SEAMK Podcast: Miten kestävyyskriteereillä vaikutetaan - Kohti kestäviä julkisia hankintoja, osa 2
Podcastin aiheena on kestävyyskriteerien, sekä laadun painoarvon vaikutus julkisissa hankinnoissa. Aiheesta keskustelevat julkisten hankintojen asiantuntija Antti Savola Novice Oy:stä sekä Krista Mäki ja Heikki Punkari Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Krista Mäki
Tervetuloa kuuntelemaan, kun me jatkamme keskustelua julkisten hankintojen kestävyysnäkökulmista. Meitä on täällä jälleen keskustelemassa hankintojen kokenut asiantuntija Antti Savola Novice Oy: stä ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Riihi -hankkeesta Heikki Punkari ja Krista Mäki.
Antti Savola
Terve terve. Morjens.
Krista Mäki
Me aloitettiin viime jaksossa juttelemalla siitä, että miksi kestävyys on ylipäätään tärkeää julkisissa hankinnoissa ja kerrottiin vähän siitäkin, että mitä riihi hankkeessa on tämän eteen tehty. Nyt puhutaan siitä, että miten ihan konkreettisesti niitä hankintoja sitten kehitetään ja ensimmäisenä minulle tulee mieleen kriteerit. Elikkä nämä kriteerit mitä tarjouspyynnöissä usein on. Mitä teille tulee kestävyydestä ja kriteereistä mieleen?
Heikki Punkari
No mieleen tulee se, että on paljon vaihtoehtoja ja sieltä pitää osata valita ne oikeat kriteerit tai tavoitteet mitä sillä hankinnalla halutaan saavuttaa. Kaikkia kriteerejä ei kannata laittaa yhteen hankintaan, vaan valita sieltä nimenomaan ne mitkä ovat tärkeimpiä siihen hankintaan liittyen.
Krista Mäki
Mä tartun vähän tuohon eli kun sanoit että mitä hankinnalla halutaan saavuttaa. Perinteisestihän hankinta on voinut olla joku toiminto tai joku tavara mitä sillä on haluttu saavuttaa. Mutta nyt pitää vähän katsoa laajemmin sitä, että halutaan saavuttaa jotain muutakin.
Heikki Punkari
No kyllä joo ja edellisessä jaksossa puhuttiin laadusta, niin laatuhan on laaja käsite ja siellä on monenlaista. Mitä se laatu kyseisessä hankinnassa on, mutta kyllä nämä kestävyys ja kiertotalouskriteerit minun mielestäni alkaa olla osa sitä melkein joka hankinnassa.
Krista Mäki
Mitäs Antille tulee mieleen, kun puhutaan kriteereistä ja kestävyydestä.
Antti Savola
No ihan samoja juttuja mitä Heikki tuossa jo nostikin esille. Ehkä mä vielä korostaisin sitä, että se olisi aina tärkeää, että selkeästi mietitään sitä kestävyyskriteeristöä kahdella tasolla. Ensin määritellään mikä on se vähimmäistaso ja se on aina se laadun vähimmäistaso myös. Sen jälkeen mietitään, että jos se laadun vähimmäistaso elikkä se kriteeristö niin sanotusti ylitetään niin minkä verran siitä annetaan pisteitä ja millä tavalla. Yksinkertainen esimerkki on se, että jos vaikka vaaditaan, että jollakin rakennustyömaalla pitää nyt olla yksi sähkökäyttöinen kaivinkone. Näin nyt karrikoiden heitettynä, niin sitten jos jollakin tarjoajalla onkin vaikka tarjota sinne vaikka 3 tai 4 sähkökäyttöistä kaivinkonetta, niin sitten niistä yli menevistä annetaan niitä pisteitä. Mutta sitten tietenkin, jos joku tavarahankinta tai joku muu niin se on erityyppinen, mutta minä lähtisin aina siitä 2 tason määritelmästä. On se vähimmäistaso joka ylitetään, niin sitten annetaan pisteitä.
