SEAMK Podcast: Tuuli- ja aurinkoenergian maankäyttö - KEMMO-hanke

Tässä podcastissa keskustelemme tuuli- ja aurinkoenergiasta erityisesti maankäytön osalta. Vieraana on maankäytön sopimusasiantuntija Jussi Alakoskela ja haastattelijana toimivat Teija Koivuniemi ja Tarja Sandvik.

Tarja Sandvik: 

Tervetuloa KEMMO-podcastiin. KEMMO on kestävän maankäytön ja metsätalouden koulutuksen ja opetuksen kehittäminen Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla -hanke. Kemmo- hanke on Euroopan unionin osa rahoittama. Minä olen Tarja Sandvik ja toisena haastattelija on Teija Koivuniemi ja olemme Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Tänään keskustellaan tuuli- ja aurinkoenergiasta ja lähinnä maankäytöstä niiden osalta. Tänään meillä on vieraana maankäytön sopimusasiantuntija Jussi Alakoskela. Tervetuloa. 

Jussi Alakoskela: 

Kiitos. 

Tarja Sandvik: 

Kerrotko Jussi vähän itsestäsi ja taustastasi ja miten olet päätynyt näihin tehtäviin? 

Jussi Alakoskela: 

Joo, tosiaan Alakoskelan Jussi nimeltään. Työhistoriaa tässä kohtaa on nyt takana noin 21 vuotta ja 2004 täältä samassa ammattikorkeakoulusta valmistunut metsätalousinööriksi ja siitä sen jälkeen vähän vaille 20 vuotta ihan niitä perinteisiä metsätalousinsinöörin töitä metsähoitoyhdistyksissä ja isomman metsäteollisuusyrityksen puuhankinnan tehtäviä ja nyt sitten vähän yli 3 vuotta tehnyt töitä tuuli- ja aurinkovoima hankkeisiin liittyen, täällä tota hankekehityksen alkuvaiheessa näihin hankintaan ja vastaaviin liittyviin töihin. 

Tarja Sandvik: 

Joo no mites, missä kohtaa hankekehitystä sä sitten työskentelet tällä hetkellä? 

Jussi Alakoskela: 

Mun rooli on oikeastaan täällä hankekehityksen ihan alussa. Elikkä, kun kartoitellaan uusia potentiaalisia hankealueita ja löydetään sopivia paikkoja minne meidän mielestä voi taas tuulivoimaa tai aurinkovoimaa rakentaa, niin sieltä lähdetään ottamaan sitten yhteyksiä alueen maanomistajiin mistä lähdetään sitten neuvottelemaan  sopimusehtoja. Ja jos siitä löydetään sitten sellainen kuvio, että voitaisiin hommaa lähteä viemään eteenpäin ja pyritään tietysti sitten sopimukseen maanomistajien kanssa. Voitaisiin sitä hanketta lähteä siitä sitten kehittämään ja tietysti olen mukana hankekehityksen kaikissa vaiheissa totta kai ja jonkun verran toimintaa on myös sitten sellaisessakin, että missä on jo tuotanto vaihe käynnissä. 

Teija Koivuniemi: 

Tässä podcastissa keskitytään aurinko ja tuulivoimaan liittyviin asioihin. Nää hankkeethan on laajoja ja etenkin tuulivoimahankkeiden luvitus- ja suunnitteluprosessit. Ympäristövaikutuksen arviointi, ne vie vuosia ennen varsinaista rakentamisen aloittamista, aurinkovoimahankkeissa päästään yleensä hieman kevyemmällä prosessilla, joskaan kevyt ei ole sekään. Hieman erilaiset ympäristö- ja maisemavaikutukset selittynevät tätä prosessia ja sen eri kokoluokkaa. Hankkeen valmistautumisprosessin eteneminen vaatii yhteydenpitoa sidosryhmiin ja suunnittelualueen vaikutuspiirissä oleviin asukkaisiin yrityksiin ja kuntatoimijoihin. Minkälaisia toimenpiteitä tehdään hankekehityksen alkuvaiheessa? 

Jussi Alakoskela: 

Alkuvaiheessa tietenkin ensin kartalta kartoitellaan potentiaalisia alueita vähän niin kuin poissulkemalla ympäriltä tekijöitä, mitkä vaikuttavat siihen rakentamiseen. Kun löytyy sitten niitä sopivia alueita, niitä, jotka kartoitellaan sitten tarkemmin ja lähemmin, välillä myös maastossa ja tietysti sitten sen jälkeen ruvetaan tottakai keskustelemaan maanomistajien kanssa, mikä heidän kantansa siihen on ja jos sieltä tulee vihreä valoa sille, että hanketta voitaisiin lähteä viemään eteenpäin, sitten lähdetään neuvottelemaan tarkemmin maanomistajien kanssa niistä sopimusehdoista. Ja tietenkin tällaiset hankkeet on isoja ja laajoja alueita. Ne vaikuttaa isoon alueen toimintaan kuitenkin niin siinä ympärillä on myös muita sidosryhmiä kuin pelkästään maanomistajat, kenen kanssa sitten jossain vaiheessa hanketta tietenkin keskustellaan. Vaikuttaa kuntiin, lähialueen asukkaisiin, alueen muihin käyttäjiin, joita esimerkiksi metsästäjät aika usein on. 

