SEAMK Podcast: Mallit, oivallukset ja opit kentältä - Kohti kestäviä julkisia hankintoja, osa 3

Podcastissa keskustellaan Riihi resurssiviisaat verkostot Etelä-Pohjanmaalla -hankkeen avulla tehdyistä konkreettisista kilpailutuksista ja niistä tehdyistä julkisten hankintojen hankintamalleista. Mikä toimi ja mikä ei? Aiheesta keskustelevat julkisten hankintojen asiantuntija Antti Savola Novice Oy:stä sekä Krista Mäki ja Heikki Punkari Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Krista 

Hei vaan kaikille. Täällä on kestävistä hankinnoista juttelemassa Novice Oy:stä Antti Savola ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun riihi hankkeesta Heikki Punkari ja Krista Mäki. 

Antti ja Heikki 

Terve terve. Morjens. 

Krista 

Moi. Kahdessa aikaisemmassa osassa me ollaan käyty läpi jo melkoinen tieto pläjäys kestävien hankintojen kehittämisestä ja tässä osassa meidän on tarkoitus keskustella tämmöisistä ihan aidoista hankinta caseista, jotka me Riihi -hankkeessa Antin avustuksella toteutettiin Ilmajoen ja Vimpelin kuntien kanssa. Tuota, Haluatko Heikki ensin vähän kertoa taustaa, että mitä ja miksi tässä lähdettiin tekemään? 

Heikki 

No joo, lähden sieltä asti, että tosiaan ensin meillä oli nämä työpajat niin kun tuli aikaisemmissa jaksoissa puhetta. Niiden perusteella lähdettiin miettimään myös, että mitä nämä hankintamallit sitten voisi olla. Vähän mitä niissäkin nousi esille ja sitten myös me tehdään opas näistä julkisista hankinnoista ja sitten meillä oli nämä hankintamallit. Elikkä pyrittiin löytämään ihan konkreettiset hankinnat tuolta kuntakentältä ja mitä voitaisiin pilotoida tässä hankkeessa ja sinne tuotaisiin sitten kestävyys ja kiertotalouskriteereitä ja ylipäätään tätä tässä hankkeessa opittua mallia. Miten toimia, oli se sitten sopimuslausekkeita tai mitä tahansa ja tähän löytyi kyllä tosi hyvin kiinnostusta. Tätä oli helppo lähteä näitä malleja tekemään koska tuolla kentällä on aidosti tarve tällaisille ja se tunnistetaan siellä ja niin kuin sanoit, niin Ilmajoki ja Vimpeli lähti näihin mukaan. Itse asiassa meidän piti alun perin vain yksi hankintamalli tehdä, mutta tästä suuresta kiinnostuksesta johtuen niin tehtiinkin kaksi hankintamallia. 

Krista 

Joo, tässä taisi käydä vähän niin kuin  Pohjanmaalla aika usein, että hyvää yritettiin ja priimaa pukkaa. 

Heikki 

No juuri näin vaatimattomasti sanottuna. 

Krista 

Joo tota miten päädyttiin just näihin hankintoihin mitä näissä nyt ja mitä näissä tehtiin sitten käytännössä. 

Heikki 

Joo ehkä isossa kuvassa ajatus oli se, että ne mallit tulisi olla no A ihan oikeita keissejä ja konkreettisia juttuja, mutta myös että se olisi monistettavissa mahdollisimman moneen muuhun hankintaan. Ei menty kuitenkaan niin kuin  ehkä liian… Tai mentiin spesifisti, mutta kuitenkin, että tämäntyyppisiä hankintoja on muitakin niissä kaupungeissa kuin vain tämä. Ei esimerkiksi nyt lähdetty sitten rakennusurakkoja tai tämän tyyppisiä, koska ne on aina vähän oman tyyppisiä keissejä kuitenkin. Mutta tuota Ilmajoki, jossa olisi hyvinkin laaja-alaisesti tutkittiin heidän hankintoja ja tarpeita ja oikein hyvää keskustelua oli. Siellä lopuksi sitten päädyttiin tällaiseen kalustehankintaan. Pienhankintana sähköpöytiä ynnä muita, mutta sitä samaa pystyy sitten muunkin tyyppisiin kalusteisiin tai vastaaviin sitten monistamaan. Vimpelin kanssa niin siellä oli taas hyvin tarkka ajatus heti alusta lähtien, että se on talvikunnossapitoon liittyvä ja lähdetään katsomaan sitä uusin silmin niin sanotusti. 

