SEAMK Podcast: Turvetoimialan muutokseen reagointi yrityksessä - Maanrakennus V. Lahti Oy
Podcastissa keskustellaan alavutelaisen maanrakennusyrittäjä Vilho Lahden kanssa turve–, maa– ja metsätalousyrittäjyydestä, turpeen käytöstä sekä yrityksen tulevaisuudesta.
Taru Huhtala: Tämä podcast on osa Euroopan unionin osarahoittamaa Ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn RATKI-hanketta. Minä olen Taru Huhtala, asiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Martti Kangasniemi: Minä olen Martti Kangasniemi, asiantuntija Suomen Metsäkeskuksesta
Taru Huhtala: Tänään keskustelemme turvetuotannosta, turveyrityksistä ja turveyrittäjästä. Vieraanamme on turveyrittäjä Vilho Lahti. Tervetuloa Vilho!
Vilho Lahti: Kiitos, kiitos kutsusta.
Taru Huhtala: Kerrotko hieman itsestäsi, kuka olet, missä työskentelet ja mitä siis teet työksesi?
Vilho Lahti: Olen Vilho Lahti Alavudelta ja toiminut elämäni yrittäjänä ja 51 vuotta oon turvealalla ollut ja turvetuotanto on pääelinkeino ja maatalous ja metsätalous ja sitten vielä konepajatoimintaa jonkun verran.
Taru Huhtala: Mikä yrityksenne toimialue on, millä maantieteellisellä alueella yrityksellä on toimintaa?
Vilho Lahti: Pääasiassa Alavudella näillä turvesoilla, mutta toimitetaan 100–200 kilometrin alueelle kuinka kulloinkin.
Martti Kangasniemi: No sanoit, että turvetöitä on tehty jo 51 vuotta, se on aika pitkä aika.
Vilho Lahti: No on. Ensin olin pari vuotta kuskina ja sitten ostettiin oma traktori ja siitä lähtien on lisätty sitä.
Taru Huhtala: Minä vuonna oma osakeyhtiö on perustettu?
Vilho Lahti: Meillä oli veljen kanssa ensin kommandiittiyhtiö 1996, sitten perustettiin osakeyhtiö.
Taru Huhtala: Aivan.
Martti Kangasniemi: Eli te olette veljen kanssa perustanut sen osakeyhtiön?
Vilho Lahti: Joo ensin, kun mä lähdin armeijaan, niin silloin ostettiin yhdessä ensimmäinen traktori veljen kanssa ja sitten oltiin veljen kanssa 1999 vuoteen asti ja sitten minä ostin siltä puolikkaan.
Taru Huhtala: Kuinka monta työntekijää työllistätte tällä hetkellä? Entä paljonko työntekijöitä on ollut enimmillään?
Vilho Lahti: Nyt on kahta työntekijää suurin piirtein ja 5–6 on ollut parhaalla aikaa. Kentät ja muut on vähentynyt, niin sitten työntekijämääräkin on vähentynyt.
Martti Kangasniemi: Nämä työntekijät on perheenjäsenten lisäksi?
Vilho Lahti: Periaatteessa yksi on, poika on perheenjäsenenä, yksi vieras on suurin piirtein ollut.
Martti Kangasniemi: Onko teillä alihankkijoita tai aliurakoitsijoita?
Vilho Lahti: Ei oo koskaan ollut, sitä mukaa on yritetty koneita käytettyjä ja muita, jotta nämä kunnostukset ja kaikki on aina tehty itte .
Taru Huhtala: Paljonko yrityksen liikevaihto on tänä päivänä? Paljonko liikevaihto on ollut enimmillään?
Vilho Lahti: Kahden-kolmensadantuhannen paikkeille se on ollut pitkän aikaa, en oo koskaan pyrkinyt hirmuuseen liikevaihtoon, vaan jotta jäisi katetta.
Martti Kangasniemi: Kuinka paljon turvesuota teillä on ja tuotantoalaa ylipäätään olemassa?
Vilho Lahti: Ei oo enää jäljellä kuin vajaa 20 hehtaaria, ne on nostettu turve ja sitten pelloksi, se on mulla ollut ajatuksena alusta alkaen, jotta ne on tehty sitä mukaa peltoa ja viljellään.
Martti Kangasniemi: Paljonko sitä suota on alun perin ollut?
