SEAMK Podcast: Koneyrittäjä ja tekoäly - RATKI-hanke

Podcastin aiheena on koneyrittäjä ja tekoäly. Aiheesta keskustelevat tekoälyn asiantuntija Teemu Virtanen sekä Taru Huhtala ja Mika Koivupuisto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Huhtala (TH): Tämä podcast on Osa Euroopan unionin osarahoittamaa ratkaisuja maaseudun koneyritysten jatkuvuuteen ja kilpailukykyyn hanketta. Minä olen Taru Huhtala, asiantuntija Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Koivupuisto (MK): Ja minä olen Mika Koivupuisto, projektipäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

TH: Tänään keskustelemme koneyritysten tekoälystä ja sen hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Tänään vieraanamme studiossa on tekoälyn asiantuntija Teemu Virtanen. Tervetuloa Teemu.

Virtanen (TV): Kiitos.

MK: Kerro Teemu kuka olet ja mitä työnkuvaa se kuuluu.

TV: Joo, minä olen siis Teemu Virtanen ja minä olen kädet puhtaassa savessa tekoälyn kanssa täällä SEAMKissa ja muutenkin ihan konkreettisesti. Minä toimin projektipäällikkönä täällä SEAMKissa nyt kolmessa eri tekoälyhankkeessa. Yksi on tällainen kansainvälinen tekoälyhanke, yksi on valtakunnallinen hanke täällä Suomessa nimeltään SIXMANukeneys, jossa ollaan mukana osatuottajan roolissa tämmöisissä teollisuusalan yrityksissä ottamassa tekoälyä haltuun. Ja viimeisenä hankkeena, mutta ei vähäisimpänä, on tämä Vailla tuottavuutta, missä toimin myös projektipäällikkönä, jossa toteutetaan parisenkymmentä pilottia teollisuusalan yrityksissä erilaisia tekoälyasioita. Koetetaan tuoda tekoälyä testiin erilaisiin tuottavuusasioihin, esimerkiksi tilausten käsittelyyn tai tuotannon puolelle tehostamaan eri prosesseja.

TH: Mennään sitten varsinaisiin kysymyksiin. Miten Teemu tekoäly eroaa perinteisestä automaatiosta tai ohjelmoinnista taikka tekoälypohjaisista digitaalisista palveluista, kuten nyt vaikka Siri tai Gemini?

TV: Automaatio toteuttaa just ne stepit, mitä sille on annettu, mitä ihminen on sille syöttänyt. Eli jos robotille sanotaan, että sinun pitää ottaa tämä kappale tästä näin, siirtää se tuolle linjastolle ja seuraava robotti sitten toteuttaa automaation kautta siihen poraten reiän tai muuta, niin tekoäly eroaa siinä tästä perinteisestä automaatiosta siten, että tekoälyä ei tarvitse opettaa jokaiseen askeleeseen välttämättä, vaan tekoäly oppii tehdessä ja se taittuu moneenkin erilaiseen asiaan, kun pelkkä automaatio taas tekee juuri sitä, mitä sitä on nimenomaan käsketty.

MK: Tarvitaanko tekoälyn käyttöön ohjelmointiosaamista?

TV: Ei tänä päivänä. Se normikäyttö on ihan jokaisen saatavilla. On sitten opiskelija tai työntekijä jossain tai johtoportaassa tai ihan muuten vaan haluaa koettaa tekoälyä, niin kuka tahansa pystyy sitä käyttämään. Se on tullut niin saataville ja niin matalalle kynnykselle, että se kustannuskysymys taikka sitten se tekninen puolikaan ei enää ole esteenä.

TH: Nykyään puhutaan myös tekoälylukutaidosta. Mitä tämä AI literacy oikein sitten tarkoittaa?

TV: Tekoälylukutaito on teknisenä terminä ihan EU-asetustasoinen eli lakitasoinen termi. Eli tekoälyasetuksen artiklassa 4 määritellään tekoälylukutaito ihan erikseen kaikille organisaatioille ja yrityksille siten, että yrityksen työntekijöiden pitää pystyä taidoillaan, tiedoillaan ja ymmärryksellään käyttämään niitä tekoälyratkaisuja, mitä sillä yrityksellä on sitten käytössä. Tästä kumpuaa myös se, että yritysten pitää myös huolehtia tästä toimijoidensa tekoälylukutaidosta. Eli työntekijöille pitää antaa tekoälykoulutusta, jos he käyttää erilaisia tekoälysovelluksia. Ja se on myös erilainen johdolle versus sitten normaalille rivityöntekijälle eli rivityöntekijällä pitää olla tarpeellinen ymmärrys ja tietotaito siihen tekoälyn käyttöön, että se pystyy käyttämään eettisesti oikein ja teknisesti oikein.

