SeAMK Podcast: KorpiWorks Oy:n sukupolvenvaihdoksen toteutus

Taru Huhtala (TH): Tämä podcast on osa Euroopan unionin osarahoittamaa Ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn -hanketta. Minä olen Taru Huhtala, asiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Martti Kangasniemi (MK): Ja minä olen Martti Kangasniemi, projektineuvoja, Metsäkeskuksesta.

TH: Tänään keskustelemme yrityksen sukupolvenvaihdoksesta ja kannattavasta yritystoiminnasta. Vieraanamme on koneyrittäjä Matti Korpi, Kauhavalta. Tervetuloa Matti!

Matti Korpi (MKorpi): Kiitos

TH: Kerrotko hieman itsestäsi, kuka olet ja mistä tulet?

MKorpi: Mä oon tälläänen 44-vuotias miehenalku Kauhavan Kortesjärveltä ja kolmen lapsen isä ja vaimo myös löytyy. Yrittäjä kolmannessa polvessa.

TH: Kyllä, yrittäjänä toimit Korpi Works Oy:ssä. Mitä yritys tekee ja millä maantieteellisellä alueella yritys toimii?

MKorpi: Yritys tekee erilaisia ruoppaustöitä ja lähinnä meidän erikoisosaaminen on syvältä ja kaukaa kaivaminen eli hiekkaa, soraa, merellä, savea, mitä ikinä.

Martti: Milloin yritys on perustettu ja kuka sen on perustanut?

MKorpi: Tämä yritys on perustettu 2019 ja minä oon sen perustanut, mutta tätä samaa hommaa on tehty ennemminkin.

MK: Vähän niinkun eri yritys?

MKorpi: Perheyrityksessä joo.

TH: Milloinka se oli perustettu?

MKorpi: Se oli perustettu -91 muistaakseni.

TH: Oliko se kenen perustama?

MKorpi: Se oli mun isän perustama.

TH: Mikä on nykyään tämän yrityksen Korpi Works Oy:n liikevaihto, henkilöstön määrä ja alihankkijoiden määrä?

MKorpi: Tällä hetkellä liikevaihto on pikkusen alle puolitoista miljoonaa jotain 1,3–1,4, ydinryhmä on noin viisi henkeä ja jokunen aliurakoitsija, pari-kolme ehkä.

MK: Kuinka paljon ja minkälaisia työkoneita tällases toiminnas tarvitaan ja mistä ne on hankittu?

MKorpi: Mulla on kalustoa melkein 20, mutta aktiivikäytös on vähän toistakymmentä konetta. Meillä on vähän semmonen tuo konsepti, että meillä on ylimääräisiä koneita aika paljon, meillä on aktiivisia työmaita puolta enemmän mitä on miehiä. Me saadaan sillä toimimaan se kierrätys, että aina on hommia, vaikka se katkee jossain. Koneet on hommattu puoliksi kotimaasta ja puoliksi Englanti, Tanska, Italia. Niitä on haettu itekin sieltä jonkun verran. Että meillä on niinkun vanhoja nuo koneet, mutta ne on uudistettu ympäristöystävälliseksi.

TH: Mitäs kun koneita on näin valtavasti ja toimitaan laajalla maantieteellisellä alueella, niin onkos toisen yrityksen liiketoiminnan ostaminen käynyt joskus mielessä?

MKorpi: No sitä on ehkä tehty siinä muodossa, että kun on tullut niitä lopetuksia niin on ostettu ne koneet sieltä, mutta ei nyt varsinaista liiketoimintaa oo tullu ostettua mistään.

TH: Konekauppaa

MKorpi: Konekauppaa tehty, joo

MK: Onkos jossain vaiheessa käynyt mielessä oman yrityksen myyminen?

MKorpi: No ainahan se huonona hetkenä käy sekin mielessä, mutta on tietysti jonkun näköisiä valmisteluja tehty, että se myyminen, jos tarve tulee niin on mahdollista.

TH: Mitä alaa olet aikanaan opiskellut?

MKorpi: En mitään, elämänkoulua.

TH: Näinkö on.

MKorpi: Peruskoulusta on suoraa lähdetty.

MK: Onko vaimo tai muu perhe yrityksessä mukana?

MKorpi: Joo mun vaimo on mukana kans yrityksessä ja sitten mun veli on työntekijänä mukana.

