SEAMK Podcast: Cycli Oy:n kokemuksia yhteistyöstä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa

Podcastin aiheena on yritysyhteistyö ja kehittäjäkumppanuus paikallisen yrityksen Cycli Oy:n ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun välillä. Aiheesta keskustelevat Tapio Roiha ja Heikki Kulmala Cycli Oy:stä. Heitä haastattelevat Seliina Päällysaho ja Mika Koivupuisto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

[SEAMK jingle] 

Seliina Päällysaho (SP): Tämä podcast on osa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevaa TKI-kumppanusmallilla enemmän ja vaikuttavampaa TKI-toimintaa Etelä-Pohjanmaalle -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittava. Hanketta toteutetaan ajalla 1.1.2023-30.7.2025. Minä olen hankkeen projektipäällikkö Seliina Päällysaho Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.  

Mika Koivupuisto (MP): Minä olen Mika Koivupuisto, projektin yrittäjyysasiantuntija ja yritysaktivaattori Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. 

SP: Tänään keskustelemme yritysten korkeakouluyhteistyöstä, kumppanuudesta, erilaisista kokemuksista, kehityskohteista ja tulevaisuuden tavoitteista. Vierainamme ovat Cycli Oy:n yrittäjät Tapio Roiha ja Heikki Kulmala. Tervetuloa. 

Tapio Roiha (TR): Kiitos.  

Heikki Kulmala (HK): Kiitoksia paljon.  

MP: Otetaan tähän alkuun muutama lämmittelykysymys. Keitä olette ja mikä on roolinne Cycli Oy:ssä?  

Tapio Roiha (TR): Joo, mun nimi on tosiaan Tapio Roiha ja ollaan Hessun kanssa tämä Cycli perustettu. Ja tota, mun roolina on toimitusjohtaja Cycli-konsernissa.  

Heikki Kulmala (HK): Joo, mä olen tosiaan Heikki Kulmala. Tapsan kanssa yritys perustettu. Ja mun rooli on varatoimitusjohtaja Cycli-konsernissa.  

MK: Miten ja milloin yritys on perustettu ja vähän myöskin palvelusta ja tuotteista, mitä tarjoatte?  

HK: Yritys on perustettu 2015 Seinäjoella marraskuussa ja ensimmäinen myymälä avattiin sitten 2016 vuonna tammikuussa. Elikkä siitähän tulee nyt tänä vuonna jo 10 vuotta. Elikkä myydään polkupyöriä ja huolletaan polkupyöriä yksinkertaisuudessaan.  

MK: Teillä on siis juhlavuosi nyt 10 vuotta. Miten meinaatte juhlistaa?  

TR: No katsotaan mitä keritään ja varmaan noin viralliset synttärit sit pidetään kun ensimmäisen liikkeen aukeamisen mukaan. Eli sitten heti ensi vuoden alusta aloitetaan niin sanottu oikea juhlavuosi. Katsotaan mitä kaikkea keksitään, että ideat on kyllä jo lähtenyt käynnistymään pikkuhiljaa. 

MK: Nyt kun tämä podcast toteutetaan täällä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa niin toki meitä kiinnostaa, myöskin kuulijoita, teidän koulutustausta. Missä olette opiskellut ja ennen yrittäjyyttä ja mahdollisesti myöskin sen aikana?  

HK: Mä oon itse asiassa opiskellut SEAMKissa. Mä oon valmistunut 2008 tradenomiksi. 

TR: Mulla on ihan ammatillinen koulutus, mikä ei liippaa millään tavalla tähän hommaan. Että ihan tonne putkipuolelle itse asiassa ja sieltä sitten koulutuksen jälkeen ajautunut tänne urheilukauppaan.  

MK: Tuossa tulikin, Hessu on ollut aiemmin täällä SEAMKissa opiskelijana. Ootko työn ohella muuten opiskellut sitten esimerkiksi jatkokouluttautunut ja sama Tapsalle kysymyksen?  

HK: Mun ensimmäinen koulutus on merkonomi ja mä oon sitten mennyt taas ihan vakituisiin työtehtäviin. Ja sen jälkeen sitten siinä työn ohella oon kouluttautunut tradenomiksi. Mutta sen jälkeen ei ole nyt ollut mitään muuta kuin tätä yritystaivalta. 