Vilho Lahti: Noin 70 hehtaaria.
Taru Huhtala: Oon ymmärtänyt tästä turveyrittämisestä sen verran, että jonkin verran lupiakin tarvitaan turpeenottoa varten tänä päivänä. Niin minkälaisia lupia siihen tarvitaan?
Vilho Lahti: Ympäristölupa siinä pitää olla, mutta se ympäristölupa kattaa melko lailla monta asiaa. Ja jos on isommasta alueesta kyse, niin sitten nämä hyva-selvitykset ja muut niin siinä on monta asiaa.
Taru Huhtala: Vaatiiko se paljon byrokratiaa yrittäjältä?
Vilho Lahti: No kyllä. Ja uskoa ja hermoja, jos se on 10 vuoden projekti niin siinä kerkiää moni asia muuttumaan ja markkinat ja muut.
Martti Kangasniemi: Kyllä, ja jos on vaikka investoitu paljon ja sulla on 10 vuoden sopimus, jotta jatkuuko se vai ei niin sillä on merkitystä kans.
Vilho Lahti: Sillä on joo tänä päivänä varsinkin, kun markkinointi ja nämä sähkökattilat ja muut tuulienergia ja muu sekaa niin raakasti tätä asiaa.
Martti Kangasniemi: Kyllä. No onko teillä tätä turpeen nostoa ja muita turvetöitä tehty vain pelkästään omilla soilla vai onko ollut urakoimas muille ulkopuolisille, kuten vaikka Vapolle?
Vilho Lahti: On kyllä, Vapolla tietysti aloitettiin, silloin 1979 ja tuossa EP:n turpeella oltiin silloin alkaa päältä ja oltiin monellakin nevalla ja tätä sevoa vastattiin silloin, mutta 1993 ostettiin oma neva, että sen jälkeen ei oo sitten oltu juurikaan urakoimassa muilla.
Taru Huhtala: Kuinka paljon turvetta yrityksenne nostaa tänä päivänä? Minkälaisia määriä?
Vilho Lahti: Se on pieni, noin 10 000 mottia tai kuutiota palaturvetta.
Taru Huhtala: Kyllä. Joo.
Martti Kangasniemi: Turvetuotanto on erityisen vahvasti kesäkaudella tehtävää sesonkiluonteista kesätyötä kausityötä. Mitä teidän yrityksessä tehdään sitten talviaikaan?
Vilho Lahti: No niitä turpehia toimitetaan, sitten ollaan metsässä ja rakennetaan metallista ja huolletaan koneita ja ollaan rakennettu uusia koneita sitte, kyllä talvi on työllistetty samoin kuin kesäkin.
Taru Huhtala: No kerrotko hieman näistä koneista minulle. Elikkä minkälaisia koneita tarvitaan turpeen nostossa ja onko ne minkämerkkisiä ne koneet?
Vilho Lahti: No siinä tarvitaan monenlaista, kunnostuskalustosta suon kunnostusta ja sitten nostokoneista ja muista ja niitä on Meriläisen tekemiä ja Raussin ja tietysti traktoria on montaa merkkiä, Valtra on tietysti Suomessa päämerkki, ittelläkin tietenkin.
Martti Kangasniemi: Tuotatteko muita turvelaatuja kuin energiaturvetta eli vaikka kasvuturvetta tai kuiviketurvetta?
Vilho Lahti: Ei enää muuta kuin palaturvetta vaan silloin kun joku vuosi aikaa oli tämä romutusjuttu niin silloin romutettiin jyrsinturvekalusto kaikki ja päädyttiin tuohon, jotta nostetaan palaturvetta niin kauan kuin on kenttiä. Se tuo jyrsinturpeen markkinahinta on ollut niin huono, jotta siitä ei jää juuri mitään ainakaan pienissä määrissä.
Taru Huhtala: Ketkä ovat tärkeimmät asiakkaanne energiaturpeen osalta?
