SeAMK Podcast: Aurinkoenergia ja aurinkomaatalous maatilojen mahdollisuutena

Puhuja 1: Kari Laasasenaho, SeAMK 

Puhuja 2: Elena Suomela, Envitecpolis  

Puhuja 3: Soila Huhtaluhta, SeAMK 

[Puhuja 3] 

Tervetuloa kuuntelemaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kestävän viljelyn podcast-sarjaa, joka paneutuu kestävän viljelyn teemoihin muun muassa maan kasvukunnon, älymaatalouden ja elintarviketuotannon aiheiden parissa. Tänään keskustellaan aurinkoenergiasta ja aurinkomaataloudesta maatilojen mahdollisuutena. Mä olen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan asiantuntija Soila Huhtaluhta SeAMKista ja toimin tämän podcastin juontajana. 

Vieraina meillä on Elena Suomela, aurinkosähkön johtava asiantuntija Envitecpolikselta sekä Kari Laasasenaho, SeAMKin erityisasiantuntija. Tervetuloa. Kertoisitteko ensin hiukan itsestänne ja siitä, miten aurinkosähkö liittyy teidän työkuvaan? 

[Puhuja 2] 

Suomelan Elena, Envitecpoliksella olen töissä ja aurinkosähköä olen laskeskellut maatiloille ja muille PK-yrityksille tässä reilu kuusi vuotta. Eli tehdään ihan kannattavuuslaskelmia tilan omista tiedoista, ei tehdä millään keskiarvoilla. Selvitetään takaisinmaksuajat, minkälaisia säästöjä sieltä tulee ja mihin suuntaan tai mihin ne paneelit kannattaa asentaa. 

Ja sitten jos ne kannattavuuslaskelmat näyttää järkeviltä ja viljelijällä on halukkuutta lähteä eteenpäin, niin sitten avustetaan kilpailutuksessa eli teknologiatarkastelua. Mahdollisesti avustetaan luvituksessa, jos kunnan luvitus sitä vaatii ja sitten myös jos on tarve investointitukihaun avustukseen, niin tällaisissa asioissa avustetaan, jotta se investointi myös konkretisoituu. 

[Puhuja 1] 

Kari Laasasenaho on nimi ja erityisasiantuntijana toimin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Olen myös toisena vetäjänä tämmöisessä tutkimusryhmässä kuin Kestävä ja vastuullinen ruuantuotanto. Siellä tosiaan erilaisten TKI-hankkeiden osalta ollaan tekemissä myöskin aurinkoenergian kanssa. Meilläkin ehkä tavoite on siinä, että me halutaan jollain lailla tukea sitä maatilojen uusiutuvaan energiaan siirtymistä ja aurinkoenergia on siinä paletissa yksi vaihtoehto. 

[Puhuja 3] 

Kiitos. No käydään ihan alkuun läpi hiukan perusteita, eli mitä aurinkoenergia on ja miten se syntyy? 

[Puhuja 1] 

No joo, kaikkia lähtee tosiaan tuolta taivalta, sieltä auringon paisteesta ja siitä energiasta, mikä tosiaan tulee tänne maan pinnalle. Meillähän valtava määrä sitä aurinkosäteilyä tulee maan pinnalle ja nyt ehkä meidän tehtävä jollain lailla on sitten saada osa edes sitä energiasta talteen sitten aurinkoenergian muodossa. Jos ajatellaan, niin aurinkoenergiahan voidaan tosiaan hyödyntää joko suoraan sähkön tuotannossa tai sitten ihan lämmön tuotannossa. Mutta ehkä tässä nyt varmasti keskitytään podcastissa enemmän sitten tähän aurinkosähkön tuotantoon. Mutta joka tapauksessa se on tämmöinen valosähköinen ilmiö, jossa tosiaan hyödynnetään puolijohdemateriaalien ominaisuuksia. Yleensähän käytetään noissa aurinkopaneeleissa materiaalina tämmöistä kiteistä tai monikiteistä tämmöistä amorfista piitä. Sitten näiden kennojen ylä- ja alapinnan välillä sitten syntyy jännitteitä, joita pystytään sitten tässä sähköenergian tuotannossa hyödyntämään. Sitten tosiaan kun saadaan tarpeeksi monta tällaista paneelia yhteen, niin saadaan tuotettua sitten haluttu jännitteen taso.  Ja totta kai sitten miten paljon sitä aurinkoa tulee ja paistaa, niin sitten siitä riippuu se aurinkosäteilyvoimakkuus ja sitä kautta se tuotetun sähköenergian määrä. 

