SeAMK Podcast – Korkeakoulutuksen alueellinen epätasa-arvoisuus

 

Tässä SeAMK Podcastin jaksossa pureudutaan korkeakoulutukseen ja sen alueelliseen jakautumiseen.

Rehtori Jaakko Hallilan kanssa mukana keskustelemassa ovat maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtanen.

 

00:00:06 Jaakko Hallila 

No niin! Tämän päiväisessä podcastissa pureudumme korkeakoulutukseen ja sen alueelliseen jakautumiseen meidän oman maakuntamme, Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta.  

Minä olen Jaakko Hallila ja vieraana mulla on tänään maakunnan kärkinimiä: Maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtanen. Lämpimästi tervetuloa! 

00:00:40 Tero Järvinen & Tomi Kohtanen 

Kiitos. 

00:00:41 Heli Seppelvirta 

Kiitoksia Jaakko. 

00:00:44 Jaakko Hallila 

Suomessa tosiaan on tavoitteena, että joka toisella suomalaisella nuorella olisi korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Olen nähnyt lukuja tuonne vielä pidemmälle ja se pitäisi olla vielä useammallakin tulevaisuudessa. Koulutustasohan meillä Suomessa ei ole vielä noussut tälle tavoittelulle tasolle, mutta tuota varmasti tarpeita on.  

Itse kävin tuossa juuri hiljattain Ruotsissa ja Uumajasta oli ainakin vaikea löytää niin kuin elävää kassaa. Ne olivat näitä automaattikassoja ihan joka paikassa. Ja voin kuvitella, että tulevaisuudessa niitä ihmisiä, jotka osaavat näitä järjestelmiä käyttää, ja tuota niin, ohjelmoida ja korjata tarvitaan, mutta tuota niin, entistä vähemmän sitten näitä perinteisiä kassaneitejä ja -herroja. 

Minkälaisia haasteita meidän vieraamme tänään näkevät tilanteessa, jossa Etelä-Pohjanmaalla koulutustaso ei ole ollenkaan vielä tavoitellulla tasolla, mutta tuota… Sinne tietenkin täytyisi kovasti päästä. Mitä tuota kauppakamarin näkökulmasta Tomi, miltä tilanne vaikuttaa? 

00:02:00 Tomi Kohtanen 

No joo, tämä tietysti tämä nykytilanne heijastelee aika luonnollisesti sitä meidän historiaamme ja tuota, yritykset pääosin tekevät alihankintaa tai muuta elintarviketeollisuutta tai tämmöistä. Ja kauppa ja palvelu meillä tietysti kanssa isossa roolissa, mutta tuota… Tuotekehitystä ja innovaatioita me tarvitaan täällä maakunnassa, niin kuin koko Suomessa tarvitaan. Ja tuota siihen – kyllä se ehdoton avainsana mun mielestä on se korkeampi koulutustaso.  

Me tarvitsemme innovatiivisia yrityksiä. Me tarvitsemme keksijöitä. Ja me tarvitsemme ihmisiä, jotka osaavat soveltaa muiden tekemiä innovaatioita ja tehdä niistä edelleen mielenkiintoisia sovelluksia täällä alueella niin, että yritykset menestyisivät, niin… Mä oon sitä mieltä, että tuo on tavoittelemisen arvoinen asia meidän yhdessä tehdä. 

00:03:03 Jaakko Hallila 

Hyvä juttu. Mites Tero, me tiedämme, että väestö vanhenee. Miltä tilanne näyttää sairaalanmäeltä katseltuna? 

00:03:14 Tero Järvinen 

Joo, kyllä tuota tilanne, olen niin kuin edellisen puhujan kanssa hyvin, hyvin samaa mieltä.  