Vilho Lahti: Tänä päivänä on markkinoitu pääasiassa Pohjanmaan Bioenergian kautta kasvihuoneille ja sitte on Helppo Lämpö, johna oon osakkaana niin sinne ja sitten on broileri- ja sikatiloja, johon on toimitettu
Martti Kangasniemi: Mainitsit tuossa jo, että teillä on muitakin tuotannonaloja tällä hetkellä kuin tätä turvetuotantoa, onko niitä rinnalle muita tuotantomuotoja hankittu erityisesti tämän kausiluonteisuuden takia vai onko siinä ollu merkitystä myöskin tällä turvetuotannon hyväksyttävyysasialla, joka on kovasti tällä hetkellä pinnalla?
Vilho Lahti: Maatalous on mulla ollu viljanviljely tärkein tai se on kaikista mukavin asia mutta en osaa sanoa mikä siinä olis tärkein pointti
Taru Huhtala: Kerrotko vielä tämmöiselle maallikolle, kun en turvetuotannosta kauhean paljon tiedä, niin mitä kaikkea turpeesta voitaisiin valmistaa ja missä kaikessa turvetta voitaisiin hyödyntää? Oon ymmärtänyt, että myöskin kauneudenhoidossa käytetään turvetta, kylpylöissä, turvehoitoja, turvesaunoja, turveshampoota, turvepitoisia kaikenmaailman kosmetiikka-kasvojenhoitoaineita niin ootteko koskaan myyneet turvetta kauneudenhoidon tai hyvinvointialojen tarpeisiin?
Vilho Lahti: En kyllä oo, kyllä se on energiaan menny pääasia ja sitten kuiviketurpeena ja maanparannusturpeena. Saahan turpeesta tehtyä vaatteita, polttoaineitta ja muuta mutta ehkä sitä ei koskaan tuu, ne suojellaan ja muuta, että ainakaan tänä päivänä ei oo mahdollista
Martti Kangasniemi: Tällä hetkellä Suomen kokonaisenergiatarpeesta turpeen osuus on enää aika pieni, alle 5 %. Miten turpeen noston rajoittamiset, miten ajattelet siitä esimerkiksi Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta?
Vilho Lahti: No kyllä se huoltovarmuuspolttoaineena on tosi hyvä, säilyy palaturve ja jyrsinturvekin kun vaan muovit on päällä vaikka 10, 20 vuotta erilailla kuin puupolttoaine niin sillä on huoltovarmuuden kannalta iso merkitys olis ja se voidaan vielä joskus nähdä kun sattuu tulla oikianlaanen tai sellaanen talvi, että on pitkä pakkasjakso eikä tuule ja muuta niin tuuli- ja aurinkoenergia nyt tietenkään talvella tuukkaan mutta tuulienergia se voi olla talvella viikkoja jotta se on tosi huonoa ja sen varassa paljon ollaan se voi jonakin päivänä, mutta tietysti näitä laitoksia, jos ei niitä oo enää toiminnassa niin millä sitä poltetaankaan sitten vaikka sitä olisi
Martti Kangasniemi: Niin se on tuo laitospuoli hyvin olennainen siinä, että olisi varajärjestelmiä olemassa.
Vilho Lahti: Ne on nämä kivihiililaitokset ja muut on kaikki purettu.
Taru Huhtala: Turvehan on itseasiassa hyvinkin eloperäinen eli orgaaninen maalaji. Naapurimaassa Ruotsissa turvetuotanto on luokiteltu uusiutuvaksi energiamuodoksi. Pitäisikö Suomessakin meidän päättäjien tehdä tällaisia ratkaisuja, että luokiteltaisiin turvetuotanto uusiutuvaksi luonnonvaraksi kuten naapurimaassa Ruotsissa?
Vilho Lahti: Kyllä se melkeen turvetuottajan mielen tietää, mitä se haluaas, jossa ehdottomasti se pitääs uusiutuvaksi saada mutta kyllä se on pitkäs puus, jotta ei oo kyllä toivoakaan, jotta siihen päättäjät sais yksimielisyyttä, pitää tulla joku iso poikkeustila tai joku sellainen jotta se vois
Martti Kangasniemi: Onko nämä tämmöset julkisen vallan päätökset ja muut vaikuttanut tähän teidän toiminnan laajentamiseen muille aloille kuin turpeeseen?
