SeAMK Podcast - Vihreät innovaatiot kestävän tulevaisuuden rakentajina | Julkaisut @SeAMK

SeAMK tutkii ja kehittää: GreenGrow-hanke – Vihreät innovaatiot kestävän tulevaisuuden rakentajina

Krista: Tervetuloa kuuntelemaan SeAMK tutkii ja kehittää -sarjan podcastia liittyen yritysten vihreään kasvuun. Tässä podcastissa paneudutaan vihreisiin innovaatioihin, jotka ovat keskeisessä roolissa vihreän kasvun luomisessa. Minun nimeni on Krista Mäki ja toimin TKI-asiantuntijana täällä SeAMKissa. Vihreästä innovoinnista tänään täällä ovat keskustelemassa SeAMKin tutkijayliopettaja Sanna Joensuu-Salo ja TKI-asiantuntija Laura Könönen.

Ja tietenkin nyt lähdetään liikkeelle ihan siitä, että mitäs näillä vihreillä innovaatioilla tarkoitetaan, eli Sanna, mitä vihreät innovaatiot oikein ovat?

Sanna: No paljonhan on olemassa paljon erilaisia määritelmiä etenkin tutkimuskirjallisuuden puolella, ja myös termejä näille tällaisille innovaatioille on useampia; et voidaan puhua myös ekoinnovaatioista tai ympäristöinnovaatioista, joilla siis käytännössä tarkoitetaan samaa asiaa. Näitä on myös määritelty tosi monella eri tavalla, mutta kuitenkin keskeistä kaikissa näissä määritelmissä on se, että näillä vihreillä innovaatioilla joko vähennetään negatiivisia ympäristövaikutuksia tai lisätään positiivisia, ympäristöä vahvistavia vaikutuksia.

Laura: Joo, ja mä voisin tästä sen verran jatkaa, että kuten perinteisetkin innovaatiot, niin myös nää vihreät innovaatiot voidaan jakaa eri luokkiin, Eli voidaan esimerkiksi puhua tällaisista tuoteinnovaatioista, jotka ovat nimensä mukaisesti joko muokattuja tai kokonaan uusia tuotteita tai palveluita. Ja sitten taas prosessi-innovaatiot liittyvät tuotantoprosessien muuttamiseen ympäristöä vähemmän kuormittaviksi, ja teknologiapohjaiset innovaatiot puolestaan ovat sitten ovat jonkun uuden teknologian kehittämistä. Ja sit voidaan myös puhua organisationaalisista innovaatioista, joilla taas tarkoitetaan sitä et muokataan yrityksen rakenteita tai toimintatapoja, eli ne voi olla jonkinlaisia uusia rutiineita, toimintatapoja tai yrityskulttuurissa tapahtuvia muutoksia, minkä seurauksena sitten negatiiviset ympäristövaikutukset sit vähenevät

Krista: Aivan, heittäkääs vielä jotain ihan konkreettisia esimerkkejä, et mitä tällaiset innovaatiot sitten käytännössä esimerkiksi ovat?

Sanna: No ihan loistava esimerkki tällaisesta tuoteinnovaatiosta voisi olla vaikka tällainen suomalaisen yrityksen Oikiat Desingin Vaatelaastari, joka on siis nimensä mukaisesti tällainen helposti kiinnitettävä ja pesunkestävä paikka rikki menneeseen vaatteeseen. Tällä voidaan helposti pidentää todella merkittävästi vaatteen käyttöikää, mikä tietenkin sit saa aikaan positiivisia vaikutuksia ympäristölle kun ei tarvi ostaa esim. uutta haalaria tai uutta hupparia, ja itseasiassa taitavat toimia paikkoina myös rikkinäisissä kengissä!        Tai sitten vaikka joku tuote, jossa on alettu käyttämään joko osittain tai kokonaan jotain kierrätysmateriaalia tällaisen neitseellisen raaka-aineen sijaan. Tai tietenkin elintarvikemaakunnassa kun ollaan, niin voisi nostaa esiin myös täällä kehitetyn kasviproteiini Härkiksen.

