SEAMK Podcast: Pk-yritysten ja omistajanvaihdosten rahoitus - RATKI-hanke

Podcastissa keskustellaan pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta ja erityisesti omistajanvaihdosten rahoituksesta. Keskustelemassa ovat aluepäällikkö Kari Hytönen Finnverasta, Taru Huhtala Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja Martti Kangasniemi Suomen metsäkeskuksesta.

Taru Huhtala (TH): Tämä podcast on osa Euroopan unionin osarahoittamaa ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn – Ratki -hanketta. Minä olen Taru Huhtala, asiantuntija Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Martti Kangasniemi (MK): Ja minä olen Martti Kangasniemi, asiantuntija Suomen metsäkeskuksesta.

TH: Tänään keskustelemme PK-yrittäjien rahoituksesta ja erityisesti omistajanvaihdosten rahoittamisesta. Vieraanamme on Kari Hytönen Finnverasta. Tervetuloa Kari.

Kari Hytönen (KH): Kiitos.

TH: Kerrotko Kari hieman itsestäsi, kuka olet, missä työskentelet ja mitä työnkuvaasi kuuluu?

KH: Olen tosiaan Kari Hytönen ja toimin Finnveran aluepäällikkönä täällä Etelä-Pohjanmaan alueella. Aluepäällikön tehtävään kuuluu edustaa Finnveraa, kaikkea sitä, mitä Finnvera tässä maassa tekee ihan aloittavasta yrityksestä vientiyritykseen asti. Teen aika paljon sidosryhmäyhteistyötä. Se tarkoittaa eri pankkien tapaamisia ja myös muita meille tärkeitä sidosryhmiä. Pidän huolta siitä, että Finnvera olisi mahdollisimman hyvin tunnettu kaikissa meidän yhteistyökumppaneissa ja myös asiakkaissa.

MK: Kuinka pitkään olet ollut jo töissä Finnveralla ja myöskin ylipäätään rahoitusalalla?

KH: Rahoitusalalla tuli lokakuun ensimmäinen päivä 38 vuotta täyteen. Ensin reilu 21 vuotta pankkihommissa ja nyt jo 16 vuotta Finnveran palveluksessa. Yritysrahoituksen parissa olen tehnyt töitä jo neljännesvuosisadan, eli noin 25 vuotta.

TH: Se on pitkä aika, iso kokemus. Paljonko teillä Seinäjoella Finnverassa on työntekijöitä kaikkiaan?

KH: Meidän Seinäjoen toimipisteessä työskentelee seitsemän finnveralaista ja kaksi heistä tekee rahoituspäällikön hommia, yksi tämmöinen compliance-henkilö ja sitten kolme henkilöä toteuttaa rahoitusasiakirjoja ja toteuttaa sitä mitä päätöksentekijät ovat tehneet, hallinnoi sitä puolta ja sitten minä aluepäällikkönä siinä vielä mukana.

MK: Kukas ylipäätään tämän Finnveran omistaa?

KH: Finnveran omistaa Suomen valtio ihan sataprosenttisesti.

TH: Ja mikä on Finnveran perustehtävä?

KH: Meillä on tämmöinen elinkeinopoliittinen tehtävä. Rahoituksen keinoin pyritään siihen, että suomalaiset yritykset kasvaa ja menestyy ja voi hyvin. Toimimme yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistäjänä, rahoituspalveluiden täydentäjänä täällä yritysrahoitusmarkkinoilla sekä positiivisen aluekehityksen myötävaikuttajana. Meidän visio on, että meidän asiakkaidemme menestys vahvistaa Suomen taloutta. Meidän päämääränä on varmistaa, että rahoituksen avulla asiakkaat pystyy luomaan uusia työpaikkoja, saavuttaa uutta liikevaihtoa, taloudellista tulosta ja sitä kautta hyvinvointia yhteiskuntaan.

MK: Puhuit tämmöisestä erityisrahoituslaitoskuviosta. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

KH: Jos sitä yrittäisi tiivistää, niin se, että olemme ensinnäkin valtio-omisteinen ja sitten, että meille on laissa säädetty erityistarkoitus. Se on nimenomaan tämä rahoitusmarkkinaa täydentävä rooli. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoituskapeikkojen täydentäminen, vientitakuu, erityistakaustoimintaa harjoittaminen, tavoitteena viennin kasvattaminen, vientiriskeiltä suojautuminen. Tämä on ehkä se erityistehtävä, joka meille on jopa laissa määritelty.

TH: Entä miten Finnvera sitten eroaa tavallisista pankeista, koska hekin myöntää lainaa?