Krista 

Mikä oli näillä kunnilla niin kuin  sanoit että oli halukkuutta paljon mukaan. Mikä oli heillä se suurin ajuri, että miksi halusivat olla mukana tässä? 

Heikki 

No kyllä siellä halutaan kehittää hankintoja, uudistaa hankintoja ja hakea sinne vähän uutta näkökulmaa ja siinä pystyttiin sitten tällä hankkeella olemaan aluksi. 

Krista 

Se on aina parasta, kun pystytään tekemään jotain konkreettista. Mikä Antti sun rooli on ollut tässä? Olet ollut vahvasti mukana ja miten sä olet kokenut tämän prosessin? 

Antti 

Tuota mun mielestä tämä on ollut äärimmäisen hyvä ja onnistunut prosessi ainakin näin hankintakonsultin näkökulmasta. Kaikki nuo taustat ja eri vaiheet mitä Heikki kertoikin oli nämä työpajat ja tämä oppaan laatiminen niin on ollut mielenkiintoista ja mukava olla mukana, sekä viedä sitä sitten käytäntöön. Sitten varsinkin nämä hankintamallit. Nämä 2 mallia mitkä Heikki mainitsikin niin siinä on päässyt, voisiko sanoa siihen joku parhaimpaan työhön mitä hankintakonsultti voi tehdä elikkä ihan valmistelemaan, suunnittelemaa ja kilpailuttamaan sitä yksittäistä hankinta keissiä. Mä pidin sitä äärimmäisen hyvänä minkä Heikki nostikin tuossa sen monistettavuuden esille eli ei lähdetty mitään tämmöistä hirveän vaikeaa tai monimutkaista innovatiivista täysin uudentyyppistä hankintaa toteuttamaan. Ei edes lähdetty hieman vaativampaa hankintamenettelyä käyttämään esimerkiksi kilpailullisten neuvottelumenettelyä tai mitään tämmöistä, vaan hyvin tämmöinen perinteinen hankinta. Vaikka nyt Ilmajoella kalustehankinnat ja Vimpelissä tämä talvikunnossapidon hankinta eli justiin semmoisia mitä jokaisessa kunnassa kunnan tai kaupungin koosta riippumatta tehdään jatkuvasti. 

Krista 

Elikkä tavallaan tämmöistä että matalalla kynnyksellä pystyy lähtee miettimään ja muokkaamaan ja kehittämään sitä. Sitä perushankintaa mikä on kumminkin mistä tulee suuret volyymit sitten loppujen lopuksi. 

Heikki 

Juuri näin kyllä. 

Antti 

Kyllä ja mä väitän, että siinä kun se hankintayksikkö pystyy tarttumaan helpommin siihen, niin kun uusien asioiden tai uusien kriteerien käyttöönottoon. Vielä kun me oltiin Heikin kanssa vahvasti siinä sen hankintayksikön tukena ja apuna, niin mä väitän, että se myös madaltaa sitä kynnystä. 

Krista 

Kyllä. 

Antti 

Ei kerrota, että tämmöiset kriteerit on hyviä, että käyttäkää tuota. Vaan että me tulimme siihen sitten käsipariksi mukaan. 

Krista 

Aivan. 

Heikki 

Kyllä kuljettiin rinnalla koko ajan ja sparrailtiin puolin ja toisin, että se oli hyvä oppimatka varmaan kaikille. 

Krista 

No tämä on varmaan nyt nimenomaan semmoinen oppimatka mistä kaikki haluaa kuulla. Elikkä minkälaisia havaintoja teillä on nyt näistä, kun nämä on toteutettu nämä hankinnat. Mikä toimii, mikä ei toimi? Mikä loppujen lopuksi toimi, vaikka jo aluksi näytti siltä, ettei toimikaan tai onko jotakin? 