Jos ajatellaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja, ehkä ensisijaisesti tässä kohdin nyt sosiaali- ja terveyspalveluja, niin tämmöinen osaamisen tason jatkuva nostaminenhan on täysin välttämätöntä. Se tulee jo siitäkin, että tavallaan teknologian kehitys tuo tietyt helpotuksena tiettyihin tehtäviin ja sitten tavallaan se osaaminen, mitä tarvitaan niin kuin hoidon toteutuksessa, niin siellä tarvitaan siis koko ajan pätevämpää ja korkeampaa osaamista.  

Ja myöskin tavallaan tällaisten teknisten vimpaimien ynnä muiden hallintaa, että kyllä tämä niin kuin sitä kohti ihan selvästi on menossa, että robotiikka, tekoäly ja kaikki muut, niin ei ne ole niin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sektorillakaan mitenkään tuota näkymättömissä olevia ilmiöitä, vaan aikojen saatossa, kun mennään tästä eteenpäin, niin tämmöinen teknologinen osaaminen – toki mitenkään väheksymättä sitä osaamista, mitä niin kuin ihmisten kanssa tarvitaan jatkossakin sosiaali- ja terveysalalla – niin siinä myös tämän osaamisen roolitus korostuu oleellisesti. 

00:04:34 Jaakko Hallila 

Eli te maakuntaliitossa pohditte maakunnan tulevaisuutta ja teette monenlaisia tulevaisuuden visioita ja suunnitelmia. Miltä tämä haaste näyttäytyy teidän vinkkelistänne? 

00:04:46 Heli Seppelvirta 

No se näyttäytyy isona asiana, että kuten Jaakko otit esille, että 2030 mennessä tavoitteena on, että puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon ja minä mietin tätä koko tavoitetta, että… Mites tämä nyt jatkossa sitten tulee olemaan, että paljon tulee riippumaan tulevasta hallitusohjelmasta, että miten meidän uusi hallituksemme näkee korkeakoulupolitiikan ja millaista politiikkaa tullaan harjoittamaan? Tuleeko mahdollisesti valtaisia keskittämisiä vai halutaanko hyödyntää koko Suomen potentiaalia? 

Tuo puolet aikuisista 2030 korkeakoulutettuja on todella kunnianhimoinen tavoite ja se ei tule toteutumaan tällä aikajänteellä. Se tiedetään jo Suomessa. Ja tuota, Etelä-Pohjanmaahan on tuosta todella kaukana, että meidän prosenttimme on nyt 28 prosenttia. Ja tämä varmaan tämä prosentti kertoo tosi paljon siitä meidän korkeakoulutuksemme vajeesta, että me nimenomaan tässä maakunnassa tarvitaan sitä, paitsi meidän työ- ja elinkeinoelämämme – ne tarvitsevat huutavasti sitä korkeasti koulutettua väkeä, että sinne saadaan sitä TKI:tä ja kehittämistyötä lisää. Mutta toisaalta myös meidän alueemme elinvoima ja vetovoima tarvitsee nuoria ja uusia ihmisiä tännepäin, ja toisaalta myös nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia myös omassa maakunnassa.  

Eli sanotaanko näin, että tämä on meille ihan hirvittävän tärkeä kysymys ja tästä voisi puhua, vaikka päivän. 

00:06:18 Jaakko Hallila 

Näin on. Tässä mahdollisuudessa päästä korkeakoulutukseen on todella isoja alueellisia eroja. 

Ja näistä prosenttiluvuista, kun päästiin puhumaan niin, kun suhteutetaan nuorten 15–24-vuotiaiden määrää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uusien opiskelijoiden määrään, niin eri maakunnissa on myös prosenttiluvuissa tosi isoja vaihteluita. Etelä-Pohjanmaalla tämä luku on vain 5.3 prosenttia. Toisessa ääripäässä sitten löytyy Etelä-Karjala, jossa on 13.2 prosenttia ja Uusimaa on maan keskitasoa 8.5 prosenttia. 