Laura: Se on muuten valtavan hyvä tuote, helppo ja nopea ja toimii erityisesti tällaisten ruuhkavuosia läpi tarpovien vanhempien keittiössä. No joo, mut sit jos vielä miettii vaikka noita prosessi-innovaatioita, niin sehän voi tarkoittaa ihan sitä et jossain yrityksen prosessissa parannetaan energia- tai materiaalitehokkuutta, mistä seurauksena ympäristövaikutukset pienenevät. Eli esim. otetaan käyttöön aurinkopaneeleita, tai sitten suunnitellaan sitä tuotantoprosessia uudelleen siten, ettei jätettä enää synny. Ja ympäristöhyötyjen lisäksihän nämä tuovat yritykselle myös tosi usein taloudellisia hyötyjä esim. kustannussäästöjen muodossa

Krista: Niin eli tavallaan kun vihreästä innovoinnista puhutaan, niin ne se ei aina tarkoita isoja uusia keksintöjä, vaan vihreä innovointi voi olla yrityksessä ihan sitäkin, että yritys ottaa itse käyttöön esim. jonkun toisen kehittämän teknologian, jolla sitten yritys saa niitä omia ympäristövaikutuksia pienennettyä.

Sanna: Kyllä, juuri näin.     Ja noista organisationaalisia innovaatioista voisin nostaa vielä tähän esimerkiksi ihan sellaisen, et yritys ottaa käyttöön oman vastuullisuusohjelman, jossa on yhtenä osana asetettu ympäristövastuullisuuteen liittyviä tavoitteita ja niille mittareita, minkä seurauksena sitten yritys alkaa eri keinoilla vähentää omia vaikutuksiaan ympäristöön ne asetetut tavoitteet saavuttaakseen.

Krista: Eli käytännössä vihreä innovointi voi tarkoittaa aika paljon erilaisia asioita. No tästä vihreästä innovoinnista nyt puhutaan yhä enemmän ja enemmän, voisitko Laura avata että miksi tästä on tullut niin polttavan kuuma aihe?

Laura: Joo tästä todella on tullut tosi tärkeä aihe, ja tosi hyvästä syystä. Eli kuten mekin ollaan näissä aiemmissa podcasteissa jo puhuttu, niin nythän tosiaan tämä ympäristön tila on heikentynyt tosi paljon viime vuosina, ja jotta me voitais tätä yhä kiihtyvää huonoa kehityskulkua kääntää kohti kestävämpää suuntaa, niin juuri tällaiset vihreät innovaatiot nousevat ihan keskeiseen asemaan – eli nyt on tosi akuutti tarve kehittää uusia ratkaisuja, joilla ympäristökestävyyttä sekä ihan siellä yrityksissä kuin laajemmin koko yhteiskunnan tasolla voitaisiin edistää. Ja me tarvitaan kaikenlaisia ratkaisuja: sekä niitä pienempiä muutoksia tuovia ratkaisuja kuten myös sit niitä radikaalimpia innovaatioita, eli kokonaan uudenlaisia ratkaisuja, joilla saadaan nopeasti merkittäviä muutoksia aikaan.

Sanna: Todella, kaikki on nyt vain ja ainoastaan plussaa ja tosi tärkeää isossa kuvassa.  Mut tosiaan tämä ympäristön tilan parantaminen näissä vihreissä innovaatioissa se kolikon tosi tärkeä toinen puoli, mutta sitten toisella puolella on myös niiden perinteisempien liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuus – eli näillä vihreillä innovaatioilla voidaan ikään kuin saavuttaa tällainen win win -tilanne, jossa samanaikaisesti hyötyy sekä ympäristö että yritys. Tämä vihreä innovointi onkin tänä päivän yrityksille tosi tärkeä keino parantaa sitä oman toiminnan ympäristökestävyyttä ja taloudellista tehokkuutta, kerryttää enemmän euroja sinne viivan alle ja luoda sitä kasvua tulevaisuuskestävällä tavalla

Krista: Aivan, eli tällä vihreällä innovoinnilla voidaan samanaikaisesti edistää sekä ympäristötavoitteiden että taloudellisten tavoitteiden saavuttamista sekä ihan yksittäisen yrityksen tasolla et laajemmin koko yhteiskunnassa

Laura: Kyllä, juuri noin. Ja just tästä syystä tää on noussut niin tärkeäksi aiheeksi sekä julkisessa päätöksenteossa että yritysmaailmassa. Päätöksentekijät ovat nyt hyvin selkeästi tunnistaneet näiden innovaatioiden merkityksen tässä kestävyyskriisin ratkaisemisessa, ja yritykset taas sit näkevät näissä mahdollisuuden sekä parantaa sitä omaa ympäristökestävyyttä ja luoda kilpailukykyisiä ratkaisuja, joille kysyntä on nyt jo nyt ihan valtava ja kasvaa koko ajan.

