SEAMK Podcast: Markkinoilta kannattaa kysyä - Kohti kestäviä julkisia hankintoja, osa 1
Podcastin aiheena on tietopyyntökysely ja markkinavuoropuhelu julkisissa hankinnoissa. Aiheesta keskustelevat julkisten hankintojen asiantuntija Antti Savola Novice Oy:stä sekä Krista Mäki ja Heikki Punkari Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Krista
No moi. Työskenteletkö sinä julkisten hankintojen parissa tai oletko joskus tuskaillut sen kanssa, että miten niitä kehitettäisi? Jos olet tai vaikka et olisikaan niin nyt kannattaa hetki miettiä ja pysyä kuulolla, koska me haluamme nyt kertoa teille esimerkkejä siitä mitä me olemme Seinäjoen ammattikorkeakoulun Riihi hankkeessa tehty hankintojen kehittämiseksi. Meitä on täällä keskustelemassa hankintojen rautainen ammattilainen Antti Savola Novice oy: stä sekä hankintojen maailmaan tässä Riihi hankkeessa sukeltaneet Heikki Punkari ja Krista Mäki
Antti ja Heikki
Terve terve.
Krista
Ennen kun me lähdetään kertomaan, että mitä me sitten oikein on tehty niin. Keskustellaanko hetki siitä, että miksi ylipäätään näissä julkisissa hankinnoissa tämä kestävyysnäkökulma on niin merkittävä tänä päivänä?
Antti
Kyllä se sopii. Minä itse ajattelen, että kestävyys on ollut niin kun aina julkisissa hankinnoissa niin kauan kun hankintalaki on ollut olemassa, niin mukana jollakin tavalla. Ensimmäinen hankintalaki astui voimaan 2010 ja silloin jo lainsäädäntö velvoitti tietenkin tietyt laatu vaatimukset, laatuperusteet ja sitä kautta myös kestävyysvaatimukset kaikkiin hankintoihin. Elikkä kaikkien hankintojen tarjouskilpailuihin. Mutta nyt varmasti viimeisten vuosien aikana ja ehkä viimeisen parin vuoden aikana tämä on vain korostunut. On tullut EU direktiivien kautta tiettyjä vaatimuksia ja ehkä myös sitten julkinen sektori ja myös me kuntalaiset elikkä palveluiden tai tarvikkeiden tai urakoitten käyttäjät olemme sillä tavalla valveuduttu. Me oikeasti halutaan sillä veromarkalla semmoista palvelua, joka myös niin kun kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Eli on ihan sanan varsinaisessa merkityksessä kestävä.
Krista
Siinä oli Antti hyvin tiivistetty, että mistä tämä on oikein lähtenyt? Tuota me lähdimme tässä Riihi hankkeessa tämmöisellä ota kestävyyskriteerit haltuun hankinnoissa tilaisuus kiertueella vauhtiin ja kierrettiin ympäri Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Mitä teille jäi näistä mieleen päällimmäisenä?
Heikki
Se oli minun mielestä hyvä kiertue. Ensinnäkin sinne tuli ihan hyvin osallistujia joka puolelta ja sellainen sanotaan, että aika vireääkin keskustelua oli niissä tilaisuuksissa. Ehkä joka tilaisuudessa vähän eri aihe kuitenkin. Huomasi, että semmoisia kipupisteitä löytyi. Mutta ehkä päällimmäisenä minulle jäi mieleen niistä mitä niissä tuli esille niin resurssien niukkuus hankintoihin liittyen kunnissa ja kaupungeissa. Siinä oman työn ohella sitä tehdään.
Krista
Elikkä se on se suuri tai yks suurimmista esteistä miksi ei kehitetä hankintoja?
Heikki
Kyllä varmasti.
Krista
Mitäs Antille tulee ensimmäisenä mieleen näistä työpajakiertueista?