Minkälaisia ajatuksia nämä alueelliset erot ja tämä saatavuus korkeakoulutuksen saatavuus Suomessa teissä herättää ja mitä näette, mikä on syynä näihin erojen lisääntymiseen korkeakoulutuksen alalla? Onko tässä kyse pelkästään rahoituksesta ja resurssien jakautumisesta? 

Miten Heli asiaa näet? 

00:07:24 Heli Seppelvirta 

No joo, tuota tähän on vaikea vastata. Mä itsekin mietin samaa, että miten tilanne on päätynyt tällaiseksi, kun missä ollaan nyt näiden Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutettujen määrän osalta, mitä otitkin esille, eli ilman muuta on niin, että nämä merkittävät rahoitusleikkaukset, joita tapahtui 2010 koko Suomen maassa, oli meille erityisesti liian voimakkaita ja meillä on tällä hetkellä 1000 korkeakoulutettua vähemmän, kuin vaikkapa vuonna 2010.  

Itsestä tuntuu, että tätä Etelä-Pohjanmaan erityistilannetta ja huolta ei haluta nähdä ja kuunnella, ja senpä vuoksi myös maakunnan liitto tekee edunvalvonnallisesti paljon asioita tämän eteen.  

Mutta mistä se johtuu? Se on hyvä kysymys, sillä niin kuin Tomi tuossa totesi, niin meillä on eniten teollisuuden toimipaikkoja suhteessa asukaslukuun. Meillä on alhainen BKT, meillä on vähäinen kansainvälistymisen aste, suoranainen työmarkkinoiden häiriötilanne, eli täällä on ihan hillittömän paljon potentiaalia. Ja se löytyy näistä faktoista ja myös se tosiasia, että täällä ei edes suoriteta tutkintoja tutkintojen päälle, vaan tuota sen ensimmäisen tutkinnon suorittaneita on se valtaosa, eli tuota tässä on monenlaisesta asiasta kysymys ja suoranaisia vastauksia kysymykseesi ei löydy. 

00:08:46 Jaakko Hallila 

Miten Tero, miltä tämä – mitenkä tämä tulee haastamaan meidän sosiaali- ja terveysjärjestelmäämme? Me olemme se maakunta Suomessa, jossa on vähiten korkeakoulun aloituspaikkoja. Herättääkö tämä huolta? 

00:09:02 Tero Järvinen 

Joo kyllä, kyllä herättää todellakin huolta ja niin kuin tässä aiemminkin on todettu, niin kyllä tätä rumpua on nyt lyöty joka paikassa, missä rumpua on voinut soittaa niin sanotusti tästä asiasta, että erityisesti niin kuin suhteessa poliitikkoihin. Tämä on tuota erittäin merkittävä kysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.  

Meillä tuota niin eläköityminen koko ajan vilkastuu ja kiihtyy. Ja tämä problematiikka on päivä päivältä enemmän meidän käsissämme. Tämä on oikeastaan, tämä on niin kuin joka kesä on yleensä semmoista aikaa, että nämä kesät ja sijaisuudet paljastaa sen, että minkälaisessa tilanteessa me olemme. Ja vuosi vuodelta nuo ovat, niin kuin nahkeampia järjestettäviä, nämä sijaisuudet ynnä muut.  

Mutta noin isossa kuvassa siis, jos ei nyt puhuta mistään sijaisuuksista, niin me ehdottomasti tarvitsemme niin kuin sosiaali- ja terveysalalle lisää tuota niin aloituspaikkoja Etelä-Pohjanmaalle ja myös niin kuin sosiaalipuolelle näitä pidemmällekin meneviä koulutusvaihtoehtoja.  

Se on aivan välttämätöntä, että me saadaan tämä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelujärjestelmä pidettyä toimintakykyisenä. 