KH: Me käytämme sanaa erityisrahoituslaitos, pankki on pankki. Eroavaisuudet tulevat ensinnäkin siitä, että Finnvera ei ota vastaan talletuksia yleisöltä, Finnvera ei hoida yritysten tai asiakkaiden maksuliikennettä. Me hankimme varoja sijoittajilta ja näitä varoja me sitten lainaamme asiakkaillemme. Emme toimi tällaisena pitkäaikaisena yleisrahoittajana, vaan nimenomaan meidän tehtävä on täydentää kaupallisten rahoittajien, eli käytännössä siis pankkijärjestelmän, vakuutusyhtiöiden ja muiden yritysrahoitustoimijoiden tarjoomaa siellä, missä tämä kaupallinen yksin ei eri syistä voi toimia. Näin me olemme tällainen hankkeiden mahdollistaja, eli lähdemme mukaan sinne, missä hanke toteutuu erityisesti sillä, että Finnvera on siinä mukana. Totta kai, kun me olemme julkinen yhtiö, me hoidamme tällaista julkista hallintotehtävää, hoidamme sen mukaisia sääntöjä, olemme neutraaleja, olemme puolueettomia, me tarjoamme kaikille pankeille samanlaista palvelua samoin ehdoin. Sitten hoidamme toki finanssivalvonnan ja Euroopan pankkiviranomaisten standardeja. Olemme tässä mielessä, että meidät voidaan rinnastaa pankkeihin, ja hoidamme pankkisalaisuutta. Se on aika poikkeavaa julkisessa toiminnassa, että kaikki se, mitä me teemme asiakkaidemme kanssa, ei ole julkista. Emme voi paljastaa asiakastietoa. Ehkä tässä tiivistetysti.

MK: Puhuitkin tuossa jo pankkien kanssa tehdystä yhteistyöstä. Onko siihen vielä? Tämä yhteistyö on luultavasti aika tiivistäkin.

KH: Se on tiivistä, koska suomalainen ja eurooppalainenkin yritysrahoitusmarkkina on kuitenkin hyvin pankkikeskeistä. Suomalaiset yritykset tarvitsee pankkia saadakseen rahoitusta ja hoitaakseen asioita. Sen takia myös meidän yhteistyö on tiivistä pankkien kanssa. Pankit ovat meidän strategisin yhteistyökumppani yritysrahoitusmarkkinassa. Kuitenkin se, että yhteistyö on tiivistä, niin me ensisijaisesti lähdemme Finnveralla siitä, että kaupallinen hoitaa ensin. Jos kaupallinen hoitaa, niin silloin julkinen ei lähde mukaan. Haluamme pitää pankkikumppanit ja rahoituskumppanimme tietoisena siitä, että missä meitä kannattaa pyytää ja haastaa mukaan. Eli missä me olemme parhaimmillaan. Sen takia teemme hyvin tiivistä yhteistyötä. Teemme yhteistyötä sekä täällä, missä tehdään asiakasrajapinnassa töitä, että myös tuotekehityspuolella teemme yhteistyötä, koska pyrimme luomaan sellaisia ratkaisuja aikaan, että myös meidän pankkien olisi helppo ottaa niitä käyttöön ja sujuvoittaa tätä kokonaisrahoitusprosessia.

TH: Puhutaan hetki sitten pk-yritysten rahoittamisesta erityisesti. Jos meille tulee vastaan täällä Etelä-Pohjanmaalla aloittava yritys, niin voiko tällainen saada Finnveran kautta rahoitusta?

KH: Ehdottomasti. Aloittavien yritysten rahoittaminen on kuulunut pitkään meidän perustehtävään. Se on jopa toivottavaa, että näin tapahtuu.

MK: Miten se systeemi menee, jos Finnvera tukee ja rahoittaa alkuvaiheen olevaa yritystä?

KH: Riippuen koko luokasta, mutta tällaisessa ihan mikroyritystasolla lähtökohtaisesti se menee siten, että meillä on siihen toimiva takaustuote, jota pankki hakee meiltä. Eli asiakas voi kävellä pankkiin, pankki hyväksyy hankkeen, toteaa, että tämä on rahoituskelpoinen, mutta tarvitsee siihen esimerkiksi Finnveran takauksen, koska jos aloittavalla yrityksellä ei ole antaa mitään vakuutta pankille suojatakseen sitä rahoitusriskiä, niin meiltä löytyy nopea takaustuote, kunhan tietyt perusehdot vaan täyttyvät. Myönnämme niitä käytännössä kahdessa pankkipäivässä tällä hetkellä siitä, kun hakemus meille tulee.

