SeAMK Podcast - Kustannusten hallinta kokonaisvaltaisen johtamisen tukena - Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon -hanke

Rajakorpi:  

No niin, tervetuloa mukaan podcastiin. Podcastit on osa Kustannusten hallinnalla kannattavuutta maidontuotantoon -hanketta, jonka on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja Valio Oy. Yritystoimintaa kehittävän maitotilayrittäjän tavoitteenahan on, että maitotilayritys on tulevaisuuden toimintaympäristössä kilpailukykyinen ja kannattava ja tämän hankkeen tarkastelukulmana on tulevaisuuden tavoitteiden saavuttaminen kustannuksia hallitsemalla. Tämän podcastin aiheena on kustannusten hallinta kokonaisvaltaisen johtamisen tukena ja studiossa keskustelemassa ovat maitotilayrittäjä Pasi Patana, yliopettaja Margit Närvä Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, professori Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen osastolta ja minä olen hankkeen projektipäällikkö Jyrki Rajakorpi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Niin voitais lähteä liikkeelle siitä, että mitä kokonaisvaltaisella johtamisella tarkoitetaan. Haluatko Margit avata termiä?  

Närvä: 

Tervehdys vaan kaikille minunkin puolestani ja kokonaisvaltainen johtaminen tarkoittaa strategista ja operatiivista johtamista kokonaisuutena. Elikkä strategisessa johtamisessa luodaan niitä pitkän aikavälin suunnitelma, asetetaan tavoitteet ja sitten siinä operatiivisen johtamisen avulla, siinä päivittäisen tekemisen avulla myös toteutetaan niitä tavoitteita. Elikkä koko ajan aikavälistä riippumatta niin mennään sinne samaan suuntaan kohti niitä tavoitteita, jotka on asetettu.  

Rajakorpi: 

Mitäs ajatuksia Pasille herää?  

Patana: 

No tämähän on varmaan se kaikkein hankalin ja vaativin osuus, että tämä on se mitä ei varmaan ikinä opi kunnolla, että se on mulle ollut ainakin semmoinen, joka vei kaikkein eniten panoksia yrittää sitä tehdä, mutta tuota varmasti aina pitäisi tehdä vähän paremmin ja paremmin, että se kumminkin on aikalailla se pohja tälle koko toiminnalle, että mennään kannattavasti oikeaan suuntaan, kun siinä on niin tuhannen monta pientä asiaa, mitkä pitäis saada sitten siinä operatiivisella puolella natsaamaan kohdalleen. Että ja sitten välillä lehmät nauraa meidän kuvitelmille, että miten nämä pitää ruokkia tuloksista päätellen.  

Rajakorpi:  

No miten Timo avaisit, miten kustannusten hallinta kytkeytyy kokonaisvaltaiseen johtamiseen?  

Sipiläinen: 

No tuossa edellä vähän siihen jo viitattiinkin ja miten me ollaan tätä asiaa itseasiassa purkamaan, niin liittyy siihen, että lähettäis nimenomaan sen tuotannon suunnittelun näkökulmasta tarkastelemaan näitä kustannuksia. Ja jos me ajatellaan, missä tilanteessa maitotilayrittäjät toimii, niin keskeisenä on se toimintaympäristö ja se, että markkinat ja tuotteen markkinat tulee ikään kuin meijerin määrittämänä hintataso sieltä ja on monta yrittäjää, jotka toimii samalla markkinalla ja tuottaa hyvin samantyyppistä tuotetta, niin mikä näkökulma sitten ja mahdollisuus yrittäjälle vaikuttaa on itseasiassa se, että mitä siellä kustannuspuolella voidaan tehdä ja tavallaan hakea kilpailukykyä sitä kautta. Ja tämä heijastuu myös siihen näkökulmaan, että miten lähdetään sitä tuotantoa suunnittelemaan pitkällä aikavälillä tästä strategisesta näkökulmasta ja että, miten pystytään sitä tuotantosuunnitelmaa laatimaan niin, että siitä saatais kilpailukykyinen ja miettiä investointeja myös kustannusten kautta siinä mielessä, että et ne on sellaisella tasolla tai tulevat sellaiselle tasolle, että on mahdollisuudet kannattavaan tuotantoon myös jatkossa. Tietysti tämä sitten tulee myös alemmille tasoille tai lyhyemmille aikajänteille ihan sinne operatiiviseen tai käytännön toimintaan asti. Et miten voidaan parhaalla mahdollisella tavalla toimia ruokinnassa, rahoituksessa, miten maksuvalmius hoidetaan ja kaikissa vaiheissa liittyy tämä kustannusten hallinta siihen toiminnan pyörittämiseen.  