00:10:14 Jaakko Hallila 

Juuri näin. Mä oon tämän aamun aloittanut vastaamalla sähköpostiin, jossa tuota eräs henkilö oli huolissaan siitä, että me emme pysty vastaamaan kaikkeen siihen tarpeeseen, mitä tässä maakunnassa on ja voin sanoa, että näitä viestejä tulee aika säännöllisesti tuolta yrityskentästä. 

Tämä tai ainakin niin kuin ammattikorkeakoulun lähtökohdista näyttäytyy siltä, että tuota, meillä niin kuin tämä vähäinen korkeakoulutettujen määrä on myös yritysten perspektiivistä tietynlainen kasvun este. Meillä on joitakin tutkinto-ohjelmia, joissa peräti 90 prosenttia päiväpuolen nuorista opiskelijoista on tällä hetkellä jo samanaikaisesti töissä, kun he tekevät opintojaan ja tämä on kyllä aika uskomaton tilanne.  

Miltä Tomi tämä näyttää yritys – näyttäytyy niin kuin tuolta yrityskentästä tarkasteltuna? 

00:11:07 Tomi Kohtanen 

Kyllä samanlaiset fiilikset pitkälti siellä ovat. Ja kun me teemme näitä tämmöisiä kyselypohjaisia tutkimuksia yrityksille siitä, että mitä tarvitaan. Ja minkälaisia osaamistarpeita nyt ja tulevaisuudessa on, niin tuota… Tietysti varmaan johtuen edelleenkin sitä historiasta ja nykyisestä elinkeinorakenteesta, niin tuota ammatillisen osaamisen kysyntä on tällä hetkellä meillä tuota suurinta, mutta hyvin lähellä siinä perässä tulee sitten ammattikorkeakoulutasoisen osaamisen kysyntä.  

Ja tuota, se on varmaan niin kuin historiasta siitä, että sitä ammattiosaamista osataan kysyä ja sitä osataan vaatia, haluta yrityksissä vielä enemmän. Mutta sitten mitä pidemmälle yritykset integroituvat tämmöisiin, jopa kansainvälisiin hankintaketjuihin ja ovat osa isompien yritysten toimintaa ja tottuu tekemään siellä ja joutuu ja pääsee tekemään sinne – niin ne vaatimukset kasvavat. Ja tuota ei siellä sitten välttämättä se edellinen ja entinen eilispäivän osaamistaso enää riitä, että… Edelleen viittaa siihen yritysten uudistumiskykyyn, niin kyllä se vaatii tuota korkeakouluosaajia entistä enemmän yrityksiin.  

00:12:39 Jaakko Hallila: 

Te Tomi hiljattain kyselyä myös tuota alueen yrityksille. Eikö asia noussut sielläkin esille? 

00:12:46 Tomi Kohtanen 

Kyllä se nousi, se nousi siellä esille ja tuota… Elikkä sitä erilaisia palveluita tarvitaan ja siellä oli erityisesti tuota yrityksiltä, siellä oli tosi paljon teollisuuden vastaajia siinä suhteessa. Niin tekniikan alan osaaminen ja siellä korkeakouluosaaminen, niin se on esimerkiksi semmoinen, mistä on huutava pula tällä hetkellä, vaikka on samaan aikaan pula niistä ammattitason osaajista, mutta se on niin kuin koskien näitä molempia ihmisryhmiä tai osaamisryhmiä. 

00:13:23 Jaakko Hallila 

Kyllä. Joo, opiskelijat siirtyvät opintojen perässä eri puolille maata ja monet opiskelijat jäävät tietenkin harjoitteluun ja työllistyvät myös opiskelupaikkakunnalle tai sen lähialueelle. Ja samaan aikaan me käymme keskustelua väestön ikääntymisestä ja alueellisesta kehittymisestä. 

