SEAMK Podcast: Alkutuotannosta suoraan elintarviketuotteeksi - Korvalaasen mustakaura
Puhuja 1: Marianne Lehtinen, Korvalaanen Oy
Puhuja 2: Soila Huhtaluhta, SEAMK
Puhuja 3: Janne Lehtinen, Korvalaanen Oy
[Puhuja 2]
Tervetuloa kuuntelemaan SEAMKin Kestävän viljelyn podcast-sarjaa, joka paneutuu kestävän viljelyn teemoihin muun muassa maan kasvukunnon, älymaatalouden ja elintarviketuotannon aiheiden parissa. Tämän jakson aiheena on maatilalla tuotetun raaka-aineen jalostaminen omalla tilalla aina kuluttajille asti. Vieraina meillä on Korvalaanen Oy:n yrittäjät, Marianne ja Janne Lehtinen Ilmajoen Koskenkorvalta. Tervetuloa.
[Puhuja 1]
Kiitos.
[Puhuja 3]
Kiitos.
[Puhuja 2]
Korvalaanen tuottaa ja jalostaa muun muassa mustakauraa kaurahiutaleiksi suoraan kuluttajille asti. Voidaan siis todellakin puhua lähiruuasta ja lyhyistä toimitusketjuista. Kertoisitteko alkuun hiukan itsestänne ja Korvalaasesta?
[Puhuja 1]
Emäntä vissiin aloittaa, vaikka heikolle jäille. Eli Marianne Lehtinen ja tosiaan Korvalaasen emäntä ja Jannen aviopuoliso. Ja kai mä oon tässä se päätirehtööri markkinoinnissa, myynnissä ja pussittamisessa. Ja asutaan Koskenkorvalla. Tätä ollaan pyöritetty nyt viisi vuotta. Ja perheessä löytyy sitten kaiken maailman maataloon elukoota, hevosia, koiria, kissoja, kanoja, pupuja, lapsiakin muutama. Saat Janne kertoa, kuka sinä olet?
[Puhuja 3]
Joo, olen Lehtisen Janne ja Korvalaasen isäntä. Vastaan viljelyksestä ja jauhamisesta sitten.
[Puhuja 1]
Niin, eli meillä on siis mylly Ylöjärvellä, joka on entisajan mylly. Ja tuo mylläri, niin kuin äänestä heti huomaa, niin ei se ole oikein supliikkimies. Se on enemmän toiminnan mies.
(naurua)
[Puhuja 2]
Kun podcastin aihe on alkutuotannosta suoraan elintarviketuotteeksi. Niin mistä teillä alunperin lähti ajatus tuottaa, jalostaa ja myydä elintarviketta suoraan kuluttajille asti?
[Puhuja 3]
No, se lähti siitä, että kun nuo bulkkimarkkinathan on, että sieltä ei saa sitä hintaa. Ja kun jalostusaste nousee, niin kate paranee.
[Puhuja 1]
Ja mustakaura, mulla oli hevosia, jotka oli tosi allergisia nykyajan normaalikauralle. Ja saatiin haaviin sitten tätä mustaa kauraa. Ja kysyin, että no, jos tämä on hevosille näin tosi hyvää, niin miksei tämä ole ihmiselle?
Sitten Jannen kulmakarvat vähän nousi, että no niin. Mä sanoin niin, että missäs meidän lähin mylly on? Ja käskin pari säkkiä viedä ja sille tiellähän me jäätiin. Sehän oli paljon parempaa, mitä tämän päivän muut kaurat on. Ja siitä se matka on jatkunut ihan sinne asti, että nyt on se oma mylly. Ja voi sanoa, että eläimille ei mene enää kuin se yksi prosentti. Ja ihmisille se 99.
[Puhuja 2]
Kyllä. No miten sitten, kerrotteko hieman tuosta mustakauran matkasta pellolta pöytään? Että mitä vaiheita siihen teillä sitten kuuluu?
[Puhuja 3]
No, tietysti se kylvetähän ja se kesän kasvaa. Ja puirahan, kuivatahan. Sen jälkeen se menee siiloon ja sieltä sitten lajitellaan. Ja sitten se menee jauhatukseen siitä.
