehtävä ei ole tuottaa voittoa, vaan myös huomioida toimintansa vaikutukset suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Ja kestävyyskriisi vaikuttaa ihan jokaiseen olemassa olevaan yritykseen tavalla tai toisella, mutta on yrityksen valittavissa, miten siihen halutaan suhtautua. Voidaankin ajatella, että pk-yritykset asettuvat eräänlaiselle janalle suhteessa siihen, mitä ne ajattelevat vihreästä siirtymästä ja kestävästä kehityksestä. Toisessa ääripäässä ovat yritykset, jotka tekevät vain sen, mikä on välttämätöntä ja pakollista, ja toisessa päässä yritykset, jotka näkevät tässä tilanteessa mahdollisuuden uusiin liiketoimintamalleihin ja joiden koko liiketoiminta perustuu vihreän siirtymän edistämiseen.
Ja kuten te jo sanoittekin, niin yritysten rooli tässä kestävyyskriisin ratkaisemisessa on ihan keskeinen. Sen lisäksi, että yritykset voivat kehittää omia prosessejaan ja tuotteitaan ympäristöystävällisemmiksi, ne voi innovoida kokonaan uusia kestävämpiä tuotteita ja palveluita muille yrityksille ja kuluttajille auttaen taas heitä toimimaan ympäristöystävällisemmin. Ja kun puhutaan pk-yritysten kestävyyttä parantavista toimenpiteistä, ne on useimmiten juuri tällaisia erilaisia kestävää kehitystä edistäviä tuote- tai palveluinnovaatioita. Mutta erityisesti pk-yrityksissä, resurssit on rajallisia ja aikaa ja rahaa kehittämiseen ei välttämättä löydy. Iso osa pk-yrityksistä tuskailee sen kanssa, miten kestävä kehitys saataisiin sisällytettyä liiketoimintaan. Pk-yritykset tarvitsevat tässä paljon tukea monelta eri suunnalta kuten valtiolta ja kunnilta, rahoituksesta ja tutkimuksesta, sekä erilaisia yhteistyöverkostoja muiden yritysten kanssa.
SeAMKissa on haluttu selvittää nimenomaan tätä yritysten suhtautumista vihreään siirtymään ja siitä on toteutettu selvitys eteläpohjalaisten yritysten keskuudessa. Tämän perusteella yrityksiä pystyttiin luokittelemaan sen perusteella, miten ne suhtautuvat vihreään siirtymään. Kertoisitko Sanna tästä vähän lisää?
Sanna:
Kyllä – tämä oli kyllä äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimus. Meillä oli tavoitteena nimenomaan luokitella yrityksiä erilaisiin luokkiin tämän vihreän kasvun suhteen. Sitä varten kehitimme kysymyksiä, jotka mittasivat yritysten suhtautumista vihreään siirtymään. Kyselyyn vastasi yli 200 eteläpohjalaista yritystä ympäri maakuntaa. Löysimme itse asiassa viisi erilaista luokkaa. Ensimmäisen luokan muodostivat yritykset, jotka eivät kokeneet ympäristöasioiden koskettavan heitä ollenkaan, eivätkä ne etsineet uusia liiketoimintamahdollisuuksia vihreästä siirtymästä. Tällaisia yrityksiä oli 15 % vastanneista. Toisen luokan muodostivat niin sanotut normin täyttäjät, joita oli 9 % vastanneista. Nämä yritykset tiedostavat, että omalla toiminnalla on ympäristövaikutuksia, mutta yritys tekee ympäristön eteen vain sen, mitä säädökset vaativat. Yritykset eivät myöskään etsi liiketoimintamahdollisuuksia vihreästä siirtymästä. Kolmas luokka piti sisällään normin ylittäjät eli yritykset, jotka tekevät enemmän kuin säädökset vaativat, mutta eivät silti etsi vihreästä siirtymästä liiketoimintamahdollisuuksia. Tällaisia yrityksiä oli 26 % vastanneista. Mikä oli erityisen yllättävää oli se, että vastanneista yrityksistä yli 50 % kuului joko luokkaan ekoyrittäjät tai ekomissionäärit. Ekoyrittäjiä oli 31 % vastanneista ja nämä yritykset etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia vihreästä siirtymästä ja innovoivat vihreitä tuotteita. 19 % kuului puolestaan ekomissionääreihin, joiden koko olemassaolo perustuu vihreän siirtymän edistämiseen. Tämä oli jollakin tavalla yllättävää, koska emme odottaneet näin positiivisia tuloksia. Laura, sinä voisitkin kertoa vielä lisää siitä, miten nämä eri luokkiin kuuluvat yritykset erosivat toisistaan muilta osin.
