SeAMK Podcast: Kestävän viljelyn podcast-sarja, osa 2: Viljelyn ja elintarviketuotannon yhteistyö, Kaura 2.0 | Julkaisut @SeAMK

SeAMK Podcast: Kestävän viljelyn podcast-sarja, osa 2: Viljelyn ja elintarviketuotannon yhteistyö, Kaura 2.0

 

Puhuja 1: Soila Huhtaluhta, SeAMK

Puhuja 2: Mikko Mäki-Latvala, Maatalousyhtymä Mäki-Latvala

Puhuja 3: Pekka Kultti, Helsingin Mylly

 

Puhuja 1

Tervetuloa kuuntelemaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kestävän viljelyn podcast-sarjaa, joka paneutuu kestävän viljelyn teemoihin muun muassa maan kasvukunnon, älymaatalouden ja elintarviketuotannon aiheiden parissa. Tänään keskustellaan viljelijän ja elintarviketuotannon yhteistyöstä ja elintarviketuotteiden matkasta pellolta kuluttajille. Kaura 2.0 tulee kaupan hyllylle Helsingin Mylly -nimiseltä suomalaiselta perheyritykseltä, ja tämä kyseinen kaura tuotetaan eteläpohjalaisilla pelloilla maan kasvukuntoa vaalien. Se onkin oikeastaan viljelijän ja elintarvikeyrityksen yhteistyön taidonnäyte. Mä olen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan asiantuntija Soila Huhtaluhta SeAMKista ja toimin tämän podcastin juontajana. Vieraana meillä on viljelijä Mikko Mäki-Latvala, Mäki-Latvalan tilalta ja viljan ostopäällikkö Pekka Kultti Helsingin Myllyltä. Tervetuloa. Lähdetään siitä, että kertoisitteko ensin hiukan itsestänne ja siitä, miten te liitytte aiheeseen Kaura 2.0?

Puhuja 2

Joo, mä oon tosiaan Mäki-Latvalan Mikko ja meillä on tällainen 4 hengen maatalousyhtymä, minä oon yksi viljelijä näistä neljästä ja tämän Kaura 2.0: ensimmäinen tuottaja.

Puhuja 3

Mä oon tosiaan Kultin Pekka Helsingin Myllyltä ja siellä viljanostopäällikkönä. 14 vuotta Myllyllä uraa takana ja on ollut sitten kehittelemässä ja miettimässä ja ideoimassa tätä Kaura 2.0 ja myös tätä viljelyohjelmaa.

Puhuja 1

Kiitos. Tervetuloa. No tarkennetaan, että mitä on Kaura 2.0 ja miten se sai alkunsa. Pekka.

Puhuja 3

Se lähti siitä ideasta, kun tarvitaan tällaista vastuullisuusviljelyä nykypäivänä ja sitä haluttiin ruveta tekemään. Siitä lähti sitten idea tähän meidän viljelyohjelmaan, ja se aloitettiin ensin tuolla gluteenittomalla puolella, ja haluttiin tuoda myös sitten kuluttajille tuote ihan tuosta tavallisesta kaurasta. Niin siitä lähti tää idea, ja tilakin oli siihen vähän mietittynä jo valmiiksi.

Puhuja 1

Entäs sitten viljelijän näkökulmasta? Kerrotko miten tätä Kaura 2.0:aa tuotetaan? Miten sen viljely eroaa niin sanotusta tavallisesta kauran viljelystä ja miten tässä viljelyssä otetaan huomioon pellon kasvukunto ja ympäristöasiat?

Puhuja 2

No joo, ehkä Pekka viittasikin tuohon, jotta tila saattoi olla katsottuna valmiiksi, niin niin meillä nyt osaa näistä toimenpiteistä noudatettiin tavallaan jo ennen tämän tuotteen lanseerausta, niin siitä oli tavallaan helppo lähteä sitten hiomaan tällaista standardia, mihin tavallaan tarkemmin määritelty mitä kaikkia se pitää sisällänsä. Ja siinä nyt on monta eri osa aluetta, luonnon monimuotoisuus ja tää pörriäispuoli, mikä on siinä paketissakin logolla hyvin edustettuna ja sitten tää resurssitehokkuus. Suomeksi sanoen mä näen itse niin että sinne on yritetty poimia luomusta ja tavanomaisesta viljelystä nää parhaat menetelmät, parhaat toimintatavat.

Puhuja 1

No niin kuulostaa hyvältä. Elikkä se oli sitten sulle aika helppo innostua siitä, kun sua mukaan pyydettiin?

