SEAMK Podcast: Opettajien kokemuksia yrityspilotoinneista opintojaksoilla - Co-Learn -hanke

Co-Learn-podcastissa sukelletaan innovaatioihin, yhteiskehittämiseen ja erityisesti siihen näkökulmaan, miten yritykset, opiskelijat ja ammattikorkeakoulut voivat yhdessä rakentaa tulevaisuuden oppimispolkuja. Tässä podcastissa kuullaan kahden opettajan kokemuksia toteutetusta yrityspilotoinnista heidän opintojaksoillaan. Studiossa on SEAMKin tutkijayliopettaja Sanna Joensuu-Salo, viestinnän lehtori Saija Råtts ja haastattelijana Emmi Tuurinkoski.

Juontaja: Tervetuloa kuuntelemaan Co-Learn podcastia, jossa sukellamme innovaatioihin, yhteiskehittämiseen ja erityisesti siihen näkökulmaan, miten yritykset, opiskelijat ja ammattikorkeakoulut voivat yhdessä rakentaa tulevaisuuden oppimispolkuja. Mun nimi on Emmi Tuurinkoski ja toimin Co-Learn -hankkeen projektipäällikkönä SEAMKissa. Tänään mulla on studiossa vieraina Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkija, yliopettaja Sanna Joensuu-Salo ja viestinnän lehtori Saija Råtts. Tervetuloa!

Saija: Kiitos! Tosi mukava päästä juttelemaan tästä aiheesta.

Sanna: Kiitos myös mun puolesta.

Juontaja: Hankkeen aikana on niin vahvistettu innovaatioekosysteemiä kuin laadittu erilaisia konkreettisia yritysyhteistyön mallejakin. Tässä meidän podcastissa keskiössä on erityisesti opettajien kokemukset hankkeessa toteutetuista yrityspilotoinneista. Sanna ja Saija, te olette molemmat hankkeessa asiantuntijoina ja lisäksi olette olleet mukana yritysyhteistyön mallien pilotoinnissa opintojaksojen opettajina. Sanna, kertoisitko vähän tarkemmin, että mitä tässä hankkeessa ja erityisesti hankkeen yritysyhteistyössä on kyse?

Sanna: Joo tosiaan tämän hankkeen päätarkoituksena on ollut kehittää tätä työelämä- ja korkeakouluyhteistyötä ja meillä on ollut ajatuksena, että se päätarkoitus olisi, että meidän innovaatiokyvykkyys kehittyisi täällä koko alueella. Ja tähän liittyen me on sitten luotu yhteistyössä yritysten, opiskelijoiden ja opettajien kanssa, tämmöisessä vähän kolmikantayhteistyössä, tämmöisen Co-Learn toimintamalli ja siinä tiivistetään yritysten ja korkeakoulujen välistä TKI-yhteistyötä. Tässä mallissa mietittiin sitä, että miten se opettajan opiskelijan ja sitten näiden yhteistyöyritysten tai toimeksiantajaorganisaatioiden roolit, niin mitä ne on, sekä siinä yhteistyön alussa aikana että lopussa. Ja niin me saatiin selkeytettyjä vastuita ja myös näitä yhteistyön hyötyjä kaikille osapuolille. Eli tätä yritysyhteistyötä on tehty tässä hankkeessa sekä työpajoissa, joissa me ensin kehitettiin tätä mallia ja sitten me on vielä tehty näitä opintojakson pilotteja, joissa testattiin sitten tämmöisiä erilaisia pedagogisia toimintatapoja yritysten kanssa.

Juontaja: No tuossa jo Sanna mainitsikin nämä pilotoitavat toimintatavat. Kertoisitko Saija niistä vähän enemmän?

Saija: Joo kyllä, eli meillähän on ollut yhteistyössä mukana tässä hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT yliopisto, mutta meillä täällä SEAMKissa me ollaan nimenomaan näitä Co-Learn toimintamalleja katsottu 4 eri pedagogisesta lähtökohdasta ja valittu siihen pedagogiikat, jotka on Työelämä safari, Advisory board, Yrityshaaste sekä Tuotekehityspaja. Nämä jokainen pilotoitava toimintatapa oli vähän erilainen sisällöltään. Tarkoituksena oli kuitenkin, että me tiivistetään yhteistyötä nimenomaan just korkeakoulun yritysten välillä ja sitten mahdollistetaan myös opiskelijoiden ottaminen mukaan näiden yritysten kehittämistyöhön. Opintojaksojen puitteissa ollaan tehty hyvin laajasti tätä yhteistyötä. Kertoisitko sä Sanna vähän vielä tarkemmin miten näihin malleihin päädyttiin?