Heikki 

Kyllä mun mielestä meillä tietopyyntökysely ja sitten Vimpelissä myös markkinavuoropuhelu oli isossa osassa kun lähdettiin hakemaan sitä vuorovaikutusta yrityskentän kanssa ja  tarkastelemaan että mitä sillä markkinalla on tarjota. Ainakin tietopyyntökyselyssäkin kysyttiin aika tarkkojakin kysymyksiä ja saatiin tosiaan tarkkoja vastauksia. Siellä tuli ihan, että heidän mielestään tällaiset kestävyys ja kiertotalouskriteerit pitäisi olla aina mukana niin kuin tuon tyyppisissä hankinnoissa. Elikkä selvästi ne yritykset on jo kehittänyt näitä kyvykkyyksiä siellä taustalla. 

Krista 

Oliko se kaikki nyt? Me ollaan hehkutettu tässä, että hankkijat haluavat kehittää ja yritykset on valmiita ja haluaa että näitä on. Mutta onko se kaikki ihan niin iloista ja positiivista ja kaikki yksin kehittämässä vai? Vai tuleeko semmoisia soraääniä tai? 

Heikki 

Tulee soraääniä ja nekin on tosi tärkeitä, että eihän se jos kaikki on samaa mieltä niin ei se ei se ole paras tilanne. Kyllä tässä talvikunnossapidossakin, niin kyllä siellä saatiin myös toisen tyyppistä palautetta urakoitsijoilta. Mutta silti mä näkisin, että sen keskustelun lopputulema oli meillä aika positiivinen, vaikka keskusteltiin asioista niin kuin pitääkin puolin ja toisin. 

Krista 

Elikkä toisaalta sitä markkinavuoropuhelua voi myös käyttää siinä niin kuin, jos on niitä ennakkoasenteita. Sehän on tiedon tiedonjakotilaisuus myöskin omalla tavallaan ja keskustelutilaisuus missä ehkä sitten niitä asenteitakin voidaan kääntää ja hoksauttaa myöskin niitä toimijoita siinä. Että ehkä mä pystynkin vastaamaan näihin tai minähän oikeasti voinkin hyötyä tästä mitä ei välttämättä edes itse ymmärretä aluksi. 

Heikki 

Kyllä joo ja eikä varmaan kumpikaan hankintamalli mennyt niin kuin esimerkiksi me hankkeen puolesta aluksi ajateltiin, että kyllä mekin tultiin vastaan siinä ja minun mielestä se oli sellainen sopiva kompromissi lopulta. 

Antti 

Siis todellakin nimenomaan kompromissi ja mä näen, että niin kuin heikki sanoi näistä soraäänistä. Ne kuuluu tähän asiaan, että jos tietopyyntökyselyssä on esitetty, että hei että me nyt vaikka täällä Ilmajoella tai Vimpelissä ollaan mietitty tämmöisiä kestävyyskriteerejä. Niin mitä mieltä te tarjoajat olette tästä? Se, että jos siihen vastataan passiivisuudella. Elikkä ei vastata mitään tai vaan että joo OK niin ei se vie sitä hommaa eteenpäin. Toki sitten jos niitä soraääniä tulee niin, tietenkin on hyvä että ne myös perustellaan ja tietyissä tilanteissa, en nosta nyt eli erikseen näitä 2 hankintamallia esille, mutta tietyssä tilanteessa markkinavuoropuheluissa saattaa niitä soraääniä tulla. Ehkä huonoista aikaisemmista kokemuksista tai jostakin vaikka tyytymättömyydestä siitä, että meitä vaikka pieniä yrityksiä ei ole huomioitu. Me ei olla päästy osallistumaan niin. Mun mielestä siinä taas nousee tämä niin kuin vuorovaikutuksen merkitys. Mä monesti näitä markkinavuoropuhelutilaisuuksia kuvailen niin, että se on se paikka missä pitää ne ehkä ne erimielisyydetkin sopia ja päästä siihen joku saman pöydän äärelle. Se on vähän sama juttu, että jos poliisi lähtee tehtävälle ja se menee jonnekin piha-alueelle missä penkillä istuu todella vihaisen näköinen tyyppi. Niin jos siinä vieressä on toinen penkki ja se poliisi kysyy että hei, voinko mä istua tähän? Niin todennäköisesti se keskustelu lähtö on ihan eri tavalla eteenpäin, kuin että se poliisi tulisi siihen ja sanoisi. No niin täältä pitää poistua. Mun mielestä se kuka siihen tulee. Elikkä nyt tässä tilanteessa se vaikka se yritys tulee sinne markkinavuoropuhelutilaisuuteen. Hei voisinko mä tulla tänne juttelemaan teidän kanssa, että mä haluaisin vähän tietää paremmin, että mikä on homman nimi? Pelkästään se että sä avaat sen keskustelun vaikka tietyn tyyppisellä lauseella niin se voi jo viedä sitä hommaa eteenpäin ihan eri tavalla. 