MK: Nykyään oikeastaan kaikissa tietojärjestelmissä luotettavuus ja tietoturva on keskeisessä osassa. Kuinka luotettava tekoäly on? Voiko tekoälyn antamaan tietoon yleisesti luottaa? Ja voiko se tehdä virheitä?

TV: Tekoäly tekee virheitä siinä, missä mekin. Eli jos minä alan nyt tekemään raporttia jostain asiasta, niin ihan yhtä hyvin minun pitää katsoa se minun tekemä raportti faktoineen ja asiavirheineen lävitte ja tekoälyn tekemä tuotos. Tekoäly tekee asiavirheitä, sillä ei ole maailmasta ymmärrystä niin kuin meillä on. Se vain laittaa periaatteessa sanoja sanojen perään, mutta se on tosi hyvä siinä. Ja se on yllättävän hyvä siinä, että me ei huomatakaan sitä suoraan, että se vain periaatteessa arvaa, mitä sen pitäisi tehdä seuraavaksi tai mikä näyttää hyvältä meille. Tietoturva-asioissa se on myös semmoinen, että se on niin tietoturvallinen kuin itse käyttäjäkin. Eli jos minä nyt laitan sinne jotain salaista materiaalia, niin se menee sinne mustaan laatikkoon, eikä sitä sieltä kovin hevin poiskaan saa. Ja se on paljon yrityksestä ja käyttäjästä kiinni just se, että kuinka tietoturvallisia ne on.

TH: Entäs miten tämä tietoturva juurikin ja yksityisyys on otettava huomioon sitten, kun käytetään tekoälyä vaikka koneyrittäjien keskuudessa?

TV: Hyvä nyrkkisääntö on just se, että mitä ei Esson pöydässä huutelisi tai puhuisi kovaan ääneen, niin sitä ei välttämättä tekoälyllekään kannata kertoa. Eli kaikki tämmöiset yrityssalaisuudet tai tarkat talousluvut tai tämmöiset, se riippuu vähän sitä palvelusta. ChatGPTlle en kertoisi ihan kaikkea. Kun taas esimerkiksi Copilot, joka toimii suoraan siinä meidän yritysympäristössä, niin sille voi vähän enemmän jo kertoa, koska se toimii tietoturvallisesti just siinä meidän kuplassa eli jos minulla on Outlook ja siellä on sähköposteja, niin ne on ihan yhtä turvassa siellä nytkin, kuin että minä toisin Copilotin siihen mukaan yhtenä työkaluna lukemaan niitä sähköposteja, lukemaan Excel-raportteja ja muuta.

MK: Mitä voisi olla ne ehkä merkittävimmät peruskäyttäjäriskit, mitä tekoälyyn tällä hetkellä liittyy? Miten ne voisi realisoitua pahimmillaan?

TV: Kyllähän siellä on heti tämän hirmuisen EU:n GDPR:n kautta se, että jos meillä menee asiakastietoja esimerkiksi vahingossa PDF-tiedostoja tai muuta sinne tekoälylle, niin ne valuu sitten Amerikkaan, jos käyttää chatGPT:tä esimerkiksi, ja ne menee sitten kolmansille osapuolille eteenpäin. Toisaalta taas riskejä on myös ne käyttötapaukset, että jos me otetaan tekoälyn antama vastaus sellaisenaan vastaan, ja käytetään sitä tietoa johonkin, esimerkiksi kysytään, että kuinka se laki sanoo, että voinko minä tehdä tällä tavalla tässä yrityksessä tässä tilanteessa, niin jos me ei katsota sitä ihan suoraan laista, että meneekö se nyt näin ja me toimitaan tekoälyn antamin perustein, niin ei se välttämättä hyvin mene siinä kohtaa.

MK: Entä keksiikö tekoäly vastauksia kysymyksiin, joihin se ei oikeasti tiedä oikea vastausta?