Laura:
No tämä oli kyllä varsin positiivinen – ehkä jopa yllättävänkin positiivinen – tulos Etelä-Pohjanmaan kannalta. Eli tämän tutkimuksen perusteella tällä meidän alueella yritykset ovat tiedostaneet sen, että sopeutuminen tähän muuttuvaan toimintaympäristöön ei ole pelkästään välttämättömyys, vaan myös ymmärretään että tämä vihreä siirtymä pitää sisällään ihan oikeita – ja varsin merkittäviä – liiketoimintamahdollisuuksia, ja että näillä asioilla ylipäätään on iso vaikutus yritysten menestymiseen sekä lyhyellä mutta etenkin pitkällä aikavälillä. Ja kun näitä eri luokkia tarkasteltiin keskenään esimerkiksi liiketoiminnallisen menestymisen suhteen, niin näiden ekoyrittäjien ja ekomissionäärien kohdalla menestyminen oli selvästi paremmalla tasolla muihin ryhmiin verrattuna. Ja nämä ekoyrittäjät ja ekomissionäärit myös panostivat uuden kehittämiseen paljon enemmän kuin muut ryhmät, ja myös yritysvastuun eri ulottuvuudet olivat korkeammalla tasolla muihin luokkiin verrattuna, eli käytännössä vastuullisuuteen sisältyviä asioita toteutettiin näiden luokkien yrityksissä enemmän ja kattavammin kuin muissa. Ja tosi mielenkiintoista oli myös, että näiden ekoyrittäjien ja missionäärien liiketoiminnan kasvutavoitteet olivat selvästi korkeammalla tasolla verrattuna muihin luokkiin, ja he myös käyttivät monipuolisemmin erilaisia kasvustrategioita kuin muut. Ja sitten vielä luonnollisesti nämä ekoyrittäjät ja ekomissionäärit olivat kiinnostuneimpia kehittämään ja ottamaan käyttöön vihreitä innovaatioita, eli tällaisia innovaatioita, joiden avulla voidaan joko vähentää negatiivisia vaikutuksia ympäristöön tai sitten lisätä positiivisia, ympäristön tilaa vahvistavia vaikutuksia.
Sanna:
Nämä vihreät innovaatiothan ovatkin keskeinen elementti tässä vihreässä kasvussa ja sen luomisessa, ja näitä vihreitä innovaatioita todella tarvitaan, että tämä siirtymä kohti kestävämpää yhteiskuntaa saadaan toteutettua. Mehän myös selvitimme tuossa kyselyssä, että millaisia esteitä yrityksissä on näiden vihreiden innovaatioiden kehittämiselle, eli avaisitko Laura hieman näitä esiin nousseita tekijöitä?
Laura:
Joo, eli näiden vihreästä innovoinnista kiinnostuneiden yritysten kohdalla nämä innovointiin liittyvät esteet liittyvät erityisesti siihen, ettei niillä yksinkertaisesti koeta saavutettavan tarpeeksi suurta hyötyä. Eli yritykset pitävät niihin tehtäviä panostuksia liian suurina suhteessa siihen, millaisia hyötyjä niiden kautta voidaan saavuttaa, eivätkä yritykset esimerkiksi usko, että asiakkaat olisivat valmiita maksamaan enempää ekologisemmista tuotteista tai ratkaisuista. Vaikka yhä useampi kuluttajahan kertookin suosivansa vastuullisesti toimivia yrityksiä ja ostavansa kestävästi tuotettuja tuotteita, niin nämä arvot tai mielipiteet eivät kuitenkaan ole aikaisempien tutkimusten mukaan näkyneet juurikaan siinä, että miten kuluttajat ovat todellisuudessa käyttäytyneet. Tätä gappia näiden arvojen ja aikomusten ja todellisen käyttäytymisen välillä nimitetään green gapiksi, suomalaisittain voitaisiin puhua vastuullisuuskuilusta, ja ainakin tämän tutkimuksen perusteella yritykset kokevat tätä green gapiä ilmenevän edelleen asiakkaiden käyttäytymisessä. Jos kuitenkin miettii tätä vallitsevaa kriisiä, jonka vaikutukset alkavat olemaan aika ilmeisiä ja konkreettisiä yhä useampien ihmisten elämässä, niin varmasti