Pitää totta kai muistaa, että ainoastaan se suora aurinkosäteily, niin se ei rajoitu se energiantuotanto pelkästään siihen, vaan myöskin voidaan hyödyntää noissa kennoissa tämmöistä hajasäteilyä. Eli periaatteessa pilviselläkin säällä tai ihan aurinkosäteilyn heijastumista, niin voidaan myöskin niissä paneeleissa sitä aurinkosähköä tuottaa. Mutta tokikaan se tuottomäärä ei ole sitten niin iso, mitä suorassa auringonpaisteessä. 

Ja totta kai tavallaan siihen, että paljon kun me saadaan sitä aurinkosähköä, niin siihen vaikuttaa myöskin se, että onko varjostumia, jos ajatellaan, että paneelit on vaikka katolla, tai onko siellä minkälainen katon kulma, eli minkälainen kulma suhteessa siihen auringonpaisteeseen siinä paneelissa on. Muun muassa tämmöiset tekijät vaikuttaa siihen. 

[Puhuja 3] 

Okei, tosi mielenkiintoista. No aurinkovoiman tuotannon kasvu on ollut viime vuosina suurta, mikä on nähtävissä ainakin siinä, että rakennusten katoille asennetut aurinkopaneelit on nykyään varsin normaali näky. Niin mikä on syynä tälle kehitykselle? 

[Puhuja 2] 

No siihen on varmasti useampikin syy. Eli ehkä ensimmäisenä haluaisi lähteä miettimään, että maatilat ihan samalla lailla kuin muutkin yritykset, niin ne pitää investoinnit olla kannattavia. Eli siinä on haettu kannattavuutta, ja mitkä taas siihen kannattavuuteen on vaikuttanut, niin epävarmat sähkömarkkinat. Sähköhinta on heilahdellut tosi paljon, että meillähän aiemmin on ollut tosi edullista sähköä, ja nyt se heiluu oikeastaan kesät ja talvet vähän suuntaan ja toiseen. Että tämä nyt ensimmäisenä vaikuttaa. Tietysti myös se, että halutaan varmistua siitä, että itselle riittää sitä sähköä. 

Ja näillä asioilla ehkä on lähdetty liikkeelle, mutta kyllä myös se, että paneeleiden hinnat on tullut tosi paljon alaspäin. Hyötysuhteet on parantunut, teknologia kehittyy koko ajan, ja nyt ne on ihan järkevissä hintatasoissa. Että jos me katsotaan kymmenen vuotta taaksepäin, niin ei maatiloilla ole ollut ihan hirveästi järkeä niitä ostaa. 

Että nämä on ehkä sellaiset, mitä pystytään mittaamaan taloudellisesti, ne syyt. Mutta kyllä myös imagokysymys, ja sitä ei pystytä euroiksi Excelillä laskemaan, mutta kyllä se vaikuttaa monella tilalla myöskin. 

[Puhuja 3] 

Joo, kiitos. No mites sitten, euroja ja Exceliä nimenomaan, niin kuinka paljon sillä aurinkoenergialla voidaan sitten saavuttaa tuottoa tai säästöä? Olisiko esimerkkejä? 

