SEAMK Podcast: Rahoitussuunnitelma ja kannattavuuslaskelma alkavalle yrittäjälle – KEMMO-hanke
Tämän KEMMO-hankkeen podcastin aiheena on alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan liittyvät talouden suunnitelmat kuten rahoitussuunnitelma ja kannattavuussuunnitelma.
Taru Huhtala:
Tervetuloa Kemmo-podcastiin. Kemmo on kestävän maankäytön ja metsätalouden koulutuksen ja opetuksen kehittäminen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla –hanke. Kemmo – hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Kemmossa järjestettävissä koulutuksissa käsitellään laajasti kestävän maankäytön ja metsätalouden aiheita unohtamatta alan yrittäjyyttä.
Kemmo tarjoaa työkaluja ja tietoa, jotka auttavat alalla työskenteleviä työssään ja tekemään kestäviä päätöksiä. Minä olen Taru Huhtala Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja toimin Kemmo-hankkeessa yrittäjyyden asiantuntijana.
Tämän podcastin aiheena onkin alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan liittyvät talouden suunnitelmat erityisesti rahoitussuunnitelma ja kannattavuussuunnitelma.
Vieraanani on kokenut yritysneuvoja Sanna Kankaanpää Pietarsaareen seudun kehittämisyhtiö Concordiasta. Tervetuloa Sanna.
Sanna Kankaanpää:
Kiitos.
Taru Huhtala:
Kerrotko hieman itsestäsi, kuka olet, missä työskentelet? Mitä työnkuvaasi kuuluu ja mitä olet opiskellut?
No oon toiminut tuolla Pietarsaaren kehityskeskus Concordiassa nyt 26 vuotta. Pääasiallisesti näiden perustettavien yritysten tai alkavien yrittäjien yritysneuvojana ja sitä kautta sitten on tullut tutuksi hyvin paljon nämä liiketoimintasuunnitelmat ja muut laskelmat, mitä me asiakkaiden kanssa päivittäin tehdään, kun he suunnittelevat sitä omaa yritystoimintaa.
Taru Huhtala:
Edellisessä podcastissa keskustelimme liiketoimintasuunnitelman laatimisesta ja tähän liiketoimintasuunnitelman suunnitelmaan sisältyy aina juurikin nämä rahoitussuunnitelmat. Mikä oikein on rahoitussuunnitelma?
Sanna Kankaanpää:
Rahoitussuunnitelma pitää sisällään, tavallaan , jos käännetään liiketoimintasuunnitelma numeroiksi. Että sä oot ensin kirjoittanut sen tekstin ja mitä sun yritys tulee tekemään ja sitten se käännetään tavallaan numeroiksi. Elikkä pystytään sitten rahoitussuunnitelmassa katsomaan että paljonko on lainatarvetta tai ylipäätänsä rahoitustarvetta ja minkälaista toimintaa olet ajatellut, että se on, onko se kannattavaa vai ei, kannattavaa ja paljonko sä tarvitset asiakkaita, että sä pystyt pyörittämään kokopäiväisesti? Nyt on hyvä aina muistaa, että mikä on se sun oma lähtökohta, kun sä rupeat tekemään liiketoimintasuunnitelmaa, että oletko osa-aikainen vai kokoaikainen, niin silloin se rahoitussuunnitelmat ja kannattavuuslaskelmatkin myös näyttävät vähän erilaiselta.
Taru Huhtala:
Mitäs tämmöinen rahoitussuunnitelma oikein sisältää käytännössä?
Sanna Kankaanpää:
No siinä se sisältää käytännössä laskelmat siitä, että mihinkä sitä rahaa tarvitaan ennen kuin aloitetaan. Mitä investointeja sinä tulet tekemään elikkä investointilaskelma plus sitten 3 vuoden budjetti.
Taru Huhtala:
Onkos tämä nyt ihan sama asia, kun tulo ja menoarvio eli budjetti.
Sanna Kankaanpää:
No tavallaan. Tulo- ja menoarviobudjettihan perustuu olemassa oleviin faktoihin ja nythän meillä ei oo sitä, kun me suunnitellaan yritystoimintaa, niin meidän pitää jollain lailla arvioida, että paljonko meidän myynti on ja paljonko pitää myyntiä ylipäätänsä olla, että sä pystyt maksamaan kaikki kulut ja kustannukset mitä sun toiminnasta tulee.
Taru Huhtala:
Minkä takia rahoitussuunnitelmaan pitää oikein tehdä?