Hyviä kysymyksiä on se, että miten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen voisi edistää tätä alueellista tasa-arvoa ja työllistymistä Suomessa. Näitä aloituspaikkoja on tietenkin, tai aloituspaikkarahoitusta on lisätty ja kyllä siinä kilpailussa Itä-Suomi ja Pohjois-Suomikin on pärjännyt varsin hyvin. Ja Etelä-Pohjanmaa on monesti ollut – tuota niin, saanut huomattavan paljon vähemmän. Ainakaan niin, ettei ole pystytty kuromaan tuota eroa umpeen, vaikka niitä nyt hiljattain vähän on tullut lisääkin. 

2015–2021 välillä Uusimaa on saanut muuttovoittoa 15–24-vuotiaista muualta Suomesta lähes 20000 henkilöä. Se on kirkkaasti tämän valtakunnan korkein luku. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa on kärsinyt samana ajankohtana määrällisesti maan suurimman yli 5000 15–24-vuotiaan nuoren muuttotappion. Helsingissä tai Uudellamaalla uusista korkeakouluopiskelijoista vuonna 2021 54 prosenttia aloitti opiskelunsa syntymämaakunnassa. Muut maakunnat eivät yllä tähän. 

Heli, miten tuota? Voisitko avata, miten tämä vaikuttaa korkeakoulupolitiikkaan? 

00:15:14 Heli Seppelvirta 

No joo, tämä oli pitkä johdanto tähän aihepiiriin ja jos sitä alkaa siitä näkökulmasta perkaamaan, että onko se niin, että se maakunta, joka huutaa lujiten myös eniten saa – niin, ei kai se niin voi olla?  

Eli se on totta, että Uudeltamaalta tulee sitä tarinaa siitä, että heillä on liian vähän aloituspaikkoja – varmasti näin on koko Suomessa, että on liian vähän korkeakoulutuksen aloituspaikkoja. Mutta, että sinänsä tilastot ei tue sitä väitettä, että Uuttamaata syrjitään tässä korkeakoulupolitiikassa. 

Ja miksi me olemme tästä hirmu huolissamme täällä Etelä-Pohjanmaalla? Tilanne on siis meidän maakuntamme osalta se, että väestökehitys on se suurin murheenkryyni. Ihmisiä kuolee huomattavasti enemmän kuin syntyy ja viime vuonna esimerkiksi meidän väkilukumme putosi yli 1000 hengellä. 

Ja samanaikaisesti tämä meidän työ- ja elinkeinoelämämme huutaa suorastaan niitä tekijöitä. Ja se, mihin me voimme vaikuttaa, on siihen, että meillä olisi nuorten ikäluokalle koulutusmahdollisuuksia maakunnassa ja samanaikaisesti työ- ja opiskeluperäiseen maahanmuuttoon me pystymme vaikuttamaan. Ja miksi me haluamme nyt sitten tehdä jotain tämän nuorten ikäluokkien koulutusmahdollisuuksien eteen? Elikkä toisin sanoen saada meidän pääkorkeakoulullemme, Seinäjoen ammattikorkeakoululle, merkittävästi lisää aloituspaikkoja johtuu siitä, että Etelä-Pohjanmaa ei ole enää viimeinen Suomen mittakaavassa, vaan se on suorastaan perunakuopassa.  

Se on äärimmäisen hankalassa tilanteessa aloituspaikkojen, korkeakoulutuksen aloituspaikkojen osalta ja kuten me tiedämme, niin perunakuopasta on hyvin vaikeaa nousta. Eli me tarvitsisimme sellaiset reilu 500 uutta aloituspaikkaa vuositasolla, jotta me olisimme edelleen viimeisiä, mutta lähempänä toisiksi viimeistä.  

Ja tätä asiaa on nyt paljon tarkasteltu maakunnan liitossa, koska tämä on niin merkityksellinen asia ja suorastaan suurin tulevaisuusinvestointi, että on tosiasiat – Me myös menetämme Etelä-Pohjanmaalta eniten nuoria muihin korkeakouluihin. Eli kysymys ei ole siitä, etteikö eteläpuoliset nuoret haluaisi kouluttautua korkeasti vaan siitä, että täällä on erittäin vähän opiskelupaikkoja. Totta kai me haluamme uutta porukkaa tänne muualta päin Suomea ja maailmaa. Meidän vetovoimamme vuoksi ja viihtyvyyden vuoksi, niin totta kai. 