Teija Koivuniemi: 

Kyllä. No mistä seikoista yleensä neuvotellaan ennen tämän vuokrasopimuksen allekirjoittamista vielä. 

Jussi Alakoskela: 

Siinä kohtaa neuvotellaan ihan normaalista sopimusteknisistä asioista, sopimus teksteistä, sopimuksen kestosta. Ja tietysti hinta, elikkä tavallaan vuokra, mitä maanomistaja eli hintasopimuksen myötä sitten tulisi saamaan, niin tietenkin tällaisista asioista siinä neuvotellaan. Ja toki kaikesta sellaisesta, mitenkä jatkossa aluetta voi maanomistaja käyttää. Tuleeko sieltä jonkunlaisia rajoituksia alueen käytölle ja mitä sitten vuokralainen sopimuksen myötä alueelle saisi tehdä? 

Teija Koivuniemi: 

Hyvä. No entä minkälaisia korvauksia maa- ja metsäalan omistajille maksetaan ja minkälaisia perusteita tähän on? 

Jussi Alakoskela: 

Tällaiset hankkeet oikeastaan aina toimivat vuokrasopimusten kautta. Ja tietysti vuokrasopimuksen myötä maanomistajalle maksetaan sopimuksen mukaista vuokraa. Ne on tietenkin sopimuskohtaisia, että minkä verran se vuokra on missäkin hankkeesta, mutta normaalisti oikeastaan voi taas jakaa  2 eri osioon elikkä suunnitteluajalta maksetaan jonkunlaista korvausta ja tuotantoa ajalta sitten toista korvausta ja tota ne on aina tapauskohtaisia. Sitten, mitenkä ne muotoutuu ja tietenkin vaikuttaa usein se, että mitenkä kyseistä kiinteistöä sitten hyödynnetään hankkeen rakentamiseen. 

Teija Koivuniemi: 

Kyllä. No, miten pitkiä nää solmittavat vuokrasopimukset yleensä on? 

Jussi Alakoskela: 

Tuuli aurinkovoimahankkeissa puhutaan yleensä noin 40– 50 vuoden sopimuskaudesta ja se kattaa sen hankekehitysajan ja sitten sen tuotantoajan lopuksi sitten sen alueen ennallistamisen myös. 

Teija Koivuniemi: 

Kyllä, no entä maanomistajan oikeudet ja velvollisuudet tämän vuokratun kohteen läheisyydessä sinä aikana, kun tämä vuokra on olemassa? 

Jussi Alakoskela: 

Tuulivoimahankkeessahan rakennettava alue on loppu viimein aika pieni. Usein puhutaan, niin kuin koko hankealue saattaa olla tuhansia hehtaareita, mutta se rakennettava alue, mikä sitten loppu viimein jää rakennettavan alueen alle, niin se on aika pieni. Yleensä puhutaan suuruusluokkaa noin 2% koko hankealueesta on se, mikä poistuu metsätalouden käytöstä, käytännössä tarkoittaa noin 2 hehtaaria, yksi voimalaa kohden elikkä puhutaan silloin voimalapaikoista ja niiden pystytyskentistä, uusista teistä, mitä alueelle rakennetaan tai vanhojen metsäautoteiden levennyksistä, sähköaseman paikat ja tällaiset. Näillä välialueilla metsänomistajan toiminta saa jatkua ihan niin kuin se on jatkunut ennenkin. Elikkä käytännössä kaikki metsänhoitotyöt hakkuut. Kaikki tämän tyyppiset toiminnat jatkuu. Kaikki maa- ja metsänomistajien, esimerkiksi metsätalouden tukiehdot säilyy entisellään. Pellolla tulevat tulot säilyy entisellään ja alueella saa metsästää. Alueella saa liikkua niin kuin ennenkin. Marjastaminen, ulkolu kaikki tämän tyyppinen toiminta siellä saa jatkua. Aurinkovoimahankehan on tietyllä lailla vähän eri, koska se alue käytetään sitten oikeastaan kokonaan siihen aurinkovoiman tuotantoon ja usein ne alueet kokonaan aidataan ympäri elikkä sinne alueelle ei välttämättä pääse sisälle ollenkaan. Kaikki alueet ei tietenkään välttämättä kokonaan aidata, mutta tuota tuulivoimahankealueelle on vapaa pääsy koko ajan. 

Teija Koivuniemi: 

Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto edellyttää sitten myös riittäviä energiasiirtolinjoja. Miten usein tämä suurjännite johtorakentaminen on osa voimaloihin liittyvää rakentamisinvestointia? 