TH: Se on nopeaa. Elikkä pankki jakaa ja Finnvera takaa.

KH: No tämä slogan tuli tietysti tuossa pandemian aikana ja näin toimii edelleen.

TH: Entä miten Finnvera tukee sitten yli kolme vuotta toimineita pk-yrityksiä, että ne on jo päässyt sen alkuvaiheen yli?

KH: No silloin tulee jo kysymykseen koko meidän se palvelutarjooma. Riippuen sitten siitä hankkeesta, että meillä on toimivat takausmallit, tai sitten voimme rahoittaa rinnakkain pankin kanssa. Kun pankki myöntää osan ja Finnvera myöntää osan, tällöin kysymys on siitä vaan, että miten sovitaan sitten, että mitä vakuutta yritys antaa tai kykenee antamaan sekä pankille tai mahdollisesti Finnveralle.

MK: No näitä rahoitustuotteita on monia. Mikä Finnveran rahoitustuotteesta on suosituin?

KH: No kyllä se on tämä takaus. Niin kuin tuossa tuo slogan sanoi, että pankit jakaa Finnvera takaa, niin Finnvera-takaus on se meidän perustuote, joka sitten taipuu hyvin moneen erilaiseen rahoitukseen. Meidän rahoitus on tänä päivänä hyvin takauspainotteista. Vaikka meillä on suora lainatuotekin niin sanotusti takataskussa, niin tämä, että takaamme muiden rahoittajien rahoituksia, on kuitenkin ylivoimaisesti suurin. Nämä alkutakaus ja pk-takaus, jotka on tämmöisiä meidän vakioituja tuotteita, joita vain pankit hakee meiltä. Asiakkaat eivät siis aina niitä meiltä vaan pankit. Ne on kyllä suosittuja, mutta tämä tämmöinen räätälöity niin sanottu Finnvera-takaus, joka taipuu moneen eri rahoitusratkaisuun, niin se on kuitenkin se meidän ykköstuote.

TH: Entäs sitten, jos vaikka koneyrittäjä haluaisi hakea tai ostaa vaikka kaivinkoneen, niin voiko Finnverasta saada rahoitusta tämmöiseen koneinvestointiin?

KH: Kyllä se on mahdollista. Kuitenkin ensisijaisesti tämmöinen konekauppa, ja varsinkin uusien koneiden kauppa, niin tämähän hoituu aika pitkälti rahoitusyhtiöiden kautta, tai siis myyjärahoituksen kautta. Yleensä siellä on taustalla joku rahoitusyhtiö. Koska tämä on heille myös tämmöistä niin sanottua kohdevakuudellista rahoitusta, eli se kaupan kohde käy ikään kuin sillä rahoittajalle vakuutena. Toki se vaatii jonkun verran omarahoitusta, mutta se voi olla se vaihtokone, tai sitten jos kassassa on rahaa. Mutta myös tässä voi tulla kysymykseen se, että vaikka se rahoitusyhtiö rahoittaa sen itse koneen, jos sieltä nyt puuttuu sieltä omarahoituksesta esimerkiksi pieni palanen, niin Finnvera voi olla siinäkin tietysti täydentävänä rahoittajana. Mutta harvemmin näin tapahtuu kyllä yleensä ne vaihtokoneet, että riittää jo sitten omarahoitusosuudeksi.

MK: Mitä tämmöisiä liitteitä yleensä tämmöiseen lainahakemukseen tarvitaan teillä?

KH: Meitä kiinnostaa aina yhtiön taloudellinen tilanne. Jos se on toimiva, jo pitkään toiminut yritys, niin totta kai katsotaan taaksepäin vähän historiaa, eli analysoidaan kolme viimeistä vahvistettua tilinpäätöstä. Se on yleensä aika tärkeää, että saadaan nämä tilinpäätösanalyysit mielellään tilintarkastuskertomuksineen, jos tilintarkastuskertomukset on tehty. Ja yleensä kun kausi on kesken, niin käytetään viimeistä tuloslaskelmaa, tasetta, viimeistä väliajoa, mikä on toteutunut. Sitten meitä kiinnostaa ennuste. Se, että minkälaisen tulosennusteen yritys tekee itselleen tulevalle kolmelle tilikaudelle, niin nämä on ihan perusasioita. Jos yrityksellä on liiketoimintasuunnitelma, niin totta kai se aina helpottaa meidän perehtymistä sen yrityksen toimintaan, varsinkin jos se on meille uusi yritys. Mutta jos ei tällaista liiketoimintasuunnitelmaa kirjallisesti ole tehty, niin meidän hakemukselle pystyy kyllä kirjaamaan ihan riittävästi sitä tietoa, että mitä tämä yritys tekee ja mitä se tavoittelee ja niin edelleen, että voi kuvata sitä liiketoimintaa. Jos yritys tulee meille jonkun vaikkapa uusi yrityskeskusneuvontaorganisaation kautta, niin yleensä liiketoimintasuunnitelmat on tehty ja laadittu ja ne on meillä käytettävissä ja ne kannattaa aina rahoitushakemukseen liittää. Sitten muut liitteet. Ne on yleensä ihan tapauskohtaisia.

