SEAMK Podcast: Tekoäly johtamisen tukena - TyhyTeko-hanke
Tässä TyhyTeko‑podcastin jaksossa käsitellään tekoälyä johtamisen tukena, pohtien miten tekoäly voi käytännössä tukea esihenkilötyötä ja helpottaa arjen kuormitusta matkailu, ravitsemis- ja talous-alalla. Keskustelijoina ovat Ilkka Latomäki, Teemu Virtanen ja Mira Björkbacka SEAMKista.
Mira Björkbacka:
Tervetuloa kuuntelemaan Tyhyteko-podcast-sarjaa. Minä olen Mira Björkbacka ja toimin Tyhyteko-hankkeen projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.
Tässä jaksossa puhumme tekoälystä johtamisen tukena, mitä se tarkoittaa käytännössä marata-alalla ja miten tekoäly voi helpottaa työarkea, päätöksentekoa ja henkilöstön jaksamista.
Keskustelemassa kanssani ovat tulleet Ilkka Latomäki, Tyhyteko-hankkeen asiantuntija sekä Teemu Virtanen, vAI:lla tuottavuutta-hankkeen projektipäällikkö. Voisitteko vielä esitellä itsenne ja taustanne lyhyesti?
Ilkka Latomäki:
No joo, Ilkka Latomäki. Työskentelen koulutuspäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Hospitality Management ja Restonomi-tutkinto-ohjelmissa.
Sen lisäksi toimin tässä Tyhyteko-hankkeessa asiantuntijana. Minun taustani on semmoinen, että olen 15-kesäisenä mennyt ensimmäisen kerran ravintolaan töihin. Sieltä sitten pikkuhiljaa kouluttautumalla tullut uralla tähän pisteeseen. Nyt on sitten kiva ollut auttaa muita tässä teknologian käyttöönotossa.
Teemu Virtanen:
Minä olen Teemu Virtanen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa muun muassa Vailla tuottavuutta-hankkeen projektipäällikkönä tekoälyn syvässä päässä. Meillä on erilaisia tekoälypilotteja tehty yrityksille ja niissä on ihan käytännössä ja konkreettisesti testattu, miten tekoälyä voidaan hyödyntää tuottavasti erilaisissa teollisuuden, mutta myös asiantuntijan aloilla.
Mira Björkbacka:
Mahtavaa. Hienoa saada teidät mukaan.
Viime vuodet ovat tuoneet Marata-alalle sekä myönteistä, kehitystä että haasteita. Toimialaa ovat kuormittaneet muun muassa työvoimapula, kustannusten nopea nousu ja näistä johtuvat työprosessien muutospaineet. Samaan aikaan työhyvinvoinnin tärkeys korostuu. Työhyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa todetaan, että esimerkiksi työkuormitus on kasvanut ja että työhyvinvointiin panostaminen vaikuttavat suoraan organisaatioiden tuottavuuteen.
Tekoälyn hyödyntäminen nähdään keinona vähentää kuormaa ja selkeyttää työn rakenteita. Siksi tekoälyn käyttö työpaikalla kasvaa nopeasti, mutta esihenkilöt kaipaavat yhä selkeitä tapoja hyödyntää sitä arjessa. Tutkimusten mukaan tekoäly voi helpottaa rutiineja, tukea työn sujuvuutta ja keventää työkuormaa.
Lähdetäänpä liikkeelle arjen työstä ja siitä, missä tekoäly voi eniten auttaa. Ilkka, kun katsot tämän päivän marata-alaa ja johtamistyötä, missä konkreettisissa tilanteissa näet tekoälyn tuovan eniten apua arkeen?