Sanna Kankaanpää:
Koska se pienentää aina sitä omaa riskiä, kun sä tiedät, että täytyykö sun myydä 50 € päivässä vai 5000 € päivässä niin se on aika iso ero siinä ja toki myös aina jos tarvitaan sitä vierasta pääomaa rahoitusta, niin silloin meillä täytyy olla semmoinen liiketoimintasuunnitelma, että myös rahoittajat uskovat siihen ja näkevät että tämä yritystoiminta pärjää tällä ja tällä päivämyynnillä.
Taru Huhtala:
No mitkä ovat tyypillisiä rahan lähteitä tässä alkavalla yrittäjällä, kun hän suunnittelee rahoitussuunnitelmaansa?
Sanna Kankaanpää:
No yleensä se on pankkilaina tai fFnnveran joku lainamuoto että onko se sitten
suoraa yrittäjälainaa vai onko se sitten yritykselle lainaa tai onko se pankkilaina suoraa yrityslainaa vai henkilökohtaista lainaa? Nää on suurin osa on aloittelevalla nämä rahoitusmuodot ja sitten tietysti tarvitaan sitä omaa pääomaa. Elikkä 20 pinnaa pitäisi olla sitä omaa rahoitusta tai kiinnityksiä sitten siihen yritystoimintaan.
Taru Huhtala:
Entä vastaavasti, mitkä on tyypillisiä rahankäyttökohteita alkavalla yrittäjällä, kun hän suunnittelee omaa yritystoimintaansa.
Sanna Kankaanpää:
No siinäkin riippuu paljon siitä, että onko sulla isoja laitehankintoja, investointeja. Onko ne rahat kiinni jossain semmoisessa mitä sä voit vaikka myöhemmin vaikka myydä? Onko koneita laitteita halleja, kiinteistöjä vai onko sitten käyttöpääomaa elikkä, jos on käyttöpääomaa niin se voi olla sitä, että sä tarvitset markkinointiin ynnä muihin tämmöisiin asioihin, mitkä sitten tavallaan vaan maksavat, mutta ne ei näy sitten missään konkreettisessa muodossa. Ja sitten tietysti, jos sä myyt tuotteita ja tavaroita niin, sulla pitää olla alkuvarasto.
Taru Huhtala:
Aivan ja vastaavasti, jos yrittäjä aikoo hakea tämmöistä vaikka Leader käynnistämistukea tai starttirahaa, niin eikö silloinkin tarvita tämä rahoitussuunnitelma?
Sanna Kankaanpää:
Joo, ilman muuta, että sen näkevät kaikki nämä, jotka tukea myöntävät, että miten olet suunnitellut sen niin kuin numeroina tämän sun yritystoiminnan.
Taru Huhtala
Ja entäs vuokravakuus? Pitääkö sekin laittaa rahoitussuunnitelmaan näkyviin?
Sanna Kankaanpää:
Kyllä joo, se tulee siihen investointilaskelmaan ja sitten tietysti 3 kuukauden riippuen nyt alasta ja yritystoiminnan laajuudesta, mutta yleensä laitetaan 3 kuukauden kulut siihen tavallaan reserviksi eli lasketaan mukaan siihen investointilaskelmaan.
Taru Huhtala:
No jos ajatellaan vaikka maankäytön ja metsätalouden alan henkilöä, joka pohtii oman yrityksen perustamista ja huomaakin, että kyllä tuo rahoitussuunnitelman tekeminen onkin vähän vaikeaa. Niin, mistä tähän saisi apua sitten tämän rahoitussuunnitelman tekemiseksi.
Sanna Kankaanpää:
Ihan joka kunnassa ja kaupungissa on tämmöisiä yrityskehittäjiä tai kehitysyhtiöitä yritysasiamiehiä. He auttavat mielellään juuri tämmöisissä kysymyksissä, koska he tekevät sitä työkseen ja ei muuta, kun rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä. Tai sitten jos olet koulussa vielä, niin kysy opettajalta yrittäjyysopettajalta, niin ne yleensä on aika ammattimaisia näissä asioissa, että ne tietää kyllä miten laskelmia tehdään.
Taru Huhtala:
No, minkälaisia asioita sinäkin yritysneuvojana tyypillisesti tarkastat asiakkaittesi rahoitussuunnitelmista.
Sanna Kankaanpää:
No, yleensä tärkein asia on se, että kun asiakas lähtee yrittäjäksi, että hän tosiaan pärjää siinä, että me lasketaan aina tavallaan 3 eri laskelmaa, yksi laskelma on semmoinen minimi laskelma. Elikkä sä teet nollatuloksen, elikkä se kattaa kaikki kulut ja sitten lasketaan sellaisia vaihtoehtoja, että haluatko sä itsellesi palkkaa näin ja näin paljon ja sitten tehdään semmoinen optimaalinen, että se pitäisi olla tosi positiivinen tulos, mutta sitten, kun me ladataan siihen suurin piirtein siihen keskivaiheeseen, että tiedetään sitten, että paljonko sun pitää myydä koko kuussa, ei per päivä, niin sä klaaraat ja sitten me jaotellaan se per päivä, per viikko, niin silloin asiakas pystyy paremmin se realistisemmin miettimään, että hei jos mä laskutan päivässä 350 niin silloin mun pitäisi pärjätä.