Puhuja 2

Mä oon yllytyshullu, kyllä siihen on helppo innostua. Ei, tässä on sinänsä järkeä, ja tykkään niin kun konseptista siinä mielessä että tässä tehdään asiat paremmin kun bulkkituotteella, ja sitten kuluttaja mikä on kuningas, niin kuluttajalla on tavallaan valta päättää että onko tää se mitä oikeasti halutaan. Yleensä puheiden tasollahan aina halutaan tällaista, mutta nyt siihen on ihan oikeasti mahdollisuus tarttua, valitsemalla kaupan hyllyltä tällainen vähän perusteellisemmin tuotettu tuote.

Puhuja 1

Aivan, kerrotko vielä vähän siitä perusteellisemmin tuotetusta, mitä se käytännössä tarkoittaa?

Puhuja 2

Joo elikkä siinä on niitä osa-alueita, muistais nyt kaikki edes mainita, elikkä jos lähdetään viljelykiertovaatimuksesta, niin näitä kukkivia kasveja täytyy olla mukana, ja se on sitä pölyttäjien suosimista. Elikkä meillä se tarkoittaa sitä, että siellä on kukkivat öljykasvit rypsi tai rapsi, joskus molemmat, sitten siellä on herne. Sitten on vielä tällaiset vartavasten perustetut pölyttäjäkaistat, siellä on kukkivia seoksia, sinimailasta, auringonkukkaa, hunajakukkaa, mitä kulloinkin, vähän haetaan itsekin niitä parhaita tapoja. Ja sitten yksi sellainen peruspylväs tässä on tää lannoituksen tarkentaminen. Elikkä se on ehkä sitä nimenomaan resurssitehokkuutta, että sillä lannoitekilolla saadaan niin paljon sitä kauraa tuotettua kuin vain mahdollista. Elikkä että se lannoite menee sen kauran tuotantoon eikä sinne ympäristöön mihinkä se ei kuulu. Ja siihen käytetään sitten tätä täsmäviljelytekniikkaa. Elikkä meillä on käsitesterit millä tutkitaan kasvuston typen tarvetta ja analyysilla saatetaan katsoa hivenlannoitustarvetta, mutta sitten kun tää typentarve on selvitetty, niin sen jälkeen se tehdään sitten satelliittiohjatusti paikkatietoon perustuen, että periaatteessa joka aari lannoitetaan niin kun sillä aarilla on tarve, eikä niin kuin se lohkon keskimääräinen tarve on. Niin päästään tavallaan sinne paremmin kiinni. Ja sitten on näitä monimuotoisuuteen liittyviä juttuja, elikkä kerääjäkasvien käyttö, mitä meilläkin on tehty jo aikaisemminkin, mutta siihen syvennytään kaiken aikaa ja yritetään löytää niitä parhaita tapoja sinne. Ja mitäs vielä, Pekka muistuttaa kaikesta mitä mä unohdin.

Puhuja 3

Niin sittenhän siellä on tietysti vielä lisänä se tässä kun otetaan nää pörriäiset huomioon nyt vielä näissä kasvinsuojeluainetoimissa, elikkä on vain tuhohyönteisiin toimivat kasvinsuojeluaineet. Elikkä nää hyötyeliöt jää sitten siitä, saavat jatkaa elämäänsä.

Puhuja 2

Kauran kuivaaminen tapahtuu biopolttoaineilla, uusiutuvalla energialla, öljyn sijaan. Sen sellaista, varmaan en muistanut kaikkia.

Puhuja 3

Mutta siellä on joka tapauksessa juuri nämä mitä Mikko luetteli, että siellä on tää tarkennettu lannoitus ja kukkivat kasvit, ja kasvinsuojeluasiat otettu huomioon ja maaperäasiat. Elikkä haetaan sitä korkeaa satotasoa sieltä sitten koko ajan, niin se on se idea, ja luontoa kuitenkin kunnioittaen.

Puhuja 1

Sehän kuulostaa kyllä tosi hyvältä. No miten tää on sitten käytännössä mennyt? Onko se ollut ihan pelkkää auringonpaistetta vai onko siinä ollut mitään haasteita tai muuta tämmöistä?

Puhuja 2

No, tämähän on elinikäinen oppimisprosessi tämä koko viljely, jotta kyllä haasteita riittää joka kasvukaudella, mutta jos mä vertaan ns. bulkkikauran tuotantoa tähän 2.0:aan niin en mä sanoisi että tässä nyt enempää on haasteita, jotta kyllä niitä niitä isompia haasteita nimenomaan tällä yritetään ratkaista, eikä niin että tää toisi niitä lisää.

Puhuja 1

Aivan loistavaa. No onko tää 2.0 viljely tuonut sitten tilalle jotain hyötyjä? Esimerkiksi pellon kasvukuntoon liittyen?

Puhuja 2

No kyllähän näiden toimenpiteiden hyöty on todettu jo aikaisemmin, että kyllä tää ihan sellainen tervetullut uudistus.

Puhuja 1

Kyllä, elikkä hyvä juttu joka tapauksessa.