Ilkka Latomäki:
Kuvasit hyvin sen tilanteen marata-alalla, että kilpailu on koventunut ja myös kiireen tuntu työelämässä on kasvanut merkittävästi. Tekoäly sinänsä varmaan parhaiten sopii sellaisiin tilanteisiin, että tehdään paljon toistuvaa työtä. Esimerkiksi tiedonsiirtoa järjestelmästä toiseen tai kootaan tietoa yhteen johonkin toiseen muotoon. Tässä tiedon käsittelyssä tekoälystä on varmaan se parhain hyöty saatavissa. Tästä hyvä konkreettinen esimerkki voi olla vaikka sähköpostikeskustelujen muokkaaminen tilauslomakkeiksi, jotka siirretään itse tuotantoon. Eli sinne keittiölle tai ravintolan saliin, jonka avulla nämä esimerkiksi isot ryhmävaraukset pystytään hoitamaan kätevämmin.
Teemu Virtanen:
Se on juuri sitä toistuvaa rutiinityötä pois.
Ilkka Latomäki:
Juuri näin. Se mahdollistaa sen muun työn tekemisen. Ehkä enemmän olla siinä asiakaskontaktissa ja tehdä lisämyytiä, mikä helpottaa muuta työntekemistä ja mahdollistaa isompien tapahtumien järjestämisen.
Mira Björkbacka:
Ilkka, miksi tekoälyä ei vielä hyödynnetä laajasti maratalalla? Mitä johtajien tai organisaatioiden pitäisi tehdä, jotta tekoälyn käyttöönotto olisi helpompaa ja turvallisempaa?
Ilkka Latomäki:
Luulen, että ei käytetään runsaasti. Meillä on tässä ajatusharha. Meillähän tälläkin hetkellä on alalla yrityksiä, jotka käyttävät tekoälyä. Se on päivänselvä asia. Siellä on niitä edelläkävijöitä, jotka ovat aikaisemmasta historiasta todeten aika aktiivisesti ottaneet jo näitä tekoälytyökaluja käyttöön. Sitten siellä on se iso massa, joka tulee vähän jäljessä ja jossa ei välttämättä myöskään ne muut teknologiset järjestelmät ole niin aktiivisessa käytössä. Se tietysti vaatii sitä, että ensin pitää kasvattaa perusteknologinen osaaminen, että myös sen tekoälyn käyttöönotto onnistuu ja mahdollistuu.
Teemu Virtanen:
Tekoäly ei korvaa digitalisaatiota?
Ilkka Latomäki:
Ei, nimenomaan, että pitää osata käyttää. Tässä meidän hankkeessa on juuri huomattu, että aika monella varsinkin ravintolajyrityksellä on vielä ihan papereita käytössä. Tietysti tähän liittyy myös se, että eipä sinne ammattikeittiöön kovin paljon tietokoneita huvita välttämättä viedäkään, koska siellä on sitten kosteutta, kuumuutta, mikä sitten voi laitteille olla aika tuhoisaa.
Tietysti se paperi on hyvä väline, mutta päästäisiin siitä, että niitä tarvittavia muutoksia ei niihin papereihin tehdä, vaan se olisi ikään kuin se tuloste, millä sitten tehdään niitä asioita. Eikä niinkään se, että siellä myös näkyisi ne kaikki muutokset, vaan ne muutokset aina kirjattaisiin sinne tietojärjestelmään ja vaikka tulostettaisiin uusi ohjeistus mieluummin kuin sitten, että muutokset ovat vain paperilla.
Teemu Virtanen:
Se pohjautuisi just siihen tiedolla johtamiseen tavallaan, kun sitä dataa saadaan sieltä tuotannosta jotain kautta tietoa tavallaan koneistoon sisään, eikä se jää niihin papereihin pyörimään.
Ilkka Latomäki:
Juuri näin.
Mira Björkbacka:
Kuule Teemu, otetaan tähän rinnalle organisaation valmistautuminen. Kun organisaatio haluaa aloittaa tekoälyn käytön, mitä asioita tulisi huomioida ennen käyttöönottoa?