TR: Joo, mullakin kyllä voisi sanoa, että se tuossa yrityksen mukana, että siellä mitä tavallaan sen aikana on sitten tullut ihan verkkohommia ja muuta opiskeltua. Mutta kyllä se aika opettavaista on toi itse yrityselämä. 

SP: Joo ja te ootte tosiaan tehnyt korkeakoulun kanssa yhteistyötä ja teillä on siitä jonkunlaisia kokemuksia, niin haluttaisiin tietää vähän enemmän. Mutta, missä ja milloin yhteistyö Seinäön ammattikorkeakoulun kanssa teillä on alkanut?  

TR: Joo, itse asiassa mehän aloitettiin sitä tuossa varmaan ensimmäisen kerran puhumaan vähän niin kuin viime vuoden puolellakin jo, että olisi kiva saada vähän niin kuin yhteistyötä alkuun ja mietittiin, että mitä mahdollisuuksia olisi. Ja nyt sitten tuossa ihan vuoden alusta sitten tehtiin tätä viimeisintä projektia. Enimmäkseen Mikan kanssa oltiin siinä yhteistyössä ja saatiinkin hyvä tiimi sitten aikaiseksi meille kehittämään erästäkin projektia.  

SP: Eli teillä on ollut monenlaisia yhteistyömuotoja jo meneillään. Voitteko te kertoa niistä vähän tarkemmin vielä, mitä ne on ollut ja mitä ne on pitänyt sisällään?  

TR: No joo, itse asiassa meillä nyt toi viimeisin, varmasti mitä tässä niin kuin merkittävästi on tehty, niin oli tämmöinen kaupallistamisprojekti työsuhdepyöriin liittyen. Ja tota niin siinä saatiin sitten hyvä tämmöinen projektipaja aikaiseksi SEAMKin opiskelijoiden kanssa. Ja siinä oli mukana sitten myös Sedusta pari opiskelijaa. Eli siinä oli tavallaan niin kuin kahden oppilaitoksen väkeä mukana meillä. Ja tehtiin tämmöistä niin kuin projektiluontoista yhteistyötä sitten siinä. Se oli kyllä tosi mielenkiintoista ja ihan silmiäavaavaa niin kuin monella tapaa. Ja vielä voisi sanoa, että aika hedelmällistäkin oli, että saatiin paljon aikaiseksi.  

SP: Osaatteko te kertoa jo tarkemmin näistä hyödyistä, mitä on tullut? Vai onko ne semmoisia, että ne selviää vasta sitten myöhemmin?  

TR: No tota mä voisin vielä jatkaa tohon, että tietysti niin kuin saatiin sitten paljon työkaluja sitten. Meilläkin on tämmöinen B2B-myyjä tavallaan, että saatiin hänelle aika hyvä työkalupakki sitten, kun tehtiin tällaista niin kuin tutkimusta. Ja tosiaan sen työpajan aikana tehtiin tällaista kylmäkontaktointia jo meidän asiakkaille. Saatiin paljon semmoista feedbackia, että oltiin valmiimpia sitten itse siihen työhön. Ja tuloksia tietysti nyt näkyi heti siinä, että se on suoraviivaisempaa se kontaktointi ja kaikki, kun ei ihan hirveästi tarvii miettiä alusta asti kaikkea. 

SP: Joo, me paljon mietitään tätä, kun yhteistyötä tehdään, että onko se, me puhutaan vaikuttavuudesta, että selviääkö se, tai onko se vaikuttavaa heti vai onko se vasta niin kuin pitkän ajan päästä vaikuttavaa. Ja silloin kun ne hyödyt tulee heti konkreettisesti esiin, niin silloinhan se on tosi selkeä nähdä. Mutta voi olla, että mahdollisesti tästäkin yhteistyöstä on teille hyötyä vaikka kymmenen vuoden päästä. En tiedä, voiko näin olla. Opitteko tässä tai opitteko niissä projekteissa sitten jotain uutta? 