Vilho Lahti: No kyllä se on vaikuttanut, kun on lupaa hakenut niin en saanut lupaa niin silloin päätin jotta minä en uusia alueita hanki jotta jos saan vanhoja kenttiä jos joku lopettaa tai muuta mutta ei uusia luvituksia en ryhdy enkä haluaa sellaista perintietä pojallekaan jättää jotta on muitakin elinkeinoja ja ollahan sitten peltoalaa lisätty ja metsätouhuja jotta niillä pitääs elää ja se on mielekkäämpää, mutta jos on kaiken aikaa mures tästä luvituksesta ja muusta ja tämä markkinointi ja kaikki siinä on omat haasteensa
Martti Kangasniemi: Ja luvat varmaan edellyttää kaikenlaista seurantaa, niin kuin vesiasioissa ja muissa että ne kaikki mitä on luvattu on myöskin kunnossa
Vilho Lahti: Joo kyllä siinä jatkuva mures on niitten asioitten kanssa, mutta hyvä on kun joku nostaa, samoin kun joku tuottaa maitoa se on tärkeitä asioita
Taru Huhtala: Tuossa aikaisemmin mainitsit, että olet Helppo Lämpö Oy:n hallituksen jäsen. Milloin Helppo Lämpö Oy on perustettu?
Vilho Lahti: Se on perustettu 2004.
Martti Kangasniemi: Millä paikkakunnalla tai alueella Helppo Lämpö toimii ja mitä kaikkea se tai mikä tavallaan sen yrityksen tarkotus oli tai on?
Vilho Lahti: Niitä on ollu neljä laitosta Kurikas, Lapualla, Ylihärmäs ja Kannonkoskella. Ja ajatus oli, jotta saataas parempaa hintaa polttoaineesta, jottei sitä myydä bulkkina huonolla hinnalla, jotta se jalostetaas lämmöksi, se siinä oli ajatus silloin alkaa päältä
Taru Huhtala: Ketkä osapuolet perustivat Helppo Lämpö Oy:n?
Vilho Lahti: Sen perusti Reijo Mäki-Kyyny ja Raimo Lakso Kauhajoelta.
Martti Kangasniemi: Tavallaan tuohon tuli jo vastauskin, miksi Helppo Lämmössä ollaan mukana. Minkä verran siinä tällä hetkellä on osakkaita ja toimintaa?
Vilho Lahti: Siinä on noin 20 osakasta ja on sitten myity yksi laitos ja juuri lopetetaan tuo Ylihärmän laitosta tai puretaan ja Kannonkosken lämpölaitos on vielä jäljellä.
Taru Huhtala: Minkä suuruista liikevaihtoa Helppo Lämpö on tehnyt viime vuonna?
Vilho Lahti: Se oli pikkusen vajaa 800 000.
Taru Huhtala: Montako asiakasta eli lämmityskohdetta Helppo Lämmöllä on ollut enimmillään?
Vilho Lahti: Ne on ollut ne neljä.
Taru Huhtala: Puhutaan vielä hetki maanviljelyksen osalta elikkä te harjoitatte turvetuotannon lisäksi myös maanviljelystä niin minkälaisia kasveja viljelette?
Vilho Lahti: Viljaa, kauraa ja ohraa ja kesantoa, että muita ei oo otettu vielä, mutta varmasti tulevaisuudessa otetaan muitakin kasvia.
Martti Kangasniemi: Onko siihen viljelypuolella ihan pelkästään omia laitteita vai käytetäänko samoja traktoreita ja näin sekä turvetuotannossa että peltopuolella?
Vilho Lahti: Samoja traktoreita, mutta niitä on sitte käytettyjä traktoreita hankittu niin paljon, että jos on rikki yks tai kaksi niin aina on tilalle toinen
Taru Huhtala: Aivan. No mitä sille suoalalle tapahtuu, kun turpeennosto on päättynyt niin tuleeko siitä viljelypeltoa vai?
Vilho Lahti: No meillä on pääosa tai suurin osa pelloksi tehty mutta nythän se kaks vuotta aikaa on ei saa enää tuottaa viljalle eikä saa kyntää tai ei pelkästään heinälle, jotta meillä ei nyt oo sitä tehty, mutta silloin tehtiin kaikki mahdolliset, mitkä oli ollu kenttää niin ne on tehty pelloksi ja sitte yksi alue, joka on hyvin kallioinen ja muuta, jotta kun saadaan siitä turve loppumaan niin me tehdään siitä järvi tai lampi, 20 hehtaarin lampi.