[Puhuja 1]
No sitten minä jatkan siitä, kun se tulee mulle säkkitavarana. Niin ihan omin pikkukätösin minä sen pussittelen ja taaraan, että paino on oikein. Ja pakkaan sen sitten aina keskusvarastoon niin, että se lähtee kauppaan asti. Toki toi lyhyt, kuinka tää teherhän pellolla, niin se nyt ihan noin yksinkertaista. Että kyllä siihen vaikuttaa moni asia siihenkin. Ja sielläkin mietitään sitten kaikkea maan parannekasveja ja muita.
[Puhuja 2]
Joo, no kerrottako siitä justiin vähän lisää? Kestävän viljelyn toimia mustakauran viljelyssä?
[Puhuja 3]
No siellä on se viljelykierto ja kerääjäkasveja käytetään siellä. Timoteita on ollut nyt viime kesänä. Ja kyllä siinä eroa oli. Ja maan rakenteellahan tekee hyvää.
[Puhuja 1]
Itse ehkä näkisin sen, että kun vertaa muihin viljoihin, niin tää mustakaurahan on aika hyvä. Ja se kestää kaikki nää ääriolosuhteet, mitä meillä on ollut.
[Puhuja 3]
Joo, se selvisi yllättävän hyvin sitä viime kevään helteestäkin ja. Samoin sitten syksyllä, kun rupes satamaan, niin se selvisi siitä paremmin.
[Puhuja 1]
Että ravinteet ja se sisältö, mitä sinne yläpäähän ja siemeniin saatiin, niin se on edelleen hyvää. Että se maan parannuskasvi ei todellakaan sitä, vaikka mä luulin itse, että se voisi viedä hyvän ravinteen sieltä, kun siellä on kilpailijoita, mutta mä olin väärässä. Eli se on edelleen tosi hyviä rasvoja sisältävä hiutale lopputuotteena.
[Puhuja 2]
Aivan, joo. Onko teillä muuta viljelyssä?
[Puhuja 3]
No kyllä, siellä on kierros, kuminaa on kierros ja vehnää, ohraa ja heinää.
[Puhuja 1]
On ollut öljyhampua ja kaikkea muutakin hössötystä.
[Puhuja 2]
Aivan, mutta mustakaura on nyt se pääjuttu?
[Puhuja 3]
Se on pääjuttu.
[Puhuja 1]
Että löytyy ihan, tehdään kaikki omasta sadosta. Nyt ollaan jopa rypsikin puristettu sitten itse tänä vuonna. Kaikkea tällaista, että yritetään kasvattaa sitä, mitä pystytään loppuun asti hyödyntämään.
[Puhuja 3]
Joo.
[Puhuja 2]
No mitä sitten, mistä kuluttajat saa tällä hetkellä ostettua näitä mustakauratuotteita?
[Puhuja 1]
No E-P:llä löytyy aika hyvin kaikki S-marketin kaupat ja K-kauppoja löytyy, Cittareita. Mutta E-P:ltä on helppo ostaa meidän tuotteita. Ja sen lisäksi me ollaan aika paljon, yritetään olla niin kuin ihmisten parissa.
Käydään Rekoissa, käydään suurissa tapahtumissa areenalla ja markkinoilla. Ja nyt ollaan avattu ovet, ollaan päästy Pirkanmaalle, missä meidän mylly on. Niin sieltä löytyy S-kaupoista ja K-kaupoista. Sittenhän meillä on ihan nettimyymälä, että saa ihan ympäri Suomea tilattua. Käytiin myös korkkaamassa ulkomaan markkinat ja kansainvälistymisen. Saksaan ollaan myös vähän levittäydytty.
[Puhuja 2]
Joo, olitte messuilla siellä, eikös niin?
[Puhuja 1]
Joo, käytiin siellä vihreillä viikoilla, eli varmaan maailman suurimmat messut. Oliko 310 000 kävijää?
[Puhuja 3]
Joo, kyllä.
[Puhuja 2]
Aika paljon. Oliko minkälainen kokemus?
[Puhuja 3]
Mielenkiintoinen. Kyllä Saksan taitoa pitää opetella. Mutta muutama sanan osaa aluksi Saksaa, niin se murtaa se jään siitä.