TV: Varmastikin. Tekoäly haluaa joissain määrin miellyttää, että kun käyttäjä kysyy jotain, kun asiakas kysyy jotain, niin pakko on saada vastauskin ulos. Suurimman osan ajasta se nykypäivänä kyllä kertoo niitä lähteitä, mihin ne vastaukset perustuu, mutta se ei tarkoita sitä, että eikö se voisi keksiä lähteitä, ja sitten keksiä kokonaan niitä vastauksia oikeasta lähteestä, mutta se tulkitsee niitä väärin myöskin. Ylellä oli juttua esimerkiksi pieni hetki sitten, että tämä Googlen tekoälyvastaus siinä alussa, mikä tulee nykyään, kun Googlaa jotain, niin siinä tulee se AI-yhteenveto, niin joku pikku kunta oli nyt muka liittymässä johonkin isompaan kuntaan, ja niiden nimimuutos oli tulossa joksikin ihan hassuksi. Tekoäly otti sen semmoisenaan, ja sitten kun sitä klikkasi, niin se oli joku vuoden aprillipila, mikä oli vaan laitettu aikanaan, ja tekoäly ei ole saanut sitä aprillipilaksi ollenkaan siinä, ja toi sen ihan faktana esille.

TH: Onpa hauskaa. Miten koneyrittäjä sitten voisi käyttää tekoälyä liiketoiminnan kasvuun?

TV: Siinä on melkein rajattomasti mahdollisuuksia, ja ne tulee tosi pienillä kustannuksilla esille. Eli tekoäly voi toimia asiantuntijasparraajana. Kuvitelkaa, että teillä tulee jokaisen alan asiantuntija, 24/7, siihen vierelle vastailemaan kaikkiin kysymyksiin, mitä teillä tulee. Ne voi olla talousasioita, ne voi olla niitä lakiasioita, ne voi olla esimerkiksi ideoiden testaamista, tai jatkojalostusta varten, mietitään jotain uutta palvelua, mitä voisi tehdä, tai jotain uutta tapaa toimia jossain prosessissa, tilausprosessissa, taikka talousarvioiden tekemisessä, tai jossain muussa kohtaa, niin siinä on koko ajan se kirjanpitoasiantuntija, tai talousasiantuntija, tai ideanikkari siellä vierellä.

TH: Tai lakiasiantuntija.

TV: Tai lakiasiantuntija. Sillä pienellä tähdellä siinä, että kannattaa aina kuitenkin katsoa, mitä se tekoäly sieltä antaa, etenkin juuri nimenomaan näiden lakiasioiden ja lukujen kanssa.

MK: Tuossa sanoitkin, että tekoäly toimii hyvin myös liiketoiminnan sparrauskumppaniksi. Kun tekoälyltä lähdetään sitten kysymään tietoa, ja halutaan sen sparrauskumppaniksi, niin kuinka tarkasti on hyvä se kysymyksen asettelu tehdä?

TV: Kuvitellaan skenaariota, että meillä olisi tulossa, tai mietitään jotain laitehankintaa, jotain suurempaa laitehankintaa. Jos kysytään tekoälyltä vaan, että hei, minua kiinnostaa tämä laite, kerro lisää. Sehän kertoo hyvin speksimäisesti sieltä valmistajan kotisivuilta hintatietoja ja muuta tietoa, mitä sieltä taulukossa on, niin se varmaan jää siihen. Siitä ei nyt paljon iloa ole. Mutta jos kerrotaan, että meillä on tämmöinen ja tämmöinen yritys, me ollaan tämän kokoisia, me ollaan mietitty tätä laitetta tähän meidän laitekantaan lisäksi, onko siinä jotain plussia ja miinuksia, mitä me ei olla itse ajateltu, ja sitä tekoälyä voi pyytää vaikka tekemään vertailua. Että hei, etsi vastaavanlaisia laitteita, Suomesta tai Euroopasta, jotain hintavertailua näille, löytyykö käytettynä, löytyykö uutena, mitä eroa niillä on, mitä pitää ottaa huomioon, jos me hommataan sitä käytettyä laitetaan niin edespäin, että sitä pystyy jatkamaan tosi pitkälle sitä keskustelua. Että ei kysytä vain sitä yhtä pientä kysymystä, vaan annetaan sen keskustelun soljua sinne eteenpäin. Ja tärkeää on myöskin se, että me ei laiteta välttämättä sitä yhtä pitkää kysymystä siihen alkuun, lämätään sitä maaliin ja toivotaan, että se menee maalin kerralla, vaan se on enemmän sitä syöttelyä tekoälyn kanssa, että päästään sillä pitkällä kaavalla maaliin.

TH: Eli pienempiä kysymyksiä kysyttäisiin?

TV: Pienempiä kysymyksiä. Ei koiteta siellä yhdellä pitkällä kysymyksellä saada sitä yhtä pitkää vastausta, vaan mennään eteenpäin kysymys kysymykseltä.