Krista Mäki
Mutta sekin pitää olla vissiin etukäteen kerrottuna. Ei voi vaan että on osoitettu että täytetään tämä vähimmäistaso, joka on se yksi sähkökäyttöinen kaivinkone ja hei meillä onkin näitä 3 niin se ei auta jos ei sitä ole siellä tarjouspyynnössä esitetty, että siitä on mahdollista saada lisäpisteitä.
Antti Savola
Just näin. Tämä pitää olla tietenkin etukäteen siinä tarjouspyynnössä selkeästi määritelty että 2 sähkökaivinkonetta niin yksi piste 3 sähkökaivinkonetta JNE. Se pitää olla etukäteen tietenkin määritelty.
Krista Mäki
No mutta ilmeisesti tänä päivänä jos puhutaan vielä näistä kriteereistä, niin ilmeisesti nämä sähkökäyttöiset koneet tänä päivänä on ainakin yksi semmoinen millä voi miettiä sitä. Vaikka jonkun työmaan kestävyysnäkökulmia. Mitäs muita tulee tämmöisiä mieleen?
Heikki Punkari
No joo kyllä toi sähkökäyttöisyys on varmasti hyvä. Jos nyt mietitään ainakin mistä me on paljon tässä hankkeessakin puhuttu, niin on ollut rakennustyömaat. Siellä on jonkun neitseellisen kiviaineksen mahdollisimman vähäinen käyttö tai purkukohteen uusiokäyttö toisella työmaalla tai ehkä vähäpäästöinen pienempi työkone. Biopolttoaine tai uusiutuvat polttoaineet mitä voidaan hyödyntää sitten.
Antti Savola
Kyllä just noin. Tuossa Heikki oikeastaan rakennusurakoihin nostikin ne ehkä tärkeimmät ja olennaisimmat ja ne ovat monesti tämmöisiä hyvin käytännönläheisiä. Esimerkiksi purku-urakassa, vaikka joku välivarastointi. Jos tarjoajalla on oma varastointipaikka ja se on vaikka vähintään x kilo metrin säteellä tai jos ei ole omaa varastointipaikkaa, niin sitten se on hankittavissa tietyn edellytyksin. Mutta ne ovat tämmöisiä aika käytännönläheisiä ja ennen kaikkea mitattavia asioita. 20 % vähemmän neitseellisten kiviaineistojen käyttöä, niin kaikki tietää mitä se tarkoittaa ja joku pystyy vastaamaan siihen paremmin ja toiset entistä paremmin.
Krista Mäki
Kyllä tuossa tuli aika paljon tuommoisia maalaisjärjellä ajateltavia kriteerejä. Me tuossa edellisessä osassa jo puhuttiin myös tietopyyntökyselystä ja markkinavuoropuhelusta, että sieltä voi löytyä tämmöisiä uusia näkökulmia myös. Mutta mitä jos hankkija ei ole vaikka vielä tunnistanut, että mitä voisi ne kestävyysnäkökulmat olla ja etsiä jotakin innovatiivisia vastauksia. Pystyykö näillä kriteereillä pelata vielä jotenkin niin, että löydetään niitä innovatiivisia tarjouksia sieltä myös.
Heikki Punkari
No pystyy varmasti ja mitä itselle nyt tuli heti mieleen tuossa kun Antti aiemmin mainitsi, vaikka ne kaivinkoneet. Siinähän olisi jo kannattanut käydä se markkinavuoropuhelu, niin siellä olisi tullut ilmi se, että jollain on tarjota niitä enemmän, niin sitten olisi ehkä otettu jo niistä lisäpisteissä huomioon. Elikkä se voisi tulla jo täältä se innovatiivisuus, kun käydään sitä vuoropuhelua.
Krista Mäki
Joo.
Heikki Punkari
Minun mielestäni aikaisemmat työmaa kohteet ja kilpailutukset kannattaa myös niin kuin tarkistaa ja itse miettiä, että mitä hankinnalta haluaa. Mitä tässä uudessa tehtäisiin toisella lailla tai paremmin.