[Puhuja 1]
Kyllä, totta. Sielläkin oli hauskoja puolia, että he arvostivat sitä, että ei panna suolaa tai sokeria.
Meillä se on, että onko lisäaineita ja onko luomua vai onko gluteenitonta. Yksikään ei kysynyt sitä, että onko se luomua tai gluteenitonta.
[Puhuja 2]
Okei. No mutta vaikutti ihan potentiaaliselta ilmeisesti?
[Puhuja 3]
Kyllä, joo.
[Puhuja 2]
Hyvä juttu. No miten se markkinointipuoli, noin muuten, niin minkälaisia kokemuksia teillä on siitä? Ihan vaikka täällä Suomenkin maalla. Onko siellä tiettyjä haasteita tai havaintoja tai muuta?
[Puhuja 1]
No se oman ajan kuluttaminen, kun minä olen se markkinointi sekä pussittaja. Tällä hetkellä menee tosi tosi paljon aikaa päivästä siihen, että minä saan ne hiutaleet varastolle asti. Melkein voi sanoa, että minä laitan ne pussiin nopeammin kuin mylläri ne minulle tekee. Mutta minun pitäisi vielä kaapia aikaa siihen, että minulla on aikaa enemmän tehdä markkinointityötä. Sitten kumminkin resurssit, kun meitä on vain kaksi, on rajalliset. Niin siihen ehkä kaipaa sellaista. Ihana asiahan on asiakkaat, pyytää meitä ympäri Suomea, niin se kantaa myös hedelmää. Mutta on sitä tiettyjä mielikaavoja, että mihinkäs nyt kun on Tampere saavutettu, niin mihinkäs sitten seuraavaksi.
[Puhuja 2]
Aina joutuu vähän miettimään seuraavaa liikettä.
[Puhuja 1]
Kyllä, ennakoida.
[Puhuja 2]
No miten sekä yrityksen että tuotteen imagon kehitys, onko siinä ollut jotain mielenkiintoisia käänteitä tai muuta?
[Puhuja 1]
Ensinnäkin tuo logohan on tullut oikein oikeastikin Jannen pärstästä. Sen imagoon kuuluu, että toi lakki on liimautunut sen päähän, että se löytyy logosta. Niin kuin mä sanoin, että kaikki valokuvat, niin lakki on oltava päässä. Vaikka Saksassa sanottiin, että kun on nahkapää, niin kuinka se Janne meni?
[Puhuja 3]
Niin, että rikas mies kun on tukkakin nahkaa.
[Puhuja 1]
Kyllä meni oikeasti sen verran köyhiä vielä ollaan, että pidetään lakki päässä ja tehdään töitä.
[Puhuja 2]
Kyllä. Mutta se on lähtenyt ihan nimenomaan teistä itsestä ja sen kautta se.
[Puhuja 1]
Joo, ja tarkoitus juuri tuoda sellaista pohjojalaista huumoria. Sillä me vedetään tätä hommaa. Mäkin ajattelin, kun menin Tampereelle, että pitää putsata mun sanasto, että en mä puhu niin leviää murretta, mutta päinvastoin se on meidän valtti. Käytän kauheasti murretta ja puhun joskus kauhean leviääkin. Mutta ne rupeaa vain nauramaan ja kiinnostumaan. Sitten ne ajattelee, että ehkä me osataan viljelläkin. Sitten on aina kiva saada palautetta, että kyllä se puurokin vaihtuu. On sitten se rehellisesti, niin kuin me ollaan sanottu, niin hyvää se on.
[Puhuja 2]
Aivan, kyllä. Ihan sen oman persoonan kautta saa mennä ja se on se, mikä siinä toimii.
[Puhuja 1]
Joo, se on niin kuin monelle, joka lähtee yrittämään, niin aina se, että käytä omia vahvuuksia. Meillä se on ehkä luontaisesti että juuri siihen murre ja sellaainen rempsiä huumori, niin sitä rehellisesti käytetään.
[Puhuja 3]
Joo.
[Puhuja 2]
Se on hyvä. Miten te tuotte sitten vaikka tuotepakkauksissa tai esimerkiksi verkkosivuilla kuluttajille esiin tätä tuotteen kotimaisuutta ja lähiruokaa?