Martti Kangasniemi: Että tavallaan puhutaan kosteikoista ja näin niin sitä
Vilho Lahti: Joo tai tuohon tuloo niin paljon vettä, 2-3 metriä vettä parhaisiin paikkoihin niin sitä voi sanoa pieneksi järveksi
Taru Huhtala: No keskustellaan vielä metsistä hieman, metsätkin liittyy meillä tähän Ratki-hankkeeseen, niin teillä on ilmeisesti myös metsää ja tämmöstä nuorta metsää. Onko lämmityskohteissa turpeesta siirrytty puuenergiaan ja hakkeeseen? Ja kuinka paljon tämä Helppo Lämpö käyttää puuenergiaa?
Vilho Lahti: Nyt tämä laitos, joka on Kannonkoskella käyttää pelkästään puuenergiaa, siellä on samassa pihassa höyläämö, mistä tuloo polttoaineet sinne Kannonkosken keskustan lämmittimiin tai sen laitoksiin. Muualla on käytetty. Meillä oli Ylihärmässä käytössä sellainen terminaali, jossa haketettiin, siinä on puolet ja puolet käytetty suurin piirtein palaturvetta ja haketta.
Martti Kangasniemi: Tavallaan se Helppo Lämmön alkuperäinen ajatus on muuttunut, kun teillä on siellä nyt enää yksi lämpölaitos ja sekin käyttää puulämmitysmateriaalia että varsinaisesti tähän turpeen markkinointiin se Helppo Lämpö ei tällä hetkellä enää niinkun auta siinä
Vilho Lahti: Ei ja tietysti ne ei ollu isoja määriä näihin mitä tuotettiin turpeita jotta ei sillä ollu niin suurta merkitystä sitten siihen menekkiin
Martti Kangasniemi: Teillä on tähän energiapuun hankintaan myös hankittu koneita. Minkälaista konekantaa teillä täällä metsäpuolella on?
Vilho Lahti: Sellainen harvennusmoto Sampo ja sitten pieni 8-pyöräinen ajokone ja risukourakaivinkone. Sellaisella kalustolla.
Taru Huhtala: Onko koneet omia vai alihankkijoiden koneita?
Vilho Lahti: Kyllä ne omia on
Martti Kangasniemi: Urakoidaanko niillä ulkopuolella vai onko puhtaasti omien metsien hoitoon hankittu kalusto?
Vilho Lahti: Pääasiassa on omien, hyvin vähän on tehty ulkopuoliselle
Taru Huhtala: Kerroit tuossa myöskin, että teillä on korjaamo- tai pajatoimintaa niin turpeen ottamisen, maanviljelyksen, metsätyön lisäksi, onko jotain muutakin vielä tullut yritystoimintaa tähän rinnalle? Mitä se korjaamotoiminta kun sitäkin vihjasit?
Vilho Lahti: No sitä on iänpäivät tehty ja nuo turvekoneet toinen puoli tai suurin osa melekeen on tehty itte ja muillekin ja on tehty palakerullaimia tuonne Ruottiinkin ja sitte näitä maatalouskoneita, maatalouskonekauppaa ja konekauppaa on tullut aina tehtyä niin sitten näitä maatalouskoneita korjattu ja käytetyillä koneilla on pääasiassa aina tehty
Martti Kangasniemi: Tuo konetoiminta ylipäätänsä on semmosta, että koneet kuluu ja joskus menee rikki, niin sitä pajahommaakin tarvitaan.
Vilho Lahti: Joo meilläpäin, meillä ittelläkin tai meidän koko kylä on hirmu kivinen niin se tuo oma haasteensa, jotta sitä remonttia piisaa silläkin.
Martti Kangasniemi: Joo. Puhutaan sitte vielä vähän perheestä. Teidän lisäksi, osallistuuko muita perheenjäseniä tai sukulaisia yrityksen toimintaan? Ja mainitsit pojasta, mistä lähtien poika on ollut mukana yrityksen toiminnassa?
Vilho Lahti: No vaimo on mukana, poika on ollu niin pienestä kun se on kävelemähän päässy mukana ja aivan pienestä keltistä asti nevalla jotain kääntäjää ajamas aivan olemattomana ja ollut intoa tehdä, jotta se on syntynyt sille alalle.