Jos on kysymys investoinnista, totta kai meitä kiinnostaa, mitä ostetaan, mitä investoidaan. Jos rakennetaan, niin totta kai ne rakentamisen suunnitelmat ja kustannuslaskelmat sinne. Mahdollisesti jos me tehdään paljon tämmöisiä yritysten kauppaan ja toimituksiin liittyviä takauksia pankkien kanssa, niin totta kai ne kauppasopimukset, toimitussopimukset ehtoineen, että mihinkä yritys sitoutuu tässä kaupassa ja kelle annetaan sitä vakuutta tai kenelle yritys toimittaa, joka sitä vakuutta pyytää, niin totta kai halutaan tietää tämän tyyppiset. Se vaihtelee hyvin paljon. Jos on kysymys vaikka yrityskaupasta, niin totta kai meitä kiinnostaa myös sen ostettavan kohteen tiedot. Eli minkälaista liiketoimintaa nyt tässä kaupan kohteessa on sitten harjoitettu. Ja taas ihan samat tiedot, että mielellään jos on saatavilla niistä historiaa ja sitten mitä se yritys suunnittelee tulevaisuudesta ja sitten nykyisen firman ja sen oston kohteen kokonaisuuden suhteen, niin totta kai tämmöiset ennusteet. Yleensä mitä isompi hanke, niin hyvin suunniteltu on puoliksi rahoitettu. Eli kyllä niitä suunnitelmia silloin yleensä pitää meille esittää ja kannattaa esittää, koska silloin kaikki ollaan samalla kartalla.

TH: Nämä on arvokkaita neuvoja, varsinkin koneyrittäjien kannalta, että asiat pitää dokumentoida ja esittää paperilla. No löytyykö sitten jotain sellaisia toimialoja, joita Finnvera ei voi rahoittaa laisinkaan?

KH: Kyllä. Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa meiltä alkutuotannon rahoittamisen. Eli alkutuotannolla tarkoitetaan puhtaasti metsätaloutta ja maatilataloutta, karjataloutta, ihan sitä perusalkutuotantoa, metsän kasvatusta. Sitten rakennusliiketoiminnan puolella perustajaurakointi ei ole Finnveran rahoitettavaa toimintaa. Nämä toistaiseksi ovat muiden ministeriöiden alaisia rahoituskohteita. Me toimimme itse työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa ja valvonnassa.

MK: Mitkä ovat yleisimmät syyt siihen, jos tällainen rahoitushakemus hylätään?

KH: Tuosta tarkkaa tilastoa minulla ei ole, mutta kyllä mikroyritys puolella ainakin tulee mieleen nimenomaan tämän alkutakaushakemuskannankin kautta. Meillä oli tällainen lainapilotti mikroyrityksille tässä viime talvena. Näiden hakemusten perusteella yleisimmät hylkäyksen syyt ovat poikkeuksetta yrittäjän tai yritysvastuuhenkilöiden maksuhäiriötiedot, eli siellä on luottotietohäiriöitä, ja yleensä heikko talous, mikä on aika yleinen syy, jos hylkäys tulee. Yritystoiminta ei ole riittävän kannattavaa, se on menettänyt kannattavuuden jo ajat sitten, ja se on tappiollista liiketoiminta. Tällaisen rahoittaminen ei julkisen yhtiön pirtaan sovi, koska emme myöskään halua rahoittaa rakenteita, jotka kilpailevat epäreilusti kannattavasti toimivia yrityksiä kohtaan. Sanoisin, että maksuhäiriöt ja kannattavan liiketoiminnan edellytysten puuttuminen ovat yleensä tärkeimmät hylkäyksen syyt.

TH: Miten pk-yritys voi sitten parantaa mahdollisuuksiaan saada rahoitusta?