[Puhuja 1]
Meillä on se Hyvää Suomesta -merkki meidän paketeissa. Me ollaan aivan oikeasti sataprosenttisesti suomalainen, että mikään ainesosa edes paketissa ei ole ulkomailta tuotu. Hyvin mietitään sitä ekologisuutta jo tässä, kun se pakettiin menee. Tuotekehittelyä saa tehdä kyllä koko ajan, että pysyy mukana, justiin hiilineutraalisuus ja muut asiat ottaa huomioon siinä. Mutta kun se on on oma periaatekin, että myydähän aitoa tuotetta ja me ei panna sinne mukaan mitään ylimääräistä. Se pitää myös näkyä siinä. Niin kuin sellainen tarinan voima, niin siinä meidän kaurahiutalepaketissakin on tarina meistä, että ketä me ollaan ja mitä sinä tulet syömään tai maistamaan.
[Puhuja 2]
Kyllä, kuulostaa hyvältä. No miten sitten, jos palataan tähän ruoan tuottamiseen itse alkutuotannossa suoraan kuluttajille asti, niin mistä tuottajana kannattaa lähteä liikkeelle ja mitä huomioida?
[Puhuja 3]
No kyllä se pitää tehdä alusta asti kaikki kunnolla, että saataisiin laadukasta tuotetta pellolta.
[Puhuja 1]
Eli asiakkaana justiin kannattaisi katsoa se, että markkinoilla on oikeasti tosi, tosi paljon tuotteita, jotka suomalainen mieltää, että tuo on niin suomalaista kuin voi olla. Ja sitten kun se ottaa sen paketin käteen, niin se voi ollakin, että sisäänostaja on suomalainen, mutta sitten tuote tehdään vaikka tuolla meren toisella puolella. Niin lähtisin ihan siitä, että luen sen paketin alusta loppuun asti. Se ei vielä takaa mitään, vaikka siinä olisi jotakin hyvä sydänmerkkiä tai muita sellaisia kivoja juttuja. Se ei tarkoita sitä vielä, että se on täysin suomalainen tuote. Tai että sillä on täysin suomalainen nimi, jossa on niin suomalaiset henkilökuvat.
Että kyllä niissä tarkkoina saa olla. Ja toinen, mitä minä korostaisin, minä katsoisin aina, että kuinka se on prosessoitu. Että oikeasti tänä päivänä pitäisi enemmän kiinnittää huomio siihen, että se on aitoa, mitä sä syöt, eikä sitä ole käsitelty liian pitkälle. Se on mennyt Suomessa aivan mahdottoman pitkälle se asia, että kuinka valmista ruokaa me saadaan kaupasta. Että kyllä jokaisen kuuluisi tietää, kuinka sinä teet itse alusta loppuun. Että sinä ostat perunan perunana, ja varsinkin jauhois ja muus, niin siellä on jauhoparanteita. Ja kun sinä kerran kokeilet tehdä sen pullan vaikka jauhoista, missä ei ole paranteita, vastaan se, että sinä ostat kaukosta jauhopussin, missä on paranteet, niin sinä huomaat heti siinä sen eron. Sanoisin myös, että tehkää se kauramaito ihan itse.
[Puhuja 2]
Aivan. Onko siihen jotain käytännön vinkkejä?
[Puhuja 1]
No ihan kaurajauhopussi ja vettä ja blenderi. Ja siinä ei ole yhtäkään ei-merkintää. Että se on ehkä paras neuvo, minkä voin antaa. Että jos haluat käyttää kauramaitoa, käytä, mutta tee se sitten hyvällä tapaa.
[Puhuja 2]
No miten sitten tuottajan näkökulmasta, jos joku innostuu, että minä tuotan tätä, vaikka kauraa tai mitä nyt vaan muuta. Ja että haluan tämän itse jalostaa ja saada kuluttajille asti, niin mitä vinkkejä siihen olisi?
[Puhuja 3]
No kyllä meillä tehdään rahtijauhatusta aika paljon. Siinä on Pirkanmaan alueelta ja Keski-Suomesta tullut aika lailla. Nytkin eilen soitti yksi, että tuo Nilsiästä vehnää. Se rupeaa ittelle myyntiin.