Krista 

Antti tässä koko matkan aikana nämä sun mielikuvat on ollut kyllä aivan mahtavia ne vie jo itsessään tätä asiaa tosi paljon eteenpäin. 

Antti 

Toivotaan näin. 

Krista 

Tuota näistä malleista vielä jotka tässä toteutettiin, niin miten näissä otettiin nimenomaan se kestävyys huomio. 

Heikki 

Kyllä näiden tietopyyntökyselyjen perusteella muokattiin vähän meidänkin tarjouspyyntöä tämän mallin toimesta. Elikkä niin kuin sanoin, niin vuorovaikutus toimi sinänsä, että sellaisenaan mikä se meidän alkuperäinen ajatus oli, niin ei ihan toteutettu kuitenkaan. Meillä tuli painoarvo ensinnäkin tässä kalustehankinnassa, niin oli se 60 %. Todettiin, että hinta 40 % ja laatu 60 %. Ja kyllä laatu- ja johtamisjärjestelmät ja luottoluokitusta meillä oli siellä kriteereinä tai lisäpisteitä sai niistä. Sitten että oliko kalusteet uudelleen käytettävissä tai korjattavissa kun oli vapaamuotoinen selvitys, miten se tapahtuu, niin sai lisäpisteitä ja. Ei mene liikaa sinne laitettu mitään. 

Krista 

Elikkä tämmöinen voi olla myös niin kuin vapaamuotoinen selvitys? Sen ei tarvitse yrityksellä olla joku että kun ollaan sitä pöydän jalan metallia kaivettu. Sieltä niin kun tulee kaikki info perässä vaan voi tämmöisellä vapaamuotoisella selvityksellä kertoa myöskin, että miten tämä nyt sitten on kierrätettävissä vaikka jatkossa tai. 

Heikki 

No kyllä minun mielestä pitää olla luottoa puolin ja toisin ja ehkä sitä seurantaa mistä on aiemmin puhuttu myös. 

Krista 

Kyllä ja se varmaan myös ohjaa sitä ajatusta siellä yrityksessä sitten että mihin suuntaan ollaan menossa. 

Antti 

Kyllä ehdottomasti ja tämä oli minun mielestäni hyvä. Nostit Krista esille tämän vapaamuotoisen selvityksen. Se, että jos yritys kokoluokasta riippumatta, mutta varsinkin jos se yritys on vaikka vähän pienempi, niin jos siellä on oikeasti mietitty ja usein onkin mietitty tietyt prosessit hyvin pitkälle. Koska ei siellä ole aikaa tai resursseja turhaan. Jos on vaikka mietitty tämmöinen jonkun tuotteen uudelleen käytettävyys, että siellä on ihan vaikka kaksi A4 sivua tehty prosessikuvausta, että miten tämä homma menee. Miten tämä yritys hoitaa sen oman toimitusketjunsa kanssa, omien alihankkijoiden kanssa. Sitten vaikka sen tilaajan, elikkä sen uuden tulevan potentiaalisen asiakkaan kanssa, niin se on mun mielestä täysin riittävä. Ennen kaikkea myös että siinä pitää luottaa puolin ja toisin että se tapahtuu. 

Krista 

Hyvä. Tuota käytiin äsken lävitse, että miten se kestävyys huomioitiin nimenomaan tässä kalustehankinnassa. Mutta vielä jos palataan hetkeksi sinne talvikunnossapitohankintaan, niin minkälaisia kriteerejä siellä tuli tai miten siellä se kestävyys näkyy? 

