SeAMK Podcast: Paranna vanhaa, keksi uutta tai toimi toisella tapaa

[haastattelija] 

Tieteen ja keskisuurten yritysten kyky kilpailla ja innovoida on merkittävä alueellisen talouskasvun moottori. Yritysten tukeminen erilaisilla resursseilla, tiedolla ja uusimman tutkimustiedon hyödyntämismahdollisuuksilla voi kiihdyttää kehitystä ja edistää taloudellista menestystä. InnovaatioSilta-hankkeessa yhdistetään PK-yritysten tietotaito ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistietoon, ja tämä podcast on yksi osa tätä tehtävää. 

 

Podcastissa vieraanani on tänään Miia Lenkkeri-Tamminen. Miia, olet viestinnän ammattilainen muotoilija, innovaatiotoiminnan asiantuntija. Lähdetäänkö liikkeelle siitä, että mitä innovointi merkitsee sinulle henkilökohtaisesti? 

 

Kerrotko vähän, mikä sinun oma suhteesi on innovointiin? 

 

[Miia] 

Mukava olla täällä tänään. Kiitos vain kutsusta. Mitä innovointi merkitsee minulle? 

 

En oikein osaa tuohon ehkä suoraan vastata, mutta sanoisin, että se on minulle vähän sellaista moottoria, jonka kanssa tykkään viedä projekteja eteenpäin, ja jonka avulla sitten saa mielekkyyttä omaan tekemiseen. Minulla on vahva pohja viestinnässä, ja olen huomannut, että olen aina lapsesta asti ajatellut, että olen aika luova. Luoviin ihmisiin monesti yhdistetään sellainen asia, että ne ovat luovia, ja ne kauheasti tekevät sinne, tänne ja tuonne, mutta siitä ei tule tulosta aikaa. 

 

Se on monesti ehkä työyhteisössäkin ajatella, että luovat ihmiset vain ideoi ja mikään ei mene maaliin, mutta sain ehkä omalle luovuudelle muutama vuosi sitten nimen, ja tajusin, että se on se innovointi, joka on se minun juttu. Olen työurani varrella monenlaisia, pääasiassa toki tuohon oman työviestintään liittyviä innovaatiojuttuja tehnyt, ja hoksasin, että se innovointi on varmaan se nimi, joka on ominaista minun toiminnalle. Tykkään arvioida käynnissä olevia projekteja, tekemisen tapoja, lukea dataa ja pohtia, että mitä me voidaan näistä oppia, ja voitaisiinko me tehdä vähän asioita toisella tavalla, jotta menestyttäisiin myös tulevaisuudessa. 

 

[haastattelija] 

Kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta, ja tuosta tulikin monia uudenlaisia näkökulmia ja ideoita tuohon innovointiin liittyen. Voisitko vielä vähän lyhyesti kiteyttää, että miten sinä määrittelet innovoinnin? 

 

[Miia] 

Innovointi on sellaista tietyllä tavalla kehittämistä. Se voi olla uuden asian kehittämistä tai vaikka vanhan asian kehittämistä vähän toisesta näkökulmasta. Hyvä esimerkki voisi vaikka olla polkupyörä. 

 

Jos sinulta kysyttäisiin, että millaisella pyörällä ajat, niin en ehkä tyytyisi vastaukseen, että ajan pyörällä. Vaan tänä päivänä siellä on niitä fatbikeja, on hybridiä, on sähköpyöriä ym. Se on polkupyörään tietyllä tavalla hyvä perusesimerkki innovaatiosta, että on olemassa polkupyörä, alkupolkupyörä jossakin, ja sen ympärille on kehitetty sitä. 

 

Sitä polkupyörää on kehitetty eteenpäin ja kohderyhmän mukaan ja tarpeiden mukaan. 

 

[haastattelija] 

Hyvä. Tästä onkin hyvä jatkaa vähän eteenpäin. Eli katsotaan asiaa yritysten näkökulmasta, koska tietenkin innovointi voi avata uudenlaisia ovia, niin kuin tuossakin jo esittelit. 

