SEAMK Podcast: Kasvukortit kirkastivat Kyrö Distilleryn kestävyystyötä – Think Big! -hanke

Think Big -hankkeen podcast-jaksossa Isonkyrön Kehityksen Jouko Vuolle ja Kyrö Distilleryn Miko Heinilä juttelevat siitä, miten pk-yritysten vastuullisuustyö saadaan käytännön teoiksi. Jaksossa käydään läpi Think Big -hankkeessa kehitetyn Kasvukortit-työkalun testauskokemukset sekä yrityksen oivallukset kasvuyrittäjyydestä, vihreästä siirtymästä ja arjen vastuullisista valinnoista.

Puhuja 1 Jouko Vuolle (JV), Isonkyrön kehitys

No niin, olemme kokoontuneet keskustelemaan Think Big-hankkeesta, joka on Euroopan unionin osarahoittama hanke, missä on mukana Isonkyrön kehitys, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, JPYP ja Alavuden kehitys. Olemme tulleet juttelemaan Kyrö Distilleryn Miko Heinilän kanssa siitä miten pk-yritysten vastuullisuustyö saadaan käytännön teoiksi. Ja tässä jaksossa käydään läpi Think Big- hankkeessa kehitetty vastuullisuustyökalu Kasvukortit, sekä keskustellaan yrityksen mahdollisuuksista kasvuyrittäjyydestä, vihreästä siirtymästä ja arjen vastuullisista valinnoista. Mitä ajatuksia tässä on käytännössä Mikolla herännyt kun olette tutustuneet ja käyttäneet näitä kasvukortteja käytännön työssä?

Puhuja 2 Miko Heinilä, Kyrö Distillery

No kiitos Jouko. Ihan tämä on ollut mielenkiintoinen ajatusjumppa elikkä täällä on hyviä nämä casestudyt muista yrityksistä ja miten he on näitä ottanut käyttöön ja myöskin sitten itse on saanut sellaisia uusia ajatuksia, että mites meidän firmassa nämä kaikki soveltuisikaan. Ympäristöystävällinen lähtökohta on ehkä ollut yrityksen DNA:ssa heti alusta asti, mutta aina voi parantaa niinkuin sen tässäkin prosessissa on huomannut.

No voitko nostaa käytännön esimerkkejä? Valitsitte tämän kestävät raaka-aineet ja materiaalit lähimpänä päivittäistä tekemistä olevaksi esimerkiksi kasvukorteista, niin mitä mitä konkreettisia esimerkkejä teidän yrityksien kohdalla se on tuonut esille?

No joo kyllä tää kestävä kehitys on ollut meillä tosiaan alusta asti hyvin vahvana ja tästä meillä on ollut jonkun verran kehitystä jo olemassa vuosien aikana ja tälläkin hetkellä. Jos me ajatellaan, että meidän hiilijalanjälki koostuu 3 sektorista. Siinä on raaka-aineiden valmistus. Elikkä rukiin viljely ja ja mallastus ja toinen 1/3 on sitten meidän omaa tuotantoa ja viimeinen 1/3 on pakkauksen hiilijalanjälkeä ja logistiikkaa ja jos me ajatellaan sitä mihin me voidaan parhaiten vaikuttaa, on tuo tuotannon osuus. Niin siellä meidän hiilijalanjälki ollaan pystytty painamaan hyvinkin pieneksi. Elikkä meillä 99,9% käytetystä energiasta on uusiutuvia ja sekin tuotetaan käytännössä 50 km säteellä. Elikkä tislaus tehdään energialla, joka on tuotettu tuossa Jepualla biokaasusta ja kun me ollaan otettu se käyttöön, niin ollaan samalla saatu sellainen biokaasutankkausasema siihen pihan yhteyteen ja sitä kautta ollaan saatu kaasuautoja ehkä enemmänkin käyttöön siihen Isonkyrön alueelle ja vähän ehkä kauemmaskin. Ja sitten myöskin käytetään tuulienergiaa ja tuulienergiaa tuotetaan tuossa Vähänkyrön puolella. Eli se sektori on aika vahvassa. Kehityksessä ollut vuosien aikana ja nyt sitten toi raaka-aineiden valmistus elikkä käytännössä viljely ja mallastus, niin se on ehkä se hankalin sektori, mutta siellä maataloussektori tekee itsestäänkin koko ajan kehitystyötä. Sitten kun mennään pakkauksen ja logistiikkaan niin siellä meillä on sitten uutta kehitysasiaa ollut menossa useamman vuoden. Myöskin niin muuten pyritään saamaan tuo meidän hiilijalanjälki kaikin mahdollisin tavoin mahdollisimman pieneksi.