[Puhuja 1]
Me ollaan oikeastaan aika tärkeä osa sellaista linkkiä, että tällainen huoltovarmuus ja luomutilalliset. Meillä on luomu-oikeutettu mylly. Niin ne luomutilaiset saa tuoda sitä satoa ja ne pystyvät tekemään samaa hommaa, että pussittaa itte ja myydä. Että jos ei tuota myllyä olisi, niin myllyt on aika vähissä, että sellaista asiaa voisi tehdä. Kymmeniä maatiloja, jotka on riippuvaisia siitä, että meidän mylläri myllää.
[Puhuja 2]
Yhteistyö on tärkeää?
[Puhuja 3]
Kyllä se on tärkeää. Varsinkin, kun se mylly on siinä aina ollut, niin siinä on se valmis asiakaskunta, joka siitä tuloo.
[Puhuja 1]
Täälläpäin kannattaa huomioida, että jos sulla on tila täällä Pohjanmaalla, ja sitten sä ajattelet, että no vitsi vieköön, pitäisi lähteä Ylöjärvelle asti viemään sitä, niin meillähän kulkee se auto tuosta joka päivä. Eli ei sun tarvitse tuoda se kun Koskenkorvalle asti, niin kyllä se siitä myllylle tulee ja takaisin. Siinäkin säästää jo aikaa ja rahaa.
[Puhuja 2]
Joo, no mites sitten, jos ajatellaan vaikka markkinointi- ja myyntikanavia, niin jos lähtisi omaa tuotetta myymään, niin mistä lähtisitte liikkeelle?
[Puhuja 3]
No kyllä se on sieltä Rekosta. Se perustuu ja pitää tehdä sieltä.
[Puhuja 1]
Joo, sun pitää saada kontaktia asiakkaihin. Tai sitten mä lähtisin ehkä jossain kylän juhlissa, markkinoilla, mitä toimintaa siellä on, niin näyttään, että hei meillä on tällaista, vaikka nyt ruisspeltistä tehty jauhoiksi, että tuu hakeen tai kokeileen tai ostaan. Että eihän sen tarvitse heti kauhean suurta olla, että sä voit ihan lähteä siitä sun ympäristöstä. Ja se, mitä se antaa sulle, niin se antaa niitä kommentteja, että mitä ne sun asiakkaat siinä arvostaa, että mitä tarvitsee. Että kyllä se pitää ottaa selville, että mitä kriteerejä pitää olla jauhopusseissa, hiutalepusseissa. Ne pitää tehdä heti alusta pitäen kuntoon. Ja sitten miettii se oma imagokuva siihen, minkä sä haluut antaa sun tuotteesta.
[Puhuja 2]
Kyllä. No mitäs muuta? Tuleeko vielä jotain muuta mieleen, minkälaista osaamista tai muuta resurssia tämä vaatii alkutuotannon osaamisen lisäksi?
[Puhuja 1]
Viittimistä. Kun joku on sulle puinut sen sadon, niin pitää ottaa puhelin käteen, että voisiko tämän saada toiseen muotoon. Sitten pitää itte viittiä pussittaa se, ja tehdä ne etiketit siihen. Ja sen jälkeen se pitää viittiä vielä myydä. Että jos on tahdonvoimaa, niin varmasti se onnistuu.
[Puhuja 2]
Kyllä. No mitäs hyötyjä tai muita vaikutuksia alkutuotannon ja elintarviketuotannon yhdistämisestä on ollut vaikka teidän tilalle?
[Puhuja 3]
No kyllä siinä saa omaa tuotetta ja omaa osaamista markkinoitua.
[Puhuja 1]
Ja enkä mä tiedä, olisiko meillä edes maatilaa, jos ei meillä olisi tätä enää. Kyllä se on oikeastikin vedetty niin tiukille.
[Puhuja 3]
Joo, että kyllä se kannattavuus on mennyt, jotta…
[Puhuja 1]
Ei meillä olisi tilaa, jos ei me myytäisi tätä ihmisille. Jos me jouduttaisiin myydä tämä isoille tehtaille, niin se olisi mennyt kaikki omasta pussista.