Rajakorpi: 

Hyvä. Tuleeko tästä ajatuksia Pasille?  

Patana: 

Joo, kyllä tässä nyt varmaan, kun tilathan on sitten elinkaaren eri vaiheessa, niin siinä ne vaatimukset on huomattavasti erilaiset. Että se on vähän omalla kohdalla, että kun vakiintunut tilanne ollut jo pitkän aikaa, niin se menee vähän niinku sillain perstuntumalla nämä asiat, että tietää lähtiessä tuossa tulee vähän takkii ja tuosta nyt saatiin vähän kiinni. Mutta jos muistelee sitä meidän investoinnin alkuvaihetta 25 vuotta sitten niin tänä päivänä ei ole enää niitä harjoitteluvuosia varaa pitää, niinku meillä oli vielä silloin niillä rakennuskustannuksilla. Että kun nyt ne on kumminkin jo tänä aikana niin, onko kolmin- vai nelinkertaistunut. En oo sen tarkemmin laskenut, mutta varmaan jotain sitä luokkaa, että se toiminta pitää olla kannattavaa kyllä heti ensimmäisestä päivästä lähtien, että muuten siinä käy vähän hullusti, että jäät ainakin itse ilman palkkaa. Ja kyllä se lyhykäisyydessään aika hyvin kiteytyy siihen, että kuinka hyvin sä pystyt käyttämään ne panokset, mitä sulla on käytettävissä, että sun pitää huolehtia, että sulla on hyvälaatuista ruokaa lehmille riittävästi varastossa, että sen jälkeen sä kyllä pystyt sen vielä pilaamaan, mutta tuota mahdollisuudet on siihen hyvään tulokseen, mutta jos se alkupäässä rupeaa  nilkuttamaan niin sehän on sitten sitä vahingontorjuntaa koko seuraava sisäruokintakausi, että siinä pitää aika monta pientä asiaa osata ottaa huomioon lähtiessä. 

Rajakorpi: 

 Kyllä, tässä kohtaa voitaiskin sitten jatkaa luontevasti näihin keskipitkän ja lyhyen aikavälin ratkaisuihin. Eli miten Margit näet, että miten nämä pitkän aikavälin päätökset sitten rajaa keskipitkän ja lyhyen aikavälin ratkaisuja? 

Närvä: 

Joo, tässä tulikin oikeastaan Pasin puheessa hyvin esille se, että investointien vaikutusaika on pitkä. Mietitään navettainvestointia, niin tehdään se valinta todella pitkäksi aikaa, että minkälainen navetta rakennetaan ja sitten sen puitteissa tullaan tekemään niitä lyhyemmän aikavälin ratkaisuja ja sitä kautta ne pitkän aikavälin isot investoinnit, isot päätökset, niin ne rajaavat sitä, että mitä sitten lyhyemmällä aikavälillä pystytään päättää. Kun se navetta on rakennettu, niin meillä on tietynlaiset valinnat tehty ja sen puitteissa sitten sitä toimintaa kehitetään. Keskipitkän aikavälin ratkaisut, esimerkiksi se navettateknologia, mikä lypsyteknologia valitaan, niin ne sitten sitä päivittäistä tekemistä siellä ohjaa, kuinka paljon tarvitaan siihen työvoimaa ynnä muuta. Elikkä niitten pitkän ja keskipitkän aikavälien ratkaisujen merkitys on iso sitten siihen lyhyen aikavälin asioihin. Niillä puitteilla mennään, mitä siellä on tehty ja sitten sillä päivittäisellä operatiivisella toiminnalla pyritään sitten mahdollisimman tehokkaaseen ja hyvään toimintaan. Elikkä isot ratkaisut on ne, jotka sitten määrää pitkälti asiaa. Tässä voisikin oikeastaan kysyä Pasilta, että miten näet tämän, että niin ootko huomannut tämän kuinka siellä omassa yritystoiminnassa?  