TH: Elikkä perhettä osallistuu, voidaan pitää perheyrityksenä näin ollen.

MKorpi: Juuri näin.

TH: Minkä ikäisenä oot aloittanut työskentelyn perheyrityksessä?

MKorpi: 16-vuotiaana virallisesti.

MK: Ja siitä asti käytännössä?

MKorpi: Joo, 28 vuotta tuli toukokuussa täyteen.

TH: No kerroit aikaisemmin, että oot ostanut niitä koneita isän perustamalta yritykseltä, niin koska aloititte silloin suunnittelemaan sukupolvenvaihdosta?

MKorpi: Sitä aloitettiin suunnittelemaan varmaan joskus 2013–2014 ehkä ja viis vuotta sitä siinä väännettiin ja väännettiin ja sitten tehtiin niin, että mä perustin uuden yrityksen ja tehtiin liiketoimintakauppana se.

TH: Niinpä, joo. No millä teknisellä toteuttamisella tämä, kun tehtiin liiketoimintakauppa, niin teittekö vielä erikseen tämmöisen kalustokaupan?

MKorpi: Joo, kaikista tehtiin luettelo, kaikki arvioitiin ja sen mukaan sitten mentiin.

MK: Siinä jonkun verran sitten käytettiin jotain asiantuntija-apua, ulkopuolista?

MKorpi: Joo kyllä siinä oli kahta-kolmeakin eri konekauppiasta.

MK: Olikos muita asiantuntijoita, kun konepuolelta?

MKorpi: Oli, mikä taho se oli, mistä mulla oli asiantuntija

TH: Oliko tilitoimisto apuna siinä?

MKorpi: Ei ollut tilitoimisto niinkään, mutta mulla oli yksi ulkopuolinen siinä, oikeen lakimies, joka on erikoistunut näihin.

MK: Rahoittajan puolelta vai?

MKorpi: Eikä ollu ei.

MK: Ei ollu pankin tai

MKorpi: Ei vaan se oli tällainen, joka tekee näitä papereita siitä sukupolvenvaihdoksesta. Se oli ihan erikoistunut näihin asioihin.

TH: Miten kun sukupolvenvaihdos tehtiin liiketoimintakauppana, niin kyllähän se rahaakin varmaan vaatii sitten, niin kuinka rahoitus järjestyi tähän liiketoimintakauppaan?

MKorpi: No monien kyselyjen jälkeen se lopulta onnistui oman kylän pankista, se rahoitus, ettei tarvinnut lähteä merta edemmäs kalaan sen asian kanssa. Ei lopulta tarvinnut mitään kolmatta osapuolta siihen takaamaan tai tukemaan.

MK: Kuinka ja missä vaiheessa asiakkaille ja sidosryhmille muille asiasta ruvettiin puhumaan?

MKorpi: Kyllä mä siitä puhuin hyvis aijoin jo, että asiakkaat ja kontaktit on ollut tuttuja vuosien ajan, että kyllä mä oon heitä pitänyt ajan tasalla asiasta, että ei heille tullut yllätyksenä, mutta kun heidän piti saada tietää uus nimi ja laskutusosoite.

TH: Miten tämä johtajan rooli on lähtenyt sujumaan, miten käytännössä oot oppinut yrityksen johtotehtäviin?

MKorpi: Sitä varmaan pitäisi kysyä näiltä muilta, mutta no onhan siinä omansa, kun monta asiaa ja paljo ihmisiä ja itse oon operatiivises työs koko ajan mukana niin varmasti hermokin vähän kiristyy välillä. Mutta on kai se aivan hyvin lähtenyt, että on me saatu homma pyörimään hienosti, ei voi moittia kyllä.

MK: Onko sulla sisaruksia ja huomioitiinko nämä jotenkin siinä sukupolvenvaihdoksessa?

MKorpi: Eihän se nyt varsinaisesti täs kohtaa, kun se tehtiin osakeyhtiöiden välillä se kauppa, se ei tullu siinä, että mun veli on ollu kans 2002 vuodesta töis siinä edellisessä yrityksessä, mutta tehtiin päätös, että toinen rupeaa yrittämään ja toinen on töissä ja näillä mennään. Pysyy ehkä välit vähän parempana sillä lailla.

TH: Miten henkilökunta on tähän suhtautunut, kun isä on jäänyt pois ja oot jatkanut samaa toimintaa, mutta uudessa yhtiössä, niin miten henkilökunta suhtautui tähän?