 

Toisaalta se varmasti vaatii myös rohkeutta ja resursseja. Joten vähän palataan tähän, että miten innovointi voi olla yritykselle myös mahdollisuus? Tai voisiko vielä jatkaa siihen, että miksi yrityksen ylipäätään kannattaa aktiivisesti innovoida? 

 

[Miia] 

Oikeastaan noihin molempiin sinun kysymyksiin, innovointi on kaiken kaikkiaan mahdollisuus yritykselle. Se on mahdollisuus uudistaa asioita. 

 

Se voi olla mahdollisuus keksiä jotain täysin uutta. Se voi olla erottautumiskeino, että innovoidaan vaikka samantyyppinen palvelu, mikä kilpailijalla on, niin tehdään siihen jonkinlainen uudenlainen haara, jotta se erottautuu kilpailijoista. Kaiken kaikkiaan innovointi ja innovaatioiden hyödyntäminen voi olla edistämässä yritysten kasvua ja sitä, että joku yritys yleensäkin on olemassa. 

 

Hyvä esimerkki, jos katsotaan lähivuosina taaksepäin on nämä sotavuodet ja koronavuodet, niin kyllä veikkaan, että aika monessa yrityksessä jouduttiin vähän innovoimaan. Ehkä siellä ei ole tunnistettu, että tämä oli sitä meidän innovointia, kuinka me saadaan, hyvä esimerkki on esimerkiksi pienet ravintolat, että kuinka saadaan edelleen kauppa täällä meillä käymään, kun asiakkaita ei saa tänne meille sisälle ottaa. Silloin esimerkiksi lähdettiin myymään näitä take away -annoksia ja uudenlaisia muita konsepteja siihen kehitettiin. 

 

Monesti erilaiset kriisit, lait ja säädökset ovat sellaisia, jotka pakottaa meitä innovoimaan. 

 

[haastattelija] 

Ja ilmeisesti vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja huomiota moniin eri tekijöihin, ettei ehkä vaan sitten tupsahda ilman näitä toimenpiteitä. Jatketaan tästä vielä vähän syvemmälle asiaan, eli mitkä olisivat sellaisia ihan keskeisiä asioita, joihin yritysten sinun mielestä tulisi kiinnittää huomiota innovointiprosessissa? 

 

[Miia] 

Toikin on aika laaja-alainen kysymys, että oikeastaan monenlaisia asioita. Se tietysti riippuu ihan siitä, että minkälainen yritys on kyseessä, mutta tuossa äsken mainitsin jo ne ympäröivän maailman muutokset ovat tietysti sellaisia. Ei voi ajatella, että meidän yritys toimii samanlaisena kuin perustettaessa vuonna 1972. 

 

Että tällä hetkellä toimisi samanlainen. Tietysti siinä ajassa täytyy osata olla mukana, seurata maailman trendejä, seurata sitä asiakaskunnan kohderyhmän muutosta, sitä käyttäytymistä. Jos ajatellaan ihan vaikka tuollaista pientä ruokakauppaa syrjäisellä maaseudulla, niin kyllä siinä varmaan aika tarkkaan täytyisi osata seurata sitä asiakkaiden käyttäytymistä ja sitä esimerkiksi, että minkälainen trendi, että minkälaisia tuotteita heiltä haetaan sieltä. 

 

Ja tietysti niitä kilpailijoita kannattaa seurata, mitä ne tekee. Se on hyvä, että on kilpailua, niin pysyy virkeänä ja monesti sitten myös liiketoimintakin siinä kehittyy. 

 

[haastattelija] 

Tartun nyt tuossa vähän, kun mainitsit tuon asiakkaiden tuntemisen, että se on varmaankin avainasiassa. Myöskin innovaatiotoiminnassa ja asiakkaan ymmärtäminen auttaa ylipäätään yrityksiä tarjoamaan lisäarvoa, joka sitten puolestaan auttaa erottuvan niistä kilpailijoista ja sitouttaa asiakkaita pitkäaikaisestikin. Kysyisinkin tähän asiakasnäkökulmaan liittyen, että miksi kehittämistyössä pitää tuntea asiakas? 