Antti Savola
Just näin ja minusta nuo niin kun vaikka aikaisempien referenssikohteiden pisteyttämisen huomioiminen muutenkin, kun vain niiden lukumäärän osalta. Eli se, että jos vaikka nyt ajatellaan, että yksi vähimmäisvaatimus laadun osalta voisi olla vaikka kolmen referenssin vaatiminen, sehän on tietyllä tapaa yksi laadun vähimmäistaso.
Krista Mäki
Joo.
Antti Savola
Niin se, että niitä lisäreferenssejä ei pisteytettäisikään vaan kappalemäärän osalta, että jos on 6 referenssiä niin saat näin paljon pisteitä, vaan lähettäisikin enemmän pisteyttämään niitä kolmea vaadittua referenssiä niiden sisällön osalta. Siten että kysytään niiltä aikaisemmilta asiakkailta, että hei että mitenkä sitä oikein onnistui ja sitten ihan täysin nurin päin justiin että pisteytetään sitä niin kuin referenssin sisällön toteutumista.
Krista Mäki
Aivan pitää ihan nurinpäin.
Antti Savola
Siinäkin voidaan laatia ihan tämmöiset niin kuin vaikka 10 kysymystä. Jos ajatellaan vaikka että kunta x on ollut asiakkaana tälle yritykselle niin siltä kunnan x teknisen toimen johtajalta ihan niin kun kysytään että hei että tämä yritys y nyt kertoi, että ne on toteuttanut teille tämmöisen urakan ja siellä on tämmöiset asiat toteutunut. Sopimuskausi kesti näin kauan. Laskutus toteutui näin kauan, niin pitääkö paikkansa? Ja haluatko kertoa jotakin vaikka lisää, niin sitäkin kautta voisi tulla justiin tätä niin kun sen yrityksen sitä osaamista eri tavalla esille. Sitten tuo mitä Heikki sanoi että siellä markkinavuoropuhelussa jo kysytään suoraan, että me ollaan mietitty sähkökäyttöisiä kaivinkoneita. Voisiko teillä joku parempi vaihtoehto?
Krista Mäki
Aivan tässä tuli tosi hyviä juttuja. Keskityttiin vähän enemmän tuonne urakkapuolelle ja erilaisiin palveluhankintoihin ja työkoneisiin ja muuta. Mitäs sitten jos ollaan hankkimassa jotakin tavaraa, niin mitä niihin liittyen tulisi mieleen?
Heikki Punkari
Kuljetukset tuli itselle nyt ensimmäisenä mieleen, että sieltä ainakin varmasti löytyy kriteeriä millä voidaan sitä miettiä tai joku missä ajassa se pitää toimittaa tai jos se on joku elintarvike, niin tuoreus tai jotain muuta. Tämän tyyppisiä ainakin voidaan hyödyntää.
Antti Savola
Just näin. Toimitusketjuun liittyvät, vasteaikaan liittyvät tai vaikka elintarvikkeissa, että se on jopa tietynlaista perunalajiketta. Tai sen perunan matka pellolta keskuskeittiöön ja vielä loppukäyttäjille. Se saa olla vaikka vaan tietyn ajan tai aika välissä toteutettu. Sitten vaikka ihan materiaalitarvikehankintoihin, kalusteisiin, pöytiin, tuoliin liittyen. Se että onko ne jollakin tavalla uudelleen käytettävissä? Onko millä tavalla se pöydän valmistusprosessi on tehty? Mistä se pöydän materiaali on tullut, että ne ovat monesti hyvin tämmöisiä. Taisit käyttää Krista jossakin aikaisemmassa vaiheessa vai oliko podcastissa tätä maalaisjärkeen perustuvaa termiä. Se että ne liittyvät sen tuotteen tai sen palvelun käytettävyyteen, että kun se loppukäyttäjä ottaa sen pöydän tai mikä se onkaan käsiin niin miten se niin kuin toimii siinä.
Krista Mäki
Myös ilmeisesti vähän niin kun sen koko tuotteen elinkaariajattelu tulee siihen.
Antti Savola
Ehdottomasti. Joo just näin.
Heikki Punkari
Kyllä ja kaikkihan ei tarvitse omistaa, että se voi olla myös se tuote palveluna tyyppisesti, että sitäkin kannattaa miettiä.