Kyllä kyllä. Joo, ainoastaan tuota piha-alueella liikkuva traktori kuluttaa fossiilista polttoainetta, että muuten toimitaan täysin uusiutuvalla energialla. Ja tosiaan, tällainen merkittävä välillinen vaikutus oli tosiaan biokaasun tankkausasema, minkä syntyi tässä prosessissa myöskin Isoonkyröön ja käytännössä nyt Seinäjoelta Isonkyrön kautta Vaasaan koko matkalla on tankkausasemaverkosto, niin varmasti se on merkittävästi lisännyt kaasua käyttävien lukumäärää myöskin tällä alueella, joita molemmat allekirjoittaneetkin käyttävät.

Just näin juu ja prosessiteknisesti siinä ihan sellaisia hauskoja pikku nyansseja nostaa myöskin, että meillä on tai yleensä tislaamoilla yksi sellainen energiateknisesti iso vaikutus on sillä jäähdytyksellä elikkä kun pannuja pitää jäähdyttää niin niin se on aika energiaintensiivistä. Me käytetään vanhan meijerin vanhaa vedenottamoa ja käytetään sitä joen vettä. Toki lämmönvaihtimien kautta, jotta se väririski ei tule siitä Kyröjoesta. Se saadaan sillä lailla hyväksi käytettyä myös. Myöskin jos talvella satutaan tislaamaan niin siihen pieni reikä jäähän ja sorsaparvet tykkää siitä paikasta käydä lämmittelemässä. Sekin tuntuu ihan mukavalta ja jos yhden tarinan vielä tästä voin nostaa, niin meillä kävi niin, että meillä sattui tuossa käsidesiaikaan pieni onnettomuus. Meillä lipsahti käsidesi laitevien takia tuonne viemäriin ja mä sitten ilmoittamaan meidän jätevesilaitoksen toimarille, että hei, nyt nyt sattui tällainen vahinko, että mitäs mun pitää seuraavaksi tehdä. Mä en kuullut kaverista mitään ja mulla pieni hiki päällä koko ajan, että kuinkahan suuren vahingon tästä tuli tehtyä ja 3 viikon päästä kun mä Arton näin niin kysyin, että miten kävi. Se vaan, että mistä sitä saa lisää? Elikkä tuossa kävi niin, että siellä jäteveden puhdistamolla se on bakteeriperustainen se jäteveden puhdistamon prosessi ja siellä yleensä tulee liiankin puhdasta vettä. Ja nyt sitten tässä alkoholissa niin siinä on aika paljon energiaa niin nehän oli villiintynyt kovasti ne bakteerit siellä ja ruvennut kovasti hommiin niin me tehtiinkin jäteveden puhdistamon kanssa sellainen sopimus, että meillä on päivittäinen mahdollisuus tyhjätä alkoholiosuuksia mitä ei käytetä meidän tuotantoa enää, niin sitten viemäröidään ja käytännössä puhdistaa Kyröjoen loppupäätä. Eli voidaan näin edesauttaa myös ympäristön tilaa. Siinä Kyrönjoen osalta ihan tällä kertaa mahtava onnettomuus.

Näin sattumalla sijaa. Kestävässä kehityksessä voidaan huomioida vaikka esim. kuinka hyödynnetään etikettivirheelliset pullot? Voitko siitä kertoa jotakin?

No joo. Meillähän on siinä vaihtoehtona, että me tyhjätään etikettivirheelliset pullot, eli jos kone pistää jotain vähän vinoon niin on mahdollista tyhjätä ja heittää pullot menemään. Mutta meillä on oma tislaamoravintola, niin meillä menee siinä ne pullot hyvin käyttöön, Meidän henkilökunta tietää että tämä ei ole standardi, jos vähän etiketti on vinossa, mutta tislaamolta ulkopuolelle menevistä jokainen pullo meillä käsin tarkastetaan ja varmistetaan, että laatu on kunnossa ja näin saadaan siinäkin mielessä hävikkiä pienennettyä.