TR: Joo, itse asiassa aika silleen ajankohtainenkin kysymys, että mehän justiin tähän työsuhdepyöräilyyn liittyen tehtiin tätä projektia. Ja nyt kun tämä podcast nyt julkaistaan, niin hallitus on tehnyt tämmöisen päätöksen, että tuo työsuhdepyörän verotus poistuu. Jolloin tämä tavallaan saa ihan täysin uuden käänteen tämä koko meidänkin projekti. Eikä se tarkoita sitä, että me lopetettaisiin se kokonaan, vaan siihen pitää asennoitua ihan uudelleen. Mutta tämän työpajan avulla oikeastaan, mitä se osoitti mulle, niin on mahdollisuus myös uusiutua tuossa, koska työsuhdepyöräetu sinänsä ei ole mihinkään poistunut, vaan se verotus siitä, jolloin meidän pitää vähän lisää vaan suunnittelutyötä ja markkinointia tehdä hieman eri näkökulmasta. Että edelleen se on validi se, mitä me tehtiin näiden opiskelijoiden kanssa ehdottomasti. 

MK: Meillä korkeakoululla ihan valtakunnallisestikin yritykset on erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Toki on lukuisia muitakin tärkeitä yhteistyötahoja, mutta kun yritysrajapinnassa toimitaan, niin tarkoituksena, että me ollaan aina ajan hermolla, pikkusen jopa etupainotteisesti tuodaan sitä tietoa, jotta yritykset voi sitten hyödyntää oikeaan aikaan. Ja oikeastaan sitä taustaa vasten myöskin halutaan aina kommentteja, palautteita. Se missä me ollaan onnistuttu, missä pitää myöskin vielä parantaa tulevaisuudessa toimintaa, niin mikä on toiminut erityisen hyvin yhteistyössä SEAMKin kanssa?  

HK: Varmaan semmoinen aktiivisuus ja se kommunikointi on ollut tosi suoraviivasta ja nopeaa. Tieto on kyllä saatu heti, kun sitä on kaivattu. Se nyt tuli mulla ensimmäisenä mieleen. 

TR: Joo ja mä vielä nostaisin sen ehkä tohon, että todella joustavaa. Eli tavallaan meidänkin tarve tuli vähän niinkuin nopeasti ja siihen heti löytyi tavallaan reagointi ja sitä asiaa pystyttiin viemään eteenpäin. Päästiin tänne esittämään nopealla aikataululla vielä meidän omaa suunnitelmaa. Siitä on kyllä erittäin kiitollinen. Mitään kehitysidea mulla ei edes tule sinänsä mieleen, että tässä vaiheessa vielä.  

MK: Ja tuossa sanoitkin, että yrityksen tarpeet onnistuttiin tässä projektissa huomioimaan riittävä hyvin hankkeen tai koko projektin suunnittelussa ja toteutuksessa. Ja toki se onkin tämä reagointi meille tärkeää. Mutta onko näin ylipäätään, kun näette korkeakoulujen roolin yritysten kehittämisessä, niin mikä voisi olla semmoinen, missä olisi hyvä kenties meidän kaikkien petrata tulevaisuudessa?  

TR: No mä jos sanon mitä mieleen tuli tuossa kun vähän ajatuksia aukesi tänne ajellessa. Tietysti se, että mullakaan ei ehkä ollut niin hyvin tietoa, että mitä kaikkien mahdollisuuksia tässä on, vaikka teilläkin on hyvää markkinointia siihen suuntaan, mutta jotenkin olisi kiva, että yritykset saisivat tietää vielä helpommin ehkä näistä yhteistyömahdollisuuksista. Et en tiedä minkälaista se markkinoinnin sitten pitäisi olla tai miten pitäisi olla esillä, mutta kyllä mä uskon, että tosi moni innostuisi kokeilemaan ja tekemään yhteistyötä, kun olisi vaan sitä tietoisuutta asiasta.  

HK: Yrityksillä kumminkin ne omat resurssit voi olla aina rajalliset, että niitä tekijöitäkään ei sitten välttämättä heti löydy. Niin sitten, jos sinne saa apukättä, niin on varmasti tervetullutta.  

SP: No jos puhutaan vielä tästä korkeakouluyhteistyöstä, ehkä sen tulevaisuudesta, minkälaisia tarpeita ja toiveita. Paljonhan sitä toki tehdään ja ehkä korkeakouluilla on ne omat näkemykset ja yrityksillä on sitten ne omat näkemykset ja voi olla, että aina ne asiat ei kohtaa. Niin siksi me yritetään aina kysyä yrityksiltä, että minkälaisia toiveita ja tarpeita on. Ja olisiko teillä sitten heti mielessä, minkälaisia liiketoiminnan kehittämistarpeisiin te toivoisitte saavanne yhteistyöstä apua?  