se alkaa myös vaikuttamaan myös vahvemmin niihin valintoihin, joita tehdään. Ja sitten näistä esteistä siellä nousi vielä esiin näiden liian vähäisiksi koettujen hyötyjen lisäksi se, että yritykset kokevat, että tämänhetkinen lainsäädäntö ja raskaat byrokraattiset tekijät hankaloittavat vihreää innovointi, mistä yleiselläkin tasolla on käyty paljon keskustelua. Eli jotta tätä vihreää innovointia voitaisiin edistää, niin lainsäädäntöä tulisi uudistaa ja byrokraattisia prosesseja selkiyttää niin, että hankaloittamisen sijaan ne voisivatkin tukea yrityksiä kestävämpien ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Ja sitten yhtenä haasteena yritykset kokevat myös sen, etteivät he välttämättä löydä tai saa mukaan siihen innovaatioprosessiin sellaisia kumppaneita, joiden osallistuminen olisi tärkeää tai jopa välttämätöntä, kuten esimerkiksi alihankkijoita tai toimittajia. Ja vielä viimeisimpänä yritysten rajalliset resurssit nousivat esiin yhtenä haasteena, ja tämä resurssien rajallisuus liittyi erityisesti tekniseen ja teknologiaosaamiseen sekä niiden kehittämismahdollisuuksiin.
Sanna:
Aivan, eli aika erilaisia haasteita yritykset kokevat suhteessa tähän vihreään innovointiin. Mutta jos palataan sitten hieman vielä taaksepäin, niin näyttää tosiaan näköjään siltä, että nämä ekoyrittäjät ja ekomissionäärit ovat kehittämishakuisia ja todennäköisesti myös kasvavia yrityksiä, koska kasvutavoitteet yleensä heijastuvat myös toteutuneeseen kasvuun meidän aiemmin tutkimusten perusteella. Mehän teimme tämän pohjalta luokittelun myös itse vihreästä kasvusta. Annukka, kertoisitko vähän siitä lisää?
Annukka:
Eli mehän kysyttiin yrityksiltä myös liikevaihdon kehittymistä viimeisten kahden vuoden aikana. Yrityksistä 5 % oli kasvanut voimakkaasti, 37 % kohtalaisesti ja 30 % oli säilyttänyt markkina-asemansa. Yrityksistä 11 %:lla liikevaihto oli pienentynyt jonkin verran ja 15 %:lla merkittävästi. Jonkin verran oli mukana vasta perustettuja yrityksiä, ja niitä ei huomioitu jatkoluokittelussa. Kasvun suhteen yritykset jaettiin kahteen ryhmään, eli kasvaneisiin ja ei-kasvaneisiin yrityksiin. Vihreän kasvun yrityksiksi tunnistettiin sellaiset yritykset, jotka olivat kasvaneet ja kuuluivat sen lisäksi joko ekoyrittäjiin tai ekomissionääreihin. Näin ne täyttivät vihreän kasvun määritelmän eli olivat yrityksiä, jotka etsivät liiketoimintamahdollisuuksia vihreästä siirtymästä, ja ottavat samalla huomioon ympäristön omassa toiminnassaan, ja tämän lisäksi myös kasvavat. Tällaisia vihreän kasvun yrityksiä oli vastanneista 20 %.
Sanna:
On kyllä hienoa, että meidän alueelta löytyy tuollaisia yrityksiä, jotka voidaan aidosti tunnistaa vihreän kasvun yrityksiksi. Nämä yritykset erottuvat muista selvästi kehittämismyönteisinä, kasvua hakevina ja useisiin eri kasvustrategioihin panostavina. Onkin tärkeää, että edelleen yrityksiä tuetaan alueellamme kohti kestävää liiketoimintaa ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Tämä podcast onkin osa GreenGrow hanketta, jonka tavoitteena on vauhdittaa eteläpohjalaisten pk-yritysten vihreää kasvua tukemalla yritysten TKI-toimintaa ja yhteistyöverkostoja. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Rahoitus on saatu Etelä-Pohjanmaan liiton kautta. Kiitos kaikille kuuntelijoille ja tervetuloa mukaan kuuntelemaan myös hankkeen seuraavia podcasteja!