Puhuja 3 

Totta kai kun kalustolla aurataan teitä tai hiekoitetaan tai muuta, niin totta kai se päästöluokka oli koneilla meillä aika lailla lähtökohtana siinä. Käytetäänkö euro luokituksia vai vuosimallia vai miten? Miten se katsotaan, että mistä saa lisäpisteitä sitten enemmän. Sitten uusiutuvista polttoaineista keskusteltiin ja myös se, että minkälaista kalustoa, auraa ym. Millä saa mahdollisesti nopeammin aurattua tai mitkä soveltuu taas sitten ehkä pienempiin pihoihin Kyllä siinä mietittiin hyvin monelta kantilta näitä kriteerejä. 

Antti 

Kyllä just noin, että tietenkin talvikunnossapidossa on tietenkin olennaisena osana se kalusto traktori, kuorma-auto mikä se onkaan? Millä sitä aurausta tehdään, niin se oli siinä se niin kun pääkriteerien kohde. Justiin päästöluokat tai kaluston ikä ja kaluston käytettävyyteen liittyvät seikat. Jos on pieni piha, pieni alue niin minkä tyyppinen kalusto sitten siihen sopii paremmin. Silloin tietopyyntökyselyssä meillä oli todella laajasti keskusteluissa, että mitä muita kestävyyskriteerejä, niin kun on mahdollista hyödyntää. Se oli minun mielestäni tärkeä keskustelu, että oli todella kunnianhimoiset ajatukset, että mitä kaikkea on mahdollista hyödyntää ja niistä sitten ehkä vähän supistettiin. Vähän karsittiin tiettyjä asioita ja mä väitän, että se oli nimenomaan se markkinavuoropuhelun ansiota, että siinä tultiin sitten niiden tarjoajien tai urakoitsijoitten kanssa lähemmäksi. Ne toi selkeästi sitä esille, että hei nämä on äärimmäisen hyviä. 

Krista 

Aivan. 

Puhuja 1 

Ja niin kun vaikka isommalla maantieteellisellä alueella voisi toimia paremmin tämmöiset ja taas pienemmällä maantieteellisellä alueella paremmin tämmöiset. Siinä oikeasti käytiin rakentavaa vuorovaikutteista keskustelua. 

Krista 

Elikkä se oli tosi oleellisessa osassa siinä tämän mallin rakentamisessa. 

Heikki 

Oli joo ja vaikka siellä vähän jouduttiin karsimaankin niitä, mutta edelleen minä sanon suhtauduttiin suhteellisen positiivisesti. Ehkä se ajatus oli enemmän se, että nämä voi olla vaikka sitten seuraavassa kilpailutuksessa mukana. Elikkä ei ehkä ihan vielä oltu valmiita niihin, mutta ei sinänsä tyrmättykään niitä. Kyllä se laittoi ajattelemaan ja myös meitä hankkeena laittoi ajattelemaan, että okei mikä sopii ja mikä ei tänä päivänä. 

Krista 

Joo, mutta varmaan mitä me yrityksillekin sanotaan monessa kohtaa, että jostain pitää lähteä liikkeelle. Sitten taas siellä hankkija puolella sitä jostain pitää lähteä liikkeelle. 

Heikki 

Joo ja kyllä eniten keskustelu aiheutti varmasti meidän kriteerit mitä me tietopyyntökyselyssä ja markkinavuoropuhelussa esitettiin. Kyllähän niistä eniten keskusteltiinkin ja se oli hyvä asia. 

Antti 

Oli ja nimenomaan tuoli se oikea hetki. Ei niin että laaditan valtavan kunnianhimoiset ja täysin hyvät kriteerit. Lätkäistään ne tarjouspyyntöön, julkaistaan tarjouspyyntö ja sitten todetaan, että ei. Kun että se tuli siellä markkinavuoropuhelussa. Sanotaan, että tultiin niin kun puolin ja toisin toisiamme vastaan. 

Krista 

Elikkä nyt kun tässä on kierretty tätä asiaa, niin kertokaas nyt mitkä nämä olivat nämä kriteerit jotka varmastikin oli täysin hyvät, mutta että vielä ei ehkä oltu ihan valmiina. Mistä tehtiin kompromisseja? 

