SeAMK tutkii ja kehittää: GreenGrow-hanke – Ekosysteemit pk-yritysten vihreää kasvua tukemassa

Annukka:

Tervetuloa kuuntelemaan SeAMK tutkii ja kehittää -sarjan podcastia yritysten vihreästä kasvusta.

Tässä podcastissa me keskustellaan siitä, mitä yritysten vihreä kasvu vaatii yrityksiltä niitä ympäröiviltä muilta toimijoilta. Me kerrotaan meidän GreenGrow-hankkeessa tehdystä selvityksestä, jossa haastateltiin eteläpohjalaisia yrittäjyyden kanssa tekemisissä olevia eri toimijoita ja selvitettiin heidän näkemyksiään siitä, miten yhteistyö vihreän kasvun ympärillä alueella toimii.

Minun nimeni on Annukka Koivuranta ja toimin Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa tki-asiantuntijana. Minun kanssani on täällä studiossa keskustelemassa tki-asiantuntija Laura Könönen.

Meidän edellisessä podcastissa me puhuttiin siitä, mitä vihreä kasvu tarkoittaa ja miltä se näyttää Etelä-Pohjanmaalla. Jos sinulla on vielä vähän hämärän peitossa, mitä vihreällä kasvulla ja vihreällä siirtymällä tarkoitetaan, kannattaa käydä kuuntelemassa tuo meidän edellinen jakso. Laura, käydäänkö tässä kuitenkin ihan lyhyesti ensin läpi, mitä se vihreä siirtymä oikein taas tarkoittikaan?

Laura:

Joo, eli tosiaan kuten viime jaksossa jo puhuttiinkin, niin tämän vallitsevan ekologisen kestävyyskriisin vuoksi meidän on välttämätöntä siirtyä kohti ympäristön näkökulmasta kestävämpää taloutta ja kasvua, eli nyt tarvitaan tällainen vihreä siirtymä, jossa siis siirrytään tällaiseen vähähiiliseen tai hiilineutraaliin ja resurssiviisaaseen talouteen, jossa talouskasvu ei enää perustu luonnonvarojen ylikuluttamiseen, ja jossa talouskasvua luodaan siten, että se on ympäristölle kestävää, eli puhutaan vihreästä kasvusta. Ja miten me sitten tähän konkreettisesti päästään, niin siihen tietenkin liittyy monia eri asioita, kuten esimerkiksi se, että meidän täytyy muuttaa meidän kulutustottumuksiamme ja tehostaa todella paljon sitä, miten me materiaaleja käytetään. Ja tietenkin digitaaliset ratkaisut ovat yksi tärkeä väline tässä siirtymässä.

Annukka:

Aivan. Vihreä siirtymä vaatii siis laajaa ja systeemistä muutosta meidän koko yhteiskuntaan. Viime jaksossahan me puhuimme myös siitä, miten tärkeä yritysten rooli vihreässä siirtymässä on. Mutta yritykset eivät varmastikaan pysty tähän yksin, vaan tarvitsevat tukea monilta eri tahoilta. Tätä voi lähteä hahmottamaan ekosysteemin käsitteen kautta. Käydään ensin vähän läpi, mitä ekosysteemillä tarkoitetaan nimenomaan tästä näkökulmasta. Eli sillä kuvataan verkostomaista kokonaisuutta, jossa toimijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Ekosysteemissä tavoitteena on tuoda toisistaan erillisiä toimijoita yhteen ja luoda sitä kautta monenkeskistä yhteistyötä. Ajatuksena on se, että ekosysteemi voi tuottaa sellaista arvoa, jota yksikään toimija ei voisi yksin tuottaa.

Laura:

