SeAMK Podcast – MOP-hanke: Yritykset maaseudulla ja kaupungissa – mikä niitä erottaa ja yhdistää?

Saija Råtts:

Tervetuloa kuuntelemaan ”SeAMK tutkii ja kehittää” -sarjan podcastia. Tämän podcastin aiheena ovat maaseudun yritysten omistajanvaihdokset. Maaseudulla työllistävien yritysten omistajanvaihdosten onnistuminen, niiden olemassaolon jatkuminen ja kasvu ovat keskeisiä edellytyksiä maaseudun elinvoimaisen tulevaisuuden rakentamiseen. Tänään keskustelussa pohditaankin erityisesti sitä, minkälainen tilanne omistajanvaihdoksilla on juuri tällä hetkellä maaseudulla ja kuulla vertailua kaupunkialueiden ja maaseutualueiden yritysten välillä. Minun nimeni on Saija Råtts ja toimin lehtorina täällä SeAMKissa, sekä asiantuntijana MOP-hankkeessa. Haastateltavakseni olen saanut SeAMKin tutkijayliopettajat Sanna Joensuu-Salon sekä Anmari Viljamaan. Taustaksi voisi vielä kertoa, että Sanna ja Anmari te olette molemmat olleet mukana toteuttamassa myös vuoden 2021 valtakunnallista omistajanvaihdos barometria ja sen päätavoitteena oli selvittää yrittäjien omistajanvaihdoksiin liittyviä aikomuksia ja kartoittaa kokemuksia jo toteutuneista omistajanvaihdoksista. Tuon barometrin pohjalta toteutettiin myös erillinen selvitys, jossa tarkasteltiin erikseen maaseutualueiden yrityksiä ja vertailtiin niiden tuloksia kaupunkialueiden yrityksiin. Jos vaikka Sanna aloitettaisiin sinusta ja sinä voisit aluksi vähän kertoa missä määrin ja millaisia kokemuksia yrittäjille ja yrityksillä ylipäätään on omistajanvaihdosten toteuttamisesta.

Sanna Joensuu-Salo:

Joo kiitos Saija. Tosiaan me tehtiin tämmöinen vertailu kaupunkialueella ja maaseudulla toimivien yrittäjien välillä ja löydettiin sieltä kyllä niinku ihan mielenkiintoisia eroja. Esimerkiksi tuosta liiketoiminnan ostamisesta tai yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta ylipäätänsä kaupunkialueella toimivilla yrittäjillä oli hieman enemmän kokemusta. Ei nää prosenttiosuudet mitenkään valtavan isoja eroja näissä ole, mutta kuitenkin niinku tilastollisesti merkitseviä, että maaseutualueella toimivista yrittäjistä 31% oli aikaisempaa kokemusta, kun taas vastaava prosenttiosuus kaupunkialueella toimivista yrittäjistä oli 36. Toisaalta sitten jos me katsotaan ihan pelkästään näitä maaseudulla toimivia yrityksiä, niin ilman muuta kun mennään sitten tarkastelemaan yrityksen kokoa, niin näillä isommilla yrityksillä oli kyllä sitten taas selvästi enemmän sitä kokemusta. Että esimerkiksi yli 20 henkeä työllistävistä yrityksistä kuitenkin yli puolella ja sitten 11- 20 henkeä työllistävistä yrityksistä niin kun 49% oli sitten kuitenkin sitä kokemusta, että enemmän se koskee näitä pienempiä yrityksiä sitten maaseudulla, että sitä kokemusta ostamisesta on sitten selkeästi vähemmän. Että toisaalta voidaan ajatella, että kyllä siellä maaseutu yrityksissäkin näissä isommissa varsinkin on haettu sitä kasvua yrityskaupoista. Ja ilman muuta sitten huomattiin että on toimialojen välilläkin eroja, jos katsotaan nyt ihan näitä maaseutu yrityksiä pelkästään. Että eniten ostokokemusta oli teollisuuden, kaupan ja asiantuntijapalveluiden yrityksissä ja vähiten sitten rakennusalalla. Ja me aina tarkastellaan näissä omistajanvaihdos-barometrissa näitä yrityksen jatkuvuusnäkymiä, elikkä sitä, että mitä sitten kun tämä yrittäjä luopuu tästä yritystoiminnasta, niin mikä on yrityksen jatkuvuusnäkymä. Ja meillä on siellä vaihtoehtona yleensä ollut se että tietysti yks on se että se yritys lopetetaan. Sitten on se että muut omistajat jatkaa liiketoimintaa. Sitten on että yritys myydään tai sitten tehdään sukupolvenvaihdos. Ja nyt huomattiin myös tämmöinen, että tämän öö ostokokemuksen jatkuvuusnäkymien välillä oli yhteys. Että useimmin näitä kokemusta aikaisemmista yritys- tai liiketoiminta ostoista oli niillä ketkä suunnitteli joko sukupolvenvaihdosta tai myyntiä ulkopuoliselle.