Antti
No ihan samoja ajatuksia kun Heikillekin, että tietyllä tapaa vaikka mentiin samalla ohjelmalla tai materiaalilla joka paikkakunnalla niin aina keskustelua tuli myös eri aiheista. Kyllä se paikkakunta kohtainen teema tai ne paikkakunta kohtaiset kipupisteet aina nousi. Ja itse minä pidin sitä tosi hyvänä, että siis osallistujamäärät oli melko hyvät ja ennen kaikkea sitä keskustelua tuli ja niitä paikallisia ihan hankintacase-esimerkkejä tuotiin esille ja vähän kyseltiin, että mitä näissä olisi voinut tehdä tai olisi voinut huomioida enemmän. Sitten kyllähän tuo on ehkä se yksi voisiko sanoa keskeisin haaste, minkä Heikki nosti esille elikkä tämä resurssien niukkuus. Sekä isoissa kaupungeissa, mutta varsinkin pienemmissä kunnissa tai muissa pienissä hankintayksiköissä, niin hankintoja kilpailutetaan oman työn ohella. Jos miettii että olet toimialajohtaja pienessä kunnassa. Sä olet kymmenien henkilöiden esihenkilö ja olet lautakuntien esittelijä ja sitten vielä siihen päälle pitäisi kilpailuttaa isot EU hankinnat. On se aika kova yhtälö.
Krista
Joo eli siis tosiaan, että näitä hankintajohtajia tai hankintayksiköitä ilmeisesti on tosi vähän ylipäätään varsinkaan pienemmissä kunnissa. Vaan nämä hankinta-asiat ovat erilaisten ihmisten työpöydällä vähän niin kuin siinä sivussa ja se taisi näkyä siellä niin kuin työpajan osallistujissakin, että ei ollut semmoista. Myös siinä osallistujien hankkimisessa, että ei ollut tiettyä osoitetta tai toimijaa siellä kunnissa tai muualla, jota olisi lähestytty tai ketä sinne tuota osallistui.
Heikki
Joo se oli laaja kirjo kyllä osallistujat, että miltä alalta toimialalta siellä oltiin, mutta ehkä se kertoo just siitä että sitä tekee kaikki vähän tuota jollain tasolla siellä kunnissa. Sitten ehkä teemoja. Toki meillä oli esimerkkejäkin rakentamiseen liittyen esimerkiksi, mutta kyllähän ensimmäisessä tilaisuudessa ehkä rakentamiseen liittyvää keskustelua oli.
Krista
Kyllä.
Heikki
Oli siellä sitten kuljetuspalveluja ehkä seuraavassa ja sitten talvikunnossapitoa, että nämä ainakin nousivat myös teemoina sieltä esille. Mistä keskusteltiin ehkä vähän enemmän kuin muuten.
Antti
Joo ihan samaa mieltä, että rakentamisen kuljetuspalveluitten ja tiettyjen kunnossapitopalveluitten teemat kyllä nousivat vahvasti esille.
Krista
Joo, tuota saa sanoa vielä myöhemminkin, jos tulee jotain näihin mieleen, mutta mennään vähän eteenpäin. Muistaakseni myös aikatauluista puhuttiin näissä tilaisuuksissa aika paljon. Sä Antti vähän haastoit tätä perinteistä käsitystä siitä, että kuinka hankinnat ja niiden aikataulut kulkevat, niin haluatko kertoa siitä jotain?
Antti
No joo tuota ehkä näin niin kuin karrikoiden voisi todeta, että monesti eniten laitetaan paukkuja siihen sen hankinnan kilpailuttamiseen tai siihen kilpailutusvaiheeseen. Elikkä noin kuukauden periodiin käytännössä. Enemmän minä ajattelen että se kilpailutusvaihe elikkä se kuukauden pätkä on vaan yksi pieni pätkä sitä koko niin kun hankintaa tai hankinnan elinkaarta. Siihen niin kuin valmistelua ja suunnittelua pitäisi käyttää kuukausia ennen sitä kilpailutusta ja monesti voidaan ihan käytännön kokemusten kautta todeta, että se kilpailutus menee paljon paremmin, jos sitä hankintaa on lähdetty valmistelemaan jo sen edellisen sopimuskauden aikana. Eli puhutaan vaikka edellisen sopimuskauden viimeisen vuoden aikana on lähdetty jo tekemään sitä valmistelutyötä. Niin näin karrikoiden voisi sanoa, että yksi vuosi plus yksi kuukausi valmistelu ja suunnittelutyötä ja sitten vasta uuden hankinnan kilpailutus.
Krista
Haluatko sinä Heikki sanoa jotain? No minkälaisia ajatuksia siellä nousi tästä kun Antti esitti tämmöistä?