Juuri näin – tällaisen toimivan ekosysteemiyhteistyön tulos on aina suurempi kuin osiensa summa. Ja tosiaan näitä ekosysteemejä voi syntyä eri tavoitteiden ympärille, eli käytännössä niitä siis yhdistää aina jokin yhteinen tavoite, jota kohti sillä verkottuneella yhteistyöllä pyritään kulkemaan. Voidaan puhua esim. innovaatioekosysteemeistä, alustaekosysteemeistä tai liiketoimintaekosysteemistä, joissa siis se toiminta keskittyy sen tietyn tavoitteen ympärille, ja esim. innovaatioekosysteemissä keskiössä on uuden tiedon ja osaamisen ja innovaatioiden luominen. Meillä SeAMKissa on jo pitkään tutkittu kasvuyrittäjyyden ekosysteemiä, mutta nyt me otimme ensimmäistä kertaa mukaan kasvuyrittäjyyden ekosysteemin tutkimiseen myös vihreä kasvun näkökulman – ja se onkin nyt tosi tärkeä näkökulma, jota ei voi – eikä kannata – enää jättää ulkopuolelle oikeastaan mistään. Me halusimme selvittää, miten kasvuyrittäjyyden ekosysteemi toimii tällä hetkellä nimenomaisesti vihreän kasvun näkökulmasta, ja mitä parannettavaa siinä vielä olisi. Ja tätä selvitystä varten olemme haastatelleet ekosysteemin eri toimijoita, kuten yrityksiä, erikoistuneita palveluntarjoajia ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioita viime kevään 2022 aikana, ja näitä haastatteluja toteutettiin yhteensä 12 kappaletta.

Annukka:

Haastatteluista nousikin paljon aika mielenkiintoisia näkökulmia esiin, ja nyt me voitaisiin lähteä käymään läpi näitä tuloksia. Aloitetaan ensin siitä, minkälaista osaamista ekosysteemissä on liittyen vihreään kasvuun. Haastatellut palveluntarjoajat kertoivat, että organisaatioissa ei ole yhtä yksittäistä ihmistä, jonka erityisosaamista olisi vihreä siirtymä tai vihreä kasvu. Sen sijaan se on osa kaikkien työntekijöiden päivittäistä työtä. Sama tilanne oli koulutusorganisaatioissa: vihreä siirtymä näkyy kaikissa koulutusohjelmissa, ja viime vuosina esimerkiksi uusien kestävyyteen liittyvien hankkeiden määrä on kasvanut valtavasti. Vihreän kasvun ja kestävän kehityksen osaamista ekosysteemistä selkeästi siis löytyy, mutta osaaminen ei kuitenkaan näytä kaikissa organisaatioissa olevan kovin syvällisellä tasolla. Riippuu paljon yksittäisen ihmisen taustasta ja kiinnostuksesta, kuinka paljon vihreä siirtymä näkyy päivittäisessä työssä. Mitä Laura ajattelet tästä, onko osaaminen riittävällä tasolla, jotta me saataisiin luotua vihreää kasvua maakuntaan?

Laura:

Osaamista löytyy paikoitellen paljonkin, ja kiinnostusta ottaa selvää ja oppia lisää näyttäisi kyllä olevan. Suurin osa haastatelluista kertoi, että he kasvattavat aiheeseen liittyvää osaamistaan jatkuvasti. Kuitenkin koska näiden organisaatioiden pitäisi pystyä ohjaamaan yrityksiä kehittämään sitä liiketoiminnan kestävyyttä, pitäisi sen osaamisen olla aika vankalla tasolla. Ja jos mietitään konkreettisesti yritysten toimintaa, niin jotta sitä toimintaa voidaan kehittää kestävämmäksi, niin ei se ilman uutta osaamista ja tietoa tapahdu, koska sen voi usein tarkoittaa tosi isoja ja merkittäviäkin muutoksia siellä yrityksen toiminnassa. Ja eri toimialoilla tietenkin erilaiset asiat ovat siinä liiketoiminnan kehittämisen keskiössä – eli esim. palvelualalla täytyy huomioida eri asioita kuin teollisuusyrityksessä.

Kyllä tässä on sekä meidän maakunnassamme että varmasti jokaisessa muussakin maakunnassa selkeä tarve osaamisen kehittämiselle, että tätä siirtymää voidaan aidosti edistää. Ja sitä osaamista on tärkeää kehittää sekä itse yrityksissä että myös näissä muissa organisaatioissa, jotka sitten yrityksiä voivat näissä asioissa tukea, et koska tämä vihreä siirtymä on niin laaja ja monia aloja koskettava asia. Ja sen takia on mös oikeastaan aika mahdotonta, että yksi asiantuntija tietäisi siitä kaiken, mikä ajatus nousikin myös esiin näistä meidän haastatteluistamme. Onkin tosi tärkeää pohtia sekä sitä, että miten me saisimme yhä enemmän yrityksiä mukaan kehittämään sitä omaa osaamistaan, ja myös sitä, että miten nämä eri yrityksiä tukevat palveluntarjoajat voisivat vielä paremmin tukea yrityksiä näissä asioissa erityisesti tulevaisuudessa, kun tuen tarve tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa aika voimakkaasti.