Sanna: Joo, ja tämähän näkyy tosi konkreettisesti nyt siinäkin, et miten paljon rahaa näiden kestävien ratkaisujen kehittämiseen ohjataan. Eli nämä summat, millä jo pelkästään EU:ssa tätä vihreää siirtymää tuetaan, niin ovat aikamoisia, siis oikeasti puhutaan ihan useammasta tuhannesta miljardista mitä tähän tullaan investoimaan. Et nyt kyllä kannattaa oikeasti miettiä, että miten se oma yritys voisi lähteä tähän mukaan yhä voimakkaammin ja sitä kautta saada napattua ison siivun näistä järisyttävää vauhtia kasvavista markkinoista.

Laura: Kyllä, aivan valtaviahan liiketoimintamahdollisuuksia tämä vihreä siirtymä totisesti avaa yrityksille. Ite tykkään jotenkin aina korostaa tätä suurta mahdollisuuspuolta, mut sit onhan tässä se toinenkin puoli, et yritysten ei vain kannata näitä asioita miettiä, vaan niitä on myös oikeasti pakko miettiä, ihan jo pienimpienkin yritysten, siis oikeasti ihan jokaisen yrityksen. Nyt tää muutosvauhti on aivan hurjaa – nyt koko ajan tulee uutta sääntelyä näihin asioihin liittyen, tulee uusia innovaatioita, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vaatimukset vain kasvaa ja kasvaa. Yrityksen liiketoiminnan kestävyys alkaa olemaan – tai isommissa yrityksissä on jo – ihan siis rahoituskelpoisuuskysymys.

Sanna: Ja sit tietty nää suorat, ihan konkreettiset kestävyyskriisin vaikutukset – et jos vaikka raaka-aineiden saantia mietitään, niin nyt alkaa olemaan jo tietyistä raaka-aineista pulaa, mikä tietenkin ensin voi nostaa merkittävästi hintoja, ja tulevaisuudessa voi tilanne olla sellainen, ettei välttämättä jotain raaka-ainetta saa ollenkaan, edes isolla rahalla, tai ainakaan niin paljoa kuin tarvitsisi.

Laura: Niinpä, et nyt eletään kyllä sellaisia aikoja, et jokaisen yrityksen kannattaisi miettiä et onko tämä oma liiketoiminta kestävällä pohjalla – et onko tämä liiketoimintaa, jolle on paikkansa myös 5 tai 10 vuoden päässä, ja et miten nämä kestävyyskriisin suorat tai epäsuorat vaikutukset voisivat siihen omaan liiketoimintaan vaikuttaa. Ja toinen on sit toki tää mahdollisuuspuoli, et toisena pohdintana kannattaa miettiä, et miten me voitais hypätä tähän vihreään junaan ja olla siellä päätepysäkillä ensimmäisten joukossa poimimassa itelle niitä edelläkävijän hyötyjä.

Krista: No joo, tästä voikin vetää yhteen, että paljon on erilaisia tekijöitä, jotka ajavat yrityksiä kehittämään tai ottamaan käyttöön tällaisia ratkaisuja, et toisaalta se alkaa olemaan jo pakko – vaikkei välttämättä vielä sen sääntelyn takia, vaan niiden sidosryhmien vaatimusten vuoksi. Ja sitten toinen keskeinen syy motivaattori on sen oman liiketoiminnan kestävyyden varmistaminen pitkällä aikavälillä, ja sitten toisaalta vielä ne suuret liiketoimintamahdollisuudet. No mitäs sit jos mietitään sitä yksittäistä yritystä, joka nyt pohtisi sitten et miten hän nyt voisi tähän kelkkaan hypätä, niin mistä yrityksen kannattaisi Sanna aloittaa?

Sanna: No toki jokaisen yrityksen on tärkeää miettiä, et millä tolalla ne ympäristöasiat siinä omassa yrityksessä, ja miettiä että miten sitä oman toiminnan ympäristökestävyyttä voisi parantaa siinä omassa toiminnassa; voi esim miettiä niitä oman toiminnan ilmastopäästöjä – onko ne jo tiedossa, ja jos ei, niin voi miettiä et miten niitä kannattaisi lähteä selvittämään. Vaikkei niitä tietoja kukaan vielä kyselisikään, niin se ois tosi tärkeää jo ihan siitä syystä, et voi seurata sitä omaa kehitystä. Mutta sitten jos mietitään ihan näiden uusien ratkaisujen kehittämistä, niin siinä ehkä kaikista olennaista on lähteä liikkeelle miettimällä, et mitä osaamista ja kyvykkyyksiä siinä omassa yrityksessä on, ja sitten seuraavaksi miettiä sitä, et mitä me voisimme tällä meidän osaamisella ja toiminnalla kehittää ja vastata tähän kysyntään.