[Puhuja 1] 

No ehkä voisin omasta kokemuksestani sanoa, että tosiaan me hommattiin meidän omakotitalolle 2019 ihan tällainen siis omakotitalomittakaavan järjestelmä, ja on tosiaan päässyt nyt tämän kuutisen vuotta, vähän vajaa, seuraamaan sen tuomaan lisähyötyä ja säästöä. Me pikkusen ylimitotettiin sitä järjestelmää silloin, kun ollaan hankittu se. Eli periaatteessa yllättävän suuriakin määrin ollaan myös myyty ylijäämä sähköä sitten, että ihan kaikki ei ole pystytty käyttämäänkään. Mutta kyllä se muutamia kymmeniä prosenttia saattaa parhaimmillaan olla siitä kokonaissähkön tarpeesta kuitenkin se, mitä sillä on pystytty kattamaan. Toki siinä on sitten se ongelma, että välttämättä se energiantuotanto ei mätsää niin sanotusti se energian tarpeen kanssa ihan välttämättä, varsinkaan talvisaikaan. Eli meilläkin kun on maalämpö sen aurinkosähkön rinnalla, niin tavallaan silloin kun maalämpö tarvitsee eniten sähköä talvisaikaa, niin totta kai sitä aurinkosähköä ei silloin ole saatavilla. Mutta sitten päiväsaikaan, syksyllä, keväällä ja kesällä sitten jo pitemmästi iltaan, niin se kuitenkin kattaa hyvin suuren osan siitä energian tarpeesta. Mutta ehkä 10–20 prosenttia meidän tapauksessa, niin pystytään kattamaan siitä energian tarpeesta. 

[Puhuja 2] 

Maatilakokoluokissa, niin se on vähän laidasta laitaan, että siellähän on erikokoisia järjestelmiä ja niin kuin Kari tässä sanoikin, niin siihen vaikuttaa myös se, että pystytkö sä hyödyntämään sitä itse vai meneekö se myyntiin. Se myyntiin menevä osuus ei tällä hetkellä ole mitenkään kauhean hyvätuottoista. Jos itselle menee ja sä pystyt säästämään, jos se tuottaa suoraan itselle sitä sähköä, niin sä pystyt säästämään sen sähköhinnan lisäksi myös sen siirtomaksun. Säästöt on ihan jostain 500–600 eurosta vuositasolla, niin lähemmäksi 10 tonnia riippuen ihan kokoluokasta. Mutta siihen vaikuttaa myös se, että mihin suuntaan ne paneelit on asennettu ja osuuko se tuotto siihen, kun siellä on sitä kulutusta. Tämä vaikuttaa siihen selkeästi. 

[Puhuja 3] 

Joo. No siinä taisi tullakin vähän sellaisia keskeisimpiä haasteita, mitä tähän liittyy. Tuleeko jotain muuta vielä mieleen? 

[Puhuja 2] 

Maatiloilla ehkä tuotantosuunta vaikuttaa siihen ja on siellä myös vähän rajoituksia sille, että minkä kokoista järjestelmää. Voi olla sellaisia kohteita, missä isompi järjestelmä olisi järkevämpi, mutta joko sähköverkko tai muuntaja tai joku ei anna periksi, että nämä voi olla rajoittavia tekijöitä. 

[Puhuja 1] 

Tuohon voisin vielä Elinan jatkoksi sanoa nimenomaan sitä, että maatilojen tuotantosuunta vaikuttaa hyvin merkittävästi siihen. Minkälainen esimerkiksi teknologia on käytössä siellä tilalla. Esimerkiksi sellaisessa navetoissa, jossa tosiaan tapahtuu edelleen aamu- ja iltalypsyperiaatteella se tuotanto. Silloin tavallaan, kun energian tarve saattaa olla suurimmillaan aamun ja sitten illan tunteina, niin käytännössä aurinkoenergia ei siinä välttämättä katakaan hirveän suurta osaa energian tarpeesta, vaan tosiaan niissä tapauksissa tulee se suurin piikki aurinkoenergian tuotannosta päiväsaikaan, jolloin se pohjakuorma ikään kuin sillä tilalla on hyvin pientä. Periaatteessa, jos niitä lähtee mitoittamaan sen pohjakuorman perusteella noita laitoksia, aurinkoenergiajärjestelmiä, niin saattaa olla, että suositus voi olla, että hyvinkin pieni järjestelmä suhteessa kuitenkaan siihen tilan kokonaisenergian tarpeeseen. Eli kyllä näissä tosi tarkkana pitää olla. Toki sitten, kun energian kulutus on tosiaan tasaisempaa, vaikka tosiaan sellaisilla tiloilla, missä on sitten ihan automaattilypsyvehkeet ja muut, jotka on tasaisemmin siinä syklissä mukana, niin silloin se tilanne on toinen. 