KH: Aivan keskeistä on tietysti se, että huolehtii riittävästä kannattavuudesta sillä lailla, että se myös kerryttäisi pikkuhiljaa omia puskureita yritykseen, koska se vahvistaa yrityksen vakavaraisuutta. Se voi mahdollistaa myös sen kohtuullisen omarahoitusosuuden silloin, kun tulee uusia hankkeita, uusia investointeja. Erittäin tärkeää tänä päivänä on, kun puhuin tuossa pankkilainsäädännön, taisin mainita pankkilainsäädännön kiristymisen, mutta erääntyvät maksut kannattaa hoitaa ajallaan eli yrityksellä ei tulisi olla maksuviiveitä. Tätä seurataan tänä päivänä aika paljon, ja yhä enenevässä määrin, että maksut tulee hoidettua ajallaan. Totta kai sitten kun on investointeja, niin kuten tuossa dokumentaatiokeskustelussa sanoin, että pystyy perustelemaan ne investoinnit, miten ne vaikuttaa sen yrityksen liiketoimintaan, miten ne pitäisi parantaa sitä yrityksen liiketoimintaa, ja tulevaisuuden menestysmahdollisuuksia. Sitten muina seikkoina, totta kai riippuu vähän yrityksen koosta, niin yrittäjien kannattaa hyödyntää asiantuntijoita omassa toiminnassaan, koska harva meistä on asiantuntija kaikilla aloilla. Riippuen siitä tietysti, mitä tekee ja minkätyyppistä yritystoimintaa harjoittaa, niin se, että osaa hyödyntää asiantuntijayrityksiä, ja ottaa tarvittaessa vaikka ulkoisia hallituksen jäseniä, tai vaikka ottaa omaan hallitukseensa jäseniä vaikkapa nyt oman perhepiirin ulkopuolelta, jotka täydentävät yrityksen osaamista ja pyrkivät luomaan yritykselle strategian tai riittävän selkeän tulevaisuuden kuvan. Tämän tyyppiset asiat parantaa sitä kokonaiskuvaa yrityksestä.

MK: Mitenkäs lainahakemus tai rahoitushakemus yleensä, vieläkö teillä käsitellään paperihakemuksia, vai onko verkossa haku niin kuin pääosin kaikilla muillakin?

KH: En edes muista vuotta, koska siirryimme paperihakemuksista kokonaan sähköiseen asiointiin. Valitettavasti paperihakemuksia meille ei voi enää tehdä, emme ota niitä vastaan, mutta toisaalta kun olemme julkinen rahoittaja, niin me tarvitsemme aina sen hakemuksen. Me emme voi ilman hakemusta lähteä hanketta rahoittamaan. Alustavia keskusteluja voidaan käydä eri tavoilla, mutta siinä vaiheessa kun hanke näyttää, että nyt tämä täytyy käsitellä, niin me tarvitsemme sen hakemus. Hakemukset meille on helppo tehdä meidän kotisivujen kautta www.finnvera.fi ja siellä hae rahoitusta tai asioi sähköisesti -kyltin alta löytyy hakemusportaalit sekä asiakkaille että meillä on pankkilaisille oma portaali.

TH: Seuraavana sitten omistajavaihdosten rahoituksesta pari kysymystä. Kuinka monta yrityskauppaa Finnvera rahoitti viime vuonna 2024?

KH: Viime vuonna olimme mukana noin 600 yrityskaupassa mukana yrityskappaleissa laskettuna.

MK: Tämä on siis valtakunnan taso?

KH: Tämä on valtakunnan, kyllä.

MK: Miltä näyttää tämä vuosi? Päästäänkö suunnilleen samoihin lukuihin?

KH: Nyt näyttää tahti hieman kasvaneen ja jos se tämän mukaisena, mitä tuossa syyskuun lopun tilannetta katsoin, niin voisi ennustaa tasaisen taulukon mukaan, että mennään tuonne 650 kappaleeseen. Myös euromäärällisesti olemme isommalla euromäärällä mukana rahoittamassa yrityskauppoja.

TH: Ratki-hankkeen ja koneyrittäjien tuoreessa tutkimusraportissa mainitaan, että rahoitus on listattu suurimmaksi omistajanvaihdosten esteeksi vuosina 2024 ja 2025. Mistähän tämä voi johtua?