Saija Råtts:

Kiitos. Siinä tuli paljon kokemuksia ja yleisesti ottaen voidaan varmaan todeta, että maaseutualueella on enemmän perheyrityksiä kuin kaupunkialueilla ja tästä johtopäätöksenä myös enemmän sukupolvenvaihdoksen kautta jatkaneita yrittäjiä. Toisaalta ehkäpä juuri maaseutualueilla yrityksen lopettaminen on myös todennäköisempää kuin kaupunkialueilla. Mitäs sitten muita olennaisia eroja omistajavaihdos näkymiin liittyen kaupunki versus maaseutuympäristössä on? Kertoisitko vaikka siinä Anmari näistä eroista hieman tarkemmin?

Anmari Viljamaa:

No Saija niinku mainitsit maaseudulla on enemmän perheyrityksiä ja siihen liittyen maaseudun yrityksissä on myös useammin tulevaisuuden näkymänä tai jatkuvuusnäkymänä tämä sukupolvenvaihdos kuin mitä kaupunkialueiden yrityksillä on. Maaseutuyritykset myös toimii useammin kaupunkialueita useammin teollisuuden ja muiden palveluiden alalla, mutta ehkä oleellisin ero on se, että kaupunkialueilla yrityskoko on suurempi kuin mitä maaseudulla on. Maaseudun yrityksellä yleisin kokoluokka on tuommoinen 2-4 työntekijää työllistävät yritykset. Ja ehkä semmoinen pitkällä aikavälillä vaikuttava ero on se, että koulutustasossa on jonkun verran eroa maaseudun ja kaupunkialueiden yrittäjien välillä. Maaseudun yrittäjällä on harvemmin korkeakoulututkinto, kun taas kaupungissa se on yleisempää.

Saija Råtts:

No tästä onkin ehkä sitten hyvä jatkaa näihin erityisiin haasteisiin. Jos me ajatellaan nimenomaan maaseudulla toimivia yrityksiä, niin voisitko kertoa näistä vähän lisää Anmari.

Anmari Viljamaa:

No koska tuolla on maaseudulla korostuu erityisesti yritysten perheyrittäjyys ja nämä sukupolvenvaihdokset, ja koska perheyrityksillä on tosi iso rooli maaseudun työllistäjänä ja elinvoiman ylläpitäjänä, niin ehkä erityisesti nostaisin tuon perheyritysten jatkuvuuden semmoiseksi kysymykseksi, että se on yhteiskunnallista tosi tärkeä asia maaseudun näkökulmasta. Eli sukupolvenvaihdoksiin liittyvät verotukselliset haasteet pitäisi huomioida maaseudun elinvoimaa ajatellen. Toisaalta se, että yritykset on maaseudulla suhteessa vähän pienempiä kuin kaupunkialueella tarkoittaa sitä, että näillä yrityksillä on suurempaa asiantuntija avun tarvetta. Mitä pienempi yrityskoko on niistä vähemmän on yleensä niitä omia resursseja kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun. Tää näkyy myös meidän tuloksissa, mitä tulee kasvuun ja kehittymiseen. Myös korkeakoulutuksen pienempi osuus saattaa sillä tavalla heijastua strategisen suunnittelun osaamisessa. Eli tästäkin näkökulmasta olisi tosi tärkeätä, että maaseudun yritykset saisivat houkuteltua korkeakoulutettua työvoimaa. Sillä on pidemmällä aikavälillä todennäköisesti vaikutusta myös yritysten kasvuun ja kehittymiseen ja sitä kautta siihen elinvoimaan.

Saija Råtts:

Hyvä, kiitos. Eli jos mä nyt oikein tässä kuuntelin ja ymmärsin, niin voidaan todeta, että tärkeää on ennakointi, se jatkuvuuden turvaaminen, asiantuntijoiden hyödyntäminen ja sitten tää korkeasti koulutetun työvoiman houkuttelu maaseudulle. Voitais jatkaa vielä vähän tästä samasta aiheesta ja lisäksi tulevaisuuden näkymistä niin Sanna: miltä maaseudun yritysten omistajanvaihdosten tulevaisuus näyttää?