Taru Huhtala: Minkälaisia tämän pojan tulevaisuuden suunnitelmat, että onko hän ilmaissut, että hän haluaa jatkaa tässä yrityksessä maanviljelystä tai turpeen nostoakin?
Vilho Lahti: No kyllä, kyllä on innokas jatkamaan ja tätä sukupolvenvaihdosta on siinä, on perustanut perheen ja niin ei oo nyt hosuttu sitten sitä sukupolvenvaihdosta vielä, jotta kerkiää asiat lutviutua mutta se on ajankohtaista.
Taru Huhtala: Ja missä roolissa vaimo on sitten tässä perheyrityksessä? Hoitaako hän taustalla paperihommia tai?
Vilho Lahti: No ei se, kyllä minä paperihommat oon tehnyt tai tilitoimisto teköö, mutta laskutukset ja muut oon itte teheny
Martti Kangasniemi: Tällä hetkellä näyttää sitä, että tämä yritystoiminta perheessä jatkuu, ja ainakaan lähiaikoina ei firmaa oo tarkoitus myydä?
Vilho Lahti: Ei oo tarkoitus myydä, että kyllä poika on innokas jatkamaan ja voi sano, että se on melkeen jo pätevee melekeenki joka asias ku itte se on isän jalaanjälkiä
Martti Kangasniemi: Se on pohojalaaselta paljo sanottu. [naurua]
Vilho Lahti: [naurua] kyllä.
Taru Huhtala: Minkälaisena Vilho näet yrityksen tulevaisuuden?
Vilho Lahti: No en ainakaan huonona, siihen on pyritty noita koneita ja muita laittamaan, jotta ne on nykypäivän kokoosia ja nuota pinta-aloja sen verran, jotta se ei oo harrastelua niin siihen on pyritty.
Martti Kangasniemi: Mitä arvelet, mitkä on tavallaan sellaasia kasvavia juttuja siinä teidän yritystoiminnas tai siinä kokonaisuudes ja mikä mahdollisesti sitte, no oikeestaan mainitsit jo, että uusia lupia ei olla turpeelle hakemas, jotta se pikkuhiljaa siitä hiipuu.
Vilho Lahti: Kyllä se hiipuu, jotta kun kenttiä ei oo, ehkä viisi vuotta korkeintaan kymmenen on enää pieniä aloja niin, että piisaa edes ittelle. Kyllä se on tuohon peltoviljelyyn ja mettäpuolelle ja sitten on, meillä on kaksi kuorma-autoa mutta autoilijaksi me ei ruveta, mutta sitten on tuo maanrakennus, kaivinkoneita on ja kurottaja ja muita, jotta pojalla on sitte mahdollisuus muuttaa, mikä on kannattavinta ja mieleisintä, mä oon aina pyrkinyt siihen jotta se on tosi mukava kun isäukko aina sanoo jotta on viis virkaa ja näläkä kuures mutta se on hyvä, jotta ei oo kaikki munat samas koris ja sitte toinen, jotta on mielekästä työtä saa joka päivä tehdä vähän eri työtä. Se on puuduttavaa jos sulla on 500 000 euron hakkuri ja sillä pitää olla yötä päivää ja siitä ei pääse eroon mutta tuossa voi myydä jonkun koneen ja muuttaa niin siinä ei oo isoosta kiinni
Taru Huhtala: Kysyn vielä lopuksi kysymyksen, kun tämmönen turpeennosto ja koneen kopissa istuminen se on aika välillä yksinäistäkin työtä istuskella siellä kopissa yksin niin miten aika kuluu siellä kopissa, kuunteletteko radioa, musiikkia vai soitteletteko puhelimella vai kuinka se aika siellä kuluu?
Vilho Lahti: No kyllä se menöö siinä seuratessa sitä työtä, että ei siellä, hyvin harva työ on sellaista, jotta siellä koko päivä istutaan vaan jottei tartte ajatella, mutta onhan sitä ainakin mulla vilkas mielikuvitus niin siellä kerkiää ja monta kertaa tuloo päivän aikana joku remontti tai joku koneenrakennuksen asia niin siinä on oikeen hyvää aikaa suunnitella ja ajatella.
Taru Huhtala: Kiitos paljon sinulle Vilho haastattelusta ja toivotamme sinulle oikein hyvää kesän jatkoa!
Vilho: Kiitos samoin, hyvää kesää teille!