Sanna: Mehän etsittiin näitä pedagogisia toimintamalleja ensin suomalaisista korkeakouluista ja sitten myös ulkomaalaisista korkeakouluista ja pohdittiin sen jälkeen, että mitkä olisi sellaisia, joista meillä ei ole aiemmin kovinkaan paljon kokemusta, elikkä ne olisi meidän alueelle vähän niin kuin uusia ja sitten myös, että mitkä niistä voisi parhaiten toimia meidän alueella ja tässä tavallaan meidän korkeakoulukontekstissa ja sen perusteella me valittiin 10 erilaista toimintatapaa. Ja nämä sitten esiteltiin tarkemmin näissä työpajoissa, johon siis osallistui yrityksiä, opettajia, opiskelijoita ja sitten myös meidän TKI-henkilöstöä ja me käytiin yhdessä näitä kaikkia toimintatapoja läpi, pohdittiin vahvuuksien heikkouksia ja sitten päädyttiin valitsemaan pilotoitaviksi just nuo Saijan mainitsemat neljä toimintatapaa.

Juontaja: No seuraavaksi siirrytään siihen, että miten ne pilotoinnit toteutui käytännössä. Aloitatko sä Saija kertomalla sun omista kokemuksista?

Saija: Näistä 4 toimintatavasta mä valitsin pilotoitavaksi pedagogiikaksi omilla opintojaksoillani yrityshaaste toimeksiantona. Ja mä kokeilin tätä toimintatapaa sillä tavalla, että mä valitsin kaksi eri opintojaksoa, ne oli Yrityksen viestintä ja Sosiaalinen media yritysviestinnässä opintojaksot. Esimerkiksi tällä Yrityksen viestintä opintojaksolla oli mukana kaksi yritystä eri toimialoilta. Ja me pystyttiin yrityshaasteena kuitenkin siitä huolimatta, että mulla oli kaksi eri yritystä niin hyödyntämään kilpailija ja toimiala-analyysiä molempien yritysten kanssa. Nämä yritysten edustajat oli itse ensin paikalla kertomassa opintojakson tunneilla toimeksiantoon liittyvää taustatietoa. Ja vielä tätä alkutapaamista ennen ja sitten tässä taustatiedon saamisen jälkeen niin opiskelijat pääsi syventymään ja perehtymään aiheeseen mun opintojakson edetessä. Toimeksiantoon liittyen opiskelijoiden piti ensin työskennellä itsenäisesti ja keräsivät tietoa esimerkiksi kilpailijoista ja tän jälkeen sitten järjestin tämmöisen työpajatyyppisen aamupäivän ja sen aikana opiskelijat työskenteli ryhmissä, ne he analysoi sitä keräämäänsä tietoa. Mulla oli mallina tämmöinen Campin kilpailija analyysi ja sitten myöskin tämmöinen sinisen meren ERRC-nelikenttä, joita hyödynsin tuossa analysoinnissa. Sitten kun opiskelijalla oli nämä tietyt teorian mallit, niin he sitten käsitteli sitä keräämäänsä aineistoa ja antoi kehittämisideoita tuohon yrityshaasteeseen. Sitten opiskelijat esittelivät ideansa toimeksiantajille. Koska mulla oli tosiaan mukana tällä opintojaksolla kaksi eri yritystä, niin näiden toimeksiantojen tulosten vertailu myös mahdollisti sen, että siinä ehkä lisääntyi ymmärrys erilaisista toiminta aloista ja sitten toisaalta erilaisten yritysten erilaisista toimintatavoista.

Ja sitten jos mä puhun vielä tuosta opintojaksosta, niin opiskelijoilla oli tämän jälkeen vielä sitten aiheeseen liittyvä yksilötyö, jossa sitten opiskelijat pystyi hyödyntämään tuota yrityksiltä saamaansa palautetta ja sitten jalostamaan sitä vielä edelleen. Mainitsin tuossa alussa tuon Sosiaalinen media yritysviestinnästä kurssi, jossa mulla oli samalla tavalla tämä yrityshaaste käytössä ja oikeastaan ainoana erona oli se, että mulla oli siinä yksi yritys ja sitten aiheena oli sosiaalisen median kehittäminen, mutta muuten tämä toimintatapa oli samalla tavalla jäsennelty.