Puhuja 2

Joo ja tosiaan nämäkin toimet mitä on tehty jo aikaisemmin, niin nyt se on mukavaa, että tavallaan siitä on mustaa valkoisella sen kaurapaketin kyljessä ja lisätietoa löytyy tosiaan sitten täältä Myllyn sivuilta näistä toimenpiteistä, niin se on ihan mukavaa, että se on tavallaan nyt viety sitten sinne kaupan hyllylle asti.

Puhuja 1

Aivan ja tuodaan näkyväksi kuluttajille sitä työtä mitä tehdään.

Puhuja 2

Juuri näin. Kyllä.

Puhuja 3

Niin sehän oikeastaan tuossa onkin, nykypäivänä on ihan tärkeä mun mielestä tuoda myös kasvintuotannosta kuluttajille tietoa siitä, että miten nykyaikainen maatalous toimii ja tuodaan sitä maanviljelijän arkea sieltä, ja tuota kasvintuotannon nykyaikaisuutta, niin tuodaan siitä kuluttajalle tietoisuuteen. Tää on ollut myös yksi tämän tämän viljelyohjelman tarkoitus, että tuodaan sitä alkutuotantoa sieltä esille.

Puhuja 2

Siihen sitten liittyy vielä tuo jäljitettävyys, mitä en huomannut sanoakaan, että alunperin kaikki Kaura 2.0 oli tuotettu meillä, että nyt menekki on ollut sen verran kovaa, sen verran kova imu kaupan hyllyllä, että siellä on toinen tila mukana, mutta jäljitettävyys on sellainen, että kuluttaja pystyy paikallistamaan mistä se kaura löytyy ja missä se on tuotettu.

Puhuja 1

Niinku sanoitkin, on tullut toinenkin viljelijä. Mä kuulin että tääkin on pioneerihenkinen kaveri täältä Etelä-Pohjanmaalta, oliko näin Pekka?

Puhuja 3

Kyllä kyllä, Alasaaren Kari on mukana myös tässä nyt sitten tulevalla kaudella, että ensimmäiset kaudet oli Mikko tuottamassa, tai Mikon mukana tää maatalousyhtymä oli tuottamassa ensimmäiset erät ja nyt on tarvittu lisää, ja se oli helppo valinta toi Alasaaren Kari ottaa siihen sitten mukaan.

Puhuja 1

Joo, kovilla kavereilla ootte kyllä liikkeellä. Mahtavaa tällainen yhteistyö. No mites sitten tää tuotteiden kehittäminen ja markkinointi? Mitä siinä on Pekka ollut helppoja tai haastavia juttuja?

Puhuja 3

No oikeastaan se mitä nyt tulee mieleen niin haluttiin erottautua heti muista, että kun lähdettiin suunnittelemaan tätä viljelyohjelmaa, niin näitähän on olemassa myös niinku valmiita paketteja ja tämmöisiä, mutta me koettiin, että sieltä ei ehkä nyt löytynyt ihan sitä mitä haettiin, että haluttiin tehdä sellainen oman näköinen ohjelma ja meidän viljelijöiden näköinen ohjelma, että ne on helppo pyytää siihen mukaan. Ja sitten kun tähän lähdettiin niin otettiin se heti niin, että siellä on nyt aluksi se jäljitettävyys siihen tilalle, että otetaan se huomioon että sitäkään ei ollut kukaan muu tehnyt ennen, isoista myllyistä. Niin se haluttiin ottaa tähän sitten heti alkuun, että me voidaan kertoa mistä se vilja on peräisin ja saadaan sille tarina sitä mukaa.

Puhuja 1

Minkälainen vastaanotto siinä on sitten ollut kuluttajien puolelta?

Puhuja 3

Ihan positiivinen on ollut kyllä vastaanotto, että on tullut hyvää palautetta siitä, että tuote on maistunut tosi hyvältä. Se on tietysti se tärkein ja sitten se, että kun lähdettiin niin kun ihan uudella tuotteella liikkeelle, niin kyllä on kuluttajatkin sen kaupasta löytäneet.

Puhuja 1

No joo selvästi, kun sitä on nyt sitten laajennettu vielä lisää. No mites sitten toi alkutuotannon ja elintarvike-, yhteistyö toimii teidän kesken?

Puhuja 2

Jos mä viljelijän näkövinkkelistä sanon, niin mä pidän Helsingin Myllyä sopivan kokoisena kumppanina. Että siellä on riittävän leveät hartiat jotta päästään kauppojen hyllyille. Ja sitten toisaalta jos mulla on sinne asiaa, niin mulla on pikavalinnassa numero, mistä mä saan aina jonkun kiinni ja asia hoituu niinku suoraan. Mun mielestä tosi joustavaa ja joustaa molemmin puolin. Ei voi vaatia vain toispuoleisesti. Mä oon sitoutunut siihen että kun puhelu tulee että tota niin Kaura 2.0 jauhetaan tuolloin ja rekka on tuossa ja on pakkasta tai vesisadetta niin kuorma pitää saada kyytihin, niin meille se käydä aina. Ja sitten sieltä päästä löytyy joustoa sitten tarvittaessa myös.