Patana: 

Joo, kyllähän se on aika olennainen asia tuo, että minkälaisen ison ratkaisun sää teet siihen pitkälle aikavälille ja teetkö sä jonkunlaisen virheen siinä vaiheessa, että sitten huomaat jälkikäteen, että nyt tämä ois hyvä, mutta mä en nyt pysty sitä toteuttamaan tässä laitoksessa, että sehän pitäisi varmaan yrittää suunnitella ja miettiä se asia sillain, että se sulkisi pois sitten kehittymisvaihtoehtoja eteenpäin, jos tulee, että nyt muutetaankin ruokintasysteemiä johonkaan suuntaan, että tuota karjamäärä vähän kasvaa, niin toimiiko enää tämä sama mikä aikaisemmin, että tuota ei tulisi siinä vaiheessa sitten ylimääräisiä kustannuksia. Mutta tämä on niitä vaikeampia asioita taas, että kuka osaa sitten katsoa eteenpäin, mutta pitäisikö se vaan suunnitella se navetta sitten kolme kertaa suuremmalle eläinmäärälle, että se olis tämmöinen ja tästä ruvetaan pienentämään sitten ja nyt tehdään sitten tämä ja se ei sulje pois sitä seuraavia vaihtoehtoja. Jotenkin tällä lailla itse niinku lähtisin sitä, oisin 30 vuotta nuorempi siinä vaiheessa varsinkin.  

Sipiläinen: 

Niin olisi varmaan kysymys tietysti siitä kanssa, jos näihin kustannuksiin palataan, et tosiaan se rajaa toki ne toimintamahdollisuuksien jatkossa, mutta tietenkin se myös samalla kiinnittää ison osan niistä kustannuksista pitkäksi aikaa, joita ei voida tavallaan muuttaa, että joudutaan käyttämään sitä rakennusinvestointia hyväksi sitten aika pitkällä aikajänteellä ja mukautumaan tavallaan mukauttamaan niitä toimenpiteitä sitten siihen,miten sitä voidaan kehittää sitä toimintaa. Ja useinhan navetan rakentaminen tai merkittävä laajentaminen on tämmöinen strateginen kehittämishanke, johon sitten liittyy kustannusten hallinnan puolelta se, että tehdään tosiaan niitä vaihtoehtoisia suunnitelmia ja mietitään vaihtoehtoisia ratkaisuja niin kuin tuossa edellä oikeastaan todettiinkin, että miten niitä kaikkia tavallaan tekijöitä, mitkä siihen sen rakennuksen käyttöaikana itseasiassa voi vaikuttaa sen hyödyntämiseen ja mitä voi tulla esiin ja varmaan kaikkiin ei voikaan varautua, mutta että miten sitä liikkumatilaa voi sitten yrittää saada ja ottaa huomioon ja tietenkin me ei tiedetä miten teknologia kehittyy. Tulee uusia innovaatioita, miten ne soveltuu sitten niihin ratkaisuihin, mitä on tehty 10 vuotta sitten esimerkiksi. Niin kuin tuossa todettiinkin, tietysti lähtökohta kuitenkin siinä, kun tehdään et tehtäis sen kerätyn tiedon varassa, mikä on käytettävissä, niin pyrittäis kustannusmielessä myös hallitusti tekemään niin, että voitaisiin olettaa, että me voitais kuitenkin sen päätöksen puitteessa tuottaa sitä tuotantoa kannattavasti. Mutta tietenkin sitten, jos mennään siihen tulevaisuuden ennakointiin niin tai siitä muutoksiin niin Pasi tuossa tosiaan totesikin sen, että tosi vaikeaa ottaa huomioon tietysti näitä kaikkia erilaisia kehityskulkuja mitä tapahtuu, mutta mitä siinä voisi olla tehtävissä, mikä tavallaan parantaisi sitten niitä mahdollisuuksia sopeuttaa sitä toimintaa tai onko siihen semmoisia keinoja tai mitä siihen tarvittaisiin?  