Annukka:

Kyllä, ihan totta. No sitten me haluttiin myös selvittää, minkälaisten palveluiden avulla ekosysteemin toimijat voivat auttaa yrityksiä vihreässä kasvussa. Toimijoitahan tässä kasvuyrittäjyyden ekosysteemissä on kymmeniä, ja kaikilla on oma toimintakenttänsä ja omat palvelunsa yrittäjille. Myös vihreään siirtymään liittyviä palveluita on kyllä tarjolla. Haastatteluissa kävi ilmi, että toimijat kyllä aidosti haluavat auttaa yrittäjiä kasvuun, mutta usein yrittäjille palvelut saattavat näyttäytyä palveluviidakkona, jossa on hankala navigoida.

Tähän liittyy keskeisesti myös viestintä, eli miten toimijat kertovat yrityksille palveluistaan. Viestintää pitäisi selkeyttää ja yhtenäistää, jotta yrityksille olisi selvää, mihin tahoon he voivat ottaa yhteyttä missäkin tilanteessa, ja minkälaisia palveluita heille on tarjolla.

Haastatteluissa tuli puheeksi myös hankkeet, joiden kautta tätä toimintaa paljon tehdään. Nytkin me tehdään tätä podcastia osana SeAMKin hanketoimintaa. Nämä hankkeet nähdään kuitenkin usein yrityksille vähän haasteellisina. Ne ovat kestoltaan korkeintaan pari vuotta, ja jatkuvuutta ei välttämättä ole. Toimijoita on paljon, ja kuten sanottu, myös kestävyyteen liittyvien hankkeiden määrä on kasvanut viime vuosina tosi paljon. Löytävätkö yritykset näiden palveluiden ja hankkeiden pariin?

Laura:

Monet yritykset kyllä löytävät, ja näitä palveluita ja hankkeita yrityksille tarjoavat haastatellut kertovatkin, että heille on vuosien varrella muodostunut suhteita ja verkostoja yrittäjien suuntaan, et hanketoimintaan onkin monille muodostunut niin sanottuja kanta-asiakkaita, jotka ovat kokeneet hankkeet hyödyllisiksi ja haluavat olla mukana. Mutta meillä on tässä ekosysteemissä paljon asiantuntijoita ja osaamista jota yritykset voisivat hyödyntää vielä enemmän, mutta yritykset eivät tunnu tätä oikein tunnistavan. Ja tähän varmasti on erilaisiakin syitä, mutta yhtenä merkittävänä näistä haastatteluista nousi esiin eritahtisuus – eli vähän tuohon liittyen mitä Annukka jo äsken puhuitkin, eli että se, missä muodossa näitä tarjotaan yrityksille, ei kuitenkaan välttämättä palvele heidän tarpeitaan parhaiten. Jos miettii vaikka yritystä, jolla on joku ongelma joka tulisi ratkaista mahdollisimman nopeasti – mieluiten heti – niin yrityksillä voi olla se mielikuva, että sellaisessa nämä hankkeet eivät välttämättä aina toimi parhaiten. Tai sitten jos miettii että yrityksen pitäisi tehdä joku isompi hankinta, johon voisi hakea jonkinlaista tukea, niin aina ei ole mahdollista ottaa aikaa hakemusten kirjoittamiselle ja päätösten odottelulle, vaan se hankinta tehdään tosi nopeallakin aikataululla, jos tarve on akuutti.

Ja sitten toisaalta voiko myös olla niin, etteivät yritykset ole kestävän kehityksen pyrkimyksissään vielä niin pitkällä, että osaisivat etsiä siihen ulkopuolista apua?

Annukka:

Se voi olla, että monissa yrityksissä ei tosiaan vielä olla hoksattu lähteä etsimään tukea vihreään siirtymään. Haastatteluissahan me kysyttiin myös näkemyksiä siitä, minkälainen motivaatio eteläpohjalaisilla yrityksillä on hyödyntää vihreän siirtymän tuomia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan. Haluttiin myös selvittää, nähdäänkö vihreä siirtymä nimenomaan mahdollisuutena, vai koetaanko se enemmänkin haasteena. Kävi ilmi, että tässä mennään aika laajalla skaalalla. Eli on pk-yrityksiä, jotka ovat hyvin valveutuneita ja heillä on runsaasti osaamista näissä asioissa. Osa tekee kuitenkin edelleen vain sen, mikä on pakollista ja ajattelee, että se riittää. Monille yrittäjille vihreys on edelleen toissijainen arvo. Mitä sä luulet, että on tässä syynä?