Puhuja 3

Joo, näinhän se on, että kyllähän se niinku täytyy se yhteistyö toimia aina kun tehdään sopimusviljelyä ja kun se on jatkunut jo vuosia niin siinä tarvitaan aina välillä joustoa puolin ja toisin. Tietysti on ne asiat, missä ei pystytä joustamaan myöskään puolin eikä toisin, mutta asioista pitää pystyä puhumaan ja miettimään sitä, että tää vuosi oli tällainen, mitäs ensi vuonna. Se on sitä. Ja juuri tämmöisessä, niin kun Mikko mainitsi, niin kun on tämmöisestä tuotteista kysymys jossa on se alkuperä selvillä mistä se tulee, niin se on aika sanelema juttu, että tuotanto on tuona päivänä ja kuorma haettaisiin tuolloin, että näin se, näin se menee.

Puhuja 1

Mutta molemmin puolin toimii ja hyvällä keskusteluyhteydellä ilmeisesti? Kyllä, hyvä juttu. Onko jotain muuta sellaista mitä ei olla vielä Kaura 2.0:sta juteltu, mitä teillä on mielen päällä?

Puhuja 2

No makua sivuttiin vai hyvin vähän. Sehän on tärkeätä, että se mistä mä oon eniten palautetta saanut, mua kiinnostais saada palautetta tietysti viljelymenetelmistä, mutta eniten mä saan palautetta sen hyvästä mausta ja mä en tiedä mistä se johtuu. Kaurahiutale on sen verran yksinkertainen tuote, että että siinä ei nyt kovin montaa muuttujaa ole, mutta tietysti se on yksi että raaka-aine pitää olla, jyvän malli ja jyvän tyyppi pitää olla oikean tyyppinen. Pienestä kuoripitoisesta kaurasta saadaan tikkuinen puuro, ja isosta pulleasta jyvästä, mihinkä nää viljelytoimet tähtää, niin siitä saadaan sitä sileyttä ja pehmeyttä. Ja jotakin siellä Myllyllä tuotekehityksessä on tehty eri lailla, kun mulle useampi väittänyt sokkotestissä tunnistavansa tämän.

Puhuja 3

Joo siis kyllähän se, itsekin tuota kaurapuuroa aika paljon syöneenä, niin kyllä se ihan on totta että kyllä tuossa niin kun on hyvä maku, että eihän Myllyllä paljon pystytä sille asialle tekemään, että kyllä se lähtee siitä hyvästä raaka-aineesta se kaikki. Ja kyllä mä jotenkin uskon siihen, että Mikko on antanut sille kauralle sellaisen mahdollisuuden siellä pellolla, että sillä on kaikki ravinteet käytössä mitä se tarvitsee. Että se tulee siitä sitten, ja hyvin tehdystä työstä. Ja oikeista lajikkeista Ja tietysti Myllyn ammattitaidolla on siihen aina merkitys, että miten se tuote tehdään, mutta se raaka-aine on silti se tärkein asia siinä.

Puhuja 1

Joo, no mites nyt sitten kun tästä sekä minä että jokainen kuuntelija innostuu ja virittää omat sokkotestit ja muutenkin ottaa tän käyttöön, niin mistä näitä Kaura 2.0-tuotteita nyt sitten saa?

Puhuja 3

Niitä löytyy hyvin varustetuista kaupoista. En tiedä onko ihan kaikista pienimmissä kaupoissa, löytyykö hiutaleita, mutta ainakin nämä isommat liikkeet, niin niistä löytyy.

Puhuja 1

No niin, elikkä sinne vaan hyllylle katselemaan niin löytyy paketit. Kiitos mun puolesta, tää on tosi mielenkiintoinen juttu. Kiitos hyvästä keskustelusta. Ja kiitos sinne linjoille kun kuuntelitte, pysykää jatkossakin kuulolla. Jatketaan podcast-sarjaa kestävän viljelyn merkeissä, seuraavaksi on luvassa muun muassa aurinkoenergiaan ja maatalousteknologiaan liittyviä aiheita. Tämän podcast-sarjan tarjoaa Euroopan Unionin osarahoittamat hankkeet Hiiliviljelyn portaat, Tulevaisuuden ilmastoviisas ruokajärjestelmä Etelä-Pohjanmaalla eli TIRE, ja Huomisen älykäs maatilayritys, elikkä HÄMY, joita Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus rahoittaa Euroopan Unionin maaseuturahastosta ja toteutetaan meillä SeAMKissa. Kiitos.