Krista Mäki
Aivan. Kyllä ja siinä voi myös sitten säästää rahaa, jos ei tarvitsekaan ostaa sitä tuotetta. Mutta nyt on puhuttu näistä laadun kriteereistä, mutta ne ei vissiin kumminkaan tänä päivänä ole se ainut että niillä vaan mennään vaan ilmeisesti se hintakin vielä jotakin ratkaisee kumminkin. Mitä te olette mieltä tämmöisestä hinnan ja laadun painoarvosta sitten. Sillä pystyy myös pelaamaan.
Heikki Punkari
Tähän minä haluaisin kyllä kuulla mitä Antti vastaan ensin.
Antti Savola
Minä lähtisin tätä aina arvioimaan siitä, että mikä se on se hankintalaji, koska tietyissä hankinnoissa se voi olla tavarahankintojen sisällä oleva hankintalaji, sanotaan näin. Mutta se riippuu aika paljon siitä hankinnan kohteesta eli jossakin hankinnoissa sataprosenttinen hintakilpailu on kaikista järkevin. Se toimii vaan siellä kaikista parhaiten. Mutta sitten jos halutaan, että sillä laadunpisteytyksellä on jokin merkitys, että se oikeasti vaikuttaa siihen tarjousvertailuun. Sen tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan elikkä sen yrityksen valintaan, niin kyllä minä laittaisin sen laadun pisteytyksen painoarvon aika korkealle yli 50 %. Mielellään ehkä sinne 60 %. Koska silloin selkeästi on se tilanne, että sillä vaikka liian halvalla tai poikkeuksellisen halvalla tarjoushinnalla ei voi pelata enää. Ja minä väitän, että tänä päivänä. Suurin osa tarjouskilpailusta menee jo sillä että se hinta on vaikka 3 tai vaikka 5 tarjoajan kesken aika lailla samalla tasolla suurin piirtein. Silloin se 60 % painolla arvolla oleva laatu tekee sen lopputuloksen. Tämmöisissä tilanteissa pieni PK yritys voi olla samalla viivalla, kun se vaikka iso pörssiyhtiö. Taas riippuen tietenkin hankintalajista.
Heikki Punkari
Kyllä juuri näin. Kyllä toi laatu kannattaa ottaa niin korkealle minun mielestäni, kun sen pystyy siinä kyseisessä hankinnassa vaan laittamaan.
Krista Mäki
Ilmeisesti Heikki oli tyytyväinen Antin vastaukseen.
Heikki Punkari
Minä olin erittäin tyytyväinen joo.
Krista Mäki
Joo no tähän tästä on hyvä siirtyä sitten eteenpäin. Puhutaan vielä vähän sopimusehdoista ja ne on ilmeisesti ollut hyvin määrämittaisia ja määrämuotoisia perinteisesti hankinnoissa, mutta miten niillä pystytään sitten muokkaamaan hankintoja?
Antti Savola
No yleisesti ottaen, kun puhutaan sopimusehdoista, niin niillä viitataan tämmöisiin vakiomuotoisiin sopimusehtoihin. YSE -tavaratehtoihin, YSE-palvelutehtoihin tai vaikka YSE-ehtoihin. Tai sitten JIT elikkä IT hankintoihin liittyvien sopimusehtoihin ja nythän näistä suurin osa on uudistettu. YSE ehdot on kaikki nyt 2025 vuoden ehtoja ja ne on tosiaan vakiomuotoisia, jossa vaikka vahingonkorvauksesta tai sopimusrikkomuksista tai hinnankorotuksista tuodaan selkeät ohjeet niin sanotusti. No näiden lisäksi minä aina pitäisin tärkeänä, että puhutaan tämmöisestä hankintakohtaisesta erillissopimisesta. Eli se tarkoittaa sitä, että näiden vakiomuotoisten sopimusehtojen päälle tehdään siis ihan erillisiä sopimuslausekkeita. Ne voi olla 1, 2, 3 tai 5 lauseketta, sillä tarjouspyynnössä, jossa määritellään, että jos nämä asiat toteutuvat sopimuskaudella. Eli vaikka nyt laadun kriteeristön vähimmäisvaatimukset toteutuu sovitusti sopimuskaudella, niin sille valitulle toimittajalle voidaan vaikka mahdollisesti antaa lisätilausehtoja tai tämmöisiä. Sitten voidaan ottaa ne optioehdot käyttöön tai että jos kaikki toteutuu entistä paremmin mitä on sopimuksessa sovittu, niin tällä valitulla toimittajalla on mahdollisuus, vaikka ekstra laskutukseen. Se voi olla vaikka joku 10 % bonuslaskutus niin sanotusti neljännesvuosittain tai vaikka niin kun yhden vuoden tietyistä tuloksista. Eli näillä lisäehdoilla tai lisäsopimuslausekkeilla, voidaan käyttää kumpaa tahansa määritelmää, niin niillä pitäisi nimenomaan mahdollistaa jotakin liiketaloudellista hyötyä. Joko ihan lisälaskutusta tai sitten lisää sopimuskausia tai jotakin lisätilauksia, sillä varsinaisella sopimuskaudella.