[Puhuja 3] 

Joo, mielenkiintoista. No m itä tarkoitetaan aurinkomaataloudella ja mitä ilmiöitä siihen liittyy? 

[Puhuja 1]  

Aurinkomaatalous on oikeastaan, voi sanoa, että vuoden sisään ehkä vakiintunut termi sellaiselle tuotannolle, jossa tosiaan maatilat saattaa peltoalueillaan tuottaa yhtäaikaisesti aurinkoenergiaa, aurinkosähköä, ja sitten käyttää sitä esimerkiksi viljelyssä, joko tuotantokasvien viljelyssä tai sitten laidunnuksessa. Eli se, että ikään kuin kaksi tällaista maankäyttömuotoa yhdistetään, niin se on aika uusi asia. Vielä tämä termistökin on silloin olla pikkusen elänyt tässä viime aikoina, mutta kyllä se nyt oikeastaan voi sanoa, että tuossa 2024 vuoden aikana on ruvettu laajemmin puhumaan tästä aurinkomaataloudesta. Tästäkin ehkä on saattanut kuulijat nähdä lehtijuttuja siitä, että on esimerkiksi lampaat ollut laiduntamassa aurinkopaneelikenttien välissä, rivien välissä. Sitä on nyt paljon nähty sellaisena mahdollisuutena, että jos siinä pystyttäisiin tilojen myöskin tuottavuutta parantamaan, kun saadaan sitten mahdollisesti siitä aurinkovoimayhtiöltä joko vuokratuloja, tai sitten jos tämä maatilallinen itse on se aurinkoenergian tuottaja, niin tavallaan energianmyynnistä tuloja ja sitten toisaalta sitä maataloudesta. Mutta sielläkin on totta kai sellaisia vielä vähän sääntelyyn liittyviä haasteita, eli miten tavallaan maataloustuet sitten suhteutetaan näillä alueilla, missä pellot onkin kahdessa käytössä. Eli näissä kannattaa tilojen edelleen olla tarkkana ja vähän kyselläkin myöskin, että miten se tukipolitiikka menee. Pääsääntöhän on se, että käytännössä maanviljelijän hallinnassa pitää olla se alue, jotta siitä saa, ja myöskin viljelykäytössä, jotta se alue on tukikelpoinen. Eli monissa tapauksissa nämä aurinkopaneelirivien heittämät alat sitten peltolohkolta saatetaan jättää pois siitä tuen piiristä. 

[Puhuja 3] 

Okei, onko Elenalla tullut tätä vastaan? 

[Puhuja 2] 

No joo, hyvin samantyyppisiä mitä Kari huomioi. Ja sitten tietysti myös se, että jos ei ajatella tätä tilannetta, että siellä eläimet laiduntaa, vaan että halutaan ihan koko peltoaloja laittaa aurinkokentiksi, niin kannattaa myös ottaa huomioon, että millä alueella on, että mikä on sen pellon arvo. Joillakin alueilla pelto on todella arvokasta ja sille se kannattaa laskea, että onko se järkevämpää laittaa energiatuotantoon kuin vuokrata tai myydä tai viljellä sillä. Mutta sitten on myös paljon sellaisia alueita, missä peltoa on yllin kyllin, jossa sitä tarvetta ei ehkä ihan niin paljon ole, niin siellä voi olla helpommin tai järkevämmin asentaa sinne sitten ne paneelit sinne peltoalueelle. 