Patana: 

Se onkin hyvä kysymys, mutta sehän on tätä keskustelua pitäisi käydä porukan kesken, jotka tekee samaa työtä. Sellaisten tilojen, että eri elinkaarien vaiheessa, että sieltä se minusta löytyy varmaan se paras suunta ja siihen taas on neuvontapalvelut siihen lisäksi, niin tuota kyllä ne saadaan sieltä sitten paperillekin aika hyvin.  

Närvä: 

Tämä varmaan mitä Pasi otti esille, että käydä keskustelua muiden maitotilayrittäjien kanssa ja kuulla niitä kokemuksia ja näkemyksiä, että nää isot investoinnit tietysti sellaisia, että kun ne on pitkän aikavälin, niin niitä ei siihen yrittäjäuralle hirveän monta mahdu, niin varmasti tosi tärkeää se kokemuksien jakaminen ja oppiminen muilta, mikä meni hyvin ja myös se, että mikä jollakin on mennyt vähemmän hyvin, jolloin siitä voidaan sitten saada vinkkiä, että mitä kaikkea siinä oikein onkaan huomioitava. Ja nyt kun mietitään niitä pitkän aikavälin ratkaisuja, niin tietysti se suunnittelu, tiedon kerääminen, analysointi äärimmäisen tärkeää. Katsotaan sitä niin kun pitkän aikavälin suunnitelmaa, luodaan sitä strategiaa, tehdään toimintaympäristöanalyysiä, mitkä kaikki asiat sieltä on sellaisia, mitkä voivat vaikuttaa sitten tulevaisuudessa omaan yritystoimintaan. Tietysti se tulevaisuuden ennakointi, niin sehän on äärimmäisen haastavaa. Sieltä voi tulla yllättäviä asioita, mitä kukaan ei oo osannut ennakoida, että vaikka kymmenen vuoden päästä tapahtuu. Mutta silti se tiedon kerääminen ja analysointi vie sitä asiaa eteenpäin, että kyllä sillä saadaan ainakin osa niistä tulevaisuuden kehityskuluista niin kiinni ja pystytään sitä kauttakin miettiä sitten niitä omia ratkaisuja.  

Rajakorpi: 

Joo, tämä oli hyvä nosto ja meillä tulee vielä toinen podcastikin aiheesta tietojärjestelmät ja tiedon hankinta. Tämä oli hyvää pohjustusta myös siihen tulevaan. Miten Pasi näet, miten kustannusten hallintaa voitais parantaa?  

Patana: 

 No tuota siinähän on aika monta pientä asiaa, jotka siihen vaikuttaa, mutta kyllä se varmaan sen nykytilanteen selvittäminen on se ensimmäinen. Ja sitähän vertailutiedon puutetta ei oo kyllä tällä alalla olemassa, että sitä kyllä löytyy, että sä löydät ne 20 erilaista kohtaa, jotka vaikuttaa kannattavuuteen ja miten sijoitut näihin muihin vastaavan kokoisiin yrityksiin verrattuna, niin tuota ei kai siellä oo muuta ku sitten sieltä lähteekö heikoimmasta nousemaan ylöspäin vai yrittääkö vielä parantaa mikä on hyvää, että millä olis se suurin vaikutus, mutta tuota se on niinku kaikessa muussakin kehitystoiminnassa niin tuota ei liikaa yhdellä kertaa. Kaksi tai kolme kohtaa todennäköisesti, että nämä nyt laitetaan ensin kuntoon ja tuodaan muita siinä sivussa, mutta pääpaino ois näissä tärkeimmissä, jotka meillä nyt eniten raappaa jäljessä näistä muista vastaavista.  

