SeAMK Podcast – Omistajanvaihdosasiantuntija Jorma Ranta: Koneyrityksen tai turvealan yrityksen ostaminen

Omistajanvaihdosasiantuntija Jorma Ranta – koneyrityksen tai turvealan yrityksen ostaminen

Taru Huhtala (TH): Tämä podcast on osa Euroopan unionin osarahoittamaa Ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn -hanketta. Minä olen Taru Huhtala, asiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Tänään keskustelemme koneyrityksen tai turvealan yrityksen ostamisesta. Vieraanamme on omistajanvaihdosasiantuntija Jorma Ranta. Tervetuloa Jorma! Kerrotko hieman itsestäsi, kuka olet, missä työskentelet ja mitä teet työksesi?

Jorma Ranta (JR): Kiitoksia kutsusta. Olen tosiaan Jorma Ranta ja toimin Etelä-Pohjanmaan Yrittäjissä omistajanvaihdosasiantuntijana. Ja autan yrityksiä niin yrityksen ostamisessa kuin myymisessä.

TH: Kyllä vain. Ja mitä kaikkea tähän sinun laajaan työnkuvaasi kuuluu omistajanvaihdosten asiantuntijana, kun autat yrityksiä ostamisessa ja myymisessä?

JR: Oma neuvontatyöni yritysten myyjien ja ostajien parissa tapahtuu nimenomaan ennen varsinaista kauppaa eli erityisesti siinä vaiheessa, kun myyjällä tulee ensimmäisenä mieleen ajatus siitä, että miten lähteä aloittamaan yrityksen myynti tai sitten kun yksityisellä henkilöllä tai yrityksellä herää kiinnostus aloittaa yritystoiminta tai sitten laajentaa yritystoimintaa yritysoston kautta.

TH: Kyllä. Eli varsin monipuolista ja voidaanko sanoa, että tällainen aika matalan kynnyksen neuvontataso?

JR: Kyllä tämä on nimenomaan matalan kynnyksen maksutonta neuvontaa kaupan molemmille osapuolille.

TH: Kyllä vain. Ratki-hankkeessa koulutamme ja valmennamme myöskin näitä koneyritysten ja turvealan yritysten tulevia osaajia ja jatkajia. Niin missä kaikissa oppilaitoksissa voidaan kouluttaa vaikkapa metsäkoneen kuljettajia tai metsureita?

JR: Tietääkseni ainakin Oulun seudun ammattiopisto tarjoaa metsäkonekuljettajan koulutusta Muhoksen ja Taivalkosken yksiköissä, mutta tietysti meitä lähimpänä on Sedu, joka myös tarjoaa tätä metsäkoneen kuljettajan koulutusta, että näistä metsäkoneoppilaitosten niiltä löytyy tällainen yhteinen tiedotussivusto metsäopetus.fi, mistä löytyy tietoa eri oppilaitoksista ja koulutusohjelmista liittyen tähän metsäkoneurakointiin tai metsäpalvelualaan.

TH: No niin eli siellä niitä koulutetaan tulevia metsäkone- tai konealan yrittäjiä sitten. No mistä muualta myyjä voi löytää koneyrityksen tai turveyrityksen potentiaalisia jatkajia taikka ostajia?

JR: Jatkajia ilman muuta kannattaa hakea ensisijaisesti kyselemällä omasta lähipiiristä eli perheestä, josko kuitenkin ellei oo aiemmin asiasta puhuttu, niin löytyiskö perheestä jatkajaa, jolloinka voitais tehdä sukupolvenvaihdoskauppa, mutta sitten myös yrityksen työntekijöistä tai sitten yhteistyökumppaneista, jotka jo yrityksen tuntee entuudestaan hyvin. Lisäksi omilla verkkosivuilla kannattaa kertoa sitten halusta löytää yritykselle jatkajaa, jolloinka yrityksestä jo kiinnostuneet sais asiasta tiedon, jotka siellä verkkosivuilla vierailee. Sitten on mahdollista laittaa myynti-ilmoitus eri nettisivustoille, kuten esimerkiksi työvoimahallinnon ylläpitämälle työmarkkinatori.fi -sivustolle, sitten on firmakauppa.fi, yritysporssi.fi ja mm. yritysovi.fi -sivustoja nyt muutamia esimerkkinä mainitakseni.

TH: Kyllä, siinä tulikin näitä tunnetuimpia markkinapaikkoja. Mikä olisi syy, miksi kannattaa ostaakin valmis täysin toimiva yritys, vaikkapa koneyritys eikä perustaa omaa yritystä? Mikä puoltaa tätä valmiin yrityksen ostamista?

JR: Jossain tutkimuksessa todettiin, että on kolme kertaa turvallisempaa ostaa toimiva yritys kuin aloittaa nollasta uusi ja eräitä syitä siinä on, että toimivalla yrityksellähän on jo valmiiksi tunnettavuutta ja mainetta ja sitä myöten on valmista asiakasvirtaa, jolloin ei tarvitse esimerkiksi ottaa lainaa yrityksen juokseviin kuluihin niin paljon kun siellä on sitä kassavirtaa jo olemassa,  ei tarvitse markkinoida niin paljon ja mitä pidän hyvin tärkeänä, jos yrityksessä on jo työhön sitoutuneita palkattuja työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita, niin se helpottaa huomattavasti sitä liikkeellelähtöä.