 

Miksi asiakkaiden tunteminen on niin tärkeä? 

 

[Miia] 

Jos yritys haluaa vain innovoida pöytälaatikkoa, niin silloin tietysti voi unohtaa sen asiakkaan tuntemisen, mutta siinä varmasti kuitenkin innovoinnin tarkoituksena on yleensä saada lopputulevana yritykselle myyntiä ja sitten hyvää kilpailuasemaa markkinoilla. Asiakasta pitää kuunnella sen vuoksi, että tietää, että mitä asiakas on vailla, mitä se minun kohderyhmä on vailla. Yrityksellä toki voi olla montakin kohderyhmää, niin pitäisi selvittää, että kenelle myyn ja mitä minä myyn ja miten haluaa kuluttaa sitä, mitä he meiltä ostavat. 

 

Asiakasta kuuntelemalla me nähdään, kuinka se asiakas käyttäytyy. Hyvä esimerkki on ymmärtänyt, että suuri ruotsalainen huonekalujätti esimerkiksi seuraa aika tarkkaan sitä, kuinka asiakkaat siinä omassa arjessaan toimivat. En tiedä, kuinka he sen seurannan tekevät, mutta sellaisilla havainnoinnilla hekin ovat pystyneet esimerkiksi kehittämään heidän palvelutarjontansa ja sitä, mitä tuotteita asiakas esimerkiksi keittiössä tarvitsee, mitä hän on vailla. 

 

Asiakkaiden käyttäytymistä seuraamalla, havainnoimalla päästään jo aika pitkälle siihen, että mitä se asiakas on vailla. Se kuuntelu tai havainnointi ei ole sellaista pelkkää asiakkaan kanssa juttelua, vaan yrityksissä syntyy aika paljon asiakasdataa. Se on ihan siitä, että mistä me laskutetaan ja kuinka usein me laskutetaan. 

 

Mietitään jotakin kauppaa, me laitetaan sinne kanta-asiakaskortti ja nehän saa aika paljon sitäkin kautta jo dataa meistä. On erilaisia kyselyitä tapahtumissa ym. mistä me saadaan asiakkaalta jo dataa, niin mitä kannattaa opetella lukemaan, että onko siellä joku innovaation siemen tai se joku, että kuinka me voitaisiin kehittää tätä meidän palvelua tai tuotetta. 

 

Jälkimarkkinoinnissa nousee jotakin huomioita. Aina tulee samasta asiasta vaan palautetta. Tämä ei toimi. 

 

Muuten hyvä tuote, mutta teidän käyttöohjeet on tosi huonot. Voisitteko te jollain toisella tavalla esimerkiksi tämän tuotteen käyttöä meille opettaa, niin voisiko siitä syntyä jonkinlainen uudenlainen innovaatio yritykselle. Se voi olla ihan tällainen asiakkaan huomaamaton lausahdus vaikka ostotilanteessa, joka kannattaa painaa mieleen ja miettiä. 

 

Kerätä niitä vähän yhteen, että olisiko täällä meille jotakin uutta, mitä me voitaisiin lähettää kehittämään uutta palvelua tai tuotetta tänne meille tai sitä vain olemassa olevaa kehittää. 

 

[haastattelija] 

Hyvä, eli aika paljon nostat nyt esiin sitä, että miten asiakkaita kannattaa kuunnella ja miten kannattaa lukea huolellisesti sitä dataa. Ymmärsinkö oikein? Varmaankin sillä tavalla myös voi ajatella, että aina ei tarvitse heti ensimmäisellä kerralla löytää maaliin. 