Rajakorpi: 

Joo. Kuinka paljon maitotilayrittäjät keskustelee näistä asioista keskenään?  Minkälainen ajatus on siitä?  

Patana: 

Tuota keskustellaan kyllä, mutta tuota siinä on sitten vähän, että kenen kanssa on puheessa, että toisilla se lähestymistapa on vähän toinen, että itse monesti huomannut, että parempi kun on hiljaa, että toinen ajattelee asioita aivan eri näkökulmasta, eikä sekään varmasti ole väärin, mutta kyllä se varmaan sitten kun on itse aktiivinen, niin löytyy kyllä se porukka, jonka kanssa keskustellaan asioista ja puhutaan myös niistä, että mitkä on mennyt huonosti, että tätä ei oisi kannattanut tehdä. Mä luulen, että siihenkään nyt ei oo, useimmilla ei ole kyllä mitään kynnystä ne huonotkin asiat tuoda esille.  

Rajakorpi: 

Joo, olinkin kysymässä, että mitä se sun mielestä edellyttää sitten yrittäjiltä, että on näin avoin?  

Patana: 

Kyllä mä luulen, että se tuo rahapussi pistää miettimään, että pitäisikö tälle jotain tehdä, että sehän nyt ei oo mitään. Ja sittenkö se on kumminkin monet näistä asioista, niin eihän tämä oo mitään rakettitiedettä tämä kannattavuuden hallinta. Että se on vaan, että tarvii vähän niinku itse hoksata se taikka miten nyt tämä eläkkeelle jäänyt Valion neuvoja sanoo, että hän kokee hän on onnistunut työssään, että jos hän viisi vuotta sanoo jollekin isännälle jostain asiasta ja sitten viiden vuoden kuluttua hän luulee itse keksineensä se ja on tyytyväinen niin sitten niinku hommat mennyt putkeen. Niin tuota, mutta ehkä se nyt kannattaisi vähän aikaisemmin ottaa ja mä luulen, että tänä päivänä kyllä joka ottaa ison investoinnin harteilleen, niin ei oo niinku varaa sitten enää pitäytyä niissä, että me on aina tehty näin.  

Rajakorpi: 

Tuleeko Margitille tai Timolle tässä kohtaa ajatuksia?  

Närvä: 

No oikeastaan tuossa tuli, että maitotilayrittäjät jakavat kokemuksiaan ja myös kustannuksiin liittyviä ilmeisesti Pasi näin, niin mitkä ovat sellaisia kohtaamispaikkoja, missä maitotilayrittäjät sitten menevät tällaisiin niin kun syvällisempiin keskusteluihin ja jakavat ihan siihen rahaan liittyviä asioita toisilleen? Niin mitä tavallaan mainitsisit tästä, että missä ne kohtaamiset tapahtuvat?  

Patana: 

No tuota varmaan tämä, no mä en itse oo mukana maitoyrittäjien touhuissa, että varmaan siinä on aika hyvä foorumi. Ja tietysti kun itse ei ole viime aikoina isompia investointeja tehnyt, niin tuota ei oo sillä lailla hakenut sitä, mutta kyllähän se on varmaan omasta aktiivisuudesta kiinni, että tuota kyllähän siellä Facebookin ryhmistä löytyy sitten varmasti ne, jotka ajattelee, että minäpäs kysyn tämmöstä asiaa ja varmaan muotoutuu se porukka kyllä aika äkkiä siihen, että ne tahtoo olla muuten tämmöiset isommat tilaisuudet, missä kokoonnutaan, niin sehän ei oikein oo sellainen paikka, että pystyy näitä käymään asioita läpi. Mutta sieltä nyt haetaan sitten niitä kaveria, jolle kilauttaa, niin niitä kyllä varmaan sitten tulee sieltä hoksataan yhtäkkiä, että meillähän onkin nyt samat murheet tässä.  