Sanna Joensuu-Salo:

No tää on kyllä todella tärkeä kysymys ja kun katsotaan näitä lukuja meidän tän barometrin osalta, niin itse asiassa siellä on tulossa aika paljon nyt sitten öö niitä luopumisia näille yrittäjille ja sitä kautta tää jatkuvuus asia on kyllä tosi tärkeää. Että vaikka näissä maaseutualueiden yrityksissä niinku viime aikoina oli tehty hieman vähemmän omistusjärjestelyistä kun kaupunkialue yrityksissä, niin sitten taas kun katsotaan tulevaisuutta niin yleisesti niinku 55 prosenttia arvioi luopumisen tapahtuman lähivuosina. Ja sitten kun katsottiin vähän kauemmas vielä vuoteen 2028 mennessä, niin tää yritystoiminnasta luopuminen oli edessä lähes 90 prosentilla. Eli todellakin niinku siellä on tulossa nyt valtavasti näitä yritystoiminnasta luopumisia ja siinä mielessä on tosi tärkeää miettiä että mikä se jatkuvuus on näillä maaseudun yrityksillä. Sitten vielä jos vähän noihin haasteisiin mennään niin. Niin jos te kysyitte tämä yrityksestä luopumisen tämmöinen henkinen vaikeus koetaan hieman suuremmaksi haasteeksi maaseudulla kuin kaupunkialueella. Ja sitten kun katsotaan näitä yli 65-vuotiaita, niin sitten maaseudulla jostain syystä koetaan tää yrityksen myyntikuntoon laittaminen vähän haastavammaksi. Elikkä nää on semmoisia asioita mihin on niinku hyvä kiinnittää huomiota, kun mietitään että mitä mitkä asiat sinne jatkuvuudessa maaseudulla on tärkeitä huomioida ja jos nimenomaan tuo myyntikuntoon laittaminen on yksi tärkeimmistä asioista. Toisaalta sitten tämmöiset keski-ikäiset maaseudun yrittäjät koki jostain syystä niinku tämmöisen lasten tasapuolisen kohtelun niinku hieman suurempana haasteena, kuin kaupunkialueen vastaavan ikäiset yrittäjät. Ja se mikä toisaalta on niin kun hyväkin asia on se, että nää yrittäjät itse on huomanneet ja kokee sen ja tunnistavat sen, että tälle omistajanvaihdoksiin liittyvälle asiantuntija avulle on niin kuin iso tarve näissä maaseudun yrityksissä. Ja totta kai kun nää luopumissuunnitelmat on niin monella edessä niin niin tälle asiantuntija-avulle varmasti on kysyntää.

Anmari Viljamaa:

Tämä asiantuntija-avuntarve tai kokemus siitä, että tällaista apua tarvitaan, niin voi osaltaan liittyä myös siihen, että maaseudun yrityksillä on kaupunkialueiden yrityksiä vähemmän kokemusta sekä yrityksen ostamisesta että yrityksen myymisestä. Mutta toisaalta on hyvä muistaa, että omistajanvaihdokset silti onnistuvat myös maaseudulla pääsääntöisesti erittäin hyvin, että kolme neljästä maaseutualueen yrittäjästä, jolla on kokemusta, pitää sekä osto- että myyntikokemusta erittäin onnistuneena tai onnistuneena.

Sanna Joensuu-Salo:

Joo, se on kyllä tuota ihan tosi hieno tulos. Ja sitten myös toisaalta se, että jostain syystä nää maaseudulla olevat yrittäjät niin he kokee niinku tän ostokohteen löytymisen ja liiketoiminnan haltuunoton niinku pienemmäksi haasteeksi kun nää kaupunkialueen yritykset että. Tässä on myös tällä tavalla tämmöistä positiivistakin puolta näissä maaseudun yritysten omistajanvaihdoksista. Ja ylipäätänsä se, että onhan näillä maaseutu yrityksilläkin kasvua haettu niillä yrityskaupoilla ja on sitä kokemusta, että varsinkin kun katsotaan just näitä niinku isompia yrityksiä yli 20 henkeä työllistävistä oli kuitenkin yli puolellakin oli kokemusta tästä yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta.

Saija Råtts:

Hyvä. Kiitokset tästä mielenkiintoisesta keskustelusta. Kuulostaa hyvinkin siltä, että melko pienilläkin tukitoimilla kuitenkin voidaan edesauttaa ja vauhdittaa näitä maaseutualueiden yritysten omistajanvaihdosten toteutumista ja tukea niiden onnistumista. Onko näin?