 

Voi kokeilla ja ehkä sitten myöskin erehtyä ja kokeilla uudestaan. Mitä mieltä olet tästä, että onko jotain semmoisia innovointimenetelmiä, joita innostaisit kokeilemaan edes? 

 

[Miia] 

Joo, menetelmiähän maailmaan mahtuu, mutta voisin tähän ehkä ensin mainita sellaisia menestystekijöitä siihen innovointiprosessiin. Kun lähdetään innovointiin, niin siinä kannattaa olla aika avoimin mielin. Ja sen innovoinnin pitäisi olla mun omasta mielestä ainakin hyvin avointa. 

 

Ei niin, että kaksi ihmistä päättää, että nyt me vaan innovoidaan ja organisaatiossa muut henkilöt ei pääse siihen mukaan, että sellainen avoin innovaatio, niin se on katsottu, että se on kuitenkin aika hedelmällistä. Ja kaiken kaikkiaan on tutkittu, että yritykset, jotka ovat tehokkaita siinä innovoinnissa ja ideoinnissa, niin heillä on myös korkeampi liikevoitto. Elikkä se on… 

 

Innovointiin kannattaa suhtautua vakavasti, että se voi myös niitä lisäeuroja yritykseen sitten tuoda. Mutta kaiken kaikkiaan siinä innovointiprosessissa, tuossa on puhuttukin siitä asiakkaiden kuuntelemisesta, se on hirveän tärkeä pointti. Ja se ideoiden kerääminen. 

 

Sehän voi organisaatiossa olla sellaista, että niitä ideoita kerätään. Monissa organisaatioissa tiedän, on palautekaavakkeitaan kehittämisehdotus mahdollisuuksia esimerkiksi Intrassa. Niin organisaatioissa voitaisiin niitä kerätä ja oikeasti myös mennä niiden äärelle. 

 

Monesti voi olla, että tiedetään, että tänne on tullut taas 20 uutta ideaa ja ajatusta meille, mutta niitä ei lähdetä käsittelemään. Mutta kannattaisi ehkä ottaa niitä sieltä esille ja lähteä pohtimaan, että onko niissä jotakin sellaisia juttuja. Tunnistamme jotakin ongelmia kehittämisen paikkoja, joilla me voitaisiin saada vaikka meidän bisnestä vähän eteenpäin tai saada niiden avulla kehittää meille jotakin uutta. 

 

Ja monissa organisaatioissa tämä lisää tyytyväisyyttä, että on tällainen niin sanottu avoin idealaari, palautelaatikko Intrassa erilaisia paikkoja, mihin voi näitä omia ideoita ja ajatuksia kerätä. Se tekee sieltä innovoinnista avointa. Mutta sitten tuossa innovoinnista, niin kuin niistä menetelmistä puhui, niistä voisin muutaman oman suosikkini tuossa vielä nostaa, mutta yleisesti innovoinnissa kannattaisi muistaa myös se, että jollakin pitäisi olla se pilli, että se osataan myös viheltää poikki, että siihen omaan innovaatiotuotokseen ei kannata rakastua. 

 

Joskus voi olla niin, että meillä on tosi hyvä innovaatioprosessi. Sekin on jo tärkeä innovoinnissa, että on prosessi mietittänyt, kuinka me tässä innovoidaan, koska sittenhän me osataan seuraavalla kerralla myös innovoida, kun me ollaan jo vähän sitä koitettu. Mutta joskus voi olla, että me siinä prosessin vaiheessa ruvetaan huomaa, että vaikka tämä innovaatio, mitä me ollaan kehitetty, niin tämä on meille taloudellisesti täysin kannattamatonta, tai joku kilpailijalla on täysin vastaava tuote, ja tästä ei tulisi meille mitään päämyyntiartikkeleja, että meidän kannattaisi ehkä luopua tästä. 

