SEAMK Podcast: Eteläpohjalaisen Mittelstandin jäljillä

Eteläpohjalainen Mittelstand -selvitys on toteutettu maakunnallisella AKKE-kehittämisrahoituksella, jonka myönsi Etelä-Pohjanmaan liitto. 

Anmari: Tervetuloa tähän ensimmäiseen SeAMKin Mittelstand-tutkimusta käsittelevään podcastiin. Mä olen Anmari Viljamaa ja tarkoitus on tänään keskustella eteläpohjalaisesta Mittelstandista ja sen kasvusta. Mukana studiossa on kollegani Sanna Joensuu-Salo, tervetuloa!

Sanna: Kiitos. Mukava päästä mukaan. Meillä on tosiaan hieno aihe tänään, kun päästään kertomaan tuoreesta tutkimuksesta. Täytyy kyllä sanoa, että moni on tässä matkan varrella kysynyt että mikä ihmeen Mittelstand.

Anmari: Joo, sana ei ole vielä juurtunut suomen kieleen kovin vahvasti, mutta ei suomennoskaan hyvältä kuulosta. Tuntuisi aika oudolta puhua keskiluokkaisista yrityksistä.  Mutta eurooppalaisessa keskustelussa esimerkiksi Saksan talousmenestys usein yhdistetään tällaisiin omistajavetoisiin pk-yrityksiin.

Sanna: Ja määritelmiähän Mittelstandille on monia, mutta tässä meidän tutkimuksessa käytännössä rajattiin niin, että Mittelstand-yritys on sellainen joka työllistää vähintään 50 henkeä mutta ei kuitenkaan tuhansia. Ja preMittelstand sitten tarkoittaa vähän pienempiä, vähintään 20 mutta enintään 49 henkeä työllistäviä.

Anmari. Eli sellaisia joilla voisi ajatella että tietty kasvun kynnys on jo ylitetty, ja voisi olla potentiaalia kasvaa Mittelstandiin.

Sanna: Juuri näin. Me tosiaan todettiin että kun eteläpohjalainen yrityskenttä on niin vahvasti pienyritysvaltainen, tämän kokoluokan yritykset jäävät helposti ikään kuin katveeseen tutkimuksessa, vaikka ne just ovat työllistymisen ja tulevan kasvun kannalta tosi tärkeitä.

Anmari: Tässä tutkimuksessa idea oli, että katsotaan nimenomaan näitä vähintään 20 henkeä työllistäviä ja nimenomaan eteläpohjalaisia yrityksiä. Viime syksynä katsottiin Vainu-tietokannasta montako yritystä maakunnassa osuu haarukkaan vähintään 20 mutta alle 500 työntekijää. Näitä löytyi loppujen lopuksi 289 kappaletta.

Sanna: ja heille lähetettiin kysely.

Anmari: Yksi meidän tavoitteista tässä tutkimuksessa oli selvittää näiden merkittävien eteläpohjalaisten yritysten kasvua. Kerrotko Sanna vähän tästä analyysista?

Sanna: Ensin pitää varmaan sanoa että me tosiaan yritettiin tavoitella koko tätä yritysryhmää maakunnasta, ja saatiin sitten loppujen lopuksi 141 vastausta analysoitavaksi. Eli itse asiassa vastausprosentiksi tuli peräti 49 % mikä on kyllä poikkeuksellista.

Anmari: Kyllä! Isot kiitokset vielä tässäkin vaiheessa kaikille vastanneille toimitusjohtajille!

Sanna:  Mutta tosiaan siitä kasvusta. Jos työntekijämäärää ajattelee, keskimäärin näillä yrityksillä oli 80 työntekijää, ja yli puolella (57 %) työntekijämäärä oli myös kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Vain neljänneksellä oli vähentynyt.

Anmari: me kysyttiin yrittäjiltä myös tulevista kasvutavoitteista, eli onko pyrkimystä kasvuun jatkossa. Siinä saatiin aika positiivinen tulos. Vastanneista 14 % oli voimakkaasti kasvuhakuisia eli tavoittelee vähintään 20 % vuotuista liikevaihdon kasvua.

Sanna: ja peräti puolet tavoittelee kohtalaista kasvua eli vähintään 10 % vuodessa lisää liikevaihtoon.

Anmari: Mitenkäs sitten se mennyt kasvu ja liikevaihto? Liikevaihtoluvuthan me kerättiin kaikki Vainu-tietokannasta.

Sanna: Kyllä, vuosilta 2021- 2023. Näistä sitten laskettiin kasvuprosentit, ja katsottiin erikseen kumulatiivista ja jatkuvaa kasvua.

Anmari: ja kumulatiivinen kasvu tarkoittaa sitä, paljonko liikevaihto on kasvanut koko ton kolmen vuoden aikana, ja jatkuva kasvu sitä, että kasvua on tietty määrä jokaisena peräkkäisenä vuotena?