Heikki 

No uusiutuvan polttoaineen käyttö oli ainakin yksi, mikä jäi odottamaan vielä parempia päiviä. 

Antti 

Joo ja minä ajattelen, että jos olisi oltu jossakin lähempänä kehä ykköstä tai jossakin isomman kaupunki keskittymän alueella niin se olisi voinut olla ehkä toinen tilanne. 

Heikki 

Kyllä ja ylipäätään saatavuuskin siinä jo sitten, että sitä ei ole ihan joka mittari kentällä kuitenkaan tarjolla kyllä. 

Krista 

Aivan. 

Antti 

No sitten meillä oli tietopyyntökyselyssä jonkun verran sähkökalustoon liittyviä kriteeriehdotuksia ja jonkun verran taidettiin myös keskustella ihan niin kuin esimerkiksi luottoluokituksen pisteytyksestä. Tämähän monesti jätetään huomiotta, että näihin yrityksiin kohdistuvia soveltuvuuden vaatimuksia, vaikka nyt sitä luottoluokitusta voidaan myös pisteyttää. Eli jos vähimmäistaso on vaikka A+, mutta jos yritys on hoitanut näinä erikoisina aikoina toimintansa niin hyvin, että se luottoluokitus onkin vaikka AA tai vaikka AA plus. Kyllä minä näen että siitä voisi jollakin tavalla antaa ekstra pointteja. Ehkä tämän tyyppisessä hankinnassa ne ei välttämättä ollut sitten niin relevantteja. Ihan vaan siitä syystä, että siellä voi olla tarjoajana niin sanotusti yksi mies ja yksi traktori, jolloin sitten sillä luottoluokituksella ei välttämättä ole niin suurta merkitystä, kun taas vaikka jollakin isolla kansallisella konsernilla, jolla taas sitten se luottoluokitus kuvaa ihan eri tyyppisiä asioita. 

Krista 

Aivan. 

Heikki 

Yksi mikä muuttui kanssa. En nyt muista ihan tarkalleen, mikä meidän alkuperäinen esitys oli, mutta mun mielestä se meni ehkä pidemmäksi, niin sopimuskausi. Siinä taas yhteinen sävel oli se, että lähdetään hakemaan vähän pidempää sopimuskautta. 

Krista 

Joo aivan. 

Heikki 

Se on yrityksille hyvä ne voi panostaa siihen vähän paremmin sitten tälle sopimuskaudelle ja sitten toisaalta hankkijan ei tarvitse olla koko aikaa kilpailuttamassa tätä samaa. Kun tehdä se nyt kerralla kunnolla, niin se menee useamman vuoden. 

Antti 

Kyllä joo, tuo oli muuten hyvä pointti elikkä että just näin. Tämä tuli niiltä yrityksiltä nimenomaan, että he pystyy ja mielellään sitoutuvat pidemmälle sopimuskaudelle. Koska jos vaikka tarvitaan lisää kalustoa? Pitää investoida uuteen kuorma-autoon tai traktoriin, niin kyllä sitä mieluummin investoi sen vaikka 5 vuoden sopimuskaudelle kun vaikka yhden vuoden. 

Krista 

Toi on kyllä todella ymmärrettävää, että jos tehdään yhden vuoden sopimuskausia niin ei pystytä investoimaan silloin tai ei haluta. 

Heikki 

Ei ja mä palaan myös siihen julkisen hankkijan resurssiin, mistä ainakin ensimmäisessä podcast-jaksossa puhuttiin, että sitä resurssipulaa vähän on siellä. Tällä lailla pystyy myös sitä vähän niin kun säätämään. 

Krista 

Kyllä aivan. Aivan ettei tehdäkään koko prosessia joka vuosi. 

Antti 

Just näin. 

Krista 

Pystytään sitten tehdä vaikka sitä seurantaa mistä oli myöskin puhetta. 

Heikki 

Kyllä. 

Krista 

Kerroit Heikki tuohon alkuun myöskin, että ollaan tekemässä näistä opeista ja tuotoksista opasta ja sitten nämäkin mallit mitä tässä ollaan tehty niin julkaistaan myös. Puhuttiin myös siitä, että nämä nyt oli tällaiset hankinnat, jotka ovat helposti monistettavissa. Kun siellä ne mallit julkaistaan, niin mihinkä niitä pystyy sitten monistaa. 