 

Tai sitten voi olla niin, että innovointiprosessiin kuuluu siellä loppuvaiheessa sellainen, että kannattaisi lähteä testauttamaan sitä kohderyhmällä. Ja jos sieltä vaikka kohderyhmältä tulee testiasiakkaalta, että tämä innovointi ei nyt oikein toimi, niin täytyy jossain vaiheessa uskaltaa puhaltaa peli poikki. Peruuttaa ehkä taaksepäin ja miettiä, että aloitetaanko me tämän teeman ympäriltä uudelleen, vai laitetaanko me tämän pöytälaatikkoon odottamaan parempia aikoja. 

 

Se on sellainen aika tärkeä muistutus, että älä rakastu omaan innovaatiosi liikaa. Mutta niistä innovointimenetelmistä haluaisit kuulla? Kyllä, mielellään niistä vielä vähän lisää. 

 

Joo, niitähän on monenlaisia ja tuolla netin maailmassahan on monenlaisia ohjelmia, joita pystyy kokeilemaan ilmaiseksikin ja saada ihan mukavia tuloksia. Mutta ihan nämä perinteiset SWOT-analyysit, laitetaan vähän vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia, uhkia. Ne on aina hyviä. 

 

Ne on ehkä sellainen, että moni ajattelee, että no, tätäkö se innovaatio, että olen nyt tehnyt näitä SWOT-analyysia vaikka kuinka kauan. Mutta SWOT on kyllä aika hyvä perinteinen miellekartta. Kerätään teeman ympärille vaikka niitä saapuneita palautteita ja mietitään, voidaanko niitä niputtaa, pystytäänkö sieltä erottamaan jotakin sellaisia juttuja, mihin voitaisiin tarttua. 

 

Sitten pika-aivoriihet, kello on armollinen, annetaan viisi minuuttia aikaa ja sanotaan, että meillä on vaikka ylijäämäporkkanaa. Mitä teette ylijäämäporkkanasta? Kirjoittakaa kaikki, mitä teillä tulee mieleen. 

 

Viides minuutissa siellä saadaan hullujakin ideoita ja sen jälkeen, viiden minuutin jälkeen, ruvetaan katsomaan, mitä sieltä löytyy ja lähdetään sitten suodattamaan niitä ideoita, että löytyykö sieltä yhtään sellaista, mitä me voitaisiin hyödyntää, vai löytyykö siellä viisi sellaista ideaa, jotka kun me lyödään nippuun, niin meiltä löytyisi sieltä joku pieni innovaation siemen sen ylijäämäporkkanan hyödyntämiseen. Mutta minä itse olen käyttänyt aika paljon ihan tällaista perinteistä post-it-lapputyyliä ideoinnissa, mutta sähköisellä puolella, eli on tällaisia erilaisia whiteboard ja Miro-ohjelmaa, joka on aika hyvä. 

 

Teamsissa kaikilla on luurit päässä ja annetaan tehtävänantoja ja vähän on joku tiukka aika ja sen aikana minä olen 15 minuutissa, ja saatiin yhden porukan kanssa yli 50 ideaa ja se oli aika huikea ja sen jälkeen me lähdettiin niitä perkaamaan ja sieltä meille jäi viisi, joita lähdettiin kehittämään. Se ei tarvitse olla mitään kummallista se innovointimenetelmä, mutta se monesti tarvitsee vain vetäjän, jolla on näkemystä, kuinka se kannattaa toteuttaa ja rohkeutta myös ohjeistaa. Jos ollaan vaikka jossain neukkarissa ja yksi pelaa kännykällä pasianssia ja toinen on, että en yhtään tykkää tällaisista, niin se vaatii vain siltä joltakin sitä innostavaa puhetta ja sitä ymmärryksen avaamista, että miksi me täällä ollaan ja miksi tämä on hyvä juttu. 

 

Eli yksikin tämmöinen innostava persona voi liittää asiaan eteenpäin. 

 

[haastattelija] 

Ihan loistavaa. Hypätään vähän eteenpäin siihen kohtaan, että mitä sitten kun alkaa tuntua siltä, että se innovaatio on jo semmoinen aika valmis paketti, niin missä ja milloin, missä kohtaa yritys voi päästää sen markkinoille? 