[Puhuja 1] 

Tosi hyviä huomioita Elenalta ja tosiaan ehkä semmoisilla alueilla se voi olla mahdollisuus, mitkä on tosiaan vähän tämmöisiä vajaatuottoisia lohkoja. Ja sitten viljelijä joutuu muutenkin vähän miettimään, että paljonko niihin tuotantopanoksia esimerkiksi laittaa, lannotteita ja mikä on suhteessa sitten niiden tuotantopanosten, siihen satoon, että monesti ne on hankalia kysymyksiä muutenkin sitten näillä vajaatuottoisilla alueilla. Mutta totta kai siinä vaikuttaa sitten sekin, että onko ne riittävän suuria pinta-aloja. Elikkä aurinkovoimatuottajat eivät välttämättä ihan muutaman hehtaarin plänteistä ole kiinnostuneet. Ja toisaalta sitten se, että onko se sähkösiirtoverkko sillä alueella, pystyykö se ottamaan vastaan sitten sitä energiaa, mitä sillä alueella tuotetaan. Eli kyllä tähän tosi monet asiat vaikuttaa ja myöskin logistiikka, että onko ne huolettavissa sitten. Pääseekö kuinka lähelle tosiaan huoltamaan niitä paneleita ja miten kantava se tiestö on ja tällaiset ihan perusasiatkin toisaalta. 

[Puhuja 3] 

No joo, mutta monenlaista mietittävää kyllä. No mitä sitten, jos maatila olisi kiinnostunut investoimaan isompiin voimalakokonaisuuksiin, niin mitä sen maatilan pitäisi sinä ottaa sitten huomioon? 

[Puhuja 2] 

No itse lähtisin kyllä ensimmäisenä, niin kuin tässä jo keskusteltiin, niin laskemaan sitä, että onko se kannattavaa. Niin kuin Kari sanoikin, että tässä vaikuttaa tosi moni asia ja just se, että jos on vaikka huonosatoisia peltoja, niin kyllähän siitä varmasti viljelijällä on jo itsellään jotain lukuja, että mitä se tuottaa versus, että mitä sinne laitetaan panosta. Sitä pitäisi sitten vähän niin kuin vertailla siihen, mutta ensimmäisenä ehkä laskelmat ja seuraavana on kuntaan yhteydessä, että nämä isommat voimalat niin melko varmasti vaatii vähän erilaista luvitusta. Ja se pitää olla alkuvaiheessa jo kyllä selvillä, että kuinka vaativa se on ja tuleeko siinä ottaa jotain huomioon. 

[Puhuja 1] 

Joo, ihan samoilla linjoilla oon Elenan kanssa, että nyt kun tämä asia on niin uusi, niin saattaa tulla yllättäviäkin asioita siellä sääntelyn puolella vastaan. Mainitsinkin aikaisemmin tämän tukiasian, eli kyllä sekin on hyvin huolella selvitettävä, koska tosiaan nuo EU-tukiehdot niin ei anna tavallaan piiruaakaan joustoa sitten siitä, että jos se alue ei ole sen viljelijän itse omassa hallinnassa. Kyllähän nyt tavallaan siis kunnatkin on joutunut lähteä pohtimaan sitä, että kuinka esimerkiksi kiinteistöverot ja tällaiset määritellään sitten alueilla. Ja näihin on monissa kunnissa, missä nämä asiat on ajankohtaisia, niin tullut myöskin tämmöisiä tarkentavia ehtoja. Mutta erityisesti vielä nostaisin keskustelun sen, että jos sitten tämä energiatuottaja on ikään kuin ulkopuolinen toimija ja sitten viljelijä lähtee pohtimaan niitä vuokrasopimuksia, niin se vuokrasopimuksessa pitää myöskin olla hyvin tarkka, että tavallaan se viljelijän toiminta on sillä lailla turvattu. Ja myöskin siinä tilanteessa, jos aurinkoenergiayrityksillä menee huonosti, että miten siinä tilanteessa toimitaan, niin jos tavallaan tulee maksukyvyttömäksi tai ei muuten pysty huolehtimaan sen alueen ylläpidosta. Ne on kuitenkin sillä lailla, niissä on paloturvallisuusriskejä ja niissä on myöskin sitten nämä telinerakenteet ja muut, jotka eivät ihan yksinkertaisia ole sitten toisaalta taas siirtää siltä aluelta pois. Toki ne on hyvin sillä lailla yksinkertaisia, mutta se, että niissä pitää olla tarkkana. 