Sanna Joensuu-Salo:

No se on varmasti juuri näin niin kuin sanoit ja niin kuin tässä jo keskusteltiin siitä, että nimenomaan kun täällä maaseudun yrityksillä on edessä merkittävä määrä näitä omistajanvaihdoksia lähitulevaisuudessa, niin niiden toteuttamiseen varmasti tarvitaan myös ulkopuolista asiantuntija-apua. Ja tää johtaa toki siihen, että näitä omistajavaihdos palveluita on tosi tärkeää kehittää niin, että niiden saavutettavuus olisi hyvä myös maaseudulla. Ja sitä tätä tässä MOP-hankkeessa on toki tehtykin että tätä saavutettavuutta ollaan mietitty. Ja toki myös on hyvä huomata, että erilaisille ja erikokoisilla yrityksillä on myös niitä erilaisia haasteita, että kun kehitetään näitä omistajavaihdos palveluita, niin ei ole niin, että kaikkea kaikille vaan on huomioitava niitä erityispiirteitä mitä siellä yrityksessä on. Ja just niinku oli puhetta, että näissä suuremmissa yrityksissä yrityskauppoja on tehty aiemminkin, mutta sitten taas pienemmillä yrityksillä ei olekaan niistä niin paljon kokemusta. Sitten toisaalta myös tää on mielenkiintoinen asia, että tää henkinen ja psykologinen puoli olisi syytä muistaa, että kun mietitään just tätä luopumisen vaikeutta ja lasten tasapuolista kohtelua, niin jostakin syystä ne tässä meidän vertailussa korostui maaseudulla vähän enemmän kuin kaupungissa. Ja se voi toki johtua siitä, että maaseudulla on suhteessa enemmän näitä perheyrityksiä kuten Anmari kertoi ja ja sitä kautta tehdään myös enemmän sukupolvenvaihdoksia. Ja meidän yksi havainto oli toki se että tää luopuminen on haasteellisempaa sukupolvenvaihdoksessa kuin myyntiä suunnitellessa, vaikka voisi periaatteessa ajatella, että se olisi toisin päin. Mutta tää on, tää on tosi mielenkiintoinen tulos. Ja myyntiin valmistautuessa väistämättä tulee valmistauduttua enemmän siihen totaaliseen luopumiseen kuin silloin, kun yritystä jatkaa oma lapsi. Näin me tätä on sitten itsellemme perusteltu.

Saija Råtts:

Hyvä. Tuossa aikaisemmin onkin jo ollut myös tuosta kasvusta puhetta ja siitä näkökulmasta ja nyt tässä kasvun ja kehittämisen suhteen myös maaseutualueiden ja kaupunkialueiden välillä on eroja. Ja tää tuli myös esiin siinä mainitsemassanne barometrissä ja niissä tuloksissa mitä siitä saatiin niin kertoisitko näistä kasvuun liittyvistä eroista vähän tarkemmin, Anmari?

Anmari Viljamaa:

Kiitos. No ensimmäisenä pitää varmaan mainita se surullinen tulos, että maaseudun yritykset ovat vähemmän kasvuhakuisia. Elikkä toisin sanoen nämä yritykset tavoittelevat harvemmin kasvua kuin mitä yritykset kaupunkialueella. Öö edelleen jos vähän tarkemmin katsoo näitä meidän baron tuloksia niin tää ero kaupunki- ja maaseutualueiden välillä on kaikkein suurimmillaan ikäryhmään 55-64 -vuotiaat kuuluvilla yrittäjillä elikkä vähän siellä vanhemmassa päässä. Toiseksi nostaisin eroista sen, että jos katsotaan mennyttä niin maaseudun yritykset ovat kasvaneet menneisyydessä vähemmän kuin kaupunkialueiden yritykset. Ja ehkä sitten kolmantena tämmöisiä kehittämiseen liittyviä tekijöitä maaseudulla: strateginen suunnittelu yrityksessä vähäisempää kuin kaupunkialueella ja johtoryhmätyöskentelyyn panostetaan vähemmän kuin kaupunkialueella. Ja vielä viimeisenä maaseudulla olemassa oleva kehittämisen, elikkä toisin sanoen nykyisen toiminnan tehostamiseen panostetaan hieman vähemmän kuin kaupunkialueella. Tää tosin koskee ainoastaan yksinyrittäjiä ja semmoista 5-10 työntekijää työllistäviä yrityksiä, mutta että kaikki nämä seikat saattaa heijastua myös kasvutavoitteisiin ja kasvun toteutumiseen.

Saija Råtts:

Ja ilmeisesti voidaan todeta, että maaseutualueiden kasvuhakuisuus on selkeästi yhteydessä nimenomaan tähän yrityksen kokoon. Eli mitä suurempi yritys, niin sitä todennäköisimmin se tavoittelee kasvua. Minkälaisia seurauksia tästä voi omistajanvaihdos-näkökulmasta olla mielestäsi Sanna?

