SEAMK Podcast: Yrityskaupat ja niiden mahdollisuudet - RATKI-hanke

Yrityksen laajenemisesta yritysoston kautta ja kannattavan yrityksen kasvustrategiasta keskustelemassa ovat Jari Toivoniemi ja Jonna Kuitunen Suomen Metsäkeskuksesta vieraanaan koneyrittäjä, hallituksen puheenjohtaja Janne Tahvanainen Karelwood Oy:stä.

Jari Toivoniemi (JariT): Tämä podcast on osa Euroopan unionin osarahoittamaa Ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn -hanketta. Minä olen Jari Toivoniemi, projektipäällikkö, Suomen Metsäkeskuksesta.  

 Jonna Kuitunen (JonnaT): Ja minä olen Jonna Kuitunen, asiantuntija, Suomen Metsäkeskuksesta  

 JariT: Tänään keskustelemme yrityksen laajenemisesta yritysoston kautta ja kannattavan yrityksen kasvustrategiasta. Vieraanamme on koneyrittäjä, hallituksen puheenjohtaja Janne Tahvanainen.  Tervetuloa Janne! Kerrotko Janne hieman itsestäsi, kuka olet, mitä olet opiskellut ja mistä päin tulet?  

Janne Tahvanainen (JanneT): Tahvanaisen Janne on nimi, ikää 50 vuotta ja yrittäjänä ollut jo 30 vuotta. Toisen polven yrittäjä. Isäni jalanjälkiä seuraten metsäalalle puunkorjuuyrittäjäksi alun perin. Asustelen Pohjois-Karjalassa, syntynyt Joensuussa ja tällä hetkellä Lehvossa osittain myös Ivalossa Lapissa vietän aikaani. Opiskellut peruskoulun jälkeen ammattikoulussa metsäkoneenkuljettajaksi, jonka jälkeen opiskellut kaiken oikeastaan kantapään kautta. Ollut aina kiinnostunut oppimaan uutta, tietämään asioista, mutta en niinkään lukemalla kirjoista vaan tekemisen kautta. 

JonnaT: Minkälaisten yritysten toiminnassa olet mukana, missä roolissa ja millä maantieteellisillä alueilla toimitte?  

JanneT: Karelwood Oy:ssä hallituksen puheenjohtajana ja talousjohtajana. Viime marraskuuhun asti toimin toimitusjohtajana. Toinen yhtiö KME oy metsäenergiayhtiö, sen hallituksessa istun, olin siinä hallituksen puheenjohtajana viime marraskuuhun asti, jolloin halusin vähentää työtaakkaani senkin osalta ja tätä yhtiötä kehitin ja johdin Karelwoodin toimitusjohtajan tehtävän lisäksi tai rinnalla 2018 vuoden heinäkuusta alkaen, jolloin se ostettiin 100 prosentilla Karelwoodin tytäryhtiöksi ja vastaavasti 2023 keväällä myimme siitä 51 % sijoittajille. Siinä oikeastaan on tällä hetkellä työtaakkani.  

JariT: Olet ollut yrityskaupoissa ja yritysjärjestelyissä niin ostajan kuin myyjän roolissa. Millaisia kokemuksia sinulla on yritysostosta ja miksi päädyitte yritysostoon?  

JanneT: Olen tosiaan ollut myyjän roolissa sekä ostajan roolissa. Ensimmäinen yrityskauppa jos niin voi sanoa, on, kun ostin isäni perustamasta yrityksestä osan itselleni. Sitten siinä yhtiössä tehtiin sukupolvenvaihdosta vaiheittain suunnitellusti. Edelleen isäni omistaa yhtiöstä pienen osuuden, tämän yhtiön kautta omistan Karelwoodia, mutta ehkä ensimmäinen yrityskauppa oli, kun isäni perustamasta yhtiöstä koneyhtiö Tahvanaisesta myytiin koneurakointiliiketoiminta koneurakointi S Kuittiselle. Tämän jälkeen olen ollut mukana, kun KME ostettiin Karelwoodille ja jonka jälkeen se vastaavasti myytiin sijoittajille osittain. KME:n osaltakin olen ollut yrityskaupoissa mukana, esimerkiksi, kun ostimme Kuljetusliike Sistosen biokuljetusliiketoiminnan osaksi KME:n toimintaa.   