TH: Sitten näistä sovelluksista haluaisin kysyä. Koneyrittäjä on saattanut jo aikaisemmin omassa älypuhelimessaan käyttää jotakin, vaikka Applen Siri-palvelua tai Android-laitteissa vaikkapa Gemini-palvelua. Onko nämä Applen Sirit ja Googlen Geminit tekoälysovelluksia?

TV: Siri on varmastikin hyvin tunnettu näissä Applen laitteissa, iPhoneissa ja muualla. Mutta se on hiukan erilainen avustaja kuin nämä muut tekoälysovellukset niin kuin Gemini tai ChatGPT. Siinä missä Siri kuulostaa myöskin älykkäältä, jollain tasolla kun sille sanoo, että Siri laita ajastin 30 minuutin päähän, niin sitten siihen tulee se ajastin ja näyttää 30 minuuttia ajastinta, joka lähtee heti rullaamaan. Se on kuitenkin rakennettu just tuohon Applen ympäristöön, just iPhoneen, niin Siri ymmärtää sen ajastin sanan, se ymmärtää sen 30 minuuttia sanan ja se tekee mitä käsketään siinä kohtaa. Mutta jos me pyydetään, hei Siri, mä käyn sähköpostista katsomassa viimeisin raportin kirjanpidosta, tee siitä raportti mulle, minkä mä pystyn nopeasti lukemaan. Sitä Siri ei tee, koska se ei ole heti sen toimintaympäristössä. Mutta jos me kysytään Geminillä vastaavaa, jolla on päässyt sinne sähköpostiin, niin koska Gemini on tämmöinen yleinen tekoälysovellus, niin se pystyy mennä sinne sähköpostiin ja luomaan sen raportin sitten siitä Excelistä ja muista asioista. Että kyllä, se on omanlaisensa, Siri on hyvin vanha tämmöinen, mutta se ei ole tätä uutta tekoälysukupolvea, vaan ehkä sitä aiempaa tekoälysukupolvea.

MK: Tekoälysovelluksia on nykyisin monia. Mitä suosittelisit? Nyt meillä on tämän Ratki-hankkeen puitteissa koneyrittäjiä, niin siellä aika moni on mikro- tai pieniä yrityksiä. Mitkä tekoälysovellukset toimii parhaiten? Onko niillä eroja keskenään, mitä ne pystyy tuottamaan tietoa?

TV: Tekoälysovelluksia on sen verran paljon, että se on vähän niin kuin menisi rautakauppaan ja katsoi sitä hyllyä siellä, kuinka paljon niitä vasaroita onkaan siellä. Kaikki vasarat näyttävät suhteellisen samalta, ja kyllä kaikki vasarat tekee sen saman työn suurin piirtein. Mutta sitten, kun alkaa katsomaan asiaa vähän tarkemmin, niin niissä on kyllä eroja. Esimerkiksi ChatGPT:n palvelimet sijaitsee suurimmaksi osaksi Amerikassa, jolloin se tieto menee sinne Amerikan puolelle, jos sinne jotain pdf:iä ja muuta laittaa, riippuen toki lisenssistä, mitä käyttää. Kun taas Microsoft Copilotin palvelimet, sen saa valita siinä kohtaa, että käyttääkö eurooppalaisia palveluja vai amerikkalaisia palveluja. Parhaassa tapauksessa kaikki tieto pysyy Euroopan sisällä, että se on paljon tietoturvallisempaa. Toisaalta taas on olemassa Mistrain Le Chat -niminen tekoälypalvelu, joka on selkeä kilpailija ChatGPTlle. Se on ranskalaisen yhtiön tekemä tekoälypalvelu. Sekin toimii oikeastaan melkein yhtä hyvin kuin nämä isommatkin. Jos sillä on väliä yritykselle, että käyttääkö puhtaasti eurooppalaisia juttuja, vai onko se vähän niin kuin se ja sama, niin valinnanvaraa kyllä on.

TH: Minkälaisia tekoälysovelluksia olisi koneyrittäjille saatavilla hänen älypuhelimeensa, jos hän haluaa puhelimen kautta käyttää?