Krista Mäki
Eli nähdään että tämmöiset lisäehdot tai bonukset tai muut kannustavat sitten tätä tarjoajaa tai tarjouskilpailun voittanutta tekemään parempaa laatua ja siitä sitten kannattaa sen hankkijan maksaa.
Antti Savola
Ehdottomasti ja just näin, että ja jos miettii ylipäätään sitä yhteistyötä. Jos joku tekee paremmin mitä on luvattu tai sovittu niin kyllä minä uskon, että jokainen siitä mielellään on valmis maksamaankin enemmän.
Krista Mäki
Kyllä. Minulle tuli tuossa mieleen kun aikaisemmin edellisessä jaksossa puhuttiin jo siitä, että on aika monen kirjava tämä joukko joka tekee näitä julkisia hankintoja. Kuinka sinä Antti näet, että näitä sitten uskalletaan lähteä tekemään itse tämmöisiä erillisiä sopimusehtoja. Voiko se olla yksi jarru myös?
Antti Savola
No kyllä varmasti, eli jos sitä ei ole tehty aikaisemmin, niin siinä voi olla ehkä ihan epäluuloisuuttakin, mutta voi olla myös semmoista suoraan sanottuna pelkoa. Ei olla käytetty tämmöistä ennen, että jos nyt niin kun tuleekin ongelmia, niin mitäs sitten?
Krista Mäki
Niin.
Antti Savola
Ja tässä minä nostaisin tämän että ne lisäsopimuslausekkeet tai lisäehdot tulisi laatia niin että siellä kerrotaan että näin voidaan toimia jos tulee niitä onnistumisia. Sitten taas näin toimitaan, jos tuleekin epäonnistumisia. Eli ei jätetä minnekään ylätasolle, että no katsotaan sitten. Vaan että kerrotaan niin että vähän semmoista jopa niin kuin kriisisuunnitelmaa, että kun kaikki menee hyvin, kaikki pysyy hengissä.
Krista Mäki
Aivan.
Antti Savola
Voi käydä jotakin toisellakin tapaa.
Heikki Punkari
Joo ja ylipäätään niin kuin sopimuskauden aikainen seuranta. Joka tapauksessa minun mielestäni se on reilua jopa niille muille tarjoajille, jotka on tarjonnut. Seurataan että se hankinta toteutuu niin kuin se on siinä tarjouspyyntövaiheessa tai kilpailutusvaiheessa luvattu. Sekin voi olla mitä on Antinkin kanssa puhuttu, että suhteellisen yksinkertaisia tarkistuslistoja tai keskusteluja silloin tällöin. Tai jotain palautekyselyä tai jotain muuta, mutta että nähdään vähän, onko se mennyt niin kuin haluttiin puolin ja toisin. Taas niistä voidaan oppia sinne seuraavaan kilpailutukseen sitten sopimuskauden aikaisesta toiminnasta.
Krista Mäki
Toi oli Heikki tosi hyvä pointti. Hyvä että nostit sen.