Sipiläinen: 

Yhtenä asiana voisi vielä ottaa esiin semmoisen, tuossa mainitsitkin, että tämmöisiä tulostietoja, mitä kutsutaan jälkilaskennaksi elikkä minkälaisiin kustannuksiin on päästy ja minkälaisia taloudellisia vaikutuksia toimenpiteellä ollut. Niin sellaista vertailuaineistoa löytyy toki omalta tilalta ja muiltakin ja tai muihinkin tiloihin nähden. Niin me tosiaan tässä kustannushallintatyössä pohdittu nimenomaan sitä tämmöisen suunnittelun näkökulmasta ja mietitty niin investointien yhteydestä tulos ja tasebudjetointia elikkä tavallaan käytetään siinä suunnittelutietoa hyväksi, et minkälaisiin tuloksiin sitten voitais päästä ja minkälaisia tasevaikutuksia sillä sitten olisi. Toki sinulla on pitkä jo siitä isosta investoinnista, mutta jos miettii siitä näkökulmasta, mitä silloin tehtiin, minkälaisia suunnitelmia tulevaan niin kun tuloksen, maksuvalmiuden, taseen kehityksen suhteen niin tai mitä on tapahtunut sen jälkeen, niin voitko siitä kertoa? 

Patana: 

No joo, kyllä tuota meillähän oli sen aikainen tapa silloin vielä, että tuota omat lehmät sinne ja sitten osteltiin vähän hiehoja sieltä sun täältä ja että siinä nyt kesti varmaan semmoinen kolme neljä vuotta ennen ku saatiin maidontuotanto siihen, missä se tänä päivänä pitäisi olla jo vuoden kuluttua. Ja sittenhän meillä aika paljon vaikutti tuo peltoalan lisääntyminen, että kyllä siinä sitten se tulos parani sitä myöden, kun saatiin tätä viljapuolta omalta pellolta lisättyä siihen ruokintaan, niin siinä oli ihan selkeät portaat siinä vaiheessa, että jäi ne ostopanokset vähemmälle ja ilmeisesti se myös kertoi siitä, että se pystyttiin se vilja tuottamaan riittävän edullisesti siinä, että muutenhan siinä ei niin käy, että jos se vaatii taas sinne toiselle puolelle investointeja tai sitten työväkiä liian vähän, että tuota se että se rupiaa klikkaamaan tuolla navetan seinien sisällä se työnteko, niin sehän on semmoista tuhoon tuomittua, että ne kumminkin ne parhaat lisäansiot tulee sieltä navetan seinien sisältä, jos sä teet jonkun asian vähän paremmin ja vähemmällä työllä.  

Sipiläinen: 

Niin oliko siinä vaiheessa niin, että tavallaan ei ehkä riittävästi panostettu siihen, että miten se muutos tapahtuu siitä olemassa olevasta tilasta siihen tulevaan tavoitetilaan.  

Patana: 

Joo joo. Kyllä siinä kävi vähän sillain, että sitä asuttiin sillai niinku vanhassa parsinavetassa liian kauan, että tehtiin vähän niinku turhaa työtä ja vääriä asioita. Siellä se todettiin oikeaksi, mutta tuota se vaan piti opetella hissukseen ja sitten huomata, että tämä onkin nyt se mihin pitää panostaa enemmän. Että kyllä se vaatii semmoista pientä opettelua. Ja varmaan se nyt ois sitten samanlainen hyppäys, jos tästä taas kolminkertaistaa sen, niin melkoista tietomäärää pitäisi hakea, että sä et taas toimis sillain niinku tähän asti toimittu, että nyt pitää keskittyäkin taas muihin asioihin.  