00:17:43 Jaakko Hallila 

Joo itseasiassa asia, jonka nostit esiin, että eteläpohjalaiset nuoret kouluttautuvat. Meidän naapurimaakunnassamme Pohjanmaalla syntyneiden 25–34-vuotiaiden koulutustaso on maan korkein. Ja tämä varmasti niin kuin ei ole yllätys kenellekään, jos ajatellaan, että Vaasassa opiskelee 13 000 korkeakouluopiskelijaa ja Seinäjoella vajaa 5000, joista lähes kaikki tässä SeAMKissa. Kaupungit ovat samankokoisia ja maakunnat ovat suurin piirtein samankokoisia – onhan tässä aika iso epäkohta.  

Kysymys ei ole siitä, että eteläpohjalaiset nuoret eivät haluaisi opiskella korkeakoulussa tai olisivat matalasti koulutettuja. Tilastojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla syntyneiden 25–34-vuotiaiden koulutustaso on maan toiseksi korkein, heti tuon Pohjanmaan jälkeen, vaikka meillä on vaan tämä yksi korkeakoulu omassa maakunnassa. Tämähän tarkoittaa sitä, että eteläpohjalaiset nuoret joutuvat muuttamaan pois. He joutuvat muuttamaan pois omasta maakunnasta. Ja kyllä se tietenkin lisää sitä riskiä, että he jäävät sinne, mihin muuttavat. 

Tero, tuota mulle on kerrottu, että nyt täällä Pohjanmaalla on kuntia, jossa täytyisi saada kaikki nuoret kouluttautumaan sote-alalle ja siltikään ei pystyttäisi vielä kaikkiin palvelutarpeisiin sillä alueella vastaamaan.  

Minkälaisia ajatuksia tämä herättää tuota niin hyvinvointialueella tämä tilanne? 

00:19:19 Tero Järvinen 

Joo, kyllähän tämä on – siis niin kuin tuossa äskenkin jo sanoin, niin tämähän on kaikkineen huolestuttava tämä tilanne. Ja tietysti se, että meillähän pitää niin kuin kiinnittää huomiota myös tähän toiminnan muihin aspekteihin, jotka tuovat näitä henkilöstötarpeita.  

Tässä on tässä maassa säädetty ehkä semmoista lainsäädäntöä henkilöstömitoituksiin liittyen, joka ei ole niin kuin realismia sen kanssa, että minkälaisia reaalisia mahdollisuuksia meillä on saada sitten sosiaali- ja terveydenhuollon osaajia. Elikkä on tavallaan tehty sellaisia ratkaisuja niin kuin, jotka ei ole koulutuspoliittisia, vaan muita tämmöisiä työvoiman mitoituksiin liittyviä, jotka ongelmat nyt sitten tulevat varmasti tässä vielä tuota niin pahenemaan.  

Mutta tuo kyllä, että eteläpohjalaiset nuoret ovat näin koulutettuja ja joutuvat lähtemään muualle maakunnan ulkopuolelle, niin se on tietysti todella huolestuttavaa, koska siinä on juuri tämä riski, että sitten sieltä saattaa ja tietysti mikä on positiivistakin, että löytyä puolisoa ja muuta sieltä opiskelupaikkakunnalta tai läheisyydestä, ja sitten jäädäänkin sinne asumaan. Eli kyllähän tässä niin kuin, tämä on niin kuin Etelä-Pohjanmaan tämmöisen pitovoiman kannalta aivan oleellinen kysymys, että meillä on riittävästi näitä paikkoja kouluttautua Etelä-Pohjanmaalla.  

