SEAMK Podcast: Naiset metsäkoneen kuljettajina – Susanna Pesonen Roland Entreprenad KB

Podcastin aiheena on naiset metsäkoneen kuljettajina. Aiheesta keskustelevat Susanna Pesonen yrityksestä Roland Entreprenad KB, Jari Toivoniemi ja Jonna Kuitunen Suomen Metsäkeskuksesta.

Jari Toivoniemi (JT): Tämä podcast on osa Euroopan unionin osarahoittamaa ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn hanketta. Minä olen Jari Toivoniemi, projektipäällikkö Suomen Metsäkeskuksesta.  

Jonna Kuitunen (JK): Minä olen Jonna Kuitunen, asiantuntija, Suomen Metsäkeskuksesta. 

JT: Tänään keskustelemme naisista metsäkoneenkuljettajina. Vieraanamme on metsäkoneenkuljettaja Susanna Pesonen, Ilomantsista. Tervetuloa Susanna. 

Susanna Pesonen (SP): No heipä hei ja kiitos kutsusta.  

JK: Kerrotko Susanna hieman itsestäsi, kuka olet, missä yrityksessä työskentelet ja mitä teet työksesi?  

SP: Minä olen Susanna Pesonen, Pohjois-Karjalasta. Toimin metsäkoneenkuljettajana ja ajan ajokonetta firmassa Rolands Entreprenad KB. 

JT: Mikä on pohjakoulutus ja miten olet päätynyt metsäalalle?  

SP: Minä kävin, leipurikondiittoriksi opiskelin, mutta sitten minä sairastuin jauhoallergiaan. Sitä ei voinut enää jatkaa, niin sitten rupesin miettimään, että mitähän sitä seuraavaksi rupeaisi tekemään. Ei oikein kiinnostanut kouluunkaan lähteä. Sitten meillä oli kaikki metsäkoneet pellolla. Meillä oli muistaakseni joku seisokkiaika tai joku tämmönen kelirikkoaika oli ja sitten minun porukkani sanoi, että mene tuonne koppiin istun ja kokeilen niitä. Sinne minä sitten jäin ja edelleen siellä istuin. Tätä olen nyt tehnyt kymmenen vuotta.  

JT: Sä olet siis, voisiko sanoa, että pienestä pitäen kasvanut koneiden parissa?  

SP: Kyllä. Ne oli ihan tuttuja. Yritin kierrellä ja kaarella, että en lähde mehtään, mutta sieltä minä sitten itseni kuitenkin löysin.  

JK: Tuossa kerroit, että olet työskennellyt metsäkoneenkuljettajana kymmenisen vuotta, oli ko näin. Mikä on pääasiallinen työskentelyalueesi?  

SP: Pohjois-Karjala. Se kuuluu siihen meidän alueeseen.  

JT: Voisitko kertoa, minkälainen on metsäkoneen kuljettajan tyypillinen työpäivä?  

SP: Tyypillinen työpäivä, sitähän ei oikein voi sanoa, kun sinä sinne penkkiin istut, että mimmonen työpäivä sinulle on tulossa. Saattaa olla, että on pelkkää remonttia tai sitten saat vaan ajaa ihan rauhallisesti puuta koko päivän.  

JK: Vaihtelevaa työtä.  

SP: Se on erittäin vaihtelevaa, kaikki kelit ja kaikki vaikuttaa, ootko sinä siellä kiinni ja sitä ei voi tietää, mimmonen työpäivä. Jokainen työpäivä on niin erilainen. Ja ainahan sitä oppii jotain uutta joka päivä. 

JK: Mikä on parasta nykyisessä työssäsi ja mikä on haastavinta?  

SP: Parastahan on varmaan niinku työskennellä luonnonhelmassa. Ja haastavinta voi olla ehkä remonttihommat.  

 JT: Minkälainen mielikuva sinulla on ollut metsäkonealasta? Ja onko se nyt tässä vuosien varrella muuttunut?  

SP: Kriteerithan on kasvanut tosi paljon tässä vuosien aikana, että onhan se muuttunut. Ja aika paljon on kaikki polttoaineet ja tämmöset kallistunut. Se on yrittäjälle ehkä vähän huonompi juttu. Sota ja kaikki tämmöset vaikuttavat myös tänne Suomeen asti.  

JK: Metsäkoneenkuljettajista noin viisi prosenttia on naisia. Tunnetko sinä naiskollegoita?  

SP: TikTokissa olen nähnyt aika paljon metsäkoneen kuljettajia. He ovat motossa, puuautoissa ja ajokoneessa. Sitten on minulla sukulaistyttöjäkin myös ihan metsäkonealalla. 

JT: Millaista on työskennellä perinteisesti ajatellusti miesvaltaisella alalla? Miten kollegat ovat ottaneet sinut vastaan?  

SP: No erittäin hyvin, että ei se katoa sukupuolta istuuko mies, vaan nainen. Eihän näitä munilla ohjata. Kaikkihan on niin pitkään hyvin, kun on vaan peura persiin alla. 

JT: Aivan. Entäs metsänomistajat, miten he ottavat tuolla savotoilla naiskuljettajan vastaan?  

SP: Erittäin hyvin, että sieltä on tullut lahjoja, kahvia ja pullaa tarjotaan. On ne ottanut ihan hyvin. Kyllähän ei jotkut tulloo ihmettelemään, että ai siellä olikin nainen kopissa. Ei ole mitään negatiivista tullut. 

JK: Millaisia ominaisuuksia metsäkoneen kuljettajilla sinun mielestäsi olisi hyvä olla?  

SP: Itsensä kanssa pitää hyvin tulla toimeen, että päivät voivat olla joskus aika pitkiäkin. Itsensä kanssa ja luonnon kanssa pitää tulla hyvin toimeen.  

JK: Minkälaisia naiset ovat konekuskeina?  

SP: Minun mielestäni paljon tarkempia, että me ehkä mietitään vähän enempi, että jos on pehmeetä, me mietitään, että jäädäänköhän me tuohon kiinni ja mitenhän me tuosta päästään. Että ehkä vähän tarkempia. 

JT: No Susanna, miten naisia saataisiin lisää metsäalalle töihin? Esimerkiksi sinne metsäkoneen puikkoihin.  

SP: No yhtä hyvin siellä naisetkin pärjää ku miehetkin, että jos tykkää vähänkin luonnosta ja työskennellä ihan yksinään, niin eikun vaan kaikki tervetuloa mehtään. Ihan yhtä hyvin me naisetkin pärjätään ku miehet.  

JT: Niin sanoit tuossa äsken, että sinulla on naispuolisia kollegoita TikTokissa ja tuolla somemaailmassa. Voisiko esimerkiksi näitä sivustoja seuraamalla saada käsitystä siitä koneenkuljettajan arjesta, mitä se on?  

SP: No siis kyllä, siellähän on todella paljon, olen itse huomannut, että on ollut puuautoissa ja motossa ja ajokoneella, että ehdottomasti kannattaa sieltä katsoa. Siellä näkyy aika hyvin sitä meidän arkea. Ja ne on ihan hauskoja filmejä.  

JT: Olet myös itse aktiivinen sosiaalisessa mediassa.  

SP: Kyllä. Minut löytää TikTokista nimimerkillä konesussu ja sinne aika paljon laitan videota omasta työarjesta ja muutenkin arjesta, että aika aktiivinen olen siellä kyllä tekemään filmejä laidasta laitaan. Tervetuloa, jos kiinnostaa. 

JK: No minkälainen on sitten metsäkoneenkuljettajan ansiotaso?  

SP: Se on ihan hyvä, kyllä sillä pärjää. 

JT: No tällainen kysymys, että onko metsäkoneenkuljettajalla vapaa-aikaa? Ja miten sinä mieluiten vietät sitä?  

SP: No eihän sitä ole. No on, on mulla oma elämäkin. Aika paljohan minä vaunussa vietän, tuolla saattaa olla viikonkin yötä asuntovaunussa. Sitten kun minä kotiin pääsen, niin minä haluaisin tai haluan olla vaan siellä kotona. Minä en hirveästi halua lähteä reissun päälle tai tällee, että on meillä Ilomantissa on aika paljon, on uimahallia, elokuvateatteria ja tämmöstä, sitten minä otan tytön ja me lähdetään joko uimaan tai elokuviin tai sitten ollaan vaan ihan kotona katsomassa elokuvia.  

JT: Työt jää sinne metsään?  

SP: Työt jää sinne ja siellähän ne odottaa. Ei ne minnekään häviä ne kapulat sieltä. 

JK: Työskentelet perheyrityksessä, niin oletko itse koskaan harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä? 

SP: Kyllä sitä olen miettinyt, mutta tällee ihan niinku renkinäkin tuntuu, että on jo naimisissa noiden vehkeiden kanssa, niin en mie tiä vielä sannoo yrittäjyyttä sitten tulevaisuus näyttää, mitä se tuopi tullessaan.  

JT: Työskentelet perheyrityksessä, niin onko teidän perheyrityksessä jo mietitty sitä tulevaisuutta? Miten jatkossa tulee käymään?  

SP: Ollaan mietitty paljonkin, että minulla on pikkuveli, joka kohta täyttää 18, niin se hyppää sitten mukaan, että en tiedä vielä sanoa, että  mitä tapahtuu ja mitä tuolla tulevaisuudessa on.  

JK: Aika näyttää.  

SP: Niin, aika näyttää. 

JT: Kiitos Susanna Pesonen erittäin mielenkiintoisesta haastattelusta ja konealan näkemyksestä.  

SP: Kiitoksia teille. Oli erittäin kivaa. 

JK: Kiitos.