[Puhuja 2] 

Ja myös se, että sitten kun aurinkokenttä on tullut tiensä päähän, että kuka huolehtii sen kierrättämisen, ettei se jää viljelijän vastuulle, että ne ei ole ihan muutamia paneeleita, mitä siellä on, että se on aika suuri taloudellinenkin kysymys sitten siinä vaiheessa. 

[Puhuja 3] 

No joo, varmasti. No mitä sitten Elina, sä teet töitä maatalousyrittäjien kanssa muun muassa kannattavuuslaskelmien parissa, niin miltä aurinkoenergian tilanne oman kokemuksen mukaan näyttää nykyään ja tulevaisuudessa? 

[Puhuja 2] 

No kyllähän se on koko ajan nousemassa, että kyllä tässä viime vuodet on ollut todella suurta kiinnostusta aurinkosähköä kohtaan. Ja mä sanoisin, että aika monelta maatilalta jo se löytyy jossain suhteessa, että joko pientä tai isompaa kokoluokkaa. Mutta kyllä kiinnostus edelleen jatkuu ja nyt ehkä uutena tässä on tullut akustot, mitkä kiinnostaa, ja akustojen myötä myös mahdollisesti paneelien määrän lisäys, että akustojen hinnat kun on tullut alaspäin, niin jos haluaa itsellensä päivällä tuottaa sähköä niin paljon, että akusto sen lataa ja yöaikana se akusto sen käyttää, niin yleensä pitää lisätä myös niitä paneeleita. Ja sitten on myös sellaisia kohteita, jotka on useamman vuoden miettinyt ja pohtinut tätä asiaa. Ehkä ovat voineet olla hieman skeptisiä ja halunneet seurata, että mitenkä muilla menee paneeleiden kanssa, niin kyllä tämä koko ajan tässä nousee ja nousee, ja se on kuitenkin aika huoltovapaa kohde viljelijälle. Viljelijällä on kuitenkin aika paljon muutakin hommaa siellä maatilalla, että kunhan se on vaan asennettu oikein – ja noudatettu kaikkia määräyksiä, niin yleensä kerta vuoteen käydään tarkistamassa liitännät ja nämä, että se on riittävä. 

[Puhuja 1] 

Joo, aurinkosähkö on siinä mielessä tosi hyvä vaihtoehto, että se on hyvin ikään kuin huoltovapaata ja helppoa, mutta ehkä itse painottaisin tuossa, että jos maatila miettii sitä aurinkosähkön tuotantoa, niin ensiksi tosiaan selvittää sitä sähkönkulutuksen profiilia ja pikkusen sitä pohjakuormaa, ja myöskin sitten samalla selvittää se, että onko, jos ajatellaan tällaista kattoasennusta, niin onko tuotantorakennusten kattojen lappeet, onko ne sopivaan suuntaan esimerkiksi etelään päin, ja toisaalta sitten, jos on isompia pihapuita, niin että tavallaan sinne katolle ei tule niitä varjostuksia, joka sitten rajoittaisi sitä sähköenergian tuotantoa. Tosiaan, jos nämä ikään kuin kriteerit näyttävät hyvältä, niin ehdottomasti kannattaa lähteä aurinkoenergiaan investoimaan.  