Krista: Aivan, eli osaamisesta ja kyvykkyyksistä siis liikkeelle. No entäs kun mietitään, että valtaosa meidän yrityksistä on pk-yrityksiä, joissa ne resurssit ovat aika rajalliset, niin harvoin varmaan on mahdollista että nämä pk-yritykset lähtevät tähän kehittämiseen yksin, sen oman osaamisen ja muiden resurssien turvin, vaan sitä apua tarvitaan. Mitä ajatuksia tästä, Laura?

Laura: Joo, se ne resurssit kehittämiseen toki on tosi erilaisia isoissa yrityksissä kuin näissä pienemmissä, et se kehittäminen toki on tietyllä tavalla helpompaa niissä isoissa. Mut sit taas toisaalta pk-yrityksillä pieni koko toimii toisaalta myös etuna, koska se tuo joustavuutta ja ketteryyttä reagoida nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Mut tokihan se resurssien puute on aito haaste, ja useimmiten sitä apua tarvitaan erilaisilta toimijoilta, että kyllä se yhteistyö on tässä vihreässä innovoinnissa ihan tosi keskeisessä ja kriittisessä roolissa.

Sanna: Kyllä, harvassa pienemmässä yrityksessä – hyvä jos isommassakaan – on omasta takaa kaikkea sitä osaamista ja niitä kaikkia vaadittavia asioita, kuten esim. teknologiaa, jota siinä prosessissa voidaan tarvita.

Laura: Ja sit kun miettii vielä tätä niin, että kun ollaan kehittämässä kokonaan uusia ratkaisuja, joiden tarkoitus on aidosti parantaa sitä ympäristön tilaa, niin sun täytyy myös varmistaa se, että se ei vain korjaa ongelmia yhtäältä ja aiheuta toisenlaisia ongelmia sitten toisaalla – et tällaisen kokonaisvaltaisen näkemyksen saavuttaminen kyllä vaatii aika paljon erilaista asiantuntemusta, ja näin ollen sitä yhteistyötä.

Sanna: Joo se yhteistyö todella on välttämätöntä, ja yritysten olisikin tosi tärkeää rohkeammin hyödyntää erilaisia yhteistyömahdollisuuksia mitä eri toimijat, kuten vaikka korkeakoulut ja erilaiset tutkimuslaitokset ja palveluntarjoajat tarjoavat. Meilläkin täällä SeAMKissa on tosi kattava paketti esim. näitä erilaisia hankkeita, joissa me voidaan aidosti ja vielä ihan ilmaiseksi tukea yrityksiä siinä heidän kehittämistoiminnassaan. Ja ois tärkeää, että yritykset aktiivisesti verkostoituisivat eri toimijoiden ja myös muiden yritysten kanssa, koska niistä kohtaamisista voi parhaimmillaan voi syntyä vaikka kokonaan uutta liiketoimintaa!

Laura: Se on just näin. Ja pakko vielä nostaa tähän kohtaa keskustelua mukaan kiertotalous, josta ollaan täällä meillä Suomessa luomassa uutta talouden perustaan vuoteen 2035 mennessä, ja joka siis on ihan keskeistä siinä et näitä ympäristöhaasteita voidaan ratkaista. Ja koska kiertotaloushan perustuu vahvasti siihen, et materiaalit ja tuotteet kiertää yhä uudelleen ja uudelleen eikä jätettä tai hukkaa synny, niin se ei kyllä tule onnistumaan ilman tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, et se oikeasti vaatii sitä yhteistyön tiivistämistä aivan uudelle tasolle, ja se vaatii tiivistä yhteistyötä myös yritysten välillä, muuten kiertotalouteen siirtyminen ei käytännössä voi edes onnistua. Ja tää siirtymähän myös vaatii paljon uusia innovaatioita, eli tämä kiertotalous on kyllä yksi näkökulma, mistä sitä liiketoiminnan kehittämistä kannattaa yrityksissä tarkastella.