TH: Elikkä todetaan näin, että valmiin yrityksen ostaminen on vaan kertakaikkisesti turvallisempaa ja riskittömämpääkin kuin uuden yrityksen perustaminen, eikö vain.

JR: Kyllä, juuri näin. Nimenomaan se uuden yrityksen uskottavuus asiakkaiden silmissä on merkittävästi heikompi kuin vanhan ja silloin asiakkaita joutuu helposti hakemaan edullisemmilla hinnoilla ja tarvitaan enemmän ja pidempään lainarahaa niihin yrityksen juokseviin kuluihin, joita joka tapauksessa syntyy aina, että vanhan yrityksen ostolla saa sen uskottavuuden heti, vaikka yrittäjänä olisikin vielä nuori tai jopa vasta-alkaja.

TH: Kyllä, yritys, joka on toiminut 10–20 vuotta niin sillä on jo tietty historia, tietty maine ja asiakaskunta, kaikki valmiina eli on helppoa tulla tällaseen. No sitten, miksi valmiin yrityksen ostaminen on samalla myös isänmaallinen teko?

JR: Se on isänmaallista ehkä siinä mielessä, että silloin ei menetetä yritykseen kertynyttä osaamista, ei menetetä niitä työpaikkoja ja paikallista elinvoimaa, jota se yritys ympärilleen tuottaa ja säteilee, että siinä mielessä se on hyvin arvokas ja isänmaallinen teko.

TH: Kyllä, no jos turuilla ja toreilla tulee vastaan yrityksen ostajakandidaatti, joka olisi kiinnostunut ostamaan yritystä niin, miten ostaja voi valmistautua yrityksen ostamiseen vai voiko siihen oikein valmistautua?

JR: Yrityksen ostoon voi valmistautua niin esimerkiksi siten, että tutustuu niihin voimassa oleviin alan sopimusehtoihin ja näihin ostokohteen tekemiin sopimuksiin ja voimassa oleviin asiakkaittensa kanssa tehtyihin sopimuksiin ja kannattaa hyödyntää erilaisia maksuttomia asiantuntijoita, jotka auttaa siinä tutustumiseen yritysten toimintaan, kilpailutilanteeseen, kaluston kuntoon ja yrityksen vahvuuksiin ja heikkouksiin.

TH: Mistä ostaja voi löytää myynnissä olevan koneyrityksen, metsäkoneyrityksen tai turveyrityksen?

JR: No mielestäni kannattaa joko netin tai paikallisen elinkeinoneuvojan kanssa kartoittaa oman alueen metsäpalveluyritykset ja tutkia niitä ja kysyä vaikkapa alkuun mahdollisuutta päästä pienemmällä osakkuudella mukaan toimintaa. Myös paikallisen yhdistyksen jäseniltä voi kysyä vinkkejä myynnissä olevista yrityksistä.

TH: No mistä ostaja tietää, mikä on sopiva arvo yritykselle eli oikea osakkeiden hinta?

JR: Itse sanoisin niin, että se yrityksen hinta on silloin oikea, jos ostaja saa siitä itselleen riittävän toimeentulon eli lähinnä vähintään samansuuruista palkkaa kuin saisi työsuhteessa ja jos pystyy sitten yrityksen muutaman vuoden voitolla maksamaan sen pankkilainan takaisin, jonka on sitä yritysostoa varten nostanut.

TH: Muutama kysymys näistä sopimusasioista vielä, mitkä asiakirjat ja sopimukset ostajan kannattaisi lukea läpi tai tutustua, jos hän tosiaan aikoo ostaa tämän valmiin yrityksen, paitsi ne yleiset sopimusehdot toimialalla niin tuleeko jotain muita asiakirjoja vielä mieleen?

JR: Useimmiten myyjän puolesta laaditaan kauppakirja ja kannattaa sen ehtoihin tutustua ja liitteisiin hyvin huolellisesti, että käy läpi kalustoluettelon ja arvioittee sen kaluston kunnon ja sitten ne yrityksen asiakkaitten kanssa tekemät sopimukset ja yrityksen talouteen kannattaa perehtyä sitten huolellisesti, että tekee myös itse omia vertailulaskelmia siihen, että kun yritystä ostaessa tiedetään kyllä yrityksen historiatiedot, mutta varsinkin kun rahoitusta lähdetään hakemaan niin täytyy olla sitten tulevaisuuteen suuntautuvia laskelmia siitä, miten se yrityksen liikevaihto ja kassavirta kehittyisi tulevaisuudessa ja onko sillä sitten mahdollisesti tarvetta investoida uuteen kalustoon. Asiantuntijapalveluita voi hyödyntää, on maksuttomia asiantuntijapalveluita, kuten kuntien paikalliset elinkeinoneuvojat, mutta sitten myös Leader-tuellakin voidaan ostaa sellaista asiantuntijapalvelua, jossa voidaan käydä läpi sopimusoikeudellisia kysymyksiä liittyen sopimusten siirtoon kun yrityksen  omistaja vaihtuu.