TR: No ainakin nyt viime aikoina on toi logistiikka paljon puhuttanut ja tavallaan toi vastuullisuustoiminta. Esimerkiksi logistiikan sisällä me tehdään tosi paljon tällaista ajatustyötä johtoryhmässä ja sitten muiden toimijoiden kanssa myös. Mutta tavallaan sitten ehkä tarvitsisi sellaista deep divea, mihinkä tämmöinen opiskelijaryhmä voisi vaikka tulla auttamaan projektiluontoisesti. Meilläkin on oma pyörälaatikko, mitä me lähetetään ympäri Suomea, mutta tuntuisi, että nekin olisi kiva kierrättää ne samat pyörälaatikot useamman kerran. Ja tavallaan tossa olisi yksi projekti heti, mikä tulee mieleen, että mitä olisi tosi kiva edistää. 

SP: No mites sitten tämmöiset kansainvälisyyteen liittyvät asiat tai tekoälyyn liittyvät asiat tai muut tämmöiset tosi ajankohtaiset, jossa ehkä niinkuin yrittäjällä ei ole aikaa ja voimavaroja itse niitä setviä ja selvittää, niin olisiko nämä semmoisia asioita, mihin toivoisitte apua?  

HK: No varmasti tekoälyn kanssa, sehän nyt menee koko ajan eteenpäin ja mekin sitä jonkun verran jo käytetään omassa työssämme, mutta aika alkutekijöissä siinä vielä ollaan, että varmasti voisi olla hyvä siihenkin semmoinen deep diving.  

SP: Joo. No sittenhän meillä on paljon tällaisia tutkimus- ja oppimisympäristöjä SEAMKissa, erilaisia laboratorioita. Ja toki me niistä kerrotaan meidän nettisivuilla, mutta ymmärretään kyllä, että voi olla vähän hankalaa lähteä niitä etsimään, jos ei ole ajatusta, että mitä sieltä voisi löytyä. Niin oisko teillä siihen jotain vinkkiä, että mitä me voitaisiin tehdä, miten me voitaisiin niitä ehkä markkinoida paremmin tai kertoa niistä, että meillä olisi nyt tämmöisiä hyödyllisiä ympäristöjä, josta olisi yrittäjille paljon apua, mutta kun ei vaan löydy, niin mitä me voitaisiin tehdä?  

TR: Siinä voisi olla vaikka joku tämmöinen helposti ymmärrettävä yritysmalli, jolle tehdään joku tietynlainen projekti ja sitten tavallaan kertoa, että mitä sillä saavutetaan, minkäkin tavallaan workshopin kautta tai tällaisen niinkuin, olisi se sitten robotiikkaa tai tekoälyä tai metaverseä tai mitä vaan, että tämmöisen esimerkkivideon kautta mä uskoisin, että ainakin itse voisin innostua. Ja sitten tietysti, että se kerronta olisi mahdollisimman mielenkiintoista, että se huvittaisi vielä katsoa, että semmoinen sähköpostilistakin on kuitenkin, niitä tulee yrityksille niin paljon kaikenlaista, että siitä pitäisi kyllä tosi tarkasti miettiä, että miten sen viestin saisi sitten läpi. Mutta ehdottomasti olisin ainakin kiinnostunut monenlaisesta henkilökohtaisesti. 

SP: Totta, tollaiset lyhyet videot voisi olla varmasti ihan hyviä ja sitten niissä pitäisi vaan huolehtia siitä, että puhutaan yritysten kieltä, kun aika paljon voi olla sitä kielimuuriakin. Meillä on oma sanasto täällä korkeakoulussa, mitä tietysti yritetään välttämään, mutta näin se vaan on.  

MK: Tuosta korkeakouluyhteistyöstä muuten äsken tulikin puheeksi tää projekti, missä oli opiskelijoita mukana. Ootteko jotenkin muuten hyödyntänyt aikaisemmin? Onko teillä ollut työharjoittelupaikkoja, onko teillä tarjota työharjoittelupaikkoja tai kenties opinnäytetöitä opiskelijoille?  

HK: Työharjoittelijoita on jonkun verran ollut. Opinnäytetyötähän nyt on se projekti, mikä tässä liittyy vastuullisuuteen ja siihen projektiin. Sellainen projekti on nyt menossa tällä hetkellä, mistä tulee sitten opinnäytetyö tälle opiskelijalle.  