Teemu Virtanen:
Vähän tuossa aiemmin puhuttiinkin tuosta, että tekoäly ei ole sellainen taikatyökalu, joka nyt tulee vain ja korjaa kaiken, mitä meillä on ongelmana, vaan kyllä se vaatii jonkinnäköisen digitalisaation pohjan yritykselle ja organisaatiolle.
Ei riitä, että annetaan nyt tekoälyn jokaiselle toimistotyöntekijälle käyttöön, että tässä on tämä tekoäly, että alappa toimimaan, vaan kyllä siinä pitää organisaation johdon ensin miettiä ne käyttötarkoitukset ja kartoittaa pikkuisen, että missä sitä tekoälyä voitaisiin ehkä hyödyntää, löytää ne jotkut konkreettiset käyttöpaikat niille ja lähteä sitten testaamaan, mittauttamaan sitten sitä, että saadaanko sitä lopputulokseen jollain tasolla.
Mäkin olen kymmenien yritysten kanssa ollut tekemisissä ja se vaatii aina alussa sen kivien kengässä löytämisen, että mitkä on niitä kipukohtia yrityksissä ja sitten kun niitä kipukohtia aletaan miettimään, että okei, meillä on nyt tämmöinen paperityö, joka me toistetaan 20 kertaa päivässä.
Voitaisiko me siirtää sen ensin digitaaliseksi ja okei, nyt meillä se sama ihminen näpyttää ne samat tiedot 20 kertaa päivässä näppäimistöllä. Voisiko sen tehdä tekoälyä ja sitä myöten siirtää pikkuhiljaa niitä prosessien osia tekoälylle.
Sitten kun ollaan tavallaan saatu tämä kartoitettu, että missä sitä voitaisiin käyttää, niin pitää tottakai ottaa huomioon se, että mitä työkaluja yritys sitten käyttäisi, koska meillä on vaihtoehtoja perinteisten chat-GPTen lisäksi myös paikalliset tekoälyt, joita yritykset voi aika pienilläkin resursseilla tänä päivänä pyörittää tietoturvallisesti, koska näissä kolmannen osapuolien palveluissa ne tiedot saattaa liikkua EUn ulkopuolelle ja se on oikeastaan yrityksestä kiinni sitten, että mikä se yrityksen tietoturvapolitiikka on tämmöisissä asioissa, että mitä tietoja sitten annetaan kolmansille osapuolille tai tekoälylle käytettäväksi.
Mira Björkbacka:
Kyllä.
Ilkka Latomäki:
Tämä on varmaan yksi syy Marata-alalla, että vähän tietyllä tavalla myös pelätään sitä, että mihinkä ne tiedot lähtevät, että ei ole välttämättä sellaista teknologian lukutaitoa.
Mira Björkbacka:
Kyllä, siinä vaaditaan monenlaista osaamista ja tietotaitoa, kun näitä asioita ruvetaan miettimään tarkemmin. Sitten nostetaan vielä esiin jaksaminen, joka onkin myös tämän jakson yksi ytimistä.
Teemu ja Ilkka, mietitään yhdessä, miten tekoälyä kannattaisi käyttää niin, että se tukee aidosti henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia eikä lisää kuormitusta?
Teemu Virtanen:
Kyllä minä vahvasti liputan niiden rutiinitöitten poistamiseksi. Meillä on eräs pilotti tässä vailla tuottavuutta-hankkeessa ollut tämmöinen, missä henkilö joutuu kautta katsoa näitä kahta erilaista pdf-dokumenttia.
Ne vertaa niitä ihan konkreettisesti omilla silmillään, että onko tiedot täsmääkönä nämä tiedot näissä kahdessa dokumentissa. Pidemmän päälle se on tosi puuduttavaa katsoa niitä samoja taulukoita, samoja lukuja ja sitten miettiä, että hetkonen, oliko se nyt tässä pdf-ssa vai oliko siinä edellisessä pdf:ssa sivulla 5, tämä luku. Se kasvattaa mielestäni tosi paljon sitä henkilöstöhyvinvointia, jos tämmöiset rutiinityöt ja toistuvat työt saataisiin siirrettyä tekoälylle.