KH: Nyt mennään kyllä ihan spekulaation puolelle, että mistä se voisi johtua, mutta se minkä olen tässä jo rahoitusurani aikana tietysti huomannut ja kaikki sen ymmärtävät, että tämä koneyrittäjyys on hyvin pääomavaltainen toimiala. Koneet ja laitteet on hyvin arvokkaita ja tarvitaan paljon joko omaa rahaa tai sitten rahoittajilta kärsivällisyyttä ja uskoa siihen, että tulevaisuus on kannattava. Osittain voisin tämän päivän rahoittajien sääntelykehikossa arvioida sitä, että oman pääoman riittämättömyys voi nousta esteeksi yrityskaupoissa silloin, kun puhutaan merkittävän omaisuuserän ostamisesta. Mutta sitten alueellisesti voi olla eroja tietysti tämän toimialan tulevaisuuden näkymille, että kasvaako sillä alueella, kuinka pienellä markkina-alueella koneyrittäjä toimii, miten se toimiala kehittyy siinä omalla alueella, pystyykö yritys laajentumaan ja liikkumaan, kuinka kauas saadakseen riittävästi liikevaihtoa ja sitten onko ammattitaitoista työvoimaa saatavilla. Jos liiketoiminta, yritystoiminta on kannattavaa, niin lähtökohtaisesti kannattavalle yritystoiminnalle löytyy ostaja ja rahoitus. Sanoisin, että koneyritysten omistajavaihdoksiin ja yrityskauppoihin toimii ihan samat lainalaisuudet kuin kaikissa muussakin yrityskaupoissa. Eli se, että kauppojen valmistelussa tulee olla huolellinen, käyttää asiantuntijoita riittävästi, jotta mietitään ensinnäkin, että onko tämä yritys myyntikunnossa, kuinka selkeä se liiketoiminta ja kaikki se, mitä siellä taseissa on, niin onko se sellaista, mistä ostaja kiinnostuu. Sitä kautta löytää oikea arvostustaso sille yritykselle, jotta se kauppa näyttää järkevältä, että se on oikein hinnoiteltu. Yleensä näille kyllä rahoitus löytyy. Yrityksiä on varmaan hyvin monenlaisia eri elinkaarissakin. Vaikka yritys voisi näyttää houkuttelevalta, että se on vaikkapa velaton ja sillä on taseessa koneita, niin voisiko se tarkoittaa myös sitä negatiivisessa mielessä, että velaton yritys on käytännössä ajanut koneet loppuun, ei ole investoitu uusiin ja ostajalle se ei olekaan kovin mielenkiintoinen kohde, koska se tarkoittaa sitä, että välittömästi tämän kaupan jälkeen täytyy lähteä konekauppaan ja pistää paljon rahaa uusiin koneisiin ja laitteisiin. Tällaisia tasapainotteluja varmaan täältä löytyy koneyritystenkin kaupoista.

MK: Mikä on sinun näkemyksesi siitä, että onko pk-yritysten rahoituksen saaminen pankista ja muista rahoituslaitoksista viime aikoina vaikeutunut?

KH: Taisin jo tuohon pankkisääntelyyn viitatakin, ja kyllä merkit tänä päivänä viittaa siihen. Oikeastaan ne merkit on kyselytutkimuksella todennettuja merkkejä, eli käytännössä viittaan pk-yritysbarometreihin, joita tehdään, Finnvera, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen yrittäjät tekee kaksi kertaa vuodessa tämmöisen pk-yritysbarometrin, ja siellä myös kysytään ja tarkastellaan tätä rahoituksen saatavuutta. Kyllä tässä vuosien saatossa, kun nämä Basel-säännökset on tullut pankeissa voimaan, niin jotenkin näyttää siltä, että se joukko, joka ei saa tai jostain syystä ei hae tarvitsemaansa rahoitusta, on kasvanut, tää lainausmerkeissä on tämmöinen rahoitusrajoitteisten joukko, joka on kasvanut tässä vuosien varrella. Tällaisia merkkejä on, ja kun viittasin tuossa, että meillä oli tämmöinen lainapilottikokeilu, niin tällä omalla pilotillakin halusimme tutkia vähän tätä varsinkin mikroyritysten markkinaa. Mikroyritysten, koska puhutaan pienistä lainoista, niin pienet alle 50 000 euron tai maksimissaan 50 000 euron lainat voi olla pankeillekin hyvin kustannustehottomia. Tehdään lähes sama työmäärä kuin miljoonan lainassa, mutta tuottopotentiaali on pieni ja kustannuksia syntyy suhteessa tuottoon liikaa, ja se ei ole houkutteleva markkina. Tämä voi olla yksi ongelma. Sitten taas voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset, joilla voi olla mielessä jopa kansainvälistyminen, niin tähän voimakkaaseen kasvuun ja sen kasvun hallintaan liittyy yleensä kuitenkin merkittävä riski. Pysyykö se yrityksellä niin sanotusti hanskassa, ja kun tähän liittyy näitä riskejä, niin rahoituksen saanti voi olla huomattavasti vaikeampaa kuin tämmöisessä vähän tasaisemmassa ja innostettavammassa liiketoiminnassa.

TH: Miten Finnvera rahoittaa yrityskauppoja käytännössä, jos ajatellaan vaikka liiketoimintakauppaa eli meillä on yritys, joka myy liiketoiminnan ja perustettava yritys tai toimiva yritys ostaa sen?

KH: Joo, nämä yrityskaupat ja omistajavaihdosten ja niiden edistäminen rahoituksen keinoin on myös näitä meidän ihan strategisia rahoituskohteita, painopistealueita, missä olemme mukana ja mitä haluamme edistää. Liiketoimintakauppoja syntyy käsitykseni mukaan enemmän täällä yrityskaupparintamalla kuin puhtaasti tämmöisiä osakekauppoja. Ostetaan kokonaan koko osakekanta, ja se on tietysti selkeä tapa vaihtaa yrityksen omistajaa ja liiketoimintaa. Näillä aikaisemmin mainitulla tuotteilla lähtökohtaisesti taataan pankkien myöntämää rahoitusta. Me pyrimme sellaisiin ratkaisuihin, missä oma ja vieraan pääoman suhde on riittävän kohtuullinen sen takaisinmaksuajan aikaansaamiseksi. Näppituntumana keskimäärin pitäisi viiden vuoden aikana yrityskauppa saada maksuun, jolloin se on silloin järkevästi hinnoiteltu ja järkevästi rahoitettu. Tämäntyyppisellä rakenteella mietitään. Liiketoiminnan ostaa yleensä aina toinen yritys, ja se voi olla jo pitkään toiminut yritys tai sitten vastaperustettu. Silloin kun on yritys rahoituksen kohteena, niin meidän kaikki yritysrahoitustuotteet on silloin tarjolla. Niin kuin sanottu, tämä Finnvera-takaus on yksi keskeisin. Myös tämä meidän vakioitu tuote, pk-takaus, silloin kun puhutaan liiketoimintakaupasta, niin sekin mahdollistaa jopa 80 prosentin takauksen antamisen tähän kauppaan, että on ihan käyttökelpoinen tuote. Jos tämä ostajayritys tarvitsee pääomitusta tähän yrityskauppaan liittyen, niin voidaan toki käyttää myös tätä meidän yrittäjälaina-nimistä rahoitustuotetta, joka on sitten yrittäjän henkilökohtainen laina, jonka hän sitten sijoittaa sen ostajayrityksen oman pääoman ehtoisiin eriin. Se voi olla yksi rahoituskanava, mutta tässä pääpiirteissään.

MK: Poikkeaako osakekauppa jotenkin tästä liiketoimintakaupasta? Onko niillä joku erityinen ero rahoituksen suhteen?

KH: Ei varsinaisesti rahoituksen suhteen. Ihan samat rahoitusmekanismit toimii myös osakekaupassa. Osakekauppa voi olla nimenomaan ehkä vaikeampi siinä mielessä, varsinkin isommassa kokoluokassa, rahoittaa, että pk-yrityksen osakkeet ovat aika huono vakuuselementti pankeille niille arvon määrittäminen ja vakavaraisuus- tai vakuuslaskennassa niille arvon määrittäminen on aika vaikeaa. Yleensä ne saavat nolla-arvon ja tämä vaatii ehkä enemmän myös pankkirahoittajalta, mitä pankki voi saada vakuudeksi, muuta kuin Finnveran takauksen, saako sitten omistajalta tai ostajalta jotain muuta. Lähtökohtaisesti samat toimii tuolla osakekaupan puolella ja silloin kun ostajana on nimenomaan henkilö, puhutaan pk-yrityksen kaupasta ja henkilö ostaa pk-yrityksen osakkeita, niin silloin meidän yrittäjälainahan toimii ihan mainiosti siinä, että kun ne ostetaan henkilölle, yrittäjälainaa voidaan käyttää tässä.

TH: Täytyykö sitten myyjän ja ostajan aina pyytää verottajalta ennakkoratkaisu osakekaupassa?

KH: Sanoisin näin, että osana hyvin suunniteltua osakekauppaa ja yrityskauppaa suosittelemme sitä. Tällöin ei tule yllättäviä lisämenoeriä, jos kuitenkin verottaja katsoisi tämän kaupan vaikkapa lahjaluonteiseksi ja määrittää sille lahjaveron, niin ei tule niitä jälkikäteisiä yllätyksiä sitten. En sano, että mitenkään meille pakollinen on, mutta kyllä me varmaan osana tätä kokonaisuutta suositellaan, jos vähänkään näyttää siltä, että tässä voisi tulla jonkinlainen ratkaisu myös lisäverojen suhteen.

MK: Tarvitseeko yrittäjä yleensä reaalivakuuksia, vaikka nyt oma asunto tai muuta vastaavaa?

KH: Finnveran osalta tämä on helppo kysymys, koska meiltä on suorastaan kielletty ottamasta yrittäjän yrittäjäperheen vakituisena asuntona käytettävää omaisuutta vakuudeksi. Me emme käytä sitä. Meidän luotonanto perustuu taikka takauksenanto pankeille perustuu siihen, että lähtökohtaisesti liiketoiminnan täytyy olla niin kannattavaa, että sen ennustetun takaisinmaksukyvyn avulla yritys kykenee ne velvotteensa hoitamaan. Jos yrityksellä on antaa vakuutta, nimenomaan yrityksellä, niin me otamme sitä, tai sitä on annettu pankille, niin me teemme pankin kanssa yhteisen ratkaisun, me sovimme pankin kanssa, että saako Finnvera myös pankin hallussa olevaa vakuutta osittain Finnveran vakuudeksi tai sitten jos siellä on hyödyntämätön erä vaikkapa käyttö- ja vaihto-omaisuutta että  voitaisko me hakea yrityskiinnitys ja sille voidaan määritellä kuitenkin joku arvo niin se voidaan hakea, mutta jos se todetaan, että sillekään ei merkittävää arvoa muodostu niin silloin emme myöskään käytä yrityskiinnitystä. Se mitä me edellytämme poikkeuksetta on se, että silloin kun siellä on henkilöyrittäjät taustalla, niin yrittäjän omavelkainen takaus tulee käytännössä meidän sitoumuksiin, on se sitten yksinyrittäjä tai useampi yritys otetaan omavelkainen takaus, mutta sekin on rajattu että maksimi omavelkainen takaus on meille 20000 euroa. Sen yli me emme ota takauksia myöskään henkilöyrittäjältä.

TH: Voiko tämmöistä yrittäjälainaa saada osakekauppaan ilman mitään omaa pääomaa vai onko se omarahoitusosuus pakollinen?

KH: Kyllä se on mahdollista saada ilman omaakin pääomaa. Paljon näitä pieniä yrityskauppoja tapahtuu, missä taas puhutaan siitä, minkälaisia rahamääriä käsitellään, mikä takaisinmaksukyky on mahdollinen, niin se omarahoitusosuus ei oo välttämätön. Meidän yrittäjälaina sallii sen, että Finnvera voi olla a) ainoa rahoittaja tarvittaessa, ei tarvita omaa rahaa, mutta sitten kun lähdetään isompiin kauppasummiin ja isompiin kokonaisuuksiin niin kyllä me aina mielellään toivoittais, että siellä olis omaa rahaa mukana, mutta useimmiten tämä on aina kysymys siitä, että mikä sen hakijan oma taloudellinen tilanne on, mikä hänen oma maksukyky on ja mistä sitä yrittäjälainaa aiotaan maksaa takaisin, perustuuko se ansiotuloihin, tai kasvaviin ansiotuloihin, kuinka paljon yritys kykenee maksamaan osinkoa vuosittain tälle osakkaalle jne. mistä syntyy se tulovirta, koska aina joudutaan miettimään sitä takaisinmaksukykyä. Nämä yleensä aina painottuu. Meillä oli aikaisemmin tavoitteena ja jopa yrittäjälainan ehdoissa, että 20 % pitäisi olla omarahoitusosuus, mutta kun todettiin, että aika usein se 20 % tuli pankista lainana, niin todettiin että tämä on turha, että yrittäjän pitää hakea se sekä pankista että Finnveralta siihen samaan kohteeseen rahoitusta, niin todettiin, että me poistettiin se 20 % omarahoitusvaade  sieltä ja tarkastellaan sitten vain omaisuutta ja case-by-case ratkee sitten, että pitääkö olla omaa rahaa vai eikö pidä.

TH: Kiitoksia Kari aivan äärettömän paljon tästä haastattelusta ja arvokkaista neuvoista yrityksen rahoitusta koskien. Hyvää syksyn jatkoa.

KH: Kiitoksia ja hyvää syksyn jatkoa myös teille!

MK: Kiitoksia.