Sanna Joensuu-Salo:

No joo kyllä se on todettava, että nää suuremmat kasvuhakuiset yritykset ja yleensä teollisuudenalalla niin ne on niitä maaseutualueiden oikeastaan vähän tämmöisiä kultakimpaleita. Eli vaikuttaa siihen sitten, että kuinka paljon siellä on elinvoimaa siellä maaseudulla. Saattaa olla yksi yritys joka työllistää vaikka koko kylän suurin piirtein siitä siellä teollisuushallilla ja sinne pääsee nuoriso harjoittelemaan ja niin edelleen. Että nää on tärkeitä niinku ihan sen aluekehityksen ja elinvoiman näkökulmasta ja sitä kautta niinku näiden yritysten jatkuvuus on tosi tärkeä, tärkeä turvata. Ja niinku Anmari tuossa jo totesi niin nää kaikki kulkee vähän käsi kädessä, että tarvitaan näitä asiantuntijapalveluita ja sitten tää strategisen suunnittelun potentiaali ja tää johtoryhmän työskentely. Että just se että tähän strategiseen suunnitteluun on tosi tärkeä panostaa kaikissa yrityksissä ja etenkin nyt kun ajatellaan tätä maaseudun jatkuvuutta, niin tätä pitäisi korostaa, että tää strateginen suunnittelu on tosi tärkeää, koska se vaikuttaa aika lailla siihen yrityksen menestymiseen ja kasvuun ainakin näiden meidän niinku tulosten mukaan. Samoin kun se johtoryhmätyöskentely. Ja sitä kautta sitten voikin ajatella, että tällainen maaseudun yrityksille olisi hyvä tai olisi tärkeätä se, että mahdollistettaisiin se helppo saavutettavuus asiantuntijapalveluiden osalta nimenomaan liittyen tähän strategiseen sparraukseen. Että heillä olisi niinku niitä asiantuntijoita käytettävissä. Ja toisaalta niinku Anmari tuossa jo aikaisemmin puhui niin tää korkeakoulutettujen työntekijöiden houkutteleminen maaseudulle töihin olisi myös tosi tärkeää. Ja tänä päivänä tietysti nää digitaaliset mahdollisuudet ja tämmöinen joustava työ ja etätyö mahdollistaa kuitenkin sen, että maaseudun yritykset voisi hyödyntää myös sitten kaupungeissa asuvaa työvoimaa, mikä voisi tuoda sitten sinne yritykseen ehkä sitä korkeakoulutetun osaamista, liittyen nyt sitten vaikka tähän strategiseen suunnitteluun. Ja totta kai samalla on tärkeää kehittää maaseutua laajemminkin palveluiden suhteen, jotta myös maaseudulle saataisiin jäämään ja muuttamaan sitä osaavaa työvoimaa, että kyllä itse niin kun ajattelen vahvasti myös maaseudulla asuvana, että on tärkeää, että meillä Suomessa niin kun nämä kaikki alueet niinku pysyy elinvoimaisena.

Saija Råtts:

Eli jos nyt sitten lyhyesti ja ytimekkäästi kiteytän tän keskustelun, niin voidaan kyllä todeta, että erityisesti maaseudulla omistajanvaihdoksilla on suuri vaikutus työllisyyteen, verotuloihin ja alueiden vetovoimaan ja vireystilaan. Ja näillä onnistuneilla omistajanvaihdoksilla alueellinen vireys- ja vetovoima saadaan säilymään ja kehittymään.

Tämä podcast on tuotettu osana valtakunnallista ja EU osarahoitteista maaseuturahaston rahoittamaa ”maaseudun maaseutuyritysten omistajanvaihdos ekosysteemin kehittäminen matalan kynnyksen omistajanvaihdos palvelut myyjille ja ostajille” -hanketta eli MOP-hanketta, jota toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa Suomen yrittäjät, Suomen uusyrityskeskukset ja maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Hankkeen päätavoitteena on rakentaa toimintamalli maaseutuyritysten myyjien ja ostajien ohjautumista omistajanvaihdos palveluiden aktiivisiksi käyttäjiksi sekä rakentaa ja pilotoida valtakunnallinen matalan kynnyksen palveluverkosto, joka edistää maaseutuyritysten omistajanvaihdoksia. Kiitokset haastateltaville sekä kaikille kuuntelijoille ja tervetuloa mukaan kuuntelemaan myös hankkeen muita podcasteja.

Sanna Joensuu-Salo:

Kiitos Saija.

Anmari Viljamaa:

Kiitoksia.