[Puhuja 2]
Aivan, eli se mahdollistaa sen elinkeinon tällä hetkellä?
[Puhuja 3]
Kyllä.
[Puhuja 1]
Kyllä. Ja sitten kun lähtee sille tielle, että sä teet sen sadon alusta loppuun, niin siinä pitää osata myös laskea. Ja laskea itsellekin työn osuus, koska sä et ole edelleenkään ilmainen työntekijä. Se on ihan turha lähteä esimerkiksi meidän kilpailemaan euron kaurahiutaleille. Me ei pystytä siihen, koska se itse kasvattaminenkin maksaa meille enemmän. Eilen kysyi joku, että meneekö teidän hiutaleita, kun se maksaa 5 euroa kilo? Ostaako ihmiset, onko niillä varaa ostaa? Mä sanoin, että kyllä mä ymmärrän ihmisiä, että on elämäntilanteita, ettet sä pysty ostamaan 5 euron kaurahiutaleita. Silloin ostetaan sitä halvempaa. Mutta kun sulla on elämäntilanne se, että sä saat ratkaista sen mieltymyksen, että kuinka hyvä se tuote on, minkä makuinen se on, kuinka terveellinen se on. Ja onko se lähituote. Niin silloin me ollaan sen ostoslistassa. Ei kaikki voi kilpailla kaikkien kanssa.
[Puhuja 2]
Aivan. Eikä ole tarpeenkaan.
[Puhuja 1]
Ei. Jos sille tielle lähtee, niin tämäkin tie on lyhyt.
[Puhuja 2]
Kyllä. Miten sitten tulevaisuuden suunnitelmia? Onko teillä jotakin uutta ajatuksissa?
[Puhuja 1]
Kyllä se maailmanvalloitus varmaan vielä jatkuu. Tarkoitus tosiaan on ottaa Suomeakin enemmän haltuun vielä. Joka puolisvuodelle on joku tavoite, mitä kohden mennään. Ja varmaan sekin toive on, että meillä on joskus oikeasti niin iso yritys, että meillä on apukäsiä enemmän. Tällä hetkellä tehdään tosi pitkää päivää, ja yritys sitä kohden, että joskus saadaan tehdä vähän lyhkäsempää päivää apukäsillä. Että ei tämä helppo tie ole, mutta silloin sä oot kuitenkin se, kenelle sä teet sitä työtä. Ja sinulla on joku tavoite, että joku päivä se on vähän helpompaa. Oikein suoria vastauksia tulee olan takaa!
[Puhuja 2]
Se on oikein hyvä.
[Puhuja 1]
Jos ajatellaan, että minä otan nyt tuonne sukutilan haltuun, niin kyllä siinä pitää olla heti joku plääni. Se ei tule riittää, että minä viljelen ja myyn, vaan siinä pitää olla joku agenda. Kaikki ei voi olla, että myydään jauhoja ja muuta, vaan sitä kannattaa ehkä visualisoida vieläkin pidemmälle. Ehdottomasti.
[Puhuja 2]
Kyllä. Miten teillä on nyt tuotteita musta kauran lisäksi?
[Puhuja 1]
Ihan kaikki. Meillä on ohra, vehnä, ruis, öljyhamppu. Sitten on…
[Puhuja 3]
No rypsiä josta öljyä voi ottaa.
[Puhuja 2]
Eli kehitystä on tavallaan sielläkin koko ajan ja mietitte uusia juttuja sinne.
[Puhuja 3]
Kyllä joo.
[Puhuja 1]
Ja kyllä tässä nytkin valmistellaan, että otetaan jotain tosi erikoista tänäkin vuonna. En tiedä vielä, mihinkä ton meidän pehtoorin saa innostettua.
[Puhuja 2]
Kyllä, siinä täytyy käydä neuvotteluja.
[Puhuja 1]
Joo.
[Puhuja 2]
Onko jotain muuta, mitä haluaisitte vielä nostaa esiin tähän aiheeseen liittyen?