Ehkä semmoisen asian vielä nostaisin, mitä Elena ei tuossa vielä maininnut, niin on se, että mitkä on ne tulevaisuuden sähkön tarpeet. Sitäkin kannattaa miettiä, eli onko tilalle tulossa esimerkiksi investointeja, joka sitten muuttaa sitä, jollain lailla sitä sähkönkulutusprofiilia, ja sitten se on ihan mielenkiintoinen nyt semmoinen trendi, että kuinka paljon maatilan työkoneet ja laitteet tulee sähköistymään tässä lähitulevaisuudessa, eli miten tavallaan ajattelee, että onko siellä sitten joidenkin työkoneiden osalta, tai ihan vaikka henkilöautojenkin osalta tarpeita tulevaisuudessa, että jos siirrytään vaikka sähköautoiluun, tai on jotkut pienemmät työkoneet ihan tämmöisiä sähkökäyttöisiä, niin mitenkä ne saattais vaikuttaa siihen tosiaan pohjakuorman määrään. Ehkä sellainenkin asia, että jos ajatellaan sähköautojen akkuja, niin tavallaan sehän on jo yksi tällainen energiavarastointitapa, että jos vaikka ei siellä omakotitalon sisällä tai tuotantotilan sisällä nyt oisikaan sitä akustoa, niin periaatteessa sähköauton akusto on jo sellainen eräänlainen sähkönvarasto, johon kannattaa sitä energiaa sitten ladata tosiaan niillä varsinkin halpoina sähkön tunteina, jos vaikka pörssisähkössäkin on. Että sekin on sellainen ajatus, että se auto ja varasto voi tulla samassa paketissa ikään kuin, ja jossakin tapauksessa sähköautojen akkujen energiaa voi myös hyödyntää sitten ihan pistorasia muodossa. Tämmöisiäkin sovelluksia on olemassa, mutta ne ei toki ole yleisessä käytössä vielä, ainakaan minun tietääkseni niinkään useissa tapauksissa. Sitten ehkä tärkeänä asia nostaisin vielä sen, että on hyvä kilpailuttaa toimijat, eli ihan siltä yheltä toimijalta ei välttämättä kannata sitä tarjousta ottaa, vaan kilpailuttaa vähintään 2-3 toimijaa, jotta näkee pikkusen sitä hintatasoa, ja myöskin pyrkiä hyödyntämään niitä paikallisia toimijoita, jotta sitten saa kustannustehokkaan lopputuloksen. 

[Puhuja 2] 

Karihan tässä ihan kuin olisi meillä töissä, niin käytännössä puhuu samat asiat, mitä minä viljelijälle, että kyllä niin kun alussa sanoin, että tehdään tilan omilla tiedoilla, niin nimenomaan kaikki saa nykypäivänä verkkoyhtiöltään oman sähkönkulutusprofiilin, josta sä näet tunti tunnilta, että miten sulla menee sitä sähköä, jatkossa tulee näkeen varttitunneittain, ja sen pohjaltahan ne mitoitukset pitää tehdä, ja nimenomaan niin kuin Kari sanoi, niin siihen pitää myös ottaa ne huomioon, että jos sulla on tällä hetkellä vaikka asemalypsytila, ja sä oot siirtymässä robottitilaan, niin se sähkönkulutusprofiilihan tulee muuttumaan aika massiivisesti, että tämmöiset asiat pitää ottaa huomioon, tai on tulossa vaikka sähkönen apemikseri tai jotain muuta vastaavaa, että se on aiemmin polttomoottorilla rehut sekoiteltu, niin tämmöiset asiat, niin nämä on ehdottomasti sellaisia, että ne pitää ottaa siinä mitoituksessa huomioon Ja kilpailutuksesta Kari mainitsi, niin ensimmäistä ovelle tuli, ja ei kannata missään nimessä hyväksyä, että kyllä kannattaa ehdottomasti kilpailuttaa, ja olla myös kriittinen, ja itse muistutan aina, että jos yhtään mietityttää, niin kannattaa luottotiedot selvittää myös laitetoimialta, että sun pitäisi pystyä sen kyseisen firman kanssa kuitenkin 10, 20, mahdollisesti 30, 35 vuotta toimimaan, ja ainakin takuun piirissä se parisenkymmentä vuotta, niin nämä on sellaisia asioita, mitkä ehdottomasti pitää ottaa huomioon. 