Viskin valmistuksen yhteydessä syntyy myöskin rankkia niin onko sille keksitty mitään järkevää käyttöä?

No joo, se menee siihen läheiselle nautatilalle syötäväksi, niin siellä on onnellisia lehmiä. Ilmeisesti on maistunut.

Kasvukorttiteemassa tosiaan ykköskorttina valittiin kortti, mikä kuvaisi parhaiten yrityksen nykyistä toimintatapaa ja siksi valittiin tämä kestävät raaka-aineet ja materiaalit kortti. Sitten toisena korttina valittiin se, että mikä olisi sellainen minkä voisi toteuttaa ja mikä olisi vielä kohtuu helposti saavutettavissa ja sellaiseksi kasvukortiksi valittiin kestävämpään kuluttamiseen kannustaminen. Voitko kertoa siitä käytännön esimerkkejä?

No joo, me ollaan sellainen 5-6 vuotta mietitty sitä, että miten se hiilijalanjälki, jälleen se kolmas sektori, elikkä pakkaus ja logistiikka, niin miten me voitaisiin sitä pienentää ja siinä toi lasipullo merkitsee aika isoa osaa siitä, että jos sitä voidaan muokata, niin se hiilijalanjälki pystytään painamaan matalammalle tasolla. Me ollaan sitä tosiaan tutkittu, että minkä näköisiä ratkaisuja siinä on ja maailmalla on tiettyjä, sanotaanko palveluita, että voidaan sellaisia metallikanistereita täyttää ja niitä sitten baarissa käytetään ja palautetaan. Näin esimerkiksi Suomen välimatkojen takia, se ei ole kuitenkaan se kestävin ratkaisu ja ja todettiin sitten että tää bag in box on. Myöskin näistä laatikkoviineistä tuttu pakkaus, ollaan sitä otettu tähän viinojenkin tarjoiluun. Ravintoloille ja baareille ollaan tarjottu nyt parin vuoden ajan niin vodkaa bag in boxissa ja nyt sitten viime vuonna tuotteistettiin myöskin toi meidän napue gin bag in box. Se mitä tällä saadaan aikaan, niin 95% hiilijalanjälkeä painettua alaspäin. Samalla se kustannussäästö miten me saadaan sitten siitä, että me ei tuoteta niitä lasipulloja vaan me tuotetaan bag in boxia niin se annetaan myöskin sitten sinne horeca sektorille. Elikkä nyt varsinkin, kun ajatellaan, että mitenkä ravintolat on ollut tosi ahtaassa paikassa ja heillä on ollut vaikeita vuosia, niin kaikki tällaiset missä voidaan ravintoloiden kannattavuutta vähänkin parantaa on varmasti tervetulleita. Meillä se sektori voisi työllistääkin hyvin paljon ihmisiä Suomessa. Ja näin se ollaan koettu, että se on vähän niinku moneen sektoriin osuu kerrallaan. Toki ravintoloille tällaisten väkiviina- boksien käyttäminen on vähän uusi asia ja niin siinä ollaan pyritty sitä parantamaan koulutusta. Mutta ollaan Suomen lisäksi lähdetty viemään tätä konseptia jonkun verran maailmalle ja tietyissä maissa toimii paremmin ja tietyissä maissa sitten voi olla jopa lainsäädännöllisesti estetty näiden käyttö. Mutta markkinakohtaisesti ja tuotekohtaisesti sitten edetään tässä.

Joo tästä tulikin mieleen, että kun ainakin Suomessa alkoholituotteissa lukee, että nauti vastuullisesti niin tähän voisitte lisätä siihen, jos sen Suomen lainsäädäntö sallii, että nauti kestävän vastuullisesti ja ilmastoystävällisesti Kyrö Distilleryn tuotteita.

Joo se tällä hetkellä sopisi varsin mainiosti.

Ja se olisi kaikki totta.

Kyllä kyllä.

Joissakin maissa varmasti ihan tuota markkinointivalttiakin.

Sitä varsinkin Briteissä tuntuu olevan ympäristöasiat tosi isossa merkityksessä.

Kyllä. No sitten tässä oli kolmas korttivaihtoehto, niin sanottu villi kortti, että jos ajatellaan tällaisia tulevaisuudennäkymiä, kasvukehittämiskohteita eikä lähdetä nyt ensimmäinen miettimään näitä muita yritystoiminnan rajoitteita, niin päädyttiin tämmöiseen korttiin kuin ”hävikki kassavirraksi”. Mitä ajatuksia täältä heräsi?