Sanna: näin on. Me luokiteltiin nämä niin, että voimakasta jatkuvaa kasvua on se kun liikevaihto on noussut vähintään 20 % joka vuosi ja kohtalaista jatkuvaa kasvua kun liikevaihto on noussut vähintään 10 % jokaisena vuonna. Kumulatiivisen kasvun osalta sama mutta niin että katsottiin kuinka paljon liikevaihto oli noussut koko tuona aikana.

Anmari: Jatkuva kasvu onkin sitten vaativa laji, kun kasvua pitää tulla joka vuosi.

Sanna: Silti tällaisiakin yrityksiä löytyi. Voimakkaan jatkuvan kasvun yrityksiä oli näistä 9 % ja kohtalaiseen jatkuvaan kasvuun pääsi 16 %. Kumulatiivista kasvua oli sitten huomattavasti enemmän: melkein puolella yrityksistä eli 47 % oli voimakasta kumulatiivista kasvua ja 12 % kohtalaista. Siinä huomaa hyvin miten vuodet vaihtelevat, eli jonain vuonna voi liikevaihto supistua mutta sitten jonain toisena vuonna sitten tuleekin selkeää kasvua.

Anmari: Eli tiivistettynä: Melkein 60 % näistä yrityksistä kasvoi kumulatiivisesti vuosina 2021–2023, mutta vain vähän yli neljännes pystyi jatkuvaan kasvuun. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että edes tämän kokoluokan yritykset kasvaa porskuttavat. Mitenkäs sitten, oliko näiden pienempien preMittelstand ja isompien Mittelstand-yritysten välillä eroa kasvussa?

Sanna: Itse asiassa ei, mikä onkin aika kiinnostavaa. Useinhan ajatellaan, että pienemmät ja nuoremmat yritykset yltävän suurempiin kasvuprosentteihin – toisaalta voi myös ajatella että suuremmilla on resursseja panostaa kasvuun. Mutta kokoluokalla ei tosiaan tässä ollut vaikutusta. Mutta millä oli vaikutusta, niin toimialalla. Selvästi eniten jatkuvaa kasvua oli palveluiden alalla. Palvelualan yrityksistä yli 40 prosenttia (44 jos tarkkoja ollaan), oli päässyt vähintään kohtalaiseen jatkuvaan kasvun. Teollisuuden alalla taas vain 12 % ylsi samaan.

Anmari: Ei sinänsä kovin yllättävää, ihan Tilastokeskuksenkin tietojen mukaan palvelualoilla on ollut kasvua selkeästi jo pidempään, kun teollisuudessa on ollut haastavampaa.  Sähän katsoit myös regressioanalyysilla tätä jatkuvaa kasvua. Mitä yhteyksiä sieltä löytyi?

Sanna: Ensin tarkistettiin, että mitkä tekijät ylipäätään olivat yhteydessä kasvuun ja sieltä löytyi aika montakin elementtiä, liittyen mm. dynaamisiin kyvykkyyksiin ja yritysten omaksumiskapasiteettiin. Mutta sitten kun kaikki nämä laitettiin yhteen malliin, osoittautui että niitä jatkuvaa kasvua selittäviä tekijöitä onkin loppujen lopuksi vain kaksi: toimiala (eli siis se palvelut) ja sitten monimuotoisuuden hyödyntäminen. Eli jos yrityksellä on korkeat arvot monimuotoisuuden hyödyntämisessä, se lisää todennäköisyyttä, että yritys kuuluu myös jatkuvan kasvun yritysten luokkaan.

Anmari: No toi on kyllä tosi kiinnostavaa ja saattaa monen mielestä olla yllättäväkin. Tehdään niin että otetaan se seuraavan podcastin aiheeksi – mitä se monimuotoisuuden hyödyntäminen on ja miten se tässä tutkimuksessa näkyy.

Sanna: Hyvä ajatus!

Anmari: Mutta noin johtopäätöksenä tästä kaikesta, olisiko reilua sanoa että tämän tutkimuksen perusteella eteläpohjalaisilla 20 plus henkeä työllistävillä yrityksillä löytyy kasvuhaluja – ja olosuhteiden niin salliessa myös kasvukykyä?

Sanna: ehdottomasti. Mun mielestä oli itse asiassa tosi mukava huomata, että jos vertaa vaikka pk-yritysbarometriin, eteläpohjalaiset vastaajat näyttävät olevan selvästi kasvuhakuisempia.

Anmari: Lopuksi en malta olla vielä sanomatta, että jos jäi aihe kiinnostamaan, tätä meidän Mittelstand-selvitystä on käsitelty sarjassa tänä keväänä ilmestyneistä verkkolehtiartikkeleita. Ne löytää @seamk-verkkolehdestä, joka löytyy osoitteesta lehti.seamk.fi .

Sanna: Myös linkkarissa näitä on jaettu, että sitä kautta myös löytyy.

Anmari: kiitos kun kuuntelit tämän SeAMK podcastin. Mittelstand-tutkimus, josta tässä keskustelimme, on toteutettu maakunnallisella AKKE-kehittämisrahoituksella, jonka myönsi Etelä-Pohjanmaan liitto.