TV: Meillä ei varmaan riitä aika, jos mä alan listaamaan vain niitä tässä näin, mutta kaikki tunnetuimmat varmastikin löytyy jo puhelimeen kuin puhelimeen, että vaikka puhutaan iPhonesta tai Androidista. Kunhan ne on edes jotenkin ajan tasalla, että ne ottaa päivityksiä vastaan, niin kyllä sinne ne sovelluksetkin menee sisälle. Mutta jos yrityksellä on käytössä jotain spesifimpejä tekoälysovelluksia, esimerkiksi taloushallinnon puolella tai muualla, niin sehän riippuu just siitä, että onko niitä sovelluksia luotu puhelimelle erikseen, vai onko ne siellä selaimen puolella, että sinne pitäisi erikseen kirjautua koneella ja käyttää niitä sieltä.

MK: Vaatiiko tekoälysovellus yleensä kirjautumisen vai voiko sitä käyttää myöskin anonyymisti?

TV: Harvemmin anonyymisti. Jos se on nimenomaan palvelu, jonka joku kolmas osapuoli tuottaa niin kuin OpenAI tai joku muu Microsoft tai tämmöinen, tekoälyä voi käyttää anonyymisti silloin, jos sen tekoälypalvelun lataa omalle tietokoneelleen, esimerkiksi läppärille tai ihan pöytäkoneelle. Se vaatii pikkuisen teknisempää osaamista, mutta se on täysin mahdollista nyt ihan sellaisilla normaaleilla työkoneilla ja muilla vastaavilla saada tekoäly pyörimään siinä. Ottaa vaikka nettijohto irti, niin se toimii täysin siinä omassa ympäristössä. Siltä voi kysyä ChatGPT:ltä jotain ja se vastaa ChatGPT. Se mikä tulee vastaan, niin yleensä siellä on normaaleilla tietokoneilla vähemmän muistia tai vähemmän tilaa tai tämmöistä, niin ne on vähän hitaampia, tai niillä on vähän vähemmän tietotaitoa siellä taustalla. Mutta periaatteessa se on anonyymisti mahdollista. Siinä totta kai tulee myös sekin, että sillä ei ole sitä kytköstä niin kuin muilla palveluilla niihin omiin tiedostoihin suoraan. Jos haluaa sitä helppoutta ja muuta, niin silloin se vaatii sen kirjautumisen, että siellä on ne muistit käytössä, että ne muistaa aikaisemmat keskustelut ja vastaavat. Jos sitä käyttää kirjautumatta, niin siellä yleensä tulee vastaan näitä rajoitteita niiden kysymysten määrässä tai vastaavassa.

TH: No, miten tämä hintapolitiikka sitten näissä tekoälysovelluksissa? Onko tämä tekoälyn käyttäminen kallista? Onko nämä kaikki maksullisia vai onko myös maksuttomia?

TV: Tekoälyn käyttö on varmastikin laajentunut just sen takia, koska ne hinnat on tullut niin paljon alaspäin, niin paljon käyttäjäystävällisemmäksi, että suurin piirtein sillä 20 euron lisenssikustannuksella per kuukausi per käyttäjä saa jo näitä markkinoiden yleisimpiä sovelluksia itselleen käyttöön. Onhan niitä ilmaisia toki, mutta niin kuin sanoin, niin siellä tulee just vastaan se, että sitä pystyy käyttää vain kymmenen kysymystä päivässä tai kymmenen kysymystä viidessä tunnissa, ja sitten siinä tulee pieni jäähy aika, ja sitten pystyy taas tekemään lisää. Mutta jos se käyttö on tosi pientä, haluaa koettaa, niin ilmaiseksikin pääsee liikkeelle. Mutta jos näkee, että joku työkalu niin kuin Googlen oma tai Microsoftin oma olisi just sen omaan ympäristöön, niin se vaan on yksi lisenssimaksu lisää tavallaan siihen päälle.

MK: Mennään sitten tuohon tiedonhaun logiikkaan tekoälyssä. Mistä lähteestä tekoäly etsii vastauksia kysymyksiin?

TV: Pohjimmiltaan se etsii suoraan netistä, vähän niin kuin Google-haulla sitä tietoa, mutta parhaimmillaan se etsii sitten niistä omista tiedostoista, esimerkiksi sitä tietoa. Tämä Microsoftin Copilot jälleen kerran, jos se on siinä omassa Microsoftin ympäristössä ja yritys käyttää Outlookia ja muita näitä Wordia, PowerPointia ja muuta, niin silloin se hakee just näistä tiedostoista sen tiedon. Mutta tekoälyä voi käskeä, että tässä on tämä linkki tai tässä on tämä lakipykälä, että sitten täältä se tieto. Sitä pystyy kyllä ohjaamaankin siihen suuntaan, että mistä sen pitäisi sitä tietoa hakea. Mutta jos sillä ei anna mitään ohjeistuksia, niin se tekee parhaan arvionsa mukaan sen tiedonhaun.