Antti Savola
Siis kyllä tuo oli ihan se niin kun elinehto voisi sanoa hyvälle sopimuskaudelle, että siellä on niitä sopimuspalavereita, välitsekkejä. Vähän semmoinen välitilinpäätös että molemmat osapuolet molemmat sopimusosapuolet oikeasti tietää, että missä mennään, mitä tapahtuu. Ei käy niin, että kun kilpailutus on valmis ja allekirjoitukset laitettu, niin sitten se sopimus menee jonnekin pöytälaatikkoon ja sitten ei tiedetä mitä seuraavan vuoden tai 4 vuoden aikana tapahtuu.
Krista Mäki
Aivan ja voi tietysti olla näinkin, että voi olla vähän eri käsitys siitä, että tehdäänkö asiaa hyvin vai huonosti. Siitä tulee myös keskusteltua asiasta sitten siinä matkan varrella.
Antti Savola
Se kyllä just näin.
Krista Mäki
Joo, tässä oli hyvää asia. Näistä muutama asia vielä tuota näiden yritysten näkökulmasta, kun lähdetään tekemään tämmöisiä kestävyyshankintoja, niin miten hyvin nämä yritykset pystyy nykyään vastaamaan esimerkiksi tämmöisiin kestävyyskriteereihin? Mistä tässä on nytkin puhuttu?
Heikki Punkari
No varmasti on eroja yritysten välillä, mutta isossa kuvassa sanoisin että aika hyvin tänä päivänä. Koska kyllä moni yritys jo aika lailla elää näiden periaatteiden mukaisesti tai niiden ansiosta jopa tänä päivänä. Toki riippuu alasta ja muuten, mutta ainakin mikä meillä tässä hankkeessa on kokemus, niin kyllä näitä tällaisia asioita jopa toivotaan, että otetaan jo julkisissa hankinnoissa huomioon.
Antti Savola
Ihan samaa mieltä, että kyllä tänä päivänä ne yritykset, jotka ovat elinvoimaisia ja oikeustoimikelpoisia sanotaan näin. Kyllä ne ovat niin monen lainsäädännön ja direktiivin alaisuudessa tai niin kun toiminta on niiden velvoittamaa, että monella pienillä yrityksellä on itse laadittu ympäristöjärjestelmä tai johtamisjärjestelmä tai sitten se on sertifioitu jonkun standardin mukaisesti. Suurin osa yrityksistä on jo hyvin valveutuneita ja valmiita tekemään todella kovan luokan kestävyyskriteerien velvoittamaa palvelua?
Krista Mäki
Joo toi oli hyvä pointti Antti kun nostit myös nämä tämmöiset ympäristö tai johtamisjärjestelmät. Nehän ovat sitä työtä joka osoittaa sen, että kyseinen yritys on miettinyt asioita ja tekee hyvin. Tosiaan tästä on puhuttukin jo tässä matkan varrella myös, että nämä yritykset jotka pystyvät näihin kriteereihin vastaamaan on nähnyt sen, että vaikka vaatii esimerkiksi investointeja tai kehittämistä, mutta että he hyötyvät siitä joka tapauksessa.
Heikki Punkari
Kyllä joo vinkkinä, että kannattaa laatu-, ympäristö- ja johtamisjärjestelmät että jos ei ne ole sertifioituna niin vähintään yrityksensä itsensä laatimat niin kannattaa ottaa käyttöön.
Krista Mäki
Hyvä pointti lähteä liikkeelle.
Heikki Punkari
Kyllä.
Krista Mäki
Hei tässä on tullut taas tosi paljon asiaa mietittäväksi. Toivottavasti myös muille käytäntöön hyödynnettäväksi. Kiitos paljon Antti, kiitos Heikki.
Antti Savola ja Heikki Punkari
Kiitos kiitos.
Krista Mäki
Seuraavassa meidän viimeisessä jaksossamme me sitten kerromme, että miten me ihan käytännössä toteutettiin kaksi hankintaa kestävästi. Eli Ilmajoen ja Vimpelin kuntien kanssa tehtiin tämmöiset käytännön hankinnat. Kannattaa siis ehdottomasti pysyä kuulolla.