TH: No entäs tämä Leader omistajanvaihdoksen valmistelutukiraha, niin minkälaisia kriteereitä sille on, voiko kuka tahansa hakea sitä vai onko siinä rajoitteita?

JR: No pääsääntöisesti sitä voi hakea sellaisella alueella, harvaan asutulla maaseudulla, että siinä on tiettyjä kriteeriä, että millä alueella sitä voi saada, koska se on harkinnanvarainen etuus, niin siihen ei pysty sanomaan, että koska sitä saa ja koska ei, vaan siitä täytyy neuvotella suoraan rahoittajan kanssa, eli ottaa yhteyttä siihen oman alueen Leader-ryhmään ja samoin paikalliseen oman alueen Ely-keskukseen, jolloinka saa parhaan tiedon suoraan näistä rajoituksista, mitä saattaa liittyä hankkeeseen.

TH: Joo, entäs Leader-rahoituksen lisäksi, niin voiko tämmönen jatkaja sitten saada ihan starttirahaa, jos aikoo jatkaa valmista yritystä?

JR: Kyllä se mahdollista voi olla mutta samoin kuten näissä yritystukimuodoissa niin myös starttiraha on harkinnanvarainen etuus, että sitä ei voi tietää etukäteen eli täytyy olla paikalliseen työvoimatoimistoon tai nyt kun tämä järjestelmä muuttuu niin työllisyysalueen edustajiin yhteydessä. Tärkein on muistaa, että niin toimintaa ei saisi aloittaa ennen kuin starttiraha-asiaa on käsitelty.

TH: Kyllä. Jos tällä jatkajalla ei ookkaan riittävästi sitä omarahoitusosuutta, niin varmaan lainarahaa pitäisi hakea yrityskauppaan, niin mites tämmönen Finnveran yrittäjälaina? Voisko tämmöistä yrittäjälainaa suositella jatkajalle?

JR: Yrittäjälaina voi olla ihan yksi hyvä mahdollisuus pankkilainan rinnalla tai sitten ainoanakin yritysrahoitusmuotona. Se riippuu ihan kaupan koosta, että mitenkä se rahoitus järjestellään, yleensä lähtökohta on niin että pankit jakaa ja Finnvera takaa, mutta se riippuu yrityshankkeen koosta, että mitenkä lähdetään, mutta yleensä olisi hyvä, että ostajalla olisi omarahoitusosuutta noin parikymmentäprosenttia ainakin myös, ettei pelkällä lainarahalla lähde liikkeelle.

TH: Jos on kaksikin jatkajaa lähdössä yritystä pyörittämään, niin miksi osakassopimus pitäisi tehdä?

JR: Osakassopimus on siinä mielessä tärkeä, että kun ihmisillä elämäntilanteet muuttuu ja voi tulla tilanteita, että toinen tarvitsee yrityksestä enemmän rahaa kuin toinen tai sitten ei pysty samaan työsuoritukseen kuin yhtiökumppani, kun elämäntilanteet on muuttunut tai sitten tulee kokonaan sellainen tilanne, että on tarve yrityksestä luopua ja realisoida se oma osakepotti rahaksi niin etukäteen kun on osakassopimuksessa lunastushinta sitä tapausta varten, jolloinka toinen luopuu omistuksestaan, niin se osakassopimus helpottaa sitä neuvottelua, kun ne asiat on etukäteen mietitty niin ei tuu kädenvääntöä siitä, kuinka se yrityksen osakkeen arvo lasketaan.

TH: Juuri näin. Jorma Ranta edustat Etelä-Pohjanmaan Yrittäjiä, niin miksi yrityksen ostajien ja jatkajien kannattaa kuulua paikalliseen yrittäjäjärjestöön?

JR: Yrittäjäjärjestöhän on yrittäjien edunvalvoja ja pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, jolla yrittäjyyden edellytyksiä helpotetaan, mutta meillä on myös erilaisia jäsenetuja ja yksi niistä merkittävin on meidän neuvontapalvelut, jotka on maksuttomia jäsenistölle, jolloinka esimerkiksi, jos tulee jotain riita-asioita, niin sitten meidän juristit auttaa yrittäjää niiden ratkaisemisessa ja lisäksi esimerkiksi meidän erilaisissa, järjestetään koulutustapahtumia, mutta myös virkistystapahtumia. Niissä tapaa muita yrittäjiä, verkostoituu muitten yrittäjien kanssa, josta voi olla sitten taas liiketoiminnan kannalta hyötyä, kun tunnettuus lisääntyy siinä yrittäjäverkostossa.

TH: Tässäpä tuli iso joukko hyviä syitä liittyä yrittäjäjärjestöön, vaikka jo opiskeluaikana. Kiitoksia omistajanvaihdosasiantuntija Jorma Ranta Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä erittäin mielenkiintoisesta haastattelusta ja viisaista neuvoista ostajalle.

JR: Ole hyvä.