Krista: Aivan. Ja tästä yhteistyöstä täällä meidän alueella on keskusteltu tämän podcast-sarjan aiemmassa podcastissa, joten kannattaa käydä se jakso kuuntelemassa, jos ei ole vielä sitä tehnyt.    Mut tuossa aiemmin sivuttiinkin sitä, että rahaa tätä on paljon tarjolla tätä vihreää siirtymää edistävien ratkaisujen kehittämiseen, niin mitäs ajatuksia tähän rahoitukseen liittyen?

Sanna: Joo, paljon on rahaa tarjolla, ja sitä kyllä yritysten kannattaa nyt hyödyntää. Mehän ollaan tässä hankkeessa tehdyssä selvityksessä tunnistettu, että se rahoituksen hakeminen ei ole kuitenkaan aina mitään kovin yksinkertaista lähtien jo siitä, että yritys alkaa miettimään et mikä rahoitus tai tukimuoto olisi itselle sopiva, et yritykset kokee sen koko rahoituskentän aikamoisena viidakkona. Ja sitten jos se sopiva rahoitus löytyisi, niin sitten seuraavana saattaa nousta haaste sen rahoitushakemuksen kirjoittamisen kanssa. Onneksi etenkin tähän tunnistamiseen liittyen apua saa esim. näiltä alueellisilta kehittämisyhtiöiltä, ja varmasti myös niistä saa jonkinlaista tukea siihen hakemuksen kirjoittamiseen, vaikka tietenkin se varsinainen kirjoitustyö tulee tehdä itse.

Krista: Niinpä. et vaikka sitä rahoitusta on paljon tarjolla, niin hakeminen ei ole kuitenkaan useinkaan aivan mutkatonta.  Onneksi kuitenkin näistäkin haasteista varmasti pääsee yli, kun vaan lähtee rohkeasti kyselemään apua. No joo, nyt ollaankin päästy jo tässä keskustelussa loppupuolelle, mut Laura, jos tuolla on nyt yrityksiä, jotka tätä kuuntelevat, niin mitä sä vielä haluaisit sanoa heille?

Laura: No joo, mun täytyy ehkä kerrata nuo mitä jo aikaisemmin sanoin, eli nyt kannattaa pysähtyä ja miettiä kahta asiaa: ensinnäkin sitä, et onko se oma liiketoiminta kestävällä pohjalla vielä vuosienkin päästä, jos miettii näitä asiakkaiden ja muiden kasvavia vaatimuksia ja erilaista yhä lisääntyvää sääntelyä ja sit toisaalta ihan vaikka näitä raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä asioita. Ja toiseksi on ehdottomasti kannattavaa miettiä, et miten sä voisit sun oman liiketoiminnan olla muuttamassa tätä maailmaa kestävämpään suuntaan, et millaisia ratkaisuja juuri sinun yrityksessä voitaisiin kehittää. Ja täähän ei oo pelkästään mikään maailmanpelastamiskysymys, vaan myös ihan huikea liiketoimintamahdollisuus.

Krista: No entäs Sanna, mikä ois sun vinkki yrityksille?

Sanna: Ehkä haluaisin korostaa, että yksin ei kannata eikä tarvitse jäädä. Yhteistyöllä muiden yritysten kanssa saa aikaan enemmän ja ehdottomasti kannattaa lähteä hankkeisiin mukaan, joita eri tahot (esimerkiksi SeAMK ja alueelliset kehittämisyhtiöt) toteuttaa. Niissä pääsee verkostoitumaan ja saa muutenkin ajankohtaista tietoa näistä asioista.

Krista: Tässä tuli kyllä nyt hyviä ja oleellisia asioita jokaisen pohdittavaksi, ja tähän kohtaan on myös sopiva päättää meidän tämänpäiväinen podcast, jossa jälleen päästiin pureutumaan hyvin ajankohtaisiin ja tärkeisiin aiheisiin. Ja tämä podcast on tuotettu osana GreenGrow-hanketta, jonka tavoitteena on vauhdittaa eteläpohjalaisten pk-yritysten vihreää kasvua tukemalla yritysten TKI-toimintaa ja yhteistyöverkostoja. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Rahoitus on saatu Etelä-Pohjanmaan liiton kautta. Kiitos kaikille kuuntelijoille ja tervetuloa mukaan kuuntelemaan myös hankkeen seuraavia podcasteja!