Sitten tullaan tietysti siihen, mitä yhteistyötä nyt on ammattikorkeakoulun kanssa jo tehtykin ja mikä varmasti on kehittyvää ja kasvavaa tulevaisuudessa, niin on nämä kansainväliset opiskelijat. Niitä meidän on ehdottomasti Etelä-Pohjanmaalle saatava lisää ja tämä heijastuu ihan suoraan mun mielestä nimenomaan sosiaali- ja terveysalalle, että kun ajatellaan, että väestö vanhenee ja hoivan tarve kuitenkin kasvaa ja meidän on välttämätöntä siihen tarpeeseen, niin kuin jollain tavalla vastata – se ei mene pelkästään sillä, että palvelutuotantoa tehostetaan ja siirretään resurssia paikasta toiseen, vaan kyllä siihen tarvitaan ihan oikeasti tuota uutta henkilöstöä. Myös ulkopuolelta maakunnan ja ulkopuolelta koko maan. 

00:21:30 Jaakko Hallila 

Juuri näin.  

Miten tuota, me olemme maakunnassa, jossa on enemmän yrityksiä suhteessa asukaslukuun, kuin missään muussa suomalaisessa maakunnassa? Miltä tämä kuulostaa kauppakamarin näkökulmasta, että meillä on kuitenkin kaikkein vähiten aloituspaikkoja korkeakouluissa ja meidän nuoremme muuttavat toisille alueille, joissa ei ole näin paljon yrityksiä koulutettavaksi. Minkälainen menetys tämä on Suomen yrittäjyysmaakunnalle? 

00:22:01 Tomi Kohtanen 

Se on iso menetys, jota on kauhean vaikea paikata ja saada jälkikäteen niitä ihmisiä takaisinpäin. Vanhaa satua voisi mukailla tässä, että tuota kaikki maakunnat ovat tasa-arvoisia, mutta osa maakunnista on tasa-arvoisempia kuin muut. Elikkä tuota tietysti, kun tilastojen valossa näitä katselee näitä paikkoja ja muita, niin eihän se tasaisesti jakaannu.  

En osaa sanoa, mitkä kaikki asiat pitäisi jakaantua Suomessa tasaisesti, mutta kyllä me näemme yritysten kannalta tämä tuota koulutuspaikkojen vähäisyys meidän maakunnassamme hankalana asiana. Ja se on vaan semmoinen, että meidän pitää tiivistää ja parantaa edelleen tätä meidän edunvalvontaamme ja yhteistyötä, mitä on toki paljon jo tehtykin. Niin ne saada tuota päättäjille tämä asia entistä paremmin selville ja niin, että me pystyisimme sitä kautta saamaan tähän sitten korjausta. Oli ne sitten, vaikka näitä Helin mainitsemia 500 paikkaa per vuodessa tai jotain, niin tuota…  

Kaikki semmoinen, mitä me pystymme tekemään yhdessä, niin vie sitä asiaa kyllä onneksi eteenpäin. 

00:23:15 Jaakko Hallila 

Juuri näin. 

Meillä on tässä kaksi maakuntaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa vierekkäin. Ja nämä kaksi maakuntaa on kärkeä Suomen työllisyydessä. Mitä näitä tilastoja on katsellut, niin vuorotellen alhaisin työttömyys löytyy joko Pohjanmaalta tai Etelä-Pohjanmaalta. En nyt ole juuri katsonut, mikä tämän hetken tilanne on, mutta varmasti voimme hyvällä syyllä sanoa, että meillä on Suomen paras tai vähintään toiseksi paras työllisyystilanne.  

Itse olen pohtinut, että on aika erikoista, että vuodesta toiseen tämä tilanne on sama, mutta korkeakoulujen aloituspaikkoihin tällä ei ole mitään vaikutusta. Niitä jatkuvasti perustetaan sellaisiin paikkoihin, jossa ei ole samanlaista työvoimatarvetta enemmän. 

00:23:59 **JINGLE**