Ilkka Latomäki:
Juuri näin ja sitten se, että myös jää enemmän aikaa niille tilanteille, joissa sitä oikeasti tarvitaan. Tekoälyhän tekoälyn avulla ei välttämättä pystytä aivan kaikkia tilanteita tai toistoja ottamaan pois. Mutta sitten se, että ne semmoiset poikkeustilanteet niin ne ei enää kuormita niin paljon, kun sulla on aikaa keskittyä niihin tilanteisiin kunnolla.
Eikä niin, että sitten se semmoinen rutiinityö vie sen kaiken ajan sieltä, jolloin sitten nämä poikkeustilanteet ikään kuin kuormittavat vain ekstraa. Jolloin sitten kun päästään siitä rutiinityöstä, niin sitten pystyy oikeasti huolehtimaan niistä, että nämä poikkeustilanteetkin tulee hoidettua.
Teemu Virtanen:
Saadaan sitä ihmisen luovuutta niihin ongelmanratkaisuihin.
Ilkka Latomäki:
Juuri näin.
Jingle
Mira Björkbacka:
Moni pohtii, mitä huolia tekoälyyn liittyy ja miten niihin kannattaa vastata johtamisen näkökulmasta. Ilkka, oletko havainnut Marata-alalla tekoälyyn liittyviä pelkoja tai epäilyjä ja miten niihin olisi mielestäsi hyvä vastata johtamisen näkökulmasta?
Ilkka Latomäki:
Varmaan ne suurimmat pelot nimenomaan liittyvät siihen, kun siinä otetaan nyt vaikka organisaation myyntipalvelu, joka käyttää paljon aikaa näiden tilauslomakkeiden kirjoittamiseen. Kun sieltä katoaakin yhtäkkiä aika iso osa päivittäisestä työstä, mihin on aikaisemmin käyttänyt aikaa, niin varmaan se iso johtamisen kysymys, että pystyy rakentamaan sellaisen luottamuksen sen ihmisen kanssa, että siihen tulee kyllä jotain lisätilalle. Tai siihen tulee esimerkiksi sitä, että siitä ruvetaan panostamaan vaikka uusi asiakashankintaan tai johonkin muuhun. Eli ikään kuin pelko tietysti siitä omasta työpaikasta.
Sitten semmoinenkin pelko, mitä olen nähnyt, on siihen tiedon oikeellisuuteen, että kuinka paljon siihen pystyy luottamaan, että tulostaako se nyt oikein. Sitten se, että pitää aina muistaa tarkistaa se tekoälyn tuottama tieto, mutta se on kuitenkin aika paljon nopeampaa kuin sen saman tiedon itse kirjoittaminen useinkin.
Teemu Virtanen:
Kyllä, se on nykypäivänä tosi hyvä asia, että esimerkiksi ChatGP ei kyllä aika herkästi tuo nykyään sen lähdeviittauksen sinne. Mutta siihen jää ihmiselle ja lukijalle kuitenkin se vastuu siitä, että käy tarkistamassa, että siellä oikeasti nyt lukee näin, eikä tekoäly ole ymmärtänyt väärin jotain asiaa.
Mira Björkbacka:
Kyllä, monesti olen huomannut sellaisen, että siellä lukee, että not found tai jotain muuta vastaavaa, että sellaista sivua ei olekaan. Minkä se lähteeksi löysi.
Ilkka Latomäki:
Joo, ja sitten varmaan semmoinen teknologiapelko siinä mielessä, että varsinkin niissä tilanteissa, joissa organisaatiosta puuttuu semmoinen digitaalinen osaaminen, tai se on alhaisemmalla tasolla, niin sitten just se, että pitää pyrkiä kasvattamaan eka sitä digitaalista osaamista ennen kuin tästä teknologiasta oikein voidaan puhuakaan.