[Puhuja 1]
Ainahan saa rohkeasti kysyä. Kyllähän me neuvotaan. Moni on tältä alueelta kysynytkin, mutta sitten kun ne kuulee, että mä en välttämättä pussita heidän tuotteitaan, vaan se vaatii sen oman viittimisen, niin siinä jo puolet tippuu kyytistä pois. Pitää viittiä. Ja pitää tohtia kysyä. Niin sitten saa hyviä vastauksia ja neuvoja. Ja se kilpailu tulee aina olemaan, mutta ei sitä saa ottaa niin, että vaikka nyt meille tulisi jauhottamaan, että me oltaisiin pahimmat kilpailijat. Ei. Jokaisella on se oma juttunsa. Niin sieltä käskisin sitten nostaa sen oman juttunsa ja sitä kohden.
[Puhuja 2]
Kyllä, eli rohkeasti hakea yhteistyötä ja verkostoja ja pitää kuitenkin mennä sille omalla tuotteella.
[Puhuja 3]
Kyllä.
[Puhuja 1]
Se apu tästäkin koulusta (SEAMK) on, että meillä on paljon yhteistyökumppaneita ja videoita ja sellaisia hassujakin asioita, jotka voi kantaa pitkälle. Ja kannattaa siis ehdottomasti tehdä kaikkea hassuakin. Meilläkin, kun me käydään markkinoilla, niin yksi meidän myydyin tuote on Pehtorin mälli. Elikkä karamelli. Ja sitten on emännän murut. Ja joulun aikaan on emännän piparit. Täällä mennään, ei se tarvitse aina olla. Ja sitten siinä karkissa on se hyvä puoli, että siellä on viljaa mukana. Elikkä taas on avattu silmiä, että mihin muuallekin sitä voi käyttää.
[Puhuja 2]
Aivan. Just se, että ei ole aina niin vakavaa. Ja voi testailla uusia juttuja ja saa siitä sitä virtaa.
[Puhuja 3]
Joo, ei se saa olla vakavaa.
[Puhuja 1]
Kyllä, ja sitten hyödyntää kaikki ne sivutuotteet, mitä sulle tulee siitä. Elikkä meidänkin tarkoitus, esimerkiksi meillä menee kuoria talon lämmittämiseen ja elukoille menee. Että ei tule sellaista hukkaa.
[Puhuja 3]
Hukkaa ei tule oikeastaan yhtään.
[Puhuja 1]
Kaikki hyödynnetään.
[Puhuja 3]
Kaikki menee.
[Puhuja 1]
Että sitten taas olisi, siihen olisi aikaa, niin sinne saisi ihan oma yrityksensä tehdä vaikka jotain, sano nyt, prikettejä.
[Puhuja 3]
Pellettiä. Joo, tällaisia.
[Puhuja 1]
Mutta nyt voin sanoa heti suoraan, että oma aika ei piisaa siihen. Se olisi sitten jotain ihan uusi yritys. Ja niin kuin just sitä, että jos maatalous on siellä, niin ehdottomasti hyödyntää nyt tämän tietotaidon, mitä täältäkin saa. Että täällä on tosi hyviä nämä tuntemukset noihin pohjakasveihin. Ja tosi hyvät tuntemukset siihen, että kuinka tehdään kestävää ja vähäsaastuttavia juttuja. Ja kuinka sä voit parantaa asioita. Ja täältä saa apua myös niihin etiketteihin ja mitä siellä vaaditaan.
[Puhuja 2]
Niin te olette Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa tehneet monen näköistä yhteistyötä.
[Puhuja 1]
Kyllä. Että täällä on paljon avaimia, niin niitä kannattaa hyödyntää.
[Puhuja 2]
Kiitos Marianne ja Janne vierailusta ja hyvästä keskustelusta tosi mielenkiintoisen aiheen parissa.
Kiitos kun kuuntelit, toivottavasti sait uutta tietoa ja näkökulmia. Pysy jatkossakin kuulolla, jatkamme podcast-sarjaa kestävän viljelyn merkeissä. Tämän podcast-sarjan tarjoaa Euroopan unionin osarahoittamat hankkeet Hiiliviljelyn portaat, Tulevaisuuden ilmastoviisas ruokajärjestelmä Etelä-Pohjanmaalla (eli TIRE) ja Huomisen älykäs maatilayritys (eli HÄMY), joita Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus rahoittaa Euroopan unionin maaseuturahastosta. Kiitos.