Jussi Alakoskela: 

Se tuotantosähkö tietenkin täytyy saada jonnekin sinne valtakunnan verkkoon ja hyvin aikaisessa vaiheessa. Näitä kun maanomistajien kanssa keskustellaan tuuli- tai aurinkovoimahankkeen kehittämisestä, niin aika aikaisessa vaiheessa tulee kysymyksiä, että minne se sähkö siirretään ja mistä menee siirtolinjat. Hankkeen alkuvaiheessa ei tarkasti tiedetä minne tuotettava sähkö siirretään, vaan se on myöhemmässä vaiheessa hankekehitystä. Tulee selville se liityntäpiste elikkä käytännössä sähköasema, minne se sähkö siirretään. Tietenkin sinne täytyy sitten rakentaa se uusi siirtolinja ja jossain vaiheessa myös sitten tietenkin maanomistajien kanssa jossakin vaiheessa myös sen tuulivoimahankkeen maanomistajien kanssa keskustellaan mahdollisesta siirtolinja reiteistä ja mistä se mahdollisesti sitten menisi. 

Tarja Sandvik: 

Joo, tässä on tullutkin monta asiaa jo, mutta mikä sun mielestä olisi tärkein asia tai mikä mitä pitäisi muistaa kun nämä prosessit on ihan alussa, että onko siellä jotakin sellaista mikä saattaa jäädä vähemmälle, joka on todella tärkeää tai jotain muuta. 

Jussi Alakoskela: 

No, kyllä tällä hetkellä mun mielestä maan maanomistajat ovat hyvin tietoisia tuuli ja aurinkovoimasta. Siitä puhutaan nykyään aika paljon ja tietenkin se koskee aika isoa joukkoa aina maanomistajia, kun jonnekin mietitään sitä aurinkovoimahanketta tai tuulivoimahanketta. 

Tällaiset tuuli ja aurinkovoimahankkeet, mä itse näen niin kuin maanomistajalle ja mahdollisuutena saada sitä lisäarvoa sille metsälle tai maa-alueille ja mun mielestä avoimin mielin kannattaa pohtia, että lähteekö tällaiseen hankkeeseen mukaan ja vaikka monessa tapauksessa asia on maanomistajille uusi, niin kannattaa perehtyä siihen asiaan hyvin ja sen jälkeen pohtia, että niin haluaako tällaisen hankkeeseen  lähteä mukaan ja tällä nämä on kuitenkin minun mielestä taloudellisestikin merkittäviä tekijöitä siihen metsätalouteen, sen perinteisen metsätaloustuotannon rinnalle. 

Tarja Sandvik: 

Aivan joo, että tietoa hakee ensin ja sitten harkinta ja sitten päätös. 

Jussi Alakoskela: 

Kyllä kyllä juurikin näin ja tietysti nykyäänhän tietoa on kaikkiin asioihin hyvin paljon saatavilla ja mun mielestä sitä kannattaa vähän suodattaakin välillä, että mistä sitä tietoa hakee. Hakee, että tuota niin sitä on kyllä saatavilla. 

Tarja Sandvik: 

Joo varmasti lähdekritiikki on tässäkin paikallaan sitten. 

Jussi Alakoskela: 

Kyllä tässäkin asiassa juuri näin. 

Tarja Sandvik: 

Joo, no tuleeko sulle vielä jotakin mieleen, että mitä ihmiset yleensä kyselee tai mikä niitä kiinnostaa? Mitä minkälaisia kysymyksiä sulle on tullut tai mitä sä itse ajattelisit, että olisi kysymyksiä vielä. 

Jussi Alakoskela: 

No, aika usein näissä hankkeissa, kun maanomistajan kanssa paljon itsekin keskustelen, niin tietysti usein puhutaan, että kauanko se sopimus kestää, mitenkä se rajoittaa alueen käyttöä ja miten siellä voi tehdä sen jälkeen. Kuka ne voimalat sitten jossain vaiheessa purkaa sieltä pois tuotantovaiheen jälkeen ja sitten tietenkin kuten äsken sanoin, sen sähkön siirtolinja on yksi, mikä on aika usein se puheenaihe näissä keskusteluissa. 

Tarja Sandvik: 

Joo, osaatko vastata aina kaikkiin yksiselitteisesti vai vonko niihin vielä edes saatavissa vastausta? 

Jussi Alakoskela: 

No, aika moneen asiaan tietenkin on saatavilla vastaus esimerkiksi näihin, että mitenkä aluetta pystyy rakentamisen ja tuotantovaiheen aikana käyttämään, mutta esimerkiksi sähkönsiirtolinja, että minne se tehdään, niin sitähän ei hankkeen alkuvaiheeseen tarkasti pystytä sanomaan. Todennäköiset suunnat tietenkin ovat selvillä, mutta tuota se lopullinen päätös, että minnekä sitten siirretään, niin sitähän ei siinä vaiheessa vielä ole tiedossa. 

Tarja Sandvik: 

Aivan, no niin kiitos Jussi, kun tulit vieraaksi ja annoit meille hyviä aiheita ja asiantuntemustasi. Kiitos paljon. 

Jussi Alakoskela: 

Kiitos teille.