Se kuitenkin muuttaa aika paljonkin niitä ihan organisaation toimintaprosesseja, ja sekään ei aina onnistu aivan yhdellä kertaa, vaan se, että sille pitää antaa aikaa, että ne prosessit tulevat toimiviksi, ja miettiä, että kuinka tämä prosessi hoidetaan niin, että jää se data jälki, ja niin, että sitä dataa voidaan jatkossa hyödyntää.
Teemu Virtanen:
Joo, koska nythän meidän prosessit on ollut hyvin pitkällä semmoisia, että ne on ihmiskeskeisesti tehtyjä, että ihminen tekee tämän osan, ihminen tekee tuon osan, ja ehkä siellä on jotain automaatiota taustalla, mutta ei se ole älykästä automaatiota ollut tähän mennessä. Mutta nyt me pystytään laittamaan tekoäly miettimään, että hetkinen, täällä nyt on tämmöinen, niin se voisi ehkä mennä jopa näin. Niin se, että me saadaan se jonnekin laitettua, niin sen koko prosessin pitää tavallaan olla sellainen, ehkä jopa alusta asti mietitty semmoiseksi, että siihen saadaan tekoälyväli.
Ilkka Latomäki:
Niin, just näin, että sitten kaikki muutokset on hirmuisen inhimillistä, että ne tietysti vähän pelottaa ja jännittää uudet asiat. Kun on tottunut tekemään monta vuotta samalla tavalla, niin sitten kun joku vähän härkkii sitä prosessia, miten on totuttu tekemään, niin sitten se voi aina aiheuttaa pelkotiloja myös siinä organisaatiossa. Ja sitten semmoinen, että siitä myös niistä ongelmatilanteista ja niistä peloista pitäisi voida pystyä puhumaan siellä työpaikalla.
Mira Björkbacka:
Kyllä. Joo ja tuota, nythän on tullut sitten tämmöinen EUn tekoälyasetus. Niin Teemu, kertoisitko, kun tekoälyasetus tuli voimaan 2024, niin jos tiivistäisit sen kuulijalle, että mitä se tarkoittaa ja ketä se koskee?
Teemu Virtanen:
Voin tiivistää sen erittäin lyhyesti aluksi yhtään lauseeseen, että ketä se koskee. Se koskee joka ikistä organisaatiota ja yritystä, jossa on tekoälykäytössä, piste. Mutta vähän pidemmin se tarkoittaa sitä, että jos tekoälyä käytetään yrityksessä, niin silloin yrityksellä ja organisaatiolla on viime vuodessa lähtien täysi velvollisuus kouluttaa oma henkilöstönsä tekoälyn käyttöön.
Eli jos nyt organisaatio antaa sinne toimistohenkilökunnalle tai muualle tekoälyn käyttöön, että tässä olkaa hyvä, niin EUn lain mukaan, tämän tekoälyasetuksen lain mukaan, tämän yrityksen tulee myös huolehtia siitä, että henkilöstö osaa myös käyttää sitä täysin oikein. Ei riitä se, että annetaan käyttöohjeet ja sillä selvä, vaan sen pitää ihan tämän lain mukaan olla myöskin jopa siihen henkilöstön rooliin sopeutunut koulutus. Eli johdolle pitää olla omanlainen koulutus verrattuna sitten toimistohenkilökuntaa.
Se, mitä muuta tulee tämän tekoälyasetuksen mukana, koskee suurimmalti osin niitä, jotka valmistaa näitä tekoälyratkaisuja, mitä kaikkea siellä tulee vastaan. Mutta hyvin tiivistettynä tulee myöskin tämä, että jollain tasolla yritysten pitäisi pystyä myöskin näyttämään sitten sitä, että kyllä henkilöstö on saanut tämän koulutuksen tekoälyn käyttöön, mutta myös se, että sen tekoälyn tulee olla läpinäkyvää myös loppukäyttäjälle. Eli jos loppukäyttäjä juttelee tällaisen chat-asiakaspalvelupotin kanssa, niin sen pitää olla selvää myös sitä käyttäjältä, että okei, siellä on nyt tekoäly puhumassa, eikä Teemu asiantuntija puhumassa tälle henkilölle.