JonnaT: Millä teknisellä toteutuksella yritysosto toteutettiin?  

JanneT: KME:n osto ja myynti olivat suoraa osakekauppaa, Sistosen liiketoimintakauppa taas oli puhdasta liiketoimintakauppaa.  

JariT: No Janne, miten yleisiä omistajanvaihdokset ostamalla tai myymällä ovat metsäkonealalla? 

JanneT: En osaa suoralta kädeltä vastata, että miten yleisiä, mutta nykyaikana ei kyllä kovinkaan harvinaisia ole. Yleistyneet selvästi viimeisen 10 vuoden aikana. 

JonnaT: Miksi sitten kannattaa ostaa toimiva yritys eikä perustaa uutta?  

JanneT: Itse ainakin koen, että helpompi on ostaa liiketoimintaa, jos on mukana henkilökuntaa, varastoa, sopimuksia, mahdollista kalustoa, mikä se milloinkin kaupassa on aina mukana. Tietysti aina raha ratkaisee, jokaisella on oma käsitys kaikesta näistä.  

JariT: Miten löysitte ostettavan yrityksen vai löysikö myyjä teidät? Ja hyödynsittekö tällaisia yrityskauppapörssejä tai yritysten kauppa-alustoja?  

JanneT: Minun kokemukset toteutuneista kaupoista ovat olleet niin sanottuja  eteen tulleita asioita, keskustelu sopivien ihmisten kanssa ja niin edelleen, josta asiat ovat edenneet eteenpäin neuvottelemalla, on pyydetty tai tarjottu, mistä sitten kauppa on muodostunut loppupelissä neuvottelun kautta. Konsultin välityksellä tai yritysmyyjien, alustojen kautta yhtään kauppaa ei ole päätynyt loppuun asti 

JariT: Oletteko te käyttänyt asiantuntija-apua yrityskaupoissa ja jos, niin mihin asioihin liittyen?  

JanneT: Kyllä, lakimiehiä on käytetty sopimusten teossa, sekä jossain kaupoissa ulkopuolista palvelua arvonmäärittämiseen. 

Jonna: Miten voi valmistautua yrityksen ostamiseen? Mihin asiakirjoihin ja sopimuksiin pitää tutustua, jos haluaa ostaa yrityksen?  

JanneT: Sopimuksiin, niiden kestoihin, velvollisuuksiin, siirtoihin tai oikeastaan kaikkeen, mikä liittyy niihin, kirjanpitoon pitää perusteellisesti perehtyä, jos kyseessä on osakekauppa, mutta tottakai liiketoimintakaupassakin se on väline, josta selviää tulos- ja liikevaihtolukuja. Varastoarvoihin, kirjauksiin, määriin, kaluston, kiinteistön vuokra-, maa-aluesopimuksiin, ympäristölupiin, hyvin paljon papereita, mihin kannattaa perehtyä etukäteen. 

JariT: Se on pitkä lista. Mistä sitten tietää mikä on sopiva yrityksen arvo? Mistä voi saada rahoitusta yrityskauppaan?  

JanneT: Yleensä se on neuvottelun tulos, kun myyjä ja ostaja päätyvät samaan tulokseen, niin silloin yleensä kauppa syntyy, jos nää ei, niin silloin sitä tuskin syntyy. Laskentatapoja on monta, niihin parhaiten osaavat vastata yrityskauppa-asiantuntijat ja välittäjät. Rahoitusta voi saada pankeilta, omistajilta, rahoituslaitoksilta, joihin voi myös hakea takauksia esimerkiksi Finnverasta. 

JonnaT: Kyllä. Miten asiakkaille tai sidosryhmille tiedotettiin yritysostoista tässä teidän tapauksessa?  

JanneT: Asiakkaille varmaan tiedotetaan jo vähän etukäteen, kun yrityskauppaa suunnitellaan, koska silloin sopimuksen siirtoja, niin ne pitää varmistaa, että pystyykö sopimuksia siirtämään, jotain toimintasopimuksia tai muuta. Sitten oikeastaan, muuten se tiedottaminen, siinä varmaan jokaisella yrityksellä on omanlainen tapa. Meidän tapauksessa liiketoimintakauppa julkaistiin täysin julkisesti eli samana päivänä kun se kerrottiin kummankin yrityksen henkilökunnalle, niin sitten se laskettiin julkisuuteen se tieto, koska silloin nähtiin itse, että se on paras tapa julkaista kerralla, ettei synny mitään keskusteluja tai kuppikuntia tämän asian tiimoilta. 