MKorpi: Ei siinä oikeastaan ollut mitään moitteita sen puoleen, kun ensimmäises kysymyksessä jäi vähän auki se, että meillä on koko Suomi toimialueena, nytkin on Porvoo-Savonlinna-Kemi välillä koneita ja mun isä nyt hoiti pääasias sitä Porvoon päätä, että mun siihen asti hoisin 10 vuotta ne kaikki muut kohteet, että sinänsä kuvio ei muuttunut miksikään, nimi vaan vaihtui koneitten kyljessä.

MK: Mitenkä teillä tää hallitustyöskentely sujuu ja onko siihen tullut jotakin muutoksia sitten tämän muutoksen myötä?

MKorpi: No onhan siihen tullut, ei tarvi kysyä enää keltään mitään.

[naurua]

MK: Teillä ei oo hallitukses kuitenkaan ketään ulkopuolista?

MKorpi: Mun vaimo on hallitukses mukana

MK: Mutta ei kuitenkaan täysin vierasta

MKorpi: Ei oo muita

TH: Onko käynyt mielessä, että ottaisi ulkopuolisia jäseniä hallitustyöhön mukaan?

MKorpi: Ei oo kyllä käynyt

TH: No sitten tietysti haluttais tietää, että mikä teidän mielestä meni hyvin tässä sukupolvenvaihdoksessa? Mitä neuvoja haluaisit antaa muille, jotka suunnittelee sukupolvenvaihdosta?

MKorpi: Rahoituskuvio toimi hienosti ja sitte tietenkin kontaktit oli valmiina olemassa kaikki, niin se oli hyvin kivutonta, mutta se on se mikä tupla-alleviivataan se neuvo kaikille, jotka tätä tekee niin tarpeeksi ajoissa ja sitte pitäisi varmistua siitä vanhemmasta polvesta, että on oikeasti valmis luopumaan siitä kun on se aika, että se on mitä nyt oon kuunnellut se on e aika yleinen ongelma. Että kun liian pitkään venytetään sitä, niin siinä ei pääse se nuori polvi toteuttamaan sitä omaa hommaansa.

MK: Osittain jo vastasitkin tuohon, että mikä sukupolvenvaihdoksessa mahdollisesti oli vaikeinta, ja miten teillä täs tapaukses yrityksen arvonmääritys onnistui?

MKorpi: No enhän minä nyt rupia valehtelemaan, taistellahan sitä piti aika lailla, että näkemyserot oli suuret. Ja kyllä se on varmaan aika yleistä, aika paljo jutellu kollegoitten kans näistä asioista, niin kyllä aika harvoin se menee, että aika samaa mieltä ollaan joka asiasta näissä, mutta saatiin tehtyä kumminkin.

MK: Mutta siihen arvonmääritykseenkään ei sitten käytetty ketään ulkopuolista?

MKorpi: Käytettiin kyllä. Käytettiin konekauppiaita ja kaikkia.

MK: Onko joku semmonen asia, jonka tekisit selvästi eri lailla nyt, jos tilanteet olis edes?

MKorpi: Olisin alottanut paljon aiemmin sen valmistelun, et sanotaan näin, että se ei menny niin kivuttomasti, mitä mä aina aattelin, että se on se juttu. Se on raskas operaatio henkisesti, jos se ei mee putkeen se homma.

MK: Sekä luopujalle, että jatkajalle.

MKorpi: Joo varmasti molemmille yhtä paljon.

TH: Minkälaisia tulevaisuudennäkymiä sinun mielestä koneyritysalalla on? Miten kuvailisit tulevaisuutta?

MKorpi: Mun mielestä näkymät on aivan hyvät, että tietenkin erilaiset säädökset, mitä nyt tulee jatkuvasti lisää, kun tuntuu, että ei saisi tulla höyryäkään enää pakoputkesta, että kuinka näitten asioitten kans päästään yhteisymmärrykseen eri tahojen kanssa, että sehän se on se jatkuva ongelma tuolla kentällä, että ne ei toimi sitten näitten laitteitten takia nuo vehkeet.

TH: Olisko vielä jotain muuta mitä haluaisit meille kertoa, mitä emme ole huomanneet kysyä?

MKorpi: Ei muuta kun tervetuloa yrittämään!

TH: Kiitoksia Matti Korpi mielenkiintoisesta keskustelusta ja haastattelusta!