Laura:

Varmaan isoimpana syynä on resurssien rajallisuus. Iso osa tämän alueen pk-yrityksistä on mikroyrityksiä, jolloin päivät menevät työn touhussa ja kehittämiseen ei jää aikaa. Näistä haastatteluista kävi ilmi, että aika pitkälti ”pakko” ajaa yrityksiä kohti kestävämpää toimintaa. Jos asiakkaina on isompia yrityksiä, vaatimukset valuvat myös pienemmille toimittajille. Tämä on nyt yleistymässä tosi kovaa vauhtia – nyt esimerkiksi monet isot yritykset alkavat vaatimaan tarjoajilta tarjouspyynnöissä esitettäväksi tietoa hiilijalanjäljestä, ja onkin oikeasti riski, että oikeasti jäädään sopimusten ulkopuolelle, jos ei näitä tietoja ole liittää mukaan.

Toinen syy mikä kävi ilmi, on se, että vihreää ajattelua ei vielä nähdä Etelä-Pohjanmaalla kovin myyvänä. Nämä asiat nähdään enemmänkin uhkana, vaikka katse kannattaisi ehkä pikkuhiljaa kääntää kohti sitä, että nämä asiat nähtäisiinkin mahdollisuutena. Tämän vihreän siirtymän kautta voi avautua valtaviakin liiketoimintamahdollisuuksia, että jos mietitään, niin pelkästään EU:ssa tehdään 5000 miljardin investoinnit vihreään siirtymään pelkästään tämän vuosikymmenen aikana, niin se totisesti kyllä kertoo siitä, että nämä asiat kannattaisi nähdä myös mahdollisuuksina, joihin kannattaisi kyllä pyrkiä tarttumaan. Ja tästä tullaankin siihen että on tärkeää, että näitä asioita kehystetään ja sanoitetaan oikein, ja nostetaan selkeästi enemmän myös niitä mahdollisia hyötyjä, millä voidaan kannustaa yrityksiä esim. kehittämään tätä siirtymää tukevia innovaatioita. Ja tämä tietenkin tosi tärkeää ympäristön vuoksi, mutta ehdottomasti myös siksi, että siellä liikkuu ja tulee liikkumaan tosi isot rahat. Mutta yritykset tarvitsevat tähän liittyen vielä paljon lisää tietoa, tukea ja osaamista, eli tähän liittyy kiinteästi myös se mitä äsken puhuttiin koko ekosysteemin osaamisen kasvattamisen tarpeesta.

Annukka:

Tämä on kyllä tosi mielenkiintoinen aihe. Mehän kysyttiin haastatelluilta, mitä ekosysteemin toimijoita he pitävät tärkeimpinä vihreän kasvun luomisessa, ja useimmissa haastatteluissa tärkeimmiksi nousivat yritykset. Haastatellut näkevät, että muutoksen tulee lähteä sisäsyntyisesti liiketoiminnasta, ja sitä on vaikea tuoda markkinoiden ulkopuolelta. Yritykset oppivat parhaiten toisiltaan ja hyvistä esimerkeistä. Tosi tärkeitä ovat yritysten omat verkostot ja ne korostuvat nimenomaan uusien innovaatioiden synnyttämisessä. Ja tästä me voitaisiin oikeastaan sopivasti siirtyä seuraavaan teemaan, eli ekosysteemin yhteistyöhön.

Haastatteluissa kävi selkeästi ilmi se, että yhteistyö ekosysteemissä toimii hyvin. Mitään raja-aitoja ei juuri ole, ja ihmiset tuntevat hyvin toisensa, eli senkin puolesta yhteydenpito on helppoa. Useat haastatellut kertovat, että verrattuna moniin muihin maakuntiin, Etelä-Pohjanmaalla yhteistyö toimii erittäin hyvin.