Heikki 

No tietenkin mä toivon, että mahdollisimman innovatiivisesti, että en ehkä minäkään osaa sanoa ihan täyttä vastausta tuohon. Minun mielestäni nyt luovuus käyttöön, että niitä mahdollisimman laajasti on mun ajatus ja rohkeasti ennen kaikkea että käyttöön vaan ja kokeilemaan. Tähän liittyen mulla on kolmaskin hankintamalli oikeastaan heittää tähän peliin. Se on, kiitos Antin hyvästä työstä ja rinnalla kulkijuudesta tässä hankkeessa, niin kolmas hankintamalli voisi olla se, että näiden kuntien kaupunkien hankintayksikköjen kannattaisi hyödyntää ulkopuolista asiantuntijaa. Jos ei ole sitä osaamista tai ei ole sitä resurssia tai aikaa siihen, niin kannattaa ottaa hetkeksi siihen joku asiantuntija mukaan niin sinne tulee ne oikeat kriteerit tai sopimuslausekkeet tai mitä tahansa. Se helpottaa myös tietopyyntökyselyn ja markkinavuoropuhelutilaisuuden pitämistä, kun siellä on apua mukana. 

Krista 

Toi oli Heikki tosi hyvä pointti ja tähän kohtaan onkin sitten hyvä kysyä Antilta, että mikä sinun kokemus on näihin hankintoihin ja minkälaisia palveluja sä pystyt ja kenelle tuottamaan? 

Antti 

Tietenkin mä olen täysin samaa mieltä tuosta Heikin kanssa ja tämä nyt on tietenkin jo myyntipuhe minultakin, mutta kyllä mä olen nähnyt sen. Tämä oikeastaan hankintayksikön koosta riippumatta, niin se että siihen tulee mukaan ulkopuolinen asiantuntija. Siis sehän voi olla hankinta-asiantuntija tai sitten vaikka substanssiasiantuntija. Jos on joku vaikka vaativa rakennusurakka niin siellä voi olla järkevää olla joku rakennuttamisen tai vaikka maanrakentamisen asiantuntija myös mukana, mutta se on sitten ehkä vähän eri tyyppinen tapaus. Oma kokemus on se, että kyllä hankintayksiköt kokee, että kun siihen tulee ulkopuolinen hankinta asiantuntija vetämään sen kilpailutuksen ja niiden kriteerien määrittely läpi heidän puolestaan. Toki heidän kanssa yhteistyössä, mutta heidän puolestaan, niin se nähdään hyvänä. Ihan samaten minun mielestä tässä hankkeen kahdessa mallissa kävi. Ihan sama juttu, että me tulimme Heikin kanssa tuomaan. Voisiko sanoa jossain määrin valmista konseptia tai mallia hyödynnettäväksi ja oltiin siinä tukena ja apuna. Niin se otettiin aika mukavasti vastaan. Jos sieltä kunnan arjesta pitää jonkun toimialajohtajan lähteä tekemään sitä omin päin, niin se voi olla jopa ihan mahdoton suoritus kaiken sen muun työn ohella. Näin se vaan on että minä komppaan kyllä Heikkiä tuossa täysin. 

Krista 

Kyllä me on Heikin kanssa oltu kyllä todella onnellisia Antti että sinä olet ollut tässä meidän mukana tekemässä tätä. Tästä ei olisi meidän voimin tullut kyllä valmista. 

Antti 

Voi kiitoksia. Tämä lämmittää hankinta-asiantuntijan mieltä. 

Heikki 

Kyllä joo kiitos Antti ja täytyy sanoa omasta puolesta, että tälle hankkeellekin kilpailutettiin silloin asiantuntijaa. Kyllä vähän jännitti lähteä kilpailuttaan hankintojen asiantuntijoita tai ammattilaisia. Sanotaan että siinä kohtaa kun pisti että lähetä, niin vähän tuli sellainen tunne että mitä hän tuli tehtyä. 

Krista 

Päädytäänkö itse markkinaoikeuteen? 