Juontaja: Tuo yrityshaaste toimeksiantona oli varmasti yritykselle ja erityisesti opiskelijoille mielenkiintoinen ja monipuolinen. Ja Sanna sää sitten puolestaan pilotoit malleista tuon advisory board sekä työelämäsafarin. Minkälaisia kokemuksia sulla oli niistä?

Sanna: Mulla tämä pilotointi liittyi liiketalouden ylempään ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden opintojaksoon, jonka nimi on Markkinointikyvykkyyden kehittäminen. Mulla oli kanssa samaten kuin Saijalla kaksi yritystä ja siihen opintojaksoon osallistui itse asiassa jopa 70 opiskelijaa. Ensin tietysti pitää kertoa, että mitä on nämä advisory board ja sitten tämä yritys safartyöskentely. Advisory board työskentelyllä tarkoitetaan semmoista mallia, jossa yritykset esittää niihin oman liiketoimintaansa liittyen erilaisia kysymyksiä, haasteita opiskelijoille ja opiskelijat toimii niin kuin siinä aktiivisesti semmoisena neuvonantajana elikkä tämmöisenä advisory boordina. Tämä tapahtuu usein nimenomaan keskustelemalla ja asioita yhteistyössä pohtimalla ihan livenä. Toki me toteutettiin tämä nyt verkossa, mutta verkossa livenä elikkä oltiin yhtä aikaa paikalla. Ja sitten tää yritys safari taas tarkoittaa sellaista menetelmää, että on useampi yritys, tässä tapauksessa nyt oli kaksi, ja sitten nämä yritykset vuorotellen kertoo oman liiketoimintansa näkökulmasta jostakin aiheesta, niin kuin meillä nyt oli tämä markkinointikyvykkyys tässä. Ja silloin nämä yritykset niin kun kuuntelee myös toisiaan ja oppii toisiltaan samalla kun myös sitten opiskelijat ja totta kai opettaja myös oppii niistä yritysten käytänteistä. Eli mulla oli nämä molemmat mallit siinä käytössä. Käytännössä tää tehtiin niin, että me pidettiin yritysten ja opiskelijoiden kanssa semmoinen työpaja ja siinä erikoisuutena oli se, että me hyödynnettiin sitten vielä lisäksi SEAMKin toisessa hankkeessa eli tämmöisessä Think big kasviyrittäjyyden edistäminen -hankkeessa kehitettyä työkalua. Sen työkalun avulla käytiin läpi sitten näitä markkinointikyvykkyyden eri osa-alueiden kehittämistä. Siinä on tämmöisiä erilaisia kysymyssarjoja, jotka mennään sitten yritysten kanssa läpi. Työpajassa sitten nää molemmat yritykset kertoi sen yrityssafarityyppisesti vastasi näihin kysymyksiin kuulivat toistensa vastaukset. Ja sitten opiskelijat toimivat advisory boardina ja antoi siinä työpajassa jo niitä ideoita siihen kehittämiseen. Se toimi yllättävän hyvin, vaikka alun perin tietysti jännitti itsekin sitä, että, miten ne opiskelijat siinä aktivoituu ja uskaltaa sanoa mielipiteitään, mutta aika hyvin. Ja sitten kun meillä tosiaan oli tää että siellä verkossa niin siellä teamsin keskustelukentässäkin opiskelijat pystyi antamaan niitä ideoita ja yritykset oli kyllä tosi tyytyväisiä. Näin me saatiin yhdistettyä sekä yritys safari että advisory board niitten molempien parhaat puolet. Ja tietysti se ei päättynyt siihen työpajaan vaan sitten nää opiskelijat tuotti vielä tämmöisen kirjallisen kehityssuunnitelma niihin yritysten markkinointikyvykkyyden kehittämiseksi tämän työpajan pohjalta. Sitten meillä oli vielä tämmöinen palautekeskustelu, jossa sitten käytiin läpi niitä, että yritykset sai antaa palautetta sitten näistä kehittämissuunnitelmista opiskelijoille.

Juontaja: No mitä nostaisitte esiin mahdollisena yllätyksinä, joko positiivisina tai haastavana näissä yritysyhteistyöpilotoinneissa?