[Puhuja 3] 

Tuleeko teille mieleen vielä jotain muuta, mitä haluaisitte nostaa esiin tähän aiheeseen liittyen? 

[Puhuja 2] 

Itse ehkä sanoisin, että vaikka naapurilla on se järjestelmä, ja se on siellä ollut kannattava, niin se ei tarkoita sitä, että se omalla tilalla on, eli kaikki pitäisi pohjautua johonkin faktatietoon, ja ehkä rauhassa mietitty, eikä vain yhden päivän päätöksen perusteella tehty, niin se on ehkä kaikkein paras ohjenuora, että rauhassa miettii ja kunnolliset laskelmat, ja arvioi myös ne riskit, että onhan tässä kuitenkin rahaa kiinni tässä järjestelmässä, että vaikka hinnat on tullut tosi paljon alaspäin, niin kyllä siihen silti joutuu euroja laittamaan, niin myös se, että tilalla on siihen varaa. Nämä on ehkä sellaisia, mitä itse suosittelisin miettimään. 

[Puhuja 1] 

Joo, tosi hyviä pointteja Elenalta, ja ehkä itse ajattelen sillä lailla, että jos tämmöisiä loppukaneetteja miettii, niin kyllä näkisin, että aurinkosähkön tuotanto on tällä hetkellä kuitenkin ehkä helpoin tapa lisätä sitä energiaomavaraisuutta, ja toisaalta ympäristövastuullisuutta siellä maatilalla. Tuntuu, että jos ajatellaan näitä muita uusiutuvan energian muotoja, niin se on todella kilpailukykyinen kyllä tämä aurinkosähköntuotanto, ja hyvin helppo hoitoinen. Sitten miettisin sitä, että jos ajatellaan sitä sähkön tuotantoa, niin sähköhän on tosi monipuolinen energian muoto, ja sitä on helppo hyödyntää, jos ajatellaan nyt vaikka sitä aurinkolämmön tuotantoa, eli siinä mielessä tämä aurinkosähkön tuotanto on ehkä sellainen ensisijainen, mitä ajattelisin kuitenkin maatiloilla. 

Kyllä mä jotenkin näkisin, että tämä kaikki sähköistyminen tässä yhteiskunnassa vähän vie sinne suuntaan, että kyllä ne monet maatilalaitteetkin saattaa, ja sitten se kulkeminen ja kaikki siinä ympärillä sähköistyy, eli kyllä mä itse sanoisin, että se sähkö on myös tulevaisuuden ajoneuvojen käyttövoima. Vaikka nyt puhutaan paljon tällaisista vetytaloudenkin mahdollisuuksista, niin kyllä mä näkisin, että sähköistyminen tapahtuu ensin, ennen sitä vetytalouden oikein isoa läpilyöntiä, mutta ehdottomasti kyllä omien ja sitten ihan meidän hankkeittenkin kokemusten näkökulmasta niin aurinkosähköä kyllä voi suositella, kun miettii sitä, harkiten. 

[Puhuja 3] 

Kyllä, paljon pohdittavaa, mutta on siinä ilmeisesti paljon potentiaaliakin. 

[Puhujat 1 ja 2] 

Kyllä. 

[Puhuja 3] 

Joo, hienoa. Kiitos Elena ja Kari kiinnostavasta keskustelusta. Ja kiitos sulle kun kuuntelit! Pysy jatkossakin kuulolla, jatkamme podcast sarjaa kestävän viljelyn merkeissä. Seuraavaksi luvassa muun muassa maatalousteknologiaan ja maan kasvukuntoon liittyviä aiheita. Tämän podcast-sarjan tarjoaa Euroopan unionin osarahoittamat hankkeet Hiiliviljelyn portaat, Tulevaisuuden ilmastoviisas ruokajärjestelmä Etelä-Pohjanmaalla (TIRE) ja Huomisen älykäs maatilayritys (HÄMY), joita Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus rahoittaa Euroopan unionin maaseuturahastosta, ja toteutetaan meillä SeAMKissa.