JariT: Mites tämmösen kaupan jälkeen tämmösten eri liiketoimintojen tai yritysten yrityskulttuurit niin mitenkäs ne yhdistetään ja miten pystytään varmistaan, että tämä ostettu yritys lähtee toimimaan täydellä teholla ja miten tämä siirtyvä henkilöstö suhtautui vetäjänvaihdokseen? 

JanneT: Nämä on aina tapauskohtaisia juttuja. Näihin ei ole varmaankaan yhtä oikeaa kaavaa, kyseleminen, tunnustelu, avoimuus, itse uskoisin, että niistä se löytyy paras lopputulos ja varsinkin se, että ollaan avoimia työntekijöitä kohtaan ja mietitään työntekijöiden kanssa yhdessä sitä, että miten siirtymä olisi parasta toimia. 

JonnaT: Tuliko yrityskaupoissa joitain asioita tai tilanteita vastaan mitä ei voitu ennakoida ja miten niihin reagoitiin? Ja oliko jotaikin, mitä olisit tehnyt toisin?  

JanneT: Omasta mielestä ei ainakaan tullut mitään isompaa juttua, mikä olisi pitänyt tehdä täysin toisin, kaikki on mennyt. Kaikki on mennyt aika hyvin niinku suunnitellusti. Kuitenkin ennen ostoja oli jo selvitetty rahoituskuviot, omistajien ja hallituksen kanta yleisellä tasolla, sekä kaupan perusperiaatteet myyjän kanssa, niin meillä oli kuitenkin aika tiukka aikataulu ja siinä pysyttiin niin itse näen, että kauppa toteutui suhtkoht hyvin. 

JariT: No Janne, miltä tulevaisuus näyttää? Vieläkö on suunnitelmissa kenties laajentua yritysostoilla tai onko omien yritysten osalta jo omistajanvaihdossuunnitelmaa laadittu?  

JanneT: Kyllä me koko ajan seurataan tilannetta niin sanotusti kentällä, jos sopiva yritys tulee myyntiin, niin mielellämme me keskustelemme ainakin asiasta olisimmeko me ostaja tai eihän sitä koskaan voi tietää toisinkaanpäin jos joku tarjoaa ostohalukuutta, fuusiota, yhteenliittymää meihin kohtaan niin kyllä minä senkin keskustelun voin hyvillä mielin käydä 

JonnaT: Minkäslaisia neuvoja antaisit yrityskauppoja suunnitteleville?  

JanneT: Esiselvitystä, jos on myymässä omaa yritystä. Mikä yrityksen arvo on ulkopuolisen silmin, ja miten se muodostuu, koska silloin näkee sen, että mihin kauppahinta todennäköisesti menee ja onko silloin valmis tai kiinnostunut myymään. Vastaavasti, jos on ostamassa, niin ihan ensimmäiseksi kannattaisi selvittää minun mielestä rahoituskuviot, miten isoa yritystä, minkälaisella rahoituksella on mahdollista ostaa, koska tuota tää rahoitus on kuitenkin nykypäivänä semmonen itse näkisin kulmakivi, että rahansaanti on hankaloitunut, vakuuksi vaaditaan enemmän, niin se olisi minusta niinku ihan semmonen ensimmäinen ja sitten sen selvityksen jälkeen oikeestaan niin tuota avointa mieltä, avoimia keskusteluja, huomioiden tietysti salassapitovelvotteet ja niiden laatimiset, jotta keskustelua voi käydä avoimesti ja rehellisesti. Ja sitte ehkä viimeisenä sitä päätöksentekokykyä, että jos on myymässä tai ostamassa, niin on sen oman päätöksen kanssa eikä jää sitä liian pitkäksi aikaa miettimään.   

JariT: Tuleeko Janne vielä jotakin mieleen, mitä me ei nyt tässä olla hoksattu sinulta kysyä?   

JanneT: Ei nyt ainakaan heti tuu, aika paljon tässä minusta oli jo asiaa, jotka liittyy yrityskauppoihin tai niiden mahdollisuuksiin 

JonnaT: Kiitos Janne Tahvanainen mielenkiintoisesta keskustelusta ja haastattelusta!  

JanneT: Kiitoksia.