Mira Björkbacka:
Kyllä. Onko Ilkka sulla tähän jotain?
Ilkka Latomäki:
No ei, tämä on hirmuisen mielenkiintoista vaan, koska tämä on just se, että käytännössä ravintolan kuka tahansa siihen, jos nyt puhutaan vaikka tällaisesta sähköpostivarausjärjestelmästä, niin kuka tahansa sitten sitä hyödyntääkään siinä ravintolan henkilökunnassa, niin periaatteessa hänellähän pitäisi tämän asetuksen mukaan olla sitten tällainen tekoälyn käyttöönottokoulutus. Eli sen organisaation pitää sitä varmintaan. Mitkä organisaatiot näitä nyt sitten järjestää tämän tyyppisiä koulutuksia?
Teemu Virtanen:
Niitä on aika vähän tällä hetkellä. Suoraan sanottu, että näiden useitten kymmenien yritysten kanssa, joiden kanssa olen jutellut aiheesta, yksi ainoa yritys on sanonut, että kyllä olemme tietoisia tästä asetuksesta. Se, että ei organisaatiot edes tiedä tarvitsemaansa tätä palvelua, niin se tuo tällaisen kohtaanto-ongelman
Ilkka Latomäki:
Joka varmaan täyttyy kyllä.
Teemu Virtanen:
Esimerkiksi SEAMK:in tarjoamalla koulutuspalvelulla.
Mira Björkbacka:
Kyllä. Nämä olivat tosi tärkeitä asioita, ja kuulijat varmasti näistä saivat hyviä vinkkejä ja tietoutta. Käytännön ihmisenä tykkään, että asiat hahmotellaan erilaisten esimerkkien avulla, ja siksi siirrymme seuraavaksi konkretiaan. Teemu, otetaan ensin esimerkki organisaatioista. Voisitko kertoa yhden käytännön esimerkin organisaatiosta, jossa tekoälyn hyödyntäminen helpotti arkea tai paransi työn sujuvuutta selvästi?
Teemu Virtanen:
Toin yhden esimerkkipilotin esille, jossa verrattiin näitä kahta pdf-dokumenttia, ja nyt tekoäly tekee sen vertailun ja antaa sieltä sitten tulokset. Nämä asiat eivät täsmää, se on heti tällainen elämää helpottava asia. Sitten meillä oli eräs toinen pilotti tällaiselle asiantuntija-organisaatiolle, jotka teki tiedonhakua internetistä. Tämä tiedonhakuprosessi heillä tässä isommassa prosessissa kesti kaksi henkilötyöpäivää aina per tapaus. Tämän tekoälyn avulla saatiin pienennettyä tämä kaksi henkilötyöpäivää kulunut kestävä aika varttiin. Se mihin kului aiemmin sanotaan 16 tuntia, on nyt 15 minuutin homma. Näin nämä asiantuntijat vapautettiin juuri nimenomaan siihen tuottavampaan työhön, eli sen kerätyn informaation tarkasteluun ja siivilöintiin ja siihen uudelleen jatkokäyttöön, että päästään eteenpäin siinä asiassa. Siinä missä nämä asiantuntijat nyt puhuvat suomea, englantia, ruotsia jotenkin, niin nyt koko maailma aukeni sitten tälle tiedonhaulle.
Ilkka Latomäki:
Pystyy hakemaan eri kielillä eri vastauksia kysymyksiin.