Laura:

Oli kyllä tosi hienoa kuulla, miten hyvin meidän maakunnassa yhteistyö toimii. Haastatteluista kävi ilmi, että kuitenkin huolimatta hyvistä verkostoista ja suhteista, konkreettista yhteistä tekemistä on lopulta aika vähän, erityisesti vihreän kasvun ympärillä. Muiden toimintaa tunnetaan aika huonosti, ja monet haastatellut sanovatkin, että eivät tiedä, mitä muut tekevät liittyen erityisesti vihreään kasvuun. Tällä saralla yhteistyötä pitäisikin selvästi tiivistää. Olisi tosi tärkeää, että toimijat tietäisivät, mitä muut osaavat ja tekevät, ja pystyisivät tarpeen tullen ohjata yrittäjän oikean palvelun luo. Näin me pystytään tukemaan yrityksiä vihreässä kasvussa. Ja se on myös tosi tärkeää siksi, että saadaan käytettyä niitä resursseja tehokkaasti, eikä sitten esimerkiksi tehdä päällekkäistä työtä turhaan.

Annukka:

Kyllä, ja tämä tarve tulee varmasti kasvamaan valtavasti. Ulkoa päin tulevat vaatimukset kasvavat koko ajan ja toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Ja kuten jo aiemmin mainitsit, niin nyt jo yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän tietoa esimerkiksi heidän hiilijalanjäljestään. Yritykset huomaavat pian, että eivät voi enää pian toimia, jos eivät ala opetella näitä asioita, ja silloin he kääntyvät ekosysteemin muiden toimijoiden puoleen.

Selkeästi siis tietoa kestävästä kehityksestä, vihreästä siirtymästä ja uusista liiketoimintamalleista tarvitaan paljon. Meillähän on täällä Etelä-Pohjanmaalla useitakin tutkimusorganisaatioita, jotka tuottavat näistä aiheista ajantasaista ja laadukasta tietoa. Kuitenkin haastatteluissa ilmeni, että tutkimustoimijat koetaan näistä ekosysteemin toimijoista kaikista kaukaisimmiksi. Mitä luulet, että mistä tämä johtuu?

Laura:

Tähän liittyy se sama eritahtisuus, josta puhuttiin jo hankkeiden yhteydessä. Eli tutkimustoiminta on paljon pitkäjänteisempää kuin yritysten toiminta. Yritykset toimivat nopeasti ja jos heitä askarruttaa joku asia, he tarvitsevat tiedon heti eikä parin vuoden päästä. Toisaalta monilla pk-yrittäjillä saattaa olla tutkimukseen liittyviä ennakkoluuloja ja he saattavat ajatella, että tutkimus on jotain mikä ei liity heihin, koska siinä ei ole konkretiaa. Mut todellisuudessahan se tutkimustieto, jota tuotetaan nimenomaisesti tältä alueelta, niin juuri se olisi todella arvokasta tämän alueen yrityksille.

Annukka:

Eli tännekin tarvittaisiin selkeämpää viestintää, toisaalta siitä, minkälaista tutkimusta täällä tehdään ja kenelle siitä voisi olla hyötyä. Ja toisaalta selkeämpää yhteydenpitoa, jotta yritykset tietäisivät, mihin ottaa yhteyttä. Kiinnostava huomio yhdessä haastattelussa olikin se, että yrittäjälle ei ole merkitystä, kuka tutkimuksen hänelle tekee, kunhan se tulee tehtyä. Tarvittaisiin myös niin sanottuja tulkkeja, jotka toisivat tutkimustietoa yrittäjille heille ymmärrettävässä muodossa ja heille tutuilla alustoilla.

Eli kaiken kaikkiaan tämän selvityksen tulokset voi summata neljän eri teeman ympärille. Jotta me saataisiin vihreää kasvua luotua maakuntaan, tähän kasvuyrittäjyyden ekosysteemiin tarvitaan siis tiiviimpää yhteistyötä, palveluiden ja viestinnän selkeyttämistä, lisää kestävän liiketoiminnan osaamisen kehittämistä ja tutkimustiedon parempaa hyödyntämistä. Me jatketaan työskentelyä näiden teemojen parissa ja kehitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka julkaistaan myöhemmin keväällä. Näitä asioita lähdetään myös konkreettisesti edistämään uusissa hankkeissa.

Tämä podcast on tuotettu osana GreenGrow-hanketta, jonka tavoitteena on vauhdittaa eteläpohjalaisten pk-yritysten vihreää kasvua tukemalla yritysten TKI-toimintaa ja yhteistyöverkostoja. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Rahoitus on saatu Etelä-Pohjanmaan liiton kautta.

Kiitos kaikille kuuntelijoille ja tervetuloa mukaan kuuntelemaan myös hankkeen seuraavia podcasteja!