Taru Huhtala:
Täytyykö myös sivutoimisen yrittäjän tehdä rahoituslaskelma?
Sanna Kankaanpää:
No, ei välttämättä, mutta suosittelen, että vähän tietää, että mitä kuluja ainakin on ja koska rupeaa YEL- tasot paukkumaan ja alv-tasot paukkumaan, niin onhan se silloin hyvä vähän arvioida sitä sun vuosituloja, varsinkin jos sulla on hyvät palkkatulot, niin silloin kannattaa miettiä sitä paljon, mitä yritysmuotoa valitset silloin, kun on osa-aikainen yrittäjä verotuksellisesti.
Taru Huhtala:
No, pitääkö rahoitussuunnitelma tehdä siinäkin tapauksessa? Jos ei hae mitään niin kun yritystukea starttirahaa tai Leader-rahoitusta tai eikä tarvitse mitään vierasta pääomaa, niin tarvitseeko sittenkin tehdä rahoitussuunnitelma?
Sanna Kankaanpää:
Ei välttämättä, mutta jos sä olet itse vähän kiinnostunut näistä, että mitä se voi tuoda, se sun yritystoiminta ja varsinkin, että mitä se maksaa verot, niin suosittelen kyllä, että on pientä tsekkausta näissä rahoituspuolen asioissa.
Taru Huhtala:
No toinen taloudellinen dokumentti, mitä alkava yrittäjä tarvii, on kannattavuuslaskelma tähän liiketoimintasuunnitelman kylkeen. Niin, mikä tämä kannattavuuslaskelma nyt sitten oikein on ja miten se eroaa rahoitussuunnitelmasta?
Sanna Kankaanpää:
No, kannattavuuslaskelma kertoo sen tavallaan, että kuinka kannattavaa sun yritystoiminta on, jos sä myyt per päivä tietyn summan, riittääkö se? Vai tarkoittaako se sitä, että se kattaa vaan kulut, mutta sä et saa omaa palkkaa?
Taru Huhtala:
Miksi jokaisen yrittäjän pitäisi tehdä tämmöinen kannattavuuslaskelma?
Sanna Kankaanpää:
No, ihan sen takia, että se pärjää markkinoilla ja pysyy. On paljon semmoisiakin asiakkaita, jotka on tota joskus 15 vuotta sitten viimeksi nostanut hintoja. Niin suosittelen kannattavuuslaskelman tarkastelua niin kuin aika säännöllisin ajoin, että pystyy tavallaan pitämään kilpailukykyiset hinnat ja sitä kautta myös katsomaan, koska kulut nousee koko aika niin silloin pitäisi myös katsoa, että ne katteet pysyisivät ihan suhteellisen hyvin.
Taru Huhtala:
No osaako nämä yrittäjät laskea katteita?
Sanna Kankaanpää:
No ei ehkä kaikki, mutta sen takia ne tuleekin sitten kysymään apua.
Taru Huhtala:
Joo, no minkälaisia asioita sinä yritysneuvojana tarkistat näistä kannattavuuslaskelmista?
Sanna Kankaanpää:
No aina katson myyntikatteen ja käyttökatteen ja sitten paljonko ylipäätänsä se on se vertaillen ehkä enimmäkseen, sitten kun on jo siinä tilanteessa, että on vuoden 2 – 3, neljäkin vuotta ollut toiminnassa, niin pystytään tavallaan kulujen kautta suunnittelemaan ja tehostamaan. Ehkä sitä karsimaan ylimääräisiä kuluja ja katsomaan, että missä on ne sudenkuopat siinä yrityksissä, minkälaisia voisi olla ne turhat kulut esimerkiksi kiinteissä kuluissa? Niin mitäs sinne voisi olla turhia kuluja?
Vaikka siellä voi olla myös semmoisia, että on tämmöisiä liittymämaksuja ja puhelinlaskuja tämmöisiä, jotka vaan pyörii siellä. Niillä ei ole mitään käyttöä ja sitten joskus voi olla siis, ei kilpailuteta esimerkiksi vakuutuksia tai sähkölaskuja tai jotain muita tämmöisiä, että ne kannattaa tsekata aika ajoin, koska niissä voi olla aika isokin ero. Eli esimerkiksi puhelinliittymä kannattaa kilpailuttaa, vakuutukset, pankkikulut. Kyllä, kaikki tällaiset ja sitten markkinointikulut. Ne kannattaa katsoa, että miten sä markkinoit, mihin sä laitat sen rahan ja onko se tuottanut se sulle, että sun pitäisi myös seurata sitä, että mihin sä rahat laitat markkinoinnissa, että tuotaako se sulle vai onko se vaan menoerä aivan.