TR: Ehdottoman kiinnostuneita ollaan jatkossakin, kun se on kuitenkin sellainen win-win-yhtälö yrityksen ja opiskelijan kannalta, että ei mekään haluta, että kukaan tekisi meille mitään turhaa, vaan se olisi oikeasti mielekästä opiskelijalle ja me saataisiin sitä aidosti hyötyä sellaiseen aiheeseen, mikä meitä itseä kiinnostaa ja mikä on meille tärkeää. Ollaan kyllä hyvinkin tulevaisuuteen, kun ajatellaan todellakin positiivisesti näitä oppilaitosyhteistyöksiä, varsinkin teidän kanssa. 

MK: Nyt kun olette opiskelijarajapinnassa päässeet työskentelemään opiskelijoiden kanssa, niin mitä te toivotte tulevaisuudessa opiskelijoiden osaamiselta, koska meillekin on tärkeää korkeakouluissa, että me pystytään tarjota parasta mahdollista ajankohtaista tietoa meidän opiskelijoille, että he valmistuvat riittävinä ammattilaisina taas työmarkkinoille.  

TR: Joo, aika iso kysymys tavallaan tähän kohtaan, mutta tietysti nyt, mitä valmiuksia tarvitaan, niin kyllähän ne siinä sitten kun tutustutaan, niin tulee selväksi, että mitä vaikka meidän tietoturvaasiat on ja mikä meidän salassapitoasiat on, niin käydään siinä läpi totta kai. Mutta ehkä jotain tollaisia, mitä teilläkin kursseilla on, niin sitten tulisi luonnollisesti läpi siinä ensi tapaamisella, että hei, hoidetaan nämä kaikki asiat sitten kunnolla. Niissä ei kyllä ollut viimeksikään mitään ongelmia meillä opiskelijoiden kanssa.  

MK: Yhtä lailla yritysten kanssa, kun opiskelijat tekevät töitä ja halutaan myöskin sitä tosielämän aitoja yritysesimerkkejä tänne korkeakouluun ja opiskelijoille, niin mitä muotoja voisi olla semmoisia, mitä yritykset voisivat tarjota tänne korkeakoululle ja opiskelijoille, eli yhteistyömuotoja, toimintamalleja, tapoja. Tuossa on muutama, mitä voisi tulla mieleen, on mentorointi ja opiskelijaprojektia, mikä nyt on käynnissäkin, mutta ihan vaikka yritysvierailuja. 

TR: Joo, mentorointi. Totta kai sitten vaikka yrittäjyyden puolesta itsessään, että minkälaista se on, ja sehän on hyvin pitkällä vastuunkantoa, mikä sitten varmasti on erilainen näkökulma, mihinkä opiskelija on tietysti sen itsenäisen työskentelyn kautta tottunut. Mutta tietysti se on aika erilaista sitten vielä oikeasti yrittäjän pallilla, kun on niitä henkilöstöä ja muuta tärkeitä huolehdittavaa, niin varmaan siitä voisi olla ihan hyvin apua opiskelijalle.  

SP: Joo, jos puhutaan vielä tästä yhteistyön aloittamisesta. Te olette tietysti jo tosi konkareita, kun olette monenlaista yhteistyötä tehneet, mutta tällä alueellahan on tosi paljon pieniä yrityksiä ja vähän suurempiakin, jotka ei koskaan ole SEAMKin kanssa minkäänlaista yhteistyötä tehneet. Ja tietysti meillä olisi tosi kova into löytää näitä yrityksiä, mutta siinä on tosiaan niitä haasteita, kun ei välttämättä tiedetä sitten tarpeeksi puolin ja toisin. Ja me ollaan mietitty sitten erilaisia tapoja, että miten tällaisille yrityksille, jotka ei ole aiemmin yhteistyötä tehneet, niin, miten me saataisiin ja löydettäisiin niitä. Ja esimerkiksi nyt tässä kuukausi sitten me järjestettiin tämmöinen Open Campus -tilaisuus. Eli täällä oli avoimet ovet, me esiteltiin meidän hankkeita, joita on muuten noin 140 tällä hetkellä käynnissä eli ihan vaikuttava määrä, ja voisin vaikka sanoa, että jokaiselle jopa jotain. Ja samalla sitten pääsi tutustumaan näihin meidän labroihin ja oppimisympäristöihin. Niin onko teidän mielestä tällainen hyvä tapa? Olisiko kiinnostusta lähteä tänne kampukselle tutustumaan ja vaikka verkottumaan ja juttelemaan meidän asiantuntijoiden kanssa? Vai onko se liian haastavaa siinä yrityksen arjessa? Tietysti aika on varmasti rajallista.  