Heikki
Kyllä se varmasti aiheutti vähän sellaista tai sanotaan näin, että ehkä noin ei tehdä tällä hetkellä kuitenkaan, vaan se on enemmän sellaista reaktiivista. Se on varmasti resurssikysymys ja vähän ehkä minä uskaltaisin sanoa tähän opittu tapakin, että toimitaan sillä lailla. Vähän siellä tilaisuuksissa leikkimielisesti puhuttiin, että pitäisi päästä siitä lisäkysymyksiin vastaamisesta sinne hyvään valmisteluun.
Krista
Onko sekin se resurssikysymys?
Heikki
Kyllä. Kyllä niin kuin tässä varmasti on kehittämisen paikkaa.
Krista
Tuota mitäs seurauksia sillä on jos siirrytään valmistelemaan? Miten se vaikuttaa siihen hankinnan tulokseen tai siihen lopputulokseen?
Antti
No sanotaan näin, että niin kun väärinymmärryksiltä tai mahdollisilta valituksilta markkinaoikeuteen tai oikaisuvaatimuksilta, sitä sille hankintayksikölle vältytään. Tottakai niitä voi aina tulla. Sama se miten hyvin itsehankinta valmistellaan tai suunnitellaan, niin aina voi tulla ongelmia haasteita. Siltikin voidaan päätyä markkinaoikeuteen, mutta minä ajattelen näin, että kun julkinen hankinta on myös kaupankäyntiä ja kaupankäynti on aina ihmisten välistä toimintaa, siinä on aina ostaja. Myyjä elikkä siis se on ihmissuhdetoimintaa niin silloin kun sitä valmistelua ja suunnittelua lähdetään tekemään ihan perinteisen tämmöisen yhteistyön tai mahdollisen yhteistyön parantamisen kautta. Tilaaja elikkä kunta esimerkiksi esittää niitä kysymyksiä etukäteen markkinavuoropuhelussa, tietopyyntö kyselyssä ja tuo vaikka niitä omia kipukohteita esille, että hei, että meillä on tämmöinen hankinta tulossa. Me emme ole ihan varmoja mitä pitäisi huomioida vai pitäisikö huomioida tämmöisiä asioita? Pyydetään potentiaalisilta tarjoajilta siihen kommentteja, vastauksia tai vaikka jatkokysymyksiä sitoumuksetta, niin kyllä siinä tulee semmoinen niin kun aidon voisiko sanoa niin kun mukaan ottamisen periaate. Eli jos se tarjoaja elikkä se yritys kokee tulleensa kuulluksi, niin todennäköisesti se. Halukkuus vaikka valittaa markkinaoikeuteen myös pienenee.
Krista
- Me puhutaan tänään kumminkin myös kestävistä hankinnoista. Tai oikeastaan tämä liittyy hyvin vahvasti kestävyyteen. Niin ja kestävyyden osa-alueet, taloudellinen ympäristö, kestävyys ja myös sosiaalinen kestävyys. Niin jos me mietimme vielä hetken niin kuin näiden näkökulmien toteutumisesta siinä hankinnassa, niin mitenkä se hankinnan painopisteen muuttaminen sieltä siihen valmisteluun vaikuttaa sitten siihen lopputulokseen? Vaikka siihen hankittavaan palveluun tai tuotteeseen ja sen kestävyysnäkökulmia. Onko sillä vaikutusta?
Antti
No jos minä ensimmäiseksi aloitan ja Heikki voi sitten vielä kompata. No ehkä tuossa korostuu semmoiset asiat mihin minä väitän, että suurin osa nykypäivän yrityksistä haluaa myös tarttua. Eli jos hankintaan laitetaan kestävyyskriteerejä lisäpisteiden saamiseksi, niin minä ajattelen, että sen pitää myös tuoda jotakin liiketaloudellista hyötyä sille tarjoavalle yritykselle. Ja kyllä yritykset tänä päivänä on aika hyvin valveutuneita siitä, että mitä direktiivit tai jotkut standardit vaativat tai mahdollisesti voisi vaatia niin se, että jos ne kestävyyskriteerit asetetaan niin että niiden saavuttaminen tai vaikka niiden ylittäminen tuo oikeasti liiketaloudellista hyötyä sille yritykselle. Totta kai se yritys on valmis tekemään entistä enemmän entistä paremmin. Jos nämä kohtaa sen ostajan elikkä sen kunnan ja sen yrityksen kanssa niin minä väitän, että yritykset ovat valmiita tekemään vielä kestävämpiä ratkaisuja eli se on oikeasti kliseisesti sanottuna win win.