Taru Huhtala:
No entäs sitten muuttuvia kuluja, niin mitkä yleensä alkavalla yrittäjällä on niitä, että hänen muuttuvia kulujaan?
Sanna Kankaanpää:
No alkuvarasto on tietysti osa nyt tuotteita ja tällaisia, niin se sen optimointi sanotaanko näin ja ylipäätänsä, jos sä kuluttaja-asiakkaille myyt tavaraa, niin siinä muuttuvassa kulussa siinä sun kannattaa olla aika tarkka justiin, et mikä se varaston arvo on, että ostatko sä tarpeeksi paljon sisään vai ostatko sä liikaa sisään vai ostatko sinne hyllyyn vähän hyllyn lämmittimiä. Joo tää on semmoinen, että sulla pitää olla semmoinen optimaalinen varasto siinä, että se ei sido liikaa rahaa myös.
Taru Huhtala:
No, kerro esimerkkejä, mitkä kulut eivät kuulu lainkaan yritystoimintaan.
Sanna Kankaanpää:
No kaikki kulut tämmöiset, jotka kuuluvat yksityispuolelle. Nämä eivät kuulu yritystoiminnan vähennyksiin. Vaikkapa vaateostokset, esimerkiksi vaateostokset tai sitten sä maksat lapsesi puhelinlaskun yrityksen tililtä, niin se ei kuulu tavallaan yritys liiketoimintaan. Joo, että siinä on paljon tämmöisiä. Aika hyvä nyrkkisääntö on, että mikä menee verotuksessa läpi ja mikä ei ole, että jos siellä on verottajahan ei hyväksy henkilökohtaisia kuluja.
Taru Huhtala:
Tämä on hyvä sääntö, että yritys maksaa vain yritykselle kuuluvat menot ja yrittäjä maksaa hänen omat elantomenot.
Sanna Kankaanpää:
Juuri tämä on helppo sääntö muistaa joo, että sinne ei lykätä niitä talvirenkaita tai jotain muuta tämmöisiä asioita, että se on ihan hyvin yksinkertaista, että ne jotka liittyy liiketoiminnan kehittämiseen ja tulonhankkimiin kuluiksi niin ne hyväksytään.
Taru Huhtala:
Joo elikkä, mitäs sitten jos yrittäjä käy vaikka ulkona syömässä, niin liittyykö se liiketoimintaan se kulu?
Sanna Kankaanpää:
No, sillä lailla se voi liittyä, jos sulla on yhteistyökumppaneita ja sä tarjoat heille. Teillä on ollut joku koulutus tai teillä on joku tämmöinen yhteinen palaveri, mutta sitten täytyy myös siihen kirjoittaa, että ketä siinä on ollut mukana ja mikä on ollut sen lounaan tarkoitus, niin elikkä hallituksen kokouskulut hyväksytään.
Taru Huhtala:
Ja niihin liittyvät kokoustarjoilut esimerkiksi.
Sanna Kankaanpää:
Joo.
Taru Huhtala:
Aivan. No, mistä tämä alkava yrittäjä saa sitten selville tulevat kuukausittaiset kulut ja menot?
Sanna Kankaanpää:
No justiin, kun liiketoimintasuunnitelmassa on hyvät laskelmapohjat ja siinä on esimerkiksi se kassavirtalaskelma, niin suosittelisin sen täyttämistä ainakin ensimmäisen vuoden aikana, että sä pystyt kirjaamaan siihen, mitä on budjetoitu ja sitten mikä on toteutunut.
Taru Huhtala:
No, niin yhteenvetona voidaan siis todeta, että liiketoimintasuunnitelma kannattaa aina tehdä yrittäjää itseään varten, mutta varsinkin ne laskelmat, jos ei itse niitä osaa tehdä, niin sitten pyytää niihin apua vaikkapa kokeneilta yritysneuvojilta ja yrityskehittäjiltä, jotta saadaan näihin talouden laskelmiin oikeaa realismia tänne yrittäjän alkutaipaleelle. Kyllä, kiitoksia Sanna erinomaisista vinkeistä koskien rahoitussuunnitelmaa ja kannattavuuslaskelmia. Toivotaan sinulle mukavaa kesän jatkoa. Kiitos samoin.