TH: Voisiko koneyrittäjä käyttää sitten tekoälyä vaikkapa reittisuunnittelussa?

TV: Reittisuunnittelussa varmastikin jotain kautta, mutta se ei ole ihan vielä ehkä ChatGPT tai Copilotin heiniä. Se on enemmän näissä reittioptimointiin suunnatuissa sovelluksissa taustalla. Siinä, missä ne on ollut puhdasta laskentakaavaa tai jotain muuta siinä taustalla, niin nykyään jotkut palvelutuottajat ovat tulleet tekoälyisen taustalla tekemään sitä päättelytyötä esimerkiksi liikenteestä tai reittiolosuhteista tai muista just siihen optimointiin liittyen.

MK: Koneyrittäjiä kiinnostaa aina myöskin vallitseva säätilanne, miksei meitä kaikkia muitakin. Joskus ne työmaat saattaa olla hyvinkin kaukana sen yrittäjän lähtöpisteestä. Noi nykyiset säänostopalvelut on kohtuu tarkkoja, mutta jos haluttaisiin olosuhteita tietää vaikka ihan sadan metrin tarkkuudella, niin mitä luulet, pystyykö tulevaisuudessa ainakin tekoäly antaa näinkin spesifistä tietoa?

TV: Riippuu varmasti siitä, mikä on tulevaisuus, puhutaanko tulevaisuudesta nyt seuraavan 3–5 vuoden sisään? Epäilen, ehkä, mutta olen ollut väärässä ennenkin. Jos puhutaan tulevaisuudesta jollain pidemmällä aikataululla, niin mikseipä. Uudet tekoälymallit tällä hetkellä parantaa sitä laskentatarkkuutta juuri näissä pienemmissä mittayksiköissä. Siinä missä Suomessa käytetään suurin piirtein säämalleja siinä kahden kilometrin tarkkuudella, niin se tekoäly hoitaa sen tarkemman granulaarisen laskennan siellä, että mitä se voisi pienemmällä alueella olla. Ja siinä missä meidän tekoälymallit oppii koko ajan ja kehittyy, laskentatehoa tulee enemmän, niin päästään pienempään ja pienempään alueeseen. Toki siinä tulee myöskin se vastaan, että kun mennään pienempään ja pienempään sääalueeseen, niin sen muutos voi olla niin rajua siellä, että me päästään vain lyhyeseen aikajänteeseen siinä säätiedossa. Hyvin hankalaa on nähdä viikon päähän pienelle sadan neliön alueelle sitä säätietoa.

TH: Entäs, miten sitten tekoäly soveltuisi asiakaspalveluun?

TV: Sinänsä se soveltuu oikeinkin hyvin. Aika moni isoista, oikeastaan mistään palveluntarjoajista, käyttää jotain tekoälyä taustalla. Siinä vaiheessa, kun on soittamassa jonnekin palveluun tai laittamassa chattiviestin, niin hyvin usein siellä on botti ottamassa sen ensimmäisen puhelun tai viestin vastaan. Botti katsoo sen, että okei, täällä on tämmöisiä ja tämmöisiä sanoja, että onko reklamaatiosta kyse vai onko joku tuotekysely tai vastaava, niin se koostaa siitä sen viestin ja sitten siellä takana konepellin alla tavallaan laittaa sen oikeaan suuntaan sen viestin sitten eteenpäin. Se, mitä se koneyrittäjällä voisi näkyä, on nimenomaan siinä, että kun sähköposti tulee, niin se voi jo miettiä siihen jonkinlaisen vastauksen etukäteen, että jos joku kysyy jostain työmaasta tai urakasta tai esimerkiksi tarjousta tai muuta, niin tekoäly hoitaa sen taustatyön jo siinä etukäteen, että nämä asiat liittyy tähän työhön tai muuhun vastaavaan. Yrittäjän itse ei tarvitse alkaa kaivamaan sieltä jostain sähköpostin uumenista, että mitä tietoa tähän nyt liittyykään.

MK: Mites koneyrittäjä voisi hyödyntää tekoälyä viestinnässään? Puhutaan nyt vaikka sähköpostin kirjoittamisesta, erilaisten viestien sanelusta, paljonko he käyttävät aikaa ihan myöskin siellä koneen puikoissa ja välttämättä aikaa ei ole siihen konttorissa työskentelyyn niin paljon. Tai yrittäjä kokouspöytäkirjojen tekemiseen. Kaikkeen tällaiseen yleishyödylliseen, mitä voisi periaatteessa tehdä sieltä koneen hytistä.