Krista
Juu ihan varmasti näin onkin.
Heikki
Kyllä joo. Julkisiin hankintoihin käytetään kuitenkin valtava määrä rahaa tässä yhteiskunnassa ja minä näkisin, että julkiset hankinnat oikein kohdennettuna käytettynä niin on erittäin hyvä yrityselämän kehittämisen moottori, että sitä kautta saadaan kyllä varmasti vaikuttavuutta.
Krista
Joo tuota mainitsit Antti tuossa tai sivusit. Tietopyyntökyselyt ja markkinavuoropuhelut, että ne liittyvät nimenomaan sinne hankinnan valmisteluun ja siihen valmisteluvaiheeseen, niin niin tuota palataanko vielä siihen, että mitä niillä oikein tarkoitetaan ja mitä hyötyä niistä on?
Antti
Joo eli. Tuota jos vaikka lähdetään nyt tästä isoimmasta hankintakategoriasta. Elikkä EU kynnysarvot ylittävistä hankinnoista. On olemassa hankintalain mukainen ennakkoilmoitus, jota voidaan käyttää erityyppisiin käyttötarkoituksiin EU hankinnoissa, mutta sillä ennakkoilmoituksilla voidaan julkaista myös tietopyyntökysely tulevasta hankinnasta. Tai sitten vaikka kutsu markkinavuoropuheluun tulevasta hankinnasta. Tästä ensimmäinen elikkä tietopyyntö kysely on yksinkertaisimmillaan, vaikka kunnan julkaisema lista kysymyksistä. Niitä voi olla 10 tai vaikka 20, jotka liittyvät siihen hankinnan kohteeseen. Olemme miettineet tämmöistä. Soveltuvuuden vaatimusta olemme miettineet, vaikka tämmöisen referenssilistan vaatimusta, olemme pohtineet vaikka rakennusurakassa uusiutuvien maa- ainesten uusiokäyttämistä tai jonkun vähän vähäpäästöiseen työkoneen käyttämistä rakennustyömaalla. Tai jotakin muuta vastaavaa. Miten haluaisitte kommentoida tätä? Eli toisin sanoen tietopyyntökyselyssä, vaikka nyt kunta julkaisee 10 tai 20 kysymystä siitä tulevasta hankinnasta ja pyytää niihin kommentteja ja tämä on täysin sitoumuksetonta eli se ei sido sitä kuntaa eikä myöskään niitä yrityksiä jotka siihen nyt niitä vastauksia tai kommentoinut. Markkinavuoropuhelutilaisuus taas on avoin keskustelutilaisuus siitä tulevasta hankinnasta. Ja mä itse suosittelen hankintayksiköille ja kunnille esimerkiksi käytettäväksi tämmöistä kaksivaiheisuutta eli ensin julkaistaan se tietopyyntökysely ja siitä vaikka parin viikon päästä se itse markkinavuoropuhelutilaisuus, jossa voidaan vielä vaikka käydä niitä tietopyyntökyselyn kysymyksiä läpi ja ihan samalla periaatteella niin kansallisissa hankinnoissa kuin vaikka pienhankinnoissa voidaan käyttää näitä samoja periaatteita.
Krista
Sanoit, että suosittelet sitä, että toteutetaan nämä molemmat. Mikä hyöty siitä on, että tehdään nämä molemmat peräkkäin ja kuinka paljon tämmöinen kuormittaa esimerkiksi että hankkijaa vai helpottaako se sitten taas sitä seuraavaa vaihetta niin paljon, että se ehdottomasti kannattaa tehdä.