Teemu Virtanen:
Sitten jos se tieto on jossain muualla, norjaksi tai espanjaksi, niin ei tarvitse käyttää Google Translatein kautta tätä tietoa, vaan se tulee suoraan jäsenneetönä tavallaan se tieto. Toki edelleen pitää tehdä se tiedon varmistus siinä, joka on ehkä vähän hankalaa, mutta kuitenkin saadaan nämä ensimmäiset tiedon hakuaskeleet pois tästä prosessista.
Mira Björkbacka:
Kyllä. Kiitos. Tämä oli konkreettinen esimerkki. Seuraavaksi en malta olla kysymättä Ilkalta, että mikä voisi olla jokin tyhjytekohankkeessa tehty kokeilu. Nostaisitko yhden esimerkin, mitä tehtiin, mikä muuttuu ja mikä oivallus jäi parhaiten mieleen?
Ilkka Latomäki:
Varmaan tässä on tehty useitakin. Myyntipalvelun tukeminen on ollut yksi ja sitten on tehty sosiaalisen median markkinointisuunnitelmia ja sitten on tehty tällaista reittisuunnittelua eräälle toimijalle. Tässä varmaan se parhain oppi, mikä näitä kaikkia yhdistää on nimenomaan se, että paljon pitää käyttää nimenomaan siihen suunnitteluun aikaan ja sen tekoälyn ohjeistamiseen ja sen ohjeistamisen miettimiseen.
Toinen on se, että sen datan tiedon, mitä se tekoäly hyödyntää, sen pitää olla kunnossa ja mielellään siten, että se on myös jossain määrin noudattaa jotain koneen luettavaa logiikkaa. Se myös on hirmuisen tärkeää, että ne kaikki niin sanotut datapisteet on myös sellaisessa muodossa, että se tekoäly ymmärtää, että paljon just on tullut, kun näitä esimerkiksi jotain sosiaalisen median suunnitelmia on tehty, niin sitten se tekoäly ei olekaan vaikka sitä esimerkiksi, jos siellä on vaikka joku vuosikello taustalla niille suunnitteluille, niin sitten se tekoäly ei ole välttämättä sitä osannut lukea oikein. Paljon on tehtävä, että tämä tekoäly saadaan toimimaan, niin siellä on paljon semmoisia valmisteluvaiheita, mitkä sitten helpottaa lopulta.
Teemu Virtanen:
Tekoäly on vain niin hyvä kuin se data siellä taustalla. Juuri näin.
Mira Björkbacka:
Tuo oli tosi hyvä pointti. Se on justiin näin. Nämä olivat tosi konkreettisia ja hyviä esimerkkejä, miten tekoälyä voi hyödyntää työarjessa. Sekä oli mahtavaa kuulla, mitä Tyhyteko-hankkeessa on päästy oivaltamaan. Kun tekoälyyn liittyvistä kysymyksistä ja huolista voidaan puhua avoimesti ja pelisäännöt ovat selkeät, tekoälystä tulee esihenkilölle luonteva työpari. Se helpottaa arjen suunnittelua, jäsentää tietoa, keventää kiireen tuntua ja tukee henkilöstön jaksamista.
Ennen kaikkea se antaa esihenkilölle enemmän tilaa keskittyä ihmisiin ja sujuvaan yhteistyöhön. Kiitos tuhannesti Ilkka ja Teemu ja kiitos myös sinulle kuulija. Toivottavasti tämä jakso antoi uusia käytännönläheisiä ajatuksia siitä, miten tekoäly voi tukea johtamista ja helpottaa arjen työtä.
Jingle:
Tämä jakso on osa Tyhyteko-podcastia ja se toteutetaan Tyhyteko, työhyvinvointia ja tuottavuutta Marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla hankkeessa. Tyhyteko-hanke on valtakunnallinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-suomen, Lapin, Savonia, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Tyhyteko-hankkeen tarkoituksena on Marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla.
Voit lukea lisää hankkeesta osoitteessa jamk.fi/tyhyteko.