TV: Olen itse tykännyt työmatkalla käyttää tekoälyä just tämän puhekäyttöliittymän kautta. Voin puhua sille omat ajatukseni. Esimerkiksi liittyen johonkin tekoälypilottiin, mitä ollaan rakentamassa jollekin yrityksellä tai yrityksen tiloissa. Että hei, minulla on tämmöinen idea konenäköön liittyen tällä tuotantolinjalla, että miten tämä toimisi tässä kohtaa. Voin joko puhua sen koko ajatukseni sinne tekoälylle ja tallentaa se sinne myöhempään käyttöön varten tai voin keskustella samanaikaisesti sen tekoälyn kanssa sitä ideaa eteenpäin. Joka tapauksessa, kun olen saanut ajatuksen juoksuni suollettua sille tekoälylle, voin pyytää sitä tekemään tästä puhtaan version. Tai esimerkiksi sähköpostin asiakkaalle, että hei, ajatuksena oli tehdä tätä ja tätä. Se on paljon helpompi tästä valmiista materiaalista luoda sähköposti asiakkaalle kuin alkaa kirjoittamaan tyhjästä sähköpostia.

TH: Entäs miten vielä markkinoinnissa erityisesti voisi tekoälyä hyödyntää?

TV: Siellä se varmasti toimii semmoisena markkinointiasiantuntijana ja sparraajana ja ehkä jopa sisällöntuottajana jossain määrin. Sille voi syöttää perustiedot yrityksestä, että meillä on tämmöinen ja tämmöinen yritys. Tai laittaa ihan Fonectan linkin tai jonku muun vastaavan linkin sille, että tässä on meidän yritys. Ja pyytää siltä erilaisia ehdotuksia, ideoita LinkedIniin tai Facebookiin tai Instagramiin, missä ikinä ne omat somekanavat onkaan. Että hei, me tarvittaisiin jotain sisältöä tähän ja tähän liittyen. Me tarvitaan näkyvyyttä. Tai me halutaan viestiä tästä ja tästä asiasta. Niin kerrotaan se tekoälylle ja tekoäly sitten hoitaa sen ideoinnin siinä vaiheessa. Ja jos me tykätään jostain ideasta tosi paljon, niin lähdetään jumppaamaan sitä tekoälyn kanssa, että okei me tykättiin tästä ideasta, tämä neloskohta tässä näin. Niin minkälainen se postauksen pitäisi olla sisällöiltä. Ja mulla on ehkä tämmöisiä kuvia olemassa. Tai mitä kuvia mun pitäisi sitä varten ottaa. Niin sitä kautta pääsee eteenpäin sitten markkinoinnin kannalta.

MK: Taloushallinto on mikro- ja pienyrityksille erittäin tärkeä osa operatiivisen toiminnan suunnittelua. Se ei ole välttämättä se mielekkäin osa, mutta äärettömän välttämätön. Miten tekoälyä voisi hyödyntää nimenomaan taloushallinnossa? Esimerkiksi työtuntien kirjaamiseen, laskutukseen, yhtäältä myöskin kirjanpidossa ja vaikka varastonarvon laskennassa.

TV: Siinä kun me ollaan siellä rautakaupan hyllyllä katsomassa niitä vasaroita, niin kaikki vasarat ei sovellu kaikkiin töihin. Eli jotkut näistä etenkin talouspuolen asioista, kun pyöritellään numeroita, niin ne ei välttämättä sovi tänne perinteisten tekoälyjen puolelle. Koska nämä ChatGPT:t ja muut on kielimalleja eli ne haluaa laittaa sanoja sanojen perään. Ne ei välttämättä tee sitä laskemista siellä taustalla. Mutta jos me annetaan sinne näitä raportteja, missä on valmiita lukuja, ja meidän pitäisi analysoida ja tehdä johtopäätöksiä niistä, niin siellä se tekoäly loistaa paremmin.

TH: Eli toisin sanoen, tuloslaskelma annetaan ja tilinpäätös, tase, ja tilinpäätösaineisto annetaan, ja tee tästä nyt yhteenvetoanalyysi, niin sen se osaisi tehdä.