Antti
No juuri noin. Elikkä tuosta sinun viimeisestä kysymyksestä voisi lähteä, että kyllä se ehdottomasti helpottaa. Eli sillä on kauas kantoisia vaikutuksia ja minä väitän, että se vähentää valitushalukkuutta niin sanotusti, mutta se myös vähentää niitä mahdollisia haasteita siellä sopimuskaudella elikkä on pystytty ennakoiden varautumaan siihen, että mitkä ne pullonkaulat tai ne kipupisteet ovat. Ja tämmöinen kaksivaiheisuus eli ensin tietopyyntökysely, sitten markkinavuoropuhelu tilaisuus, niin minä näen ne tukevat kaikki toisiaan. Kun siihen tietopyyntökyselyyn voi nämä potentiaaliset tarjoajat eli yritykset vasta. Sillä tavalla, että se vastaus tai se kommentti tulee vaan sille kunnalle tietoon. Elikkä niitä ei julkaista missään niin se voi olla semmoinen ensimmäinen kynnys, vaikka sille yrityksille, että hei nyt me tuomme näitä meidän ajatuksia ja näkemyksiä esille. Voisiko sanoa turvallisesti ja sitten jos se herättää niin kun jatkopohdintaa, vaikka nyt sillä kunnan teknisen toimenjohtajalla niin sehän sitten todennäköisesti hoksaa, että hei nämä olivatkin tärkeitä kysymyksiä. Me saimme valtavan hyviä kommentteja. Näistähän kannattaa nyt vielä jatkaa keskustelua siellä vuoropuhelu tilaisuudessa. Minä näen tämän myös vielä niin sen hankkijan kannalta, että he tarjoavat mahdollisuuden niille potentiaalisille tarjoajille avata sitä kenttää ja avata sitä peliä. Hei nyt me haluamme oikeasti kuulla teiltä ammattilaisilta, että mitä mieltä te olette meidän tulevasta hankinnasta?
Krista
Aivan no siellä oli näissä tilaisuuksissa paikalla hankkijoita kuntapuolelta ja muistakin julkisista organisaatioista, niin miten Heikki koet että he ottivat tämmöisen ajatuksen vastaan ja oliko tämä ihan vieras?
Heikki
No ei se varmastikaan ihan vieras ollut, mutta.
Krista
Oliko sitä hyödynnetty? Kuinka paljon?
Heikki
Varmasti voitaisiin hyödyntää enemmänkin. Minä luulen, että vähän puolin ja toisin vältellään sitä keskustelua, niin julkisen hankkijan kun sitten ehkä yritystoimijoidenkin puolelta, että siinä on jostain syystä kynnystä. Mutta onhan toi huippu tapa tavallaan tilaajan selvittää, että mitä sillä markkinalla on oikeasti tarjota. Ja muokkaa sitten hankintaa sen mukaan, mutta myös sitten tarjoajille, että ne pysyy kärryillä mitä kunnassa on meneillään ja mihinkä itse pystyy tarjoamaan. Tietää mitä tarjoaa myös.
Krista
Aivan. Se varmaan on myös tämmöinen, kun näissä kestävyysasioissa tulee uusia innovaatioita jatkuvasti. Niin varmaan se on myös tapa pysyä kartalla siitä, että mihinkä ne alueen yritykset tai kansalliset tai muutkin yritykset. Mitä pystytään edes hankkimaan?
Heikki
No juuri näin ja kyllä se on sillä lailla, kun kuitenkin julkisilla hankkijoilla on omat tavoitteet mihin pitää päästä ja julkiset hankinnat ovat siihen hyvä keino. Ja jos ne yritykset pystyvät siinä lähialueella esimerkiksi vastaamaan niihin, niin ne yritykset pärjäävät kyllä sitten muissakin. Kilpailutuksissa tai muissa haasteissa siellä kentällä paljon paremmin.
Krista
Joo tuo oli hyvä pointti, kun sanoit että niillä julkisilla toimijoilla on omat tavoitteensa myöskin joihin heidän pitää pystyä vastaamaan. Tämä on myös hyvä kanava siihen. Päästiin nyt tuohon kestävyysteemaan niin, mitä tämmöisessä tietopyyntökyselyssä tai markkinavuoropuhelussa voisi sitten minkälaisia kysymyksiä näissä voisi olla nimenomaan kestävyyteen tai vaikka kiertotalouteen liittyen? Tuleeko teille eilen jotain mieleen?
Antti
Haluaako Heikki avata pelin ensiksi?