HK: No olisihan ehdottomasti mielenkiintoista tulla katsomaan, mitä kaikkia mahdollisuuksia on. Sitten vaan kalenteriin ajoissa pitää saada se merkintä, että koska se päivä on. Ja tietysti se, että sen yrittäjän tavoittaa, että mikä se on se kanava, mistä sen yrittäjän löytää, ja sen saa kohdennettua sen markkinoinnin hänelle. Sitä kannattaa miettiä.  

SP: Niin, mikä se kanava voisi olla?  

HK: LinkedIn voisi olla yksi esimerkki. 

SP: Joo, ja ehkä sähköpostilistat vai mitä te ootte niistä mieltä? Tässä olikin jo puhetta, että sähköpostia tulee ja välttämättä kaikkea ei ehdi lukea.  

TR: Joo, kyllä se aika hankala on tietysti, kun ainakin mitä omaa arkea miettii, että silloin tavallaan kun on tarve johonkin projektille, ja sitten on tavallaan itsellä anturat auki, että nyt lähdetään etsimään jotain, että mitä me tarvitaan, niin silloin se on ihan erilainen suhtautuminen kuin sitten tämmöiset kylmäkontaktit ja muut. Tietysti toi LinkedIn varmasti on hyvä, kunhan siellä on se preesenssi siinä videossa, tai mikä muu se on, että se on semmoinen mielenkiintoinen, että se selkeästi avaa sitä mahdollisuutta, eikä ole vain liian informatiivinen.  

SP: Joo. No mites sitten tosiaan, kun meillä niitä hankkeita on paljon, ja niitä suunnitellaan koko ajan lisää, ja yrityksillä on mahdollisuus esittää niitä omia tarpeitaan, ja me pystytään sitten suunnittelemaan yhteistyössä sitten yhteinen hanke, jossa sitten voidaan vastata näihin yrityksen tarpeisiin, niin kuulostaako tämä teistä mielenkiintoiselta vai tuntuuko se kauhean haastavalta lähteä suunnittelemaan jotain hanketta? Tulisitteko te mieluummin valmiiseen pöytään, vai voisiko teillä intoa sitten myös antaa niitä omia ajatuksia niin kuin jo siinä suunnitteluvaiheessa?  

TR: No kyllä se varmaan ainakin meidän yrityksen kohdalla vaatisi sitä omia aiheita ja omaa miettimistä. Kun meillä on kuitenkin pieni pk-yritys, niin tavallaan kaikki on niin tehostettua ja optimoitua muutenkin, että mikään ehkä hirveän geneerinen ei aina toimi meidän kohdalla, ja tietysti se olisi mukavaa, kun päästäisiin räätälöimään sitä ihan omanlaista aina. Pitäisi tietysti tarkemmin tutustua niihin teidän valmiisiinkin malleihin sitten, että mitä mahdollisesti on olemassa, että ihan mielenkiinnolla pitäisi tulla enemmän seuraamaan. 

SP: Totta, koska meillä on olemassa paljonkin työkaluja, mitä yritykset voi hyödyntää, ja ehkä niistäkin löytyisi sitten joku teillekin sopiva. Mutta nettisivuilta niitä löytää.  

TR: Pitääpä käydä tutkimassa. 

MK: Jos lähdetään tähän podcastin lopuksi vielä visioimaan, ja sovitaan niin, että edes taivas ei ole rajana. Mikä voisi olla semmoinen ideaalinen yhteistyömalli korkeakoulun kanssa? Eli oikeastaan lähden ajamaan sitä takaa, että mitä pitää tapahtua myöskin nyt ja tulevaisuudessa, että yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö pysyy hedelmällisenä. Tuossa puhuittekin ajankäytöstä ja viestiin vastaamisista, eli siitä teillä oli positiivisia kokemuksia. Mutta tuleeko jotakin mieleen, että jos saisitte unelmoida, niin mitä se voisi parhaimmillaan olla korkeakoulun ja yritysten välinen yhteistyön?  