Heikki 

Juu, juuri näin. 

Antti 

Se meni kyllä ihan nappiin, että mä olen tästä joskus aikaisemmin sanonut Heikille ainakin, että se kyllä meni teillä ihan nappiin. Voitte olla siitä kyllä ylpeitä. 

Krista 

Joo. Tuota me ollaan nyt käyty tässä läpi oikeastaan kaikki mitä meillä oli suunnitelmissakin. Toivottavasti te kuulijat olette saanut näistä jotain ajatuksia myös teidän omaan työhönne. Me tässä syksyn mittaan julkaistaan vielä myös kirjallisessa muodossa opasta ja malleja, joita toivottavasti pääsette sitten hyödyntämään teidän omassa työssänne. Näissä kolmessa osassa on ollut asiaa nyt aika tiiviisti ja paljon tai todella laajasti, niin antakaa Antti ja Heikki vielä yhdet semmoiset teidän mielestänne tärkeimmät vinkit, että mistä pitäisi lähteä liikkeelle. 

Heikki 

Minä en ehkä osaa mennä niin yksityiskohtaiseen, että mistä lähteä liikkeelle. Ehkä ylipäätään hankinnat voisi olla niin kuin strategisempi työkalu kunnissa ja kaupungeissa, että minä lähtisin ehkä sitä miettimään. Se on kuitenkin iso rahamäärä mitä vuosittain siihen käytetään, niin vielä strategisemmin ottaisin sen mukaan kaikkeen toimintaan. 

Krista 

Ja se varmaan auttaisi myös siinä, että koska hankinnat on niin hajautettu niin se menisi sinne jokaiseen yksikköön ja osastoon. 

Heikki 

Kyllä. 

Antti 

Tuo on äärimmäisen hyvä lähtökohta ja Heikki tuossa sanoi tuon taloudellisen näkökulman. Minkä tahansa kunnan budjetti jaetaan kahtia ja se yleensä jaetaankin, niin 50 prosenttia siitä menee sisäisiin menoihin. Elikkä käytännössä palkkoihin ja siihen mitä talon sisällä oikeasti tehdään. Se loput 50 % menee siihen, kun ostetaan jotakin ulkopuolelta. Elikkä talousarvioista aina puolet menee hankintoihin. Niin tähän jo pelkästään luottamushenkilöt, ylipäätään päättäjät, mutta myös viranhaltijat pitäisi herätä tähän. Jos taas sitten ei tiedetä, että mistä lähdetään liikkeelle niin silloin minun mielestäni taas yksinkertaisuus ja se konkretia, käytännönläheisyys kunniaan. Mietitään ensiksi, että mitä me halutaan velvoittaa niiltä yrityksiltä, elikkä soveltuvuuden vaatimukset. Mitä halutaan velvoittaa hankinnan kohteelta, elikkä ne vähimmäisvaatimukset. No mistä halutaan antaa pisteitä, hinnasta ja laadusta ja mistä laadun lisäkriteeristä halutaan antaa pisteitä. Jos sen määrittelyn saa edes näille tasoille niin sen jälkeen jo voi lähteä siellä tietopyyntökyselyä viemään eteenpäin ja kysymään niiltä yrityksiltä, että hei meillä on tämmöinen pohja mitä meidän pitäisi tehdä. Se on täysin sallittua. Se on hankintalain mukaista. Tietenkin siihen kannattaa ne periaatteet tulla esille, että tämä on sitoumuksetonta. Me haluamme nyt tietää ja oppia miten tämä kyseinen hankinta pitäisi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kyllä ne tarjoajat ovat yleensä sen hankinnan kohteen ammattilaisia, niin heiltä sitä kannattaa mennä kysymäänkin. 

Krista 

Aivan elikkä tullaan strategiaan ja oikeastaan myös yhteistyöhön tässä. 

Antti 

Kyllä just näin. 

Krista 

Joo olisiko näihin sanoihin ja ajatuksiin meidän hyvä lopettaa.  

Heikki 

Kyllä varmaan. 

Antti 

Joo kyllä. 

Krista 

Hyvä kiitos.  

Heikki 

Kiitos paljon. 

Antti 

Kiitos paljon.