Sanna: Mä nostan nyt ensinnäkin esille sen, että kaikista tärkeintä on tämä kaikkien osapuolten sitoutuminen. Ja siihen tässä itse asiassa tässä Co-Learn -mallissa, mistä tuossa alussa puhuin, missä on niin ku niitä vastuita ja rooleja mietitty sen koko yhteistyön aikana, niin tää sitoutuminen nousi tosi tärkeäksi. Sen takia meillä oli tämmöiset sitoutumislomakkeetkin ja tää edesauttaa sitä että kun kaikki osapuolet panostaa työskentelyyn, yritykset sitoutuu niin aina sitten se vaikuttaa siihen lopputulokseen, että tulokset on parempia, kaikki opiskelijat ja myös opettaja saa enemmän siitä työskentelystä irti. Ja niin ku tuossa sanoin, oli tosi hienoa että nää opiskelijat uskalsi tuoda sinne advisory board työskentelyssä niitä omia ideoita avoimesti esille. Ja se yllätti itse asiassa että ne tulokset oli parempia kuin osasin odottaakaan, koska kun meillä oli nyt ajatuksena tää innovaatiokyvykkyyden kehittäminen niin tää toinen yritys sai oikeasti ihan uuden idean tämmöiselle innovaatiolle tämän työskentelyn tuloksena ja se oli minusta niin kun mahtava yllätys ja tosi hienoa. Ylipäätänsä, niin kun opiskelijat koki tämän työskentelyn aika motivoivaksi ja yksi antoikin tämmöistä palautetta että tää kehittämistehtävä oli loistava oppi siitä miten teoria ja käytäntö yhdistyi asiantuntijatehtävässä.

Saija: Siinä tulikin jo aika paljon asiaa, mutta mä voisin vielä ehkä jatkaa siitä, että mun mielestäni hyvin suunniteltu on puoliksi tehty myös tässäkin asiassa. Eli suunnittelu, etukäteistapaamiset ne on mun mielestäni tärkeitä. Sannan nostama sitoutuminen prosessiin niin opiskelijan kun yrityksenkin näkökulmasta. Tähän liittyen myöskin sitten molemmilla osapuolilla teetettiinkin siinä toimeksiannon alussa kirjalliset sitoumukset. Tärkeänä mä pidän myös sitä, että nämä yhteistyöreunaehdot ikään kuin avataan etukäteen ja opiskelijoille ja yrittäjille kerrotaan mistä tässä on kyse, niin että molemmat osapuolet sitten tietää myös, että mitä voi odottaa ja edellyttää tähän yhteiskehittämiseen liittyen.

Juontaja: Nyt jos jos joku yritys haluaa mukaan yhteiskehittämiseen SEAMKin kanssa, niin miten neuvoisitte toimimaan?

Saija: Sanoisin että kannattaa käydä SEAMKin verkkosivuilla ja sieltä erityisesti työelämäyhteistyösivustolla. Sieltä löytyy paljon hyödyllistä tietoa ja mun mielestä justiin näiltä hankesivustoilta löytyy paljon erilaisia konkreettisia työkaluja ja malleja, joista yritys muutoinkin saa vinkkejä, tukea ja ideoita eli se sinne kehottaisin suuntaamaan.

Juontaja: Miten nämä mallit jatkossa voivat sitten juurtua osaksi korkeakoulujen yritysten arkea?

Sanna: Tämä on tosi tärkeä asia ja me ollaan nyt tekemässä näistä pilotoiduista malleista ja koko tästä Co-Learn mallista sitten tämmöistä käsikirjaa, johon me jaetaan näitä kokemuksia ja kerrotaan tarkemmin näistä erilaisista toimintamalleista ja pilotoinneista ja opettajien ja opiskelijoiden kokemuksista ynnä muista näistä hankkeen työpajojen tuloksista. Ja tavallaan se käsikirja toimii semmoisena dokumenttina nyt siitä, että sieltä pystyy saamaan sitten tietoa. Mutta sen lisäksi on tosi tärkeää, että me nyt ihan juurrutetaan näitä malleja käytännössä täällä SEAMKissa ja sitten LAB ammattikorkeakoulu tekee samaa juurruttamistyötä siitä omasta korkeakoulussa, että nämä myös niin kun jää sitten elämään täällä meidän arjessa.

Juontaja: Hyvä kiitos Sanna ja kiitos Saija! Oli tosi mielenkiintoista kuulla miten nämä uudenlaiset yhteistyömuodot oikeasti toimii opetuksessa ja yritysyhteistyössä ja miten nämä mallit voi myös laajasti ottaa käyttöön eri korkeakouluissa. Ja kiitos myös kuulijoille! Tämä podcast on tuotettu osana Co-Learn! Yritykset ja korkeakoulut yhteistyössä tutkimus ja innovointivalmiuksia kehittämässä -hanketta, joka on Euroopan unionin osa rahoittama.