TR: Mä voisin sanoa tuohon, että esimerkiksi teillä on nyt näitä avoimia ovia tai tällaisia, ne voivat olla semmoisia kohdennettuja. Vaikka joku tämmöinen labra, että tuu tutustumaan, että mitä kaikkea täällä tehdään. Ja sitten tavallaan uskoisin, että aika monella on mielenkiintoa siihen yhteen osa-alueeseen, että jos se olisikin vähän semmoinen kohdennettua, että olisi vaikka sitten sen ruokapuolen juttuja tai robotiikan tai mitä tahansa AI-juttuja, että olisi semmoista kohdennettua, niin uskoisin, että sinne voisi tulla ne oikeat ihmiset silloin paikalle. Ja sitten siellä olisi mahdollista keskustella opiskelijoiden kanssa, ymmärtää vähän sitä taitotasoa ja mahdollisuuksia, mikä on varmasti paljon enemmän kuin monella yrittäjällä itsellä siitä aihepiiristä. Niin mä sanoisin, että se olisi itselle semmoinen paras, että pääsisi vähän oikeasti juttelemaan, että mitä kaikkea täällä pystyy tekemään. 

HK: Niin ja siinähän tilanteessa, jos sinne se yrittäjä pääsee paikan päälle, missä ne opiskelijat on siellä omassa ympäristössään, niin nehän saa suoran kontaktin siinä siihen yrittäjään, mahdolliseen tulevaan työnantajaankin. Se on myös molemminpuolinen mahdollisuus siinä kohtaa.  

MK: Nyt kun olette päässeet tähän korkeakouluyhteistyön mukaan ja olette sitä tehneet useamman projektin puitteissa ja on ollut myöskin työharjoittelijoita, niin mikä teidän viestinne olisi muille eteläpohjalaisille yrityksille tästä korkeakouluyhteistyöstä?  

TR: No mä sanoisin ainakin, että se taso on odotetustakin korkea, mutta se on vielä paljon parempi se taitotaso, mitä niin kuin oletin ja se itsenäinen työmoraali, mikä tämänkin oppilaitoksen opiskelijoilla oli, että se avun määrä oli tosi runsas, eikä siinä hirveästi tarvinnut katsoa niin sanotusti perään, vaan aina kun pidettiin palaveri niin kuin workshopissa, niin huomasin, että se on edistynyt uskomattoman paljon joka vaiheella. Todella rohkeasti suosittelisin lähtemään tekemään, että varmasti on positiivinen yllätys.  

HK: Niin myös monelle yrittäjälle se voi olla ihan uusi sukupolvi, jolla on ihan erilaiset näkemykset taas asioihin, missä tänä päivänä monesti eletään, niin se voi fressata aika paljon sitä yrityksen ilmettäkin ja toimintatapoja.  

MK: Koitteko, että erityisesti tämän ammattikorkeakoulun osaamistaso opiskelijoille on riittävän käytännönläheistä, koska me tehdään täällä tutkimustyötä, me opiskellaan myös teorioita, mutta ammattikorkeakoululla on tärkeää myöskin tuottaa käytännön osaajia korkeakoulututkinnon puitteissa, niin koitteko, että heiltä löytyy myös sitä käytännön osaamista?  

TR: Kyllä ehdottomasti. Olin siinä itse varmaan vähän enemmän mukanakin kuin Hessu siinä tavallaan niissä workshopeissa, ja kyllä se oli niin kuin todella ammattimaista se tekeminen siinä, että se uuden työntekijän kanssa monesti pitää enemmän perehdyttää kuin sitten opiskelijoiden kanssa. Heillä on semmoinen tietty rutiini siihen tekemiseen kuitenkin, että pidän sitä kyllä tasoa todella korkeana. 

MK: Tässä vaiheessa esitetään suuri kiitos Hessu ja Tapsa Cykli Oy:sta. Oli mukava, että saatiin haastatella, tehdä teidän kanssa tämä podcast, ja varmasti molemmin puolin opimme tästä, ja tulevaisuudessa pidämme myöskin tiivistä yhteistyötä keskenämme. Kiitos. 

TR: Kiitos oikein paljon tästä mahdollisuudesta.  

HK:Kiitos paljon.  

SP: Kiitos. 

[SEAMK jingle]