TV: Varmastikin juurikin näin. Mutta jos me aletaan laittamaan sinne kuitteja erikseen tekoälylle, se onnistuu ehkä just siinä lukemisessa. Sen pitäisi onnistua tunnistamaan ne luvut sieltä. Mutta heti kun sille annetaan jotain vaativampia yhteenlaskuja ja enemmän, niin siellä se voi ehkä vähän ontua. Eli kyllä perinteiset kirjanpitosovellukset, minne voi laittaa sen kuvan kuitista ja ne menevät eteenpäin, vähän niin kuin itsestään toimii siellä taustalla, niin kyllä ne vielä on voimissaan.

MK: Näin jossakin TV-ohjelmassa, kun erään suomalaisen traktorimerkin traktori kulki itsestään siellä ja ohjaamassa ei ollut ketään. Mitä luulet, tulevaisuudessa voiko metsäkone olla täysin miehittämätön itsenäinen toimija? Kuitenkin erittäin vaativaa puun hakkaaminen, korjaaminen, oikeiden puiden valinta?

TV: Metsä on varmasti haastavaa ympäristönä liikkua. Näinkin erään toisen hankkeen, jossa oli tutkittu tämmöistä autonomista liikkumista metsässä näille koneille. Se tunnisti ne parhaat reitit siellä metsän sisällä, että missä kohtaa on niin tiheää, että mistä ei pääse liikkumaan ja missä kohtaa tulee vesisyyttä vastaan niin edespäin. Kyllä se kehitys on kulkemassa siihen suuntaan pikkuhiljaa. Siihen voi olla vielä pitkäkin aika. Eräässä toisen korkeakoulun hankkeessa oli tämmöinen 30-senttinen minikaivuri, jota tekoäly ohjaili menemään. Se koetti tehdä kuoppaa tuohon suuntaan ja kasata sitä hiekkaa tuonne suuntaan. Ei tämmöisen automaation kautta, vaan nimenomaan tekoälyn kautta, eli tekoäly hoksasi, että tuolla on tuo paikka, tuonne pitää tehdä kuoppaa ja näin edespäin. Sitä vasta ollaan tuomassa isompiin laitteisiin sitä samaa tekoälyä. Mikseikö se voisi joskus tulla nimenomaan sellaisena, että tämä tekoäly ottaisi tavallaan kuvaa tai videota ympäristöstään, tunnistaisi ne puut, mitkä pitäisi kaataa ja näin edespäin. Ei se utopiaa ole. Onko se 3–5 vuoden sisällä? Tuskin. Mutta onko se jo 10 vuoden päästä? Ken tietää?

TH: Kyllä varmaan edelleen tarvitaan ihmistä siihen, että jos vaikka sattuisi joku esiintymä maastossa, missä on näitä jokihelmisimpukoita eli raakkuja niin niitä kuitenkin näköhavainnolla voisi havaita paremmin.

TV: Totta, mutta kyllä meillä autoissa on jo hirveesti kameroita ja joissain määrin autot jo tunnistaa paremmin vaaratilanteita tai vastaavia tämmösiä poikkeustilanteita kuin ihminen niin miksei se konekin voisi tunnistaa ne raakut sieltä ehkä paremmin kuin ihminen joissain tilanteissa.

TH: Aivan.

MK: Kerrotko lopuksi vielä jonkun käytännön case-esimerkin, jossa koneyrittäjä voisi konkreettisesti hyödyntää tekoälyä?

TV: Kyllä me käytettiin tekoälyä tuolla toimiston puolella viime kerralla, eli meillä oli siellä tapaus, jossa ei vaan löydetty yhtä tiedostoa. Me tiedettiin, että se tiedosto oli tullut jossain vaiheessa, mutta oliko se viime vuonna vai oliko se ennen koronaa niin sitä ei muistettu. Ja kun ei muistettu keneltä se tuli, me vaan muistettiin mihin aiheeseen se liittyi. Jossakin se siellä 70 000 sähköpostin joukossa oli se tiedosto, niin me annettiin Copilotille just nämä tiedot, että hei jossain täällä jossain on tämä tiedosto, joka liittyy tähän ja tähän asiaan, se oli ehkä tältä lähettäjältä tai tästä firmasta tai edes tältä alueelta ja se oli ehkä 5 sivua tai 10 sivua ei se ainakaan 20 sivua ollut ja näin ympäripyöreillä tiedoilla se löysi just sen tiedoston ja sen sähköpostin sieltä 70 000 sähköpostin joukosta ja se tuli alle minuutissa, siinä kun oltiin jo päivä etsitty sitä aiemmin.

TH: Aivan loistava esimerkki. Kiitoksia paljon Teemu haastattelusta ja asiantuntevista vinkeistä tekoälyn hyödyntämisessä.

TV: Kiitos teille ja hyvää syksyn jatkoa.