Rajakorpi: 

Joo, hyvää keskustelua. Tuleeko muita ajatuksia vielä tähän laskentaan?  

Sipiläinen: 

No ehkä vielä voisi kysyä sitä myös, että jos ajatellaan nyt näitä lyhyemmän aikavälin suunnitelmia, niin mitä kaikkea niissä on sitten käytössä tavallaan, Margit tuossa puhui siitä keskipitkästä ja lyhyestä aikavälistä, niin minkä tavallaan varassa toimintaa sitten pyöritetään suunnittelunäkökulmasta.  

Patana: 

No siinä varmaan sitten tämä pelto tulee siitä aika isoon rooliin sitten, että paljonko sulla on peltoa käytössä ja onko sitä tulossa lisää siihen ja miten ne työt tehdään siellä, jos pellolla se työmäärä taas lisääntyy, että löytyykö siihen urakointia vai vaatiiko se jotain investointia omalta puolelta siihen. Niin nämähän on aina semmoisia, että nämä joutuu pähkäilemään ne asiat siinä aika tarkasti. Ja taas tuolla navetan sisällä, niin sehän on taas semmoista maratonjuoksua näitten lehmien olosuhteiden ja jalostuksen ja muun tällaisen kanssa, että siinä ei oikein ole semmoisia pikavoittoja ei oo kyllä olemassa, että se on vaan niinku mentävä pykälä kerrallaan eteenpäin ja isoja hyppäyksiä ei saa siinäkään aikaa muuta ku oikein hyvällä tuurilla ja karjaonnella, että sen varaan ei kannata oikein hirveästi laskea, että meillä vuoden päästä lehmät lypsää 2000 kg enemmän kuin nyt, vaikka se näyttäisi paperilla hyvältä, mutta onko se sitten mahdollista, niin se on taas eri asia.  

Närvä: 

Elikkä tietynlainen realistisuus sitten säilyttää aina ja miettiä niitä eri tietojen luotettavuutta kaiken aikaa. 

Patana: 

Kyllä se vaan näin menee, että pikavoittoja harvemmin saa.  

Närvä: 

Tässä vois vielä Pasilta kysyä, että kun me ollaan puhuttu nyt tästä kustannusten hallinnasta, eri aikaväleistä, pitkä, keskipitkä, lyhyt aikaväli ja sitä, että sieltä pitkältä aikavälin päätökset vaikuttaa sitten näille lyhemmille aikavälille paljonkin ja luovat niitä raameja, niin kun sinulla on pitkä kokemus maitotilayrittäjänä, niin mitä nostaisit keskeisimpinä asioina, mitä siinä kustannusten hallinnassa maitotilayrittäjän pitää huomioida?  

Patana: 

Tuo oli 

Närvä: 

Aika laaja haastava kysymys.  

Patana: 

Oli aika helppo kysymys, että saisiko seuraavan  

Rajakorpi: 

Hyvä kysymys, seuraava kysymys.  

Patana: 