Heikki
Joo minä voin avata pelin. Minulle tulee nyt ensimmäisenä tietenkin mieleen, kun tässä hankkeessa tehtiin näitä hankintamalleja ja pilotoitiin joitain hankintoja. Kyllä minun mielestä jo niissä mentiin, mikä se hankittava asia onkaan, niin kohdennettuihin kysymyksiin ja ehkä kriteereihin mitä oli mietitty että voisi olla sopivia. Niitä sitten testattiin siinä, että kyllä se alkaa jo olla tavallaan siihen hankintaan soveltuva.
Antti
Ihan samaa mieltä ja mitä konkreettisempi, selkeämpi, mitattavampi kysymys siihen hankintaan liittyen, niin sen parempi. Eli kyllähän markkinavuoropuheluita on järjestetty niin kauan kuin hankintalaki on ollut olemassa. On ollut keskustelutilaisuuksia, tiedotustilaisuuksia tulevasta hankinnasta. Mutta silloin kun se markkinavuoropuhelutilaisuus tai vaikka se tietopyyntökysely voisiko sanoa epäonnistuu tai ei ainakaan toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, niin ne kysymykset tai se keskustelunaihe on ehkä liian yleisellä tasolla. Tai sitten puhutaan pelkästään vaan euroista tai vaikka aikataulusta. Mitkä toki nekin ovat tärkeitä. Mutta sitten kun ne tietopyyntökyselyn kysymykset on just tuolla tavalla laadittu kuin Heikki sanoi, että se on nimenomaan siihen hankintaan liittyen, että olemme vaikka pohtineet, että tämmöisestä koneesta tai tämmöisestä vaikka materiaalivalinnasta voisimme antaa 10 pistettä. Niin mitä te arvontarjoajat olette tämmöisestä mieltä? Eli konkreettinen selkeä suora kysymys, johon pyydetään suoraan selkeä ja konkreettista vastausta tai kommenttia.
Krista
Aivan ja tähän voi tosiaan innostaa sitten jotakin semmoisiakin tarjoajia, jotka ovat kokenut että he ei hinnalla pärjää jossakin tietyissä hankinnoissa. Niin nyt kun he huomaavat sitten, että nyt keskustellaankin vähän uusista asioista ja näkökulmista. Niin he voivat nähdä siinä itselleen markkinaraon sitten.
Antti
Siis ehdottomasti ja tässä tullaan justiin siihen liiketaloudelliseen hyötyyn, että totta kai kun hankinnan tai kilpailutuksen voi toteuttaa pelkästään hinnalla, elikkä se on hintakilpailu. Mutta sitten jos siinä otetaan näitä laadun kriteerejä myös, niin kun pisteytyspuolelle. Eli jos toteutat tämmöisellä materiaalivaihtoehdolla nyt vaikka tämän rakennusurakan. Niin se on se vähimmäisvaatimus. Mutta te vaikka pystytte käyttämään 10% tai vaikka 20% enemmän vielä tämmöistä materiaalia jotakin kierrätettävää materiaalia tai mikä se onkaan, niin voitte saada siitä vaikka 20 pistettä lisää. Tämä jo pistää sitä potentiaalista tarjoajaa miettimään, että meillä olisi tähän mahdollisuus. Tehdään vielä pikkuisen panostusta. Investoidaan vaikka omaan tuotantoon, niin me voisimme pärjätä tässä tarjouskilpailussa eikä tarvitse pelkästään pelata hinnalla. Tietopyyntökyselyssä kannattaa varmasti myös ihan sopimusehtoihin, sopimuslausekkeisiin liittyviä kysymyksiä esittää ja keskustella niistä. Koska taas sitten yksittäiset kriteerit voi liittyä vaan toisinaan pelkästään siihen kilpailutusvaiheeseen, tarjousvertailuun jne. Sitten ne jotkut yksittäiset sopimuslausekkeet saattavat tehdä merkittävän muutoksen sinne 4 vuoden sopimusajalle. Taas sillä voi olla vielä enemmän merkitystä pitkällä tähtäimellä.
Krista
Joo minä tuohon tartun vielä oikeastaan itselleni selvennykseksi. Näissä puhutaan oikeastaan niin kuin vaan hinnasta ja sitten laadusta ja laatuun sisältyy ne kestävyyskriteerit tai mitä ne ovatkaan. Elikkä kun puhutaan laadusta, niin ne ovat siellä sisällä nämä kestävyysnäkökulmat?