No tässä sitten mietittiin vähän sitä, ja tämä on tietysti ikävä uutinen niille naudoille, jotka on saanut nauttia sitä ruisviskin maskistä, mutta tuota siellä on aika paljon tuota ruista vielä siinä rankissa. Elikkä kun maski on tislattu niin siitä tulee rankkia, missä ei enää alkoholia ole, mutta siellä on vielä hyvin paljon muun muassa proteiinia. Ja siitä tulikin mieleen sitten, että voisiko sitä lähteä kuivattamaan ja tuotteistamaan eteenpäin esimerkiksi leiväksi tai proteiinipatukoiksi. Se on todella tavallaan velliä. Siinä vaiheessa siellä on paljon nestettä. Elikkä sieltä pitäisi kuivattaa tai tavallaan sitä nestettä poistaa aika paljon ja se on taas energiaintensiivinen prosessi. Mutta se voisi olla ihan mielenkiintoinen asia, että tässä kun ollaan ruokamaakunnassa, niin jos täällä on innokkaita yrittäjiä ja alalla jo valmiiksi toimivia, niin tässä voisi olla hyvä yhteistyö.

Kyllä. Sitten ihan tuohon kokonaisuuteen liittyen. Kun olette tutkineet näitä kortteja ja käyttäneet niitä niin onko nyt joitakin asioita noussut esille mitä olette ottaneet tämän mallin avulla huomioon entistä paremmin ja saaneet siitä vielä lisää uutta virtaa tekemiseen, koska teillä jo lähtökohtaisestikin nämä asiat on ollut keskimääräistä paremmin hoidossa. Mutta onko nyt noussut joitakin uusia juttuja sitten työpöydälle?

No kyllä varmaan. Tuon keskustelun jälkeen niin mitä meillä on vielä tapahtunut, niin prosessi on ehkä laitettu siinä jo vähän alkuvuodesta liikkeelle, mutta joka tapauksessa ollaan pystytty implementoimaan muun muassa noita meidän viskiä, kun viedään maailmalle tuossa 700 ml pullossa, niin me ollaan päivitetty se pullo ja vähennetty siitä jälleen 200 g painoa. Voisi se kuulostaa 200 g ehkä noin äkkiseltään vähältä, mutta prosenteissa se on tosi merkittävä vähennys lasia ja sitä kautta se vähentää hiilijalanjälkeä, mutta myöskin se vielä kertaantuu siinä logistiikassa. Ja koska tämä pullomalli on erittäin isossa roolissa meidän kokonaistuotannossa, niin sen vaikutus on myöskin iso. Ja ollaan sitä kautta saatu asioita eteenpäin, mutta myöskin ehkä tämän keskustelun jälkeen, niin me ollaan aktiivisemmin myyty tuota bag in boxia maailmalle. Eli ollaan todettu, että sillä on myös tämä ympäristöystävällinen vaikutus. Noin niin kun kansainvälisessä mittakaavassa ja ollaan myöskin pystytty näin tavallaan edesauttamaan sitä sitä tuolla KV-kentässä. Kyllä nämä kortit ovat varmasti takaraivossa tuossa meidän operatiivisessa elämässä ja katsotaan, että missä hyviä mahdollisuuksia nousee. Parantaminen on sellainen jatkuva toimintatapa.

Kyllä. No siellä tosiaan kun oli näitä kortteja yli 20 ja niissä näitä yritysesimerkkejä, niin tuleeko sieltä mieleen mieleen mitään eteläpohjalaista firmaesimerkkiä mikä on auttanut nyt oman strategian kehittämisessä.

No en tiedä onko suoraan yksi yhteen, mutta tossahan on ollut todella mielenkiintoisia innovaatioita ja lähtökohtia ja ehkä se niin kun kannustaa siihen omaan tekemiseen ja siihen sellaiseen, että noin hyviä juttuja noin lähellä tehty, niin kyllä tota itsekin pitää parantaa jatkuvasti.

No niin kiitos Miko. Meillä tämä kestävä vastuullisuustyö tästä jatkuu.

Hyvä kiitos suuri.

SEAMK Podcast: Kasvukortit kirkastivat Kyrö Distilleryn kestävyystyötä – Think Big! -hanke

Tilaa artikkeleita ja podcasteja