No siinä varmaan aika paljon, mitä tässä mä jo puhunkin, tulee siinä vastaan, että se on vaan seurattava sitä taloutta siinä koko ajan ja katottava, että missä minä voisin parantaa tätä. Ja sitten, jos joku pärjää tuossa paremmin, niin pitäisi soittaa ja kysyä, että mitenkä te tämän saatte aikaan, kun mulla tämä ei oikein tahdo toimia. Musta tämä olis niinku se toimintatapa tänä päivänä siihen, että kun sitä opetteluaikaa ei oo näillä isoilla kustannuksilla, mitä tulee rakentamisesta ja tuntuu, että tuo katekin jää pikkuhiljaa pienemmäksi ja että tuota ennen koronaa ja Ukrainaan sotaa, niin mulla oli jotenkin tuolla takaraivossa semmoinen seurasin, että puolitoista senttiä pitäisi saada maitolitraa lisää joka vuosi, että nämä muuttuvat kustannukset pysyisi samalla tasolla ku meillä raukoilla ei oo tuota työehtosopimusta ja huono mennä vähän lakkoilemaankaan, mutta kun se ei oikein oo jostain syystä onnistunut. Että tuota se joutuu sitten vaan tämä kustannuspuoli saada pidettyä siinä paremmin hallinnassa. Ja pikkuisen mulla tuossa sitten kun on näitä rakentamisinvestointeja, kun on käynyt keskustelua näitten suunnittelijoiden ja jotka meinaa rakentaa, niin tuota se jotenkin tuntuu vähän, että siinä nyt ratsastetaan sillä investointiavustuksella ja korotetulla nuorenviljelijän tuella, että se on minusta vähän semmoinen, että tuota, onko kynnys tehdä se liian kallis investointi vähän matalampi siinä vaiheessa, että kun kauppias tulee ja sä saat tähän 50% avustusta, kun ostat tämän härpäkkeen. Mutta tuleeko siinä liian paljon liian äkkiä tavaraa hoidettavaksi sitten, että oisko pienemmillä askeleilla kumminkin parempi mennä, että sinä pian jää sitä maksettavaa kumminkin liikaa sille investoinneille. 

Närvä: 

Joo. Tuossa vastauksessasi tuli esille hyvin se, että koko ajan pitää olla hereillä ja seurata sitä toimintaympäristöä ja sitten mukauttaa sitä toimintaa sen mukaan. Nyt mainitsit tuossa nuo, että tehdäänkö investointeja välillä vähän niin kun liiankin ehkä nopeasti ja sitä kautta, että ei niin harkiten. Niin mitenkä näet, että kuinka paljon sitä huomioidaan investointivaiheessa, että niillä investoinnilla on iso merkitys sitten siinä tulevaisuudessa, että investoinnista aiheutuvat kustannukset vaikuttaa kuitenkin pitkälle aikavälille.  

Patana: 

No tämä on tietysti minun henkilökohtainen mielipide, mutta kuinka moni ottaa sen huomioon riittävän vahvasti, että mä luulisin, että ei osata ajatella sitä sillä lailla. Että mennään vaan se, että nyt on otetaan tila haltuun ja mulla on näin monta vuotta aikaa tehdä nämä, että mä saan sen korkeamman investointiavustuksen, niin tuota siinä hyvin herkästi menee metsää, että siinä puhutaan kumminkin yhtäkkiä, että pistetään satoja tuhansia rahaa. Tietysti tämmöisenä vanhan mallin ihmisenä, niin jotenkin ajattelee, että ois nämä määrätyt härpäkkeet mukavampi maksaa sitten kassasta, kun oot saanut sen tuotannon käyntiin. Niin tuota se on kumminkin 40 vuotta, jos on työuraa, niin tarviiko ensimmäisen viiden vuoden aikana tehdä kaikki valmiiksi, mutta se on varmaan tämä tukipolitiikka semmoinen investointitukien osalta, että se ei oikein kannusta tähän. Ja pelotellaan sitten, että jos et nyt tee, niin ensi vuonna sitten se tuki on taas vielä pienempi ja vielä pienempi ja saako enää kymmenen vuoden päästä ollenkaan. Niin tuota se ois vaan tämmöinen, että tässähän jotain puhuttu tässä matkan varrella strategiasta, että pää kylmänä.  

Rajakorpi: 

Kyllä siihen palataan strategian tärkeyteen ja siihen, että niitä pitkän aikavälin tavoitteita toteutetaan myös siellä päivittäisessä operatiivisessa toiminnassa. Kiitoksia Margit, Pasi, Timo hyvästä ja antoisasta keskustelusta.  

Närvä: 

Kiitos. 

Patana: 

Kiitos.  

Sipiläinen: 

Kiitos.