Antti
Joo kyllä lähtökohtaisesti näin. Laadun vähimmäisvaatimus voi olla vaikka se, että rakennusurakassa pitää käyttää vähintään 20% kierrätettyä rakennusmateriaalia.
Krista
Aivan just näin. Juu, tuota vielä tuohon markkinanvuoropuheluun, missä tilanteessa kannattaa pitää elikkä. Onko niin kuin?
Heikki
Aina kannattaa pitää.
Krista
Vaikka tehtäisiin ihan semmoinen rutiinihankinta tai semmoinen mitä on aina tehty niin ihan vaan sen takia, että voitaisiin löytää sieltä jotain uutta niin aina kannattaa.
Antti
Just noin.
Heikki
No kyllä joo. Siis vähintään jos ei mitään muuta niin kerran vuodessa se, että mitä meillä on tulossa. Mitä aiotaan hankkia ensi vuonna tai muuta, niin tällaista keskustelua minun mielestäni niin kuin vähintään kannattaisi käydä.
Krista
Niin elikkä se voi olla tämmöinen koonti myös niin kun.
Heikki
Kyllä voi olla.
Antti
Siis just noin. Heikki nosti nyt ihan niin kuin olennaisen asian esille. Totta kai niihin yksittäisiin tuleviin hankintoihin liittyvät markkinavuoropuhelut ovat tärkeitä, mutta ne voi olla ihan hyvin tuommoisia koonteja, että vaikka vuoden alussa kun talousarvio on hyväksytty. Kun valtuusto on hyväksynyt talousarvio, niin vaikka tammikuun alussa loppiaisen jälkeen pidettäisiin tämmöinen koko tulevan vuoden hankinnoista tämmöinen koonti. On oikein hyvä idea.
Heikki
Ja itse huomasin niissä tilaisuuksissa mitä me pidettiin, että tavallaan mitä tarkempi tai yksityiskohtaisempi se meidän kysymyksemme oli, niin sitä parempi vastaus me siihen jotenkin saatiin, että se aina niin kuin osuu ja uppoaa. Joko se vastaus on sen tyyppinen kuin me oletettiin sen olevan tai se on jotain ihan muuta, mutta sieltä tulee se vastaus. Siinä osuu ehkä johonkin hermoon sitten aina siinä kohtaa.
Antti
Tuo on aivan totta ja tämä on minun mielestä se ehkä ydin siinä niin kun yhteistyössä tai siinä ostajan ja myyjän välisessä ihmissuhde tai kauppasuhde miten se miten muotoillaankaan. Elikkä jos sinä kysyt hyvin epämääräisen hyvin yleisen laajan kysymyksen. Siihen todennäköisesti tulee hyvin epämääräinen laaja, yleinen vastaus. Sitten jos kysyt täsmä kysymykseen, että mulla on selkä kipeä. Minkälaisen tuolin minä tarvitsen? Siihen todennäköisesti sanotaan, että no tämmöinen.
Krista
Aivan no tuossa oikeastaan tuli jo vähän koukkua meidän tuleviin aiheisiin. Eli kolmannessa osassa tätä podcast sarjaa käydään läpi näitä hankintamalleja. Mitä tässä tehtiin ja mihinkä Heikki tuossa viittasi, että mistä nyt missä vähän tarkemmilla kysymyksillä päästiin tarkempiin vastauksiin myös. Mutta tässä tuli tältä osalta jo tosi paljon hyvää asiaa julkisten hankintojen kehittämisestä ja jätetäänkin vähän vielä myös pureskeltavaa seuraaviin osiin. Kiitos Antti ja kiitos Heikki. Ennen kun mennään siellä kolmannessa osassa siihen näihin malleihin jotka toteutettiin, niin seuraavassa osassa keskustellaan sitä ennen vielä kestävyyskriteereistä ja laadun painoarvosta ja myös kannustavista sopimusehdoista. Mietitään myöskin vähän, että miten ne yritykset tänä päivänä sitten voi osaltaan vastata näihin vaatimuksiin, mitä sieltä hankkijapuolelta ollaan sinne suuntaan kokoamassa.
Krista
Mutta näiltä osin kiitos kuuntelusta ja kiitos Antille ja Heikille ja palataan seuraavissa osissa.
Antti ja Heikki
Kiitos Krista