 

Mitä mieltä olet tästä? 

 

[Miia] 

No siinä vaiheessa mun mielestä sen innovaation voi päästää markkinoille, kun sitä on lähdetty testaamaan. Ja sieltä se on näiden prototyyppivaiheen, se testaaminenhan voi olla siis tällaista prototyyppitekemistä, että jos tehdään vaikka uudenlainen jäätelötötterö, niin sitten sitä tehdään erilaisia malleja pitkin sitä innovointimatkaa. 

 

Ja sitten loppuvaiheessa, vaikka jos siellä on yksi kärkiehdokas, jonka kanssa me halutaan lähteä markkinoille, niin se annetaan sitten testiasiakkaille käyttöön. Ja sieltä tulee palautteet otettu huomioon. Ja sitten kun me todetaan, että tämä on kannattavaa ja tämä tuote toimii, niin siinä vaiheessa sitä voisi ruveta miettimään, että lähtisikö sen kanssa markkinoille. 

 

[haastattelija] 

Olisiko sulla joku menestystarina, joka voisi inspiroida ja opettaa myös meitä muita? 

 

[Miia] 

Voi apua, niitähän on maailma täynnä. Mutta ehkä kun menee tuonne ruokakauppaan, niin siellä toki puhutaan tosi isojen yritysten innovaatioita, mutta siellä hän näkee vähän tällaista lakiasiaa ja tällaisia veroasioita siellä, kun sä menet vaikka keksihyllylle. Siellä on ne samat Dumlet ja Pätkikset ja Fazerinat, mitä on siellä karkkihyllyllä. 

 

Siinä on lähdetty toteuttamaan sitä, että tänne tulee jonkinlaisia muutoksia verotukseen. Ja sitten on siirrettykin niitä samoja tuotteita sitten sinne toiseen. En tiedä, sanonko väärin, kun sanon toiseen veroluokkaan, mutta joka tapauksessa kuitenkin toiseen paikkaan. 

 

Sehän on sitä innovointia tietyllä tavalla. Sama brändi siellä, mutta eri hyllyssä. Vähän eri näkökulmasta. 

 

[haastattelija] 

Niin, ehkä eri näkökulmasta. 

 

[Miia] 

Kyllä, kyllä. Mutta kyllähän tässä erilaisia onnistuneita innovaatioita, niin me jokainen saadaan varmaan sähköpostia, nykyään tulee puhelimeenkin näitä kaiken maailman huijausviestejä. Niin nehän on jotenkin mun mielestä välillä ihan todella inhottavia innovaatioita. 

 

Mutta joku on innovoinut siinä ja joku tekee välillä tosi kovat rahat, kun me hölmöt emme ymmärrä, että tämän takana onkin rikollisuutta. 

 

[haastattelija] 

Niin, innovointia on monenlaista. Vielä tähän lopuksi pyytäisin sinua vähän haastamaan meidän kuulijoitamme onnistuneeseen innovointiin. 

 

[Miia] 

Joo, muistakaa, että innovointi ei ole koskaan hedelmällistä, jos teet sitä täysin yksin. Kerää ympärillesi erilaisia ihmisiä ja erilaiset taustat ja tavat toimia sekä ajatella ovat siinä innovointityössä todellinen rikkaus. 

 

[haastattelija] 

Ihan mahtavaa, siinä lähti hyvä haaste kaikille kuulijoille, joten tähän on erinomainen lopettaa. Kiitokset teille kuuntelijoille sekä haastateltavalle mielenkiintoisesta keskustelusta. Tämä podcast on tehty osana Innovaatiosilta PK-yritykset ja AMK Yhdessä yli innovaatioesteiden -hanketta, jonka toteutuksesta vastaavat kolme korkeakoulua Centria, SeAMK ja SAMK. 

 

Hanke